Energia- ja ympäristötekniikka s18: PEYTES18

Koulutuksen kuvaus

Uusiutuvien energioiden ja vesi- ja ympäristötekniikan insinöörikoulutusalat (jäljempänä erikoistumisalat) tuottavat osaajia, jotka kykenevät saamaan vähemmästä enemmän. Koulutuksessa lähtökohtana ovat uusiutuvat energiateknologiat, energiatehokkuus, kiertotalous sekä ympäristöteknologia ja -ystävällisyys. Uusiutuvien energioiden opinnoissa perehdytään keskitettyyn energiantuotantoon voimalaitoksissa sekä uusiin hajautetun energiantuotannon muotoihin, energian varastointiin ja älykkääseen ohjaukseen. Vesi- ja ympäristötekniikan opinnoissa keskitytään vesiteknologiaan, vesiprosesseihin, vesiensuojeluun, jätehuoltoon ja laajemmin kiertotalouteen.

KOULUTUKSEN RAKENNE

Koulutus koostuu kahdesta erillisestä erikoistumisalasta: uusiutuvat energiat ja vesi- ja ympäristötekniikka Erikoistumisaloille valikoidutaan hakuun liittyvän prioriteettijärjestyksen mukaan.

Koulutus ja opiskelu koostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta. Ydinosaamiseen sisältyy pakolliset perus- ja ammattiopinnot, laajentavaan osaamiseen sisältyy 30 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat opinnot ja opinnäytetyö 20 op. Koulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä ja ohjeellinen opiskeluaika neljä vuotta.
Molemmissa erikoistumisalojen koulutuksissa perusopinnot (100 op, noin 1,5 vuotta opintojen alussa) ovat yhteiset. Perusopinnot koostuvat mm. matemaattisluonnontieteellisistä opinnoista, insinööriaineista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Ammattiopinnot koostuvat alan opintomoduuleista (yhteensä vähintään 60 op) ja valinnaisista opinnoista (30 op), harjoittelusta (yhteensä 30 op) sekä opinnäytetyöstä (20 op). Valinnaisiin opintomoduuleihin voi valita opintoja omalta erikoistumisalalta, rinnakkaiselta erikoistumisalalta tai muuten osaamisen kehittymistä tukevista korkeakoulutason opinnoista. Perusopintojen jälkeen erikoistumisalat tarjoavat opiskelijoille omat ammattimoduulit sellaisessa järjestyksessä, joka parhaiten takaa alan osaamisen syvenemisen, mutta myös sen, että esimerkiksi mahdollinen opiskeluvaihtoon lähteminen ei heikennä mahdollisuutta pysyä oman ryhmänsä tahdissa mukana. Tutkintoon kuluva opiskeluaika on maksimissaan neljä vuotta mutta opintoja on mahdollisuus suorittaa nopeamminkin hyödyntämällä esimerkiksi kesälukukautta opiskeluun.

URAMAHDOLLISUUDET

Koulutusten monipuoliset perusopinnot ja suuntautumiset mahdollistavat laajan sijoittumisen työntekijänä elinkeinoelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Kokemuksen myötä uramahdollisuudet monipuolistuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin sekä esimies- ja johtotehtäviin.

Tehtävänimike voi olla esimerkiksi suunnittelija, asiantuntija, projektipäällikkö, konsultti, tekninen myyjä, tekninen ostaja, käyttöpäällikkö, kunnossapitopäällikkö, toimitusjohtaja, yrittäjä.
Koulutukset tuottavat osaajia, jotka ymmärtävät energiaan ja ympäristöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, kykenevät luovaan ongelmanratkaisuun sekä alaan liittyvien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen ja soveltamiseen. Monialaiset opinnot lisäävät opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja kannustavat erilaisten näkökulmien huomioon ottamiseen ja edesauttavat uudenlaisten ratkaisujen löytämistä. Opiskelija oppii näkemään myös alan globaalin ulottuvuuden sekä toimimaan kansainvälisessä ympäristössä.

OPISKELIJAN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA OPINTOIHINSA SEKÄ PALAUTTEEN ANTOMAHDOLLISUUDET

Molemmilla erikoistumisaloilla opiskelijan on mahdollista vaikuttaa oman opintokokonaisuuden muodostumiseen ja tarkempaan suuntautumiseen. Yhteistyössä tuutoropettajiensa kanssa tehtävä henkilöllinen opintosuunnitelma antaa perusopintojen jälkeen paljon mahdollisuuksia, vaikka valmis opintopolkukin on osoitettavissa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus vaikuttaa saamaansa opetukseen vuorovaikutuksessa opetuksesta vastaavien toimijoiden kanssa (opettajat, koulutus- ja tutkimusvastaavat, koulutus- ja tutkimuspäälliköt sekä tutkimusryhmien henkilökunta). Palautetta opiskelijan arjesta kerätään jatkuvasti, kurssikohtaisesti ja täsmällisemmin vuosittain pidettävien palautepäivien yhteydessä.

Uusiutuvien energioiden ja vesi- ja ympäristötekniikan insinöörillä on valmiudet toimia teollisuuden ja elinkeinoelämän, käyttö-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä sekä alaan liittyvissä viranomaistehtävissä.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Valmistuttuaan opiskelija voi hakea yliopistojen soveltuviin diplomi-insinööri- ja maisteritutkintoihin. Tämän lisäksi opiskelija voi hakea 3 vuoden kuluttua valmistumisestaan ammattikorkeakoulujen ylempiin AMK tutkintoihin.

KANSAINVÄLISTYMINEN

Osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Opinnoista vähintään 60 opintopistettä on mahdollisuus suorittaa englanniksi. Opiskelijan on mahdollista lähteä myös opiskelijavaihtoon tai suorittaa harjoittelujakso ulkomailla. Opintoihin on toivottavaa sisällyttää alan osaamista syventäviä opintojaksoja ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa. Vaihtojaksot suunnitellaan yhdessä erikoistumisalojen kansainvälisten asioiden vastaavan ja tuutoropettajan kanssa jokaiselle sopiviksi.

Pääosa Turun AMK:n ulkomaisista kumppanikorkeakouluista sijaitsee Euroopassa, mutta alakohtaisia yhteistyökumppaneita on myös Euroopan ulkopuolella. Ulkomaanjaksolle voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuotena, mutta siihen on hyvä valmistautua jo opintojen alkuvaiheessa. Valmistautuakseen opiskeluvaihtoon opiskelija voi esimerkiksi opiskella mahdollisen kohdemaan kieltä ja tutustua sieltä kotoisin oleviin vaihto-opiskelijoihin. Jos taas opiskelija päätyy lähtemään ulkomaille harjoitteluun, kannattaa sopivaa harjoittelupaikkaa alkaa selvittää jo hyvissä ajoin.

Opintojen aikana voi myös kansainvälistyä lähtemättä itse vaihtoon esimerkiksi:
• osallistumalla vieraskieliseen opetukseen ja kieliopintoihin
• valitsemalla opintoihin kansainvälisyyteen liittyviä kursseja, joilla tapaa opiskelijoita eri puolilta maailmaa
• ryhtymällä kv-tuutoriksi, joka toimii ulkomaalaisten opiskelijoiden apuna heidän saapuessaan Suomeen. Turun AMK:ssa opiskelee vuosittain yli 300 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja lähes 400 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, jotka tutustuvat mielellään suomalaisiin opiskelijoihin.
• olemalla mukana opiskelijajärjestö ESN-International Action Clubissa järjestämässä ulkomaisille opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa.

Osaamistavoitteet

Koulutusten tavoitteena on taata osaaminen ammattialalla vastaan tuleviin työtehtäviin, työskentelytapoihin sekä kyky hankkia jatkossa osaamisen syventämiseksi tarvittavia ammattialan tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelija energia- ja ympäristöalalla toimivien organisaatioiden toimintaan ja auttaa opiskelijoita luomaan niihin sosiaalisia suhteita sekä antaa käsitys tuottavuuden, kannattavuuden ja yrittäjyyden merkityksestä. Innovaatiopedagogiikan mukaisen oppimisjatkumon keskeisenä tarkoituksena on taata opiskelijalle työelämässä vaadittavia geneerisiä taitoja, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja

Koulutuksissa painottuvat tiedot ja taidot, joiden avulla opitaan ymmärtämään laaja-alaisesti energiaan ja ympäristöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Uusiutuvien energioiden ja vesi- ja ympäristötekniikan erikoistumisaloilta opiskelija valmistuu insinööriksi. Koulutuksissa kehittyy valmiuksia ratkaista konkreettisesti esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin liittyviä asioita:
• tulevaisuuden energiatuotanto, niin uusiutuviin pohjautuva keskitetty kuin hajautettu energiantuotanto
• materiaalien ja veden riittävyys, kiertotalous
• veden puhdistaminen ja vesiensuojelu, vesitekniikka
• ympäristön vastuulliseen hyödyntämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen liittyvät haasteet

Opintojen alussa painotetaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita sekä insinööriaineita, jotka antavat opiskelijalle insinööriosaamisen perustan sekä mahdollistaa syventävien aineiden omaksumisen. Opintojen jatkovaiheessa (1,5 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen) alkavat erikoistumisalan opinnot, joissa opiskelija rakentaa itselleen sellaisen opintokokonaisuuden, jolla hän hankkii sopivan ammattiosaamisen itselleen ja valitsemalleen uralleen. Energia- ja ympäristötekniikan syventävät aineet ovat pääsääntöisesti insinööritieteitä ja soveltavia opintoja. Näiden rinnalla läpi opintojen kulkee ajatus kestävästä kehityksestä sekä ympäristön suojelun, ihmisten toimintatapojen ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi opiskelija saa valmiuksia viestintään, markkinointiin, esimiestehtäviin ja yrittäjyyteen.

Koulutusten perusperiaatteena on tarjota jokaiselle opiskelijalle sellaiset opintokokonaisuudet, jotka varmistavat valmistumisen jälkeisen työllistymisen ja antavat mahdollisimman hyvän perustan koko elämän kestoiselle oppimiselle. Opiskelijat saavat:
• kovan ja räätälöidyn ammatillisen ydinosaamisen
• innovaatiokompetensseja jotka auttavat luomaan uutta ja edistyksellistä
• sosiaalisia taitoja ja työelämässä tarvittavia verkostoja
• insinöörin ammatti-identiteetin
• yrittäjämäisen asenteen

Pedagogiset toimintatavat

Koulutuksissa toimitaan Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä aloihin liittyvien tutkimusryhmien ja niiden vetämien soveltavien tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa. Koulutuksessa korostuvat ammattikorkeakoulun ulkopuolisen elinkeinoelämän kehitystarpeet, joiden pariin opiskelijat saatetaan opintojen aikana. Opetusmenetelmät ovat monimuotoisia ja vuorovaikutuksen merkitystä korostavia, oppimisympäristöissä tähdätään monialaisuuden, kansainvälisyyden ja sisäisen yrittäjyyden ajattelutavat takaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten opintojen linkittymistä tai muodostumista yksinomaan tutkimusryhmistä tulevien tosielämän kehitystarpeiden toimeksiannoista. Eri erikoistumisalojen opiskelijat voivat osallistua niille monialaisina ryhminä ja ratkoa erilaisia suunnittelutoimeksiantoja tuottaen ja soveltaen samalla oppimistavoitteisiin ja sisältöön kuuluvia alakohtaisia osaamisia.

Arviointi

Koulutusten arvioinnin kohteena on todellinen osaaminen. Yksityiskohdat ovat osaamisessa kokonaisuuksien ymmärtämisen jälkeen tulevia. Arviointi perustuu osaamiseen ja sen kasvuun. Arviointitavat ovat monimuotoisia ja korostavat opiskelijan kykyä arvioida niin omaa kuin kanssaopiskelevien osaamista. Arvioinnissa käytetään vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia). Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja sillä tuetaan oppimista.

Opintojaksot tai niiden muodostamat moduulit arvioidaan hyväksyttyinä tai hylättyinä tai niissä käytetään asteikkoa 0-5. Numeerisessa arvioinnissa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään arvosanan yksi saavuttamista. Perinteisen kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö voi arvioida opiskelijan edistymistä myös suullisesti ja antamalla tarvittaessa palautetta, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota keskeisiin asioihin (ns. formatiivinen arviointi). Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä.