Neurologisen asiakkaan fysioterapian perusteet eri ikäkausinaLaajuus (8 op)
Tunnus: TH00BE09
Laajuus
8 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
Sisältö
Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.
Esitietovaatimukset
Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.
Ilmoittautumisaika
02.12.2022 - 12.01.2023
Ajoitus
01.01.2023 - 31.07.2023
Opintopistemäärä
8 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Terveys ja hyvinvointi
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
15 - 25
Koulutus
- Fysioterapeuttikoulutus
Opettaja
- Esa Bärlund
- Satu Takala
Ryhmät
-
PFYSIS20BPFYSIS20B
Tavoitteet
Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
Sisältö
Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.
Oppimateriaalit
Luentomateriaalit
Soveltuvin osin:
Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.
Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning -alustalla.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.
ViLLE-tentti vkolla 7
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.
Opintopiirityöskentely – valmistautumis- ja työskentelyaikaa joka on merkitty lukujärjestyksiin.
Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille, yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.
Asiakastyöskentely.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen – 2,5 op
Lasten fysioterapiaosuus 1,0 op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa) – 1,5 op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/Optima 1,5 op
Tehtävät 1,5 op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Ville-tentti/arvioitava suoritus
Sisällön jaksotus
Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä, jonne sisältö vielä tarkentuu.
Kevät 2023, viikot 2-7.
Viestintäkanava ja lisätietoja
Kaikilla käytännön taitoihin liittyvien opintojaksojen tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% opintojakson käytännön tunneista.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Jatkuva arviointi; kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty, tentti (1-5); pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)
Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):
Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .
Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/
Esitietovaatimukset
Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 09.09.2022
Ajoitus
22.08.2022 - 23.12.2022
Opintopistemäärä
8 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Terveys ja hyvinvointi
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
15 - 28
Koulutus
- Fysioterapeuttikoulutus
Opettaja
- Esa Bärlund
- Satu Takala
Ryhmät
-
PFYSIS20APFYSIS20A
Tavoitteet
Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
Sisältö
Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.
Oppimateriaalit
Luentomateriaalit
Soveltuvin osin:
Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.
Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning -alustalla.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.
ViLLE-tentti vkolla x (tarkennetaan yhdessä infotunnilla), sovittu (pvm)
1. tentti pvm klo
1. uusinta pvm, klo
2. uusinta, pvm klo
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.
Opintopiirityöskentely – valmistautumis- ja työskentelyaikaa joka on merkitty lukujärjestyksiin.
Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille, yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.
Asiakastyöskentelyn ajat – harjoituspainoitteisia, mahdollisesti lähiopetuksena.
Opintojaksoon sisältyy myös muutamia neurologisten potilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien virtuaalihaastatteluja
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen – 2,5 op
Lasten fysioterapiaosuus 1,0 op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa) – 1,5 op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/Optima 1,5 op
Tehtävät 1,5 op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Ville-tentti/arvioitava suoritus
Sisällön jaksotus
Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä, jonne sisältö vielä tarkentuu.
Syksy 2022, viikot 37-44
Viestintäkanava ja lisätietoja
Kaikilla käytännön taitoihin liittyvien opintojaksojen tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% opintojakson käytännön tunneista.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Jatkuva arviointi; kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty, tentti (1-5); pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)
Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):
Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .
Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/
Esitietovaatimukset
Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.
Ilmoittautumisaika
24.11.2021 - 11.01.2022
Ajoitus
01.01.2022 - 31.07.2022
Opintopistemäärä
8 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Terveys ja hyvinvointi
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
15 - 27
Koulutus
- Fysioterapeuttikoulutus
Opettaja
- Esa Bärlund
- Satu Takala
Ryhmät
-
PFYSIS19BPFYSIS19B
Tavoitteet
Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
Sisältö
Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.
Oppimateriaalit
Luentomateriaalit
Soveltuvin osin:
Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.
Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning -alustalla.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Noudatetaan opintosäännön 21 § Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista.
ViLLE-tentti vkolla x (tarkennetaan yhdessä infotunnilla), sovittu (pvm)
1. tentti pvm klo
1. uusinta pvm, klo
2. uusinta, pvm klo
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.
Opintopiirityöskentely – valmistautumis- ja työskentelyaikaa joka on merkitty lukujärjestyksiin.
Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille, yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.
Asiakastyöskentelyn ajat – harjoituspainoitteisia, mahdollisesti lähiopetuksena.
Opintojaksoon sisältyy myös muutamia neurologisten potilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien virtuaalihaastatteluja
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen – 2,5 op
Lasten fysioterapiaosuus 1,0 op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa) – 1,5 op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/Optima 1,5 op
Tehtävät 1,5 op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Ville-tentti/arvioitava suoritus
Sisällön jaksotus
Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä.
Kevät 2022, viikot 2-16
Pysyvä Zoom -linkki koko kurssille:
https://turkuamk.zoom.us/j/67820524026
Viestintäkanava ja lisätietoja
Kaikilla käytännön taitoihin liittyvien opintojaksojen tunneilla ollaan pääsääntöisesti aina läsnä. Sairauden tai muun pakottavan syyn takia tapahtuvista poissaoloista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen opintojakson opettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana väliin jääneet tehtävät ja materiaalit. Mahdollisista korvaavuuksista on sovittava opintojakson opettajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen kannalta korvattuja poissaoloja voi olla korkeintaan 20% opintojakson käytännön tunneista.
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Jatkuva arviointi; kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty, tentti (1-5); pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)
Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):
Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .
Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/
Esitietovaatimukset
Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.
Ilmoittautumisaika
02.12.2021 - 31.12.2021
Ajoitus
01.01.2022 - 31.12.2022
Opintopistemäärä
8 op
Virtuaaliosuus
2 op
Toteutustapa
75 % Lähiopetus, 25 % Etäopetus
Yksikkö
Terveys ja hyvinvointi
Toimipiste
Kupittaan kampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
15 - 21
Koulutus
- Fysioterapeuttikoulutus
Opettaja
- Esa Bärlund
- Satu Takala
Ryhmät
-
MFYSIK20Fysioterapeutti (AMK) monimuoto, K20
Tavoitteet
Opiskelija osaa
• tunnistaa hermojärjestelmän vajavuuksia ja niiden aiheuttamia toimintarajoitteita eri-ikäisillä asiakkailla,
• selittää hermojärjestelmän vajavuuksien yhteyksiä suoritus – ja osallistumisrajoitteisiin,
• selittää ympäristö - ja yksilötekijöiden edistäviä ja rajoittavia tekijöitä neurologisen asiakkaan toimintakyvyssä,
• havaita neuropsykologisia muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaan suorituksiin ja osallistumiseen,
• soveltaa ja valita tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia fysioterapian tutkimismenetelmiä havaitakseen sekä asiakkaan voimavarojen että hermojärjestelmän vajavuuksien vaikutuksia asiakkaan suorituksiin, osallistumiseen ja niiden rajoitteisiin,
• suunnitella ja laatia neurologisen asiakkaan fysioterapeuttisen diagnoosin ja sen perusteella asiakaskeskeiset fysioterapian tavoitteet (GAS, SMART),
• selittää näyttöön perustuvia keskeisiä fysioterapian keinoja neurologisen asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa,
• perustella, valita ja käyttää yksilöllisiä, tarkoituksenmukaisia fysioterapian menetelmiä terapiaan,
• kriittisesti soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa fysioterapian suunnittelussa ja toteuttamisessa
• ottaa huomioon fysioterapian eettiset periaatteet.
Sisältö
Liikkeen ja liikkumisen säätely hermostojärjestelmän tasolla (ylemmän ja alemman motoneuronin vajavuudet); yleisimpien neurologisten liikehäiriöiden (esim. tonushäiriöt, ataksia, rigiditeetti) vaikutusten tunnistaminen; yleisimpien fysioterapiaan vaikuttavien havaintokognitiivisten häiriöiden (esim. visuospatiaaliset häiriöt, neglect, apraksiat) tunnistaminen; hermojärjestelmän vajavuuksista johtuvien suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden tunnistaminen eri ikäkausina; toimintakyvyn, suoristusten ja osallistumisen tukeminen fysioterapian keinoin eri ikäkausina, teknologian hyödyntäminen asiakkaan tutkimisessa ja fysioterapian toteutuksessa.
Oppimateriaalit
Luentomateriaalit
Soveltuvin osin:
Salpa, P. & Autti-Rämö, I. (2010). Lapsen ensimmäinen vuosi: Kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Helsinki: Tammi.
Shumway-Cook, A. & Woollacott, M. H. (2017). Motor control: Translating research into clinical practice (Fifth edition.). Philadelphia: Wolters Kluwer.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus; Teoriaopetus; simulaatiot ja demot; pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely; ItsLearning.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Noudatetaan Turku amk:n tutkintosäännön (voimassa 1.8.2021 lähtien) 21 § "Opintojaksolle ja opintokokonaisuuteen ilmoittautuminen, arviointi
ja uusinnat selostetta uusinnoista ja korotuksista".
ViLLE-tentti vkolla x (tarkennetaan yhdessä infotunnilla), sovittu (pvm)
1. tentti pvm klo
1. uusinta pvm, klo
2. uusinta, pvm klo
Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys
Teoriaopetus: käydään läpi lähdemateriaalia soveltuvin osin.
Opintopiirityöskentely – valmistautumis- ja työskentelyaikaa joka on merkitty lukujärjestyksiin.
Pienryhmissä lähdemateriaaliin perehtymistä ja valmistautumista teoriaopetukseen.
Työskentely tapahtuu ItsLearningissa. Kaikkien ryhmien luoma oppimisen materiaali on avointa kaikille, yhteisvastuullisuus. Tämä työskentely valmistaa teitä myös tenttiin.
Opintojaksoon mahdollisesti liittyy asiakastyöskentelyä jos yleinen tilanne ja ohjeistukset sen sallivat.
Opintojaksoon sisältyy myös muutamia neurologisten potilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien virtuaalihaastatteluja
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Kevät 27h x 3 = 81h, syksy 27h x 5 = 135
Teoriaopetus, perustuen lähdekirjallisuuteen; simulaatiot: Kevät 1op ja syksy 1,5op
Lasten fysioterapiaosuus: Kevät 0,5 ja syksy 0,5op
Opintopiirityöskentely, pienryhmissä (lukkarissa): Kevät 0,5op ja syksy 1op
Physiotherapy and people with Parkinson’s disease/It's Learning (1,5 op): Kevät 0,5op ja syksy 1,0op
Pienryhmätehtävät: Kevät 0,5op ja syksy 1op
Vertaisarviointi pienryhmätyöskentelystä
Ville-tentti/arvioitava suoritus
Sisällön jaksotus
Opintojakso toteutetaan Its Learning oppimisympäristössä.
Kevät 2022, viikot 9-14
Pysyvä Zoom -linkki koko kurssille:
https://turkuamk.zoom.us/j/67820524026
Viestintäkanava ja lisätietoja
Sovitaan100% läsnäolosta? Poissaolon sattuessa keskustellaan oman ryhmän kanssa siitä miten sen kertainen työskentely korvataan.
1.3.2022 (alkuinfo):
- Sovittiin että jokainen pienryhmä vastaa omasta työskentelystään.
- Jos poissa teoriaopetuksesta, selvitetään oman ryhmän jäseniltä mitä tehty. Tarvittaessa Esa ja Sadulta täydentävä/korvaava suoritus
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Jatkuva arviointi; kaikkien pienryhmätehtävien kohdalla hyväksytty-täydennettävä-hylätty, tentti (1-5); pienryhmissä tehtävä ryhmätoiminnan vertaisarviointi on pakollinen suoritus opintojaksolla (hyväksytty/täydennettävä)
Arviointikriteereissä hyödynnetään SOLO-taksonomiaa soveltuvin osin (the Structure of the Observed Learning Outcome):
Viisitasoista SOLO-taksonomiaa voidaan käyttää tuotosten arviointiin.
Tasot:
1) Esirakenteinen (prestructural). Tehtävää ei ole suoritettu asianmukaisesti. Vastaus voi ollaesimerkiksi sisäisesti ristiriitainen, eikä opiskelija ole lainkaan ymmärtänyt asiaa.
2) Yksirakenteinen ( unistructrural). Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvinharvoja asian kannalta relevantteja seikkkoja. Ymmärtäminen on nimellistä.
3) Monirakenteinen (multistructural). Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista tai tuoesiin useita relevantteja aspekteja asiasta, mutta hän käsittelee niitä irrallisen muistitiedon tasolla.
4) Relationaalinen (relational). Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsakoherentiksi kokonaisuudeksi. Opiskelija on ymmärtänyt asioiden väliset suhteet.
5) Laaja abstrakti (extended abstract). Kuten edellinen, mutta lisäksi opiskelija laajentaa asian
käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa omakohtaisesti. Tällöin voidaan puhua jonkintasoisesta oppimisen siirtovaikutuksesta (transfer), jossa opittua tietoa sovelletaan uuteen yhteyteen .
Lähteet: http://www.johnbiggs.com.au/academic/solo-taxonomy/
Esitietovaatimukset
Opiskelija osaa selittää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen, havainnoida ja analysoida liikettä ja toimintakykyä sekä ohjata ja fasilitoida ihmisen liikettä ja liikkumista, tietää keskeiset neurologiset ilmiöt.