Sairaanhoitaja (AMK) -ryhmä S14: NSHTS14A

Koulutuksen kuvaus

TUTKINNON KUVAUS JA RAKENNE

Hoitotyön koulutuksen suuntautumisvaihtoehtoina voi suorittaa sairaanhoitajan (AMK), terveydenhoitajan (AMK) tai kätilön (AMK) tutkinnon. Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja tutkinnon voi suorittaa 3,5 vuodessa. Sairaanhoitajatutkinnon voi myös suorittaa englanninkielisessä koulutuksessa, Degree programme in Nursing. Terveydenhoitajatutkinto (240 opintopistettä, 4 vuotta) ja kätilötutkinto (270 opintopistettä, 4,5 vuotta) perustuvat sairaanhoitajatutkintoon. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan oppimistyötä. Lukuvuodessa järjestetään 60 op opintoja.

Hoitotyön koulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:

- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin

- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön

- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivin 2005/36/EY

- OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)

- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6

- Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6

- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)

- Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseihin

- Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen oppimiseen ja aluevaikuttavuuteen.

Opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä ja siihen liittyvästä kypsyysnäytteestä, vapaasti valittavista opinnoista sekä ammattitaitoa edistävästä ohjatusta harjoittelusta. Opinnot rakentuvat moduuleihin, joilla tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa osaamiskokonaisuutta tai osaamisaluetta, jolla tuetaan opiskelijan oppimista kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelija suorittaa opintojensa osana yrittäjyysopintoja.

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 352/2003) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä (A 352/2003). Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Harjoittelu (hoitotyö 75 op, terveydenhoitotyö 85 op, kätilötyö 120 op) on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoittelu täyttää asetuksen (A 352/2003) vaatimuksen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.

Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opiskelijan opiskelemaa tutkintoa.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan. Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat perusopintojen, ammatillisten perusopintojen ja suuntaavien opintojen alueelle.

OPINNOISSA KEHITTYVÄ OSAAMINEN
Hoitotyö perustuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamisen lähtökohtaan. Hoitotyön tehtävänä on vastata terveystarpeisiin, jotka liittyvät ihmisten inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Hoitotyön tehtävänä yhteiskunnassa on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tukemalla itsehoitoa, voimavaraistumista, itsenäistä selviytymistä ja kuntoutumista sekä lievittämällä kärsimyksiä. Hoitotyö on luonteeltaan yhteisöllistä ja julkista.

Hoitotyössä autetaan kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Hoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja muotoutumisesta sekä kestävän kehityksen edistämisestä. Tähän yhteiskunnalliseen tehtävään perustuen hoitotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hoitotyön asiantuntijoita, joilla on valmiudet ammattinsa laaja-alaiseen ja syvälliseen hallintaan.



Hoitotyön asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkittuun tietoon perustuen sekä valmiudet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Hoitotyön asiantuntijan toiminnan perustana on aina eettinen vastuukykyisyys ja hyvän elämän edistäminen. Hoitotyön ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Tutkinnon suorittanut osaa aktiivisesti hankkia ja arvioida tietoa ja sen käyttöä toimintansa perusteena. Hän kehittää itseään hoitotyön asiantuntijana ammatissa toimiessaan.

Sairaanhoitaja (AMK)/Bachelor of Nursing on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävänä yhteiskunnassa on tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin alueilla. Sairaanhoitaja osaa toteuttaa ja kehittää hoitotyötä, joka on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa. Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaita ja toteuttaa samalla lääketieteellistä hoitoa. Sairaanhoitaja ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja. Hän auttaa ihmistä kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Sairaanhoitaja toimii yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Sairaanhoitajan koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2005/36/EY. Tutkinnon suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi sairaanhoitajana.

Kompetenssikuvaukset

Ammatillisen kasvun prosessi etenee opetussuunnitelman vuositeemojen mukaisesti. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan.

Taulukko1. Turun ammattikorkeakoulun yleiset innovaatiokompetenssit

Osaamisalueen kuvaus

Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit

kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan

Yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit

osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä
osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
osaa toimia eettisten ja yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti
osaa toimia työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa

Verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit

osaa luoda ja ylläpitää työelämäyhteyksiä
osaa toimia verkostoissa
kykenee moniammatilliseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön
kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen

Hoitotyön koulutusohjelman osaamistavoitteet

Asiakaslähtöisyys
Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus
Johtaminen ja yrittäjyys
Kliininen hoitotyö
Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
Ohjaus- ja opetusosaaminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

OPISKELUN TOTEUTTAMINEN
Opiskelu koulutusohjelmassa toteutuu Turun ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyn innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Innovaatiopedagogiikassa yhdistyy oppiminen, uuden tiedon tuottaminen ja opitun soveltaminen. Se näkyy muun muassa innovatiivisina opetusmenetelminä, erilaisina sosiaalisina oppimisympäristöinä, opintojen vaihtoehtoisina suoritustapoina, joustavina opetussuunnitelmina, kansainvälisyytenä ja yrittäjämäisenä toimintana. Käytännössä innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan työelämälähtöistä, tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavaa lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen.

Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana, joka pystyy tekemään opintojaan koskevia valintoja. Häntä tuetaan kehittyvien ja organisoituneiden tietorakenteiden muodostamisessa.

Oppimisen ja opettamisen metodit vaihtelevat. Asiakokonaisuus ja sen liittyminen laajempaan yhteyteen perustelevat menetelmien valintaa. Hoitamisen oppimisen perustana on oppijan tutkimuksellinen, kyselevä ajattelutapa, joka on oppimisen menetelmällinen ja sisällöllinen tekijä. Tutkimuksellisuus oppimisen metodina on kyselevä, perusteita etsivä kriittinen ajattelun tapa.

Opintojensa osana opiskelija osallistuu erilaisiin ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, joiden yhteydessä hän kehittää osaamistaan moniammatillisessa tiimi- ja projektityöskentelyssä, rohkaistuu ottamaan vastaan yhä haasteellisempia tehtäviä sekä sisäistää päätöksentekoon vaikuttamiseen tähtäävän toimintatavan. Koulutusohjelman T&K –toiminta todentuu eri opintojaksoissa esimerkiksi työelämälähtöisinä opinnäytetöinä sekä projektiopintoina.

Kansainvälisyyden tavoitteena on, että opiskelija avartaa maailmankuvaansa, oppii ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystyy työskentelemään monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutusohjelmassa on 15 op pakollisia englanninkielisiä moduuleja.

Opiskelu hoitotyön koulutusohjelmassa tapahtuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä. Harjoittelu integroituu muuhun opiskeluun suunnitelmallisesti ja on arvioitavaa opiskelua aidoissa potilas-, asiakas- ja hoitokonteksteissa.

OHJAUS
Hoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään opettajatuutori. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se voi liittyä teoriaopintoihin ja/tai harjoitteluun. Ohjausta saa myös moduulien opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan ryhmän opetussuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. e-HOPSin avulla hän kehittää osaamistaan suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Mikäli tämä ei onnistu, opiskelijaa ohjataan hakemaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, opettajatuutorilta ja opinto-ohjaajalta.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.

Arviointi

ARVIOINTI JA PALAUTE

Opinnot on jäsennetty pääsääntöisesti moduuleiksi. Moduulin suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi toteutuu ydinosaamisen hallinnan monipuolisena arviontina, jossa opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita yksilöllisesti tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi toteutuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Ohjatun harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista, tavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota. Sen avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa alueet sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan.

Arviointi tapahtuu opintojaksojen tavoitteista johdettuihin arviointikriteereihin nähden. Opiskelija voi määrätyin perustein (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen = AHOT) lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Aikaisemman terveydenhuoltoalan koulutuksen, työkokemuksen ja muun näytön perusteella voidaan ensimmäinen lukukauden opinnot hyväksilukea. Lisäksi opiskelija voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.