Toimintaterapeutti (AMK), S17: PTOIMS17

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN NIMI
Toimintaterapeutti

TUTKINTO
Toimintaterapeutti (AMK), EQF ja NQF taso 6

LAAJUUS (OP, VUOSI)
210 op, 3,5 vuotta

KOULUTUKSEN TAVOITE
Valmistuttuaan toimintaterapeutti toimii asiantuntijana terveys-, sosiaali- ja kuntoutusalaan kuuluvissa tehtävissä joko toisen palveluksessa monialaisen tiimin jäsenenä tai yrittäjänä. Toimintaterapeutin työn tavoitteena on, että asiakas voi osallistua hänelle tärkeisiin arjen toimintoihin, työhön, leikkiin ja vapaa-aikaan sairaudesta ja vammastaan huolimatta.. Terapiassa asiakkaalla on mahdollisuus kehittää taitojaan päivittäiseen elämään liittyvien tehtävien (kodinhoito, harrastuksiin osallistuminen tai leikki), itselleen mielekkäiden käden taitojen (puutyö, virkkuu- ja ompelutehtävät, askartelu yms.) tai luovien toimintojen (piirtäminen, musiikki, draama tms.) avulla. Suoriutumisen helpottamiseksi voidaan vaikuttaa myös ympäristöön sekä hyödyntää apuvälineitä ja muuta teknologiaa.

Toimintaterapeutin erityisosaamisessa keskeistä on toiminnan merkitys asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä toiminnan terapeuttinen käyttö ja asiakaslähtöinen yhteistyö. Keskeisiä osaamisalueita ovat: toiminnan analysointi- ja soveltamisosaaminen, terapeuttisen vuorovaikutuksen osaaminen, asiakaslähtöinen toimintaterapiaprosessiosaaminen, toiminnallisten ympäristöjen arviointi- ja adaptaatio-osaaminen ja toimintaterapeuttinen neuvonta, ohjaus ja konsultointi. Toimintaterapia pohjautuu asiakkaan toimintakyvyn ja ympäristön kokonaisvaltaiseen arviointiin. Toimintaterapeutti perustaa arviointi- ja terapiamenetelmät luotettavaan tieteelliseen näyttöön. Tiedon määrän kasvu ja nopea muutos edellyttää hyviä tiedonhankintataitoja sekä taitoja arvioida tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Tiedonhankinta- ja tutkimustaitojen opinnot antavat opiskelijalle laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia ammatillisissa asiantuntijatehtävissä sekä edellytykset seurata alan kehitystä ja pysyä ajan tasalla. Näiden pohjalla on Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit, jotka ovat keskeinen osa opiskelua.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Toimintaterapeutin (AMK) opinnot pohjautuvat ammattikorkeakouluja ja ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön, Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF, Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF, www.minedu.fi/OP M) ja Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntöön ja strategiaan, jonka pedagoginen lähestymistapa on innovaatiopedagogiikka. Opinnot rakentuvat sen mukaan, mitä työelämä odottaa valmiilta toimintaterapeutilta. Niiden laatimisessa on hyödynnetty mm. kansallisia (Arene, OKM) ja kansainvälisiä (ENOTHE, WFOT) osaamiskuvauksia.

Toimintaterapeutin opintojen kokonaislaajuus on 210 opintopistettä (op), minkä suorittaminen edellyttää noin 3,5 vuoden päätoimista opiskelua. Oppimisen lähtökohtana ovat ammatillinen kasvu sekä yleiset ja ammatilliset osaamistavoitteet, joihin nojautuen opinnot muodostavat neljä vuositeemaa (Kuvio 1.): 1. Ihmisen toiminnallisuuden tuntija, 2. ja 3. Ihmisen toiminnallisuuden tukija sekä 4. Toimintaterapian kehittävä ja kehittyvä osaaja. Kukin vuositeema koostuu moduuleista (10 – 15 op) opintojaksoineen (5 op) ja ne on jaoteltu perusopintoihin (37 op), ammattiopintoihin (77 op), ammattitaitoa edistävään harjoitteluun (66 op), vapaasti valittaviin opintoihin (15 op) sekä opinnäytetyöhön (15 op).

Ensimmäisessä vuositeemassa opiskelija perehtyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palvelujärjestelmiin. Toimintaterapian opintojen alussa keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat toiminnan analysointi ja soveltaminen sekä toiminnallisuuden arviointi itsestä huolehtimisen, työn, vapaa-ajan ja leikin tehtävissä. Opiskelija oppii näkemään, että toiminnalla on tärkeä merkitys asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi hän hankkii asetuksessa vaadittavan kielitaidon (352/2003 8§).

Toisessa ja kolmannessa vuositeemassa opiskelija kehittää taitojaan eri-ikäisten toiminnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Päivittäiseen elämään liittyvien tehtävien lisäksi opitaan arvioimaan eri- ikäisten asiakkaiden valmiuksia ja taitoja. Terapiamenetelmien opinnoissa on keskeistä oppia tukemaan asiakkaan mahdollisuuksia kehittää taitojaan päivittäiseen elämään liittyvien tehtävissä. Suoriutumisen helpottamiseksi voidaan vaikuttaa myös asiakkaan ympäristöön sekä hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa

Neljännessä vuositeemassa opiskelija osoittaa osaavansa toimia toimintaterapeuttina erilaisissa toimintaympäristöissä sekä hallitsevansa toimintaterapian kehittämisen perusteet.

Kaikissa vuositeemoissa opiskelijan omaksumat terapiataidot ovat näyttöön perustuvia. Opiskelija yhdistää käytännön ja teorian toisiinsa erilaisissa oppimistilanteissa, erityisesti käytännön harjoitteluissa.

Teoriaopintoja tukee vahva yhteys käytännön työelämään esim. harjoittelussa, opinnäytetyössä ja työelämälähtöisissä opintojaksoihin kytketyissä kehittämistehtävissä, palvelutoiminnassa ja ammattikorkeakoulun työelämälähtöisissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-projekteissa (TKI). Lisäksi opetuksessa käytetään innovatiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä.



SUUNTAUTUMISET, ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET
Toimintaterapeutin ammatissa voi toimia vain toimintaterapeutti- tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää hakemuksen pohjalta ammatinharjoittamisoikeudet terveydenhuollon ammattihenkilöille.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiuden työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt toteutetaan työelämälähtöisinä ja osin monialaisina toimeksiantoina pääsääntöisesti paritöinä. Työelämän ja TKI- projektien edustajat rekrytoivat opiskelijoita omiin kehittämistehtäviinsä. Opinnäytetyön tekeminen painottuu opintojen loppuvaiheeseen.

ARVIOINTI JA PALAUTE
Arvioinnin lähtökohtana on osaamiskartassa kuvattu osaaminen. Eri osaamisalueiden tavoitteista on johdettu moduulit ja opintojaksot sekä niiden tavoitteet. Opintojaksoissa arvioidaan opiskelijan saavuttamaa osaamista.

Arvioinnin tärkeimpinä tavoitteina ovat opiskelijan oppimisen ohjaaminen ja tukeminen sekä ammatillisen kasvun edistäminen. Arviointi on osaamista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin ja osaamiseen. Henkilökohtaiset tavoitteet konkretisoivat oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamista. Kirjallisten ja suullisten tenttien lisäksi arviointimenetelminä käytetään erilaisia oppimistehtäviä ja muita oppimisen arviointimenetelmiä kuten itse- ja vertaisarviointia. Arviointi on tutkintosäännön mukaisesti pääsääntöisesti numeerinen 1-5. Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja.

Opintojaksojen arviointikriteerit on kirjattu opintojakson toteutussuunnitelmaan (SoleOPS-järjestelmä) ja niiden laadinnassa on hyödynnetty Turun ammattikorkeakoulun yleisiä arviointiohjeita. Arviointikriteereissä kuvataan erikseen ammattitieto ja tiedon hankinta, ammattitaito sekä vastuu, yrittäjyys ja johtaminen ja niiden tasokuvauksissa on otettu huomioon opiskelijan osaamisen vaiheet.

Toimintaterapian koulutuksessa toimintaa kehitetään keräämällä opiskelijapalautetta opintojaksojen toteutuksesta, lukuvuoden päättyessä palautepäivässä sekä opintojen lopussa. Opintojaksoa aloitettaessa toteutussuunnitelman esittelyssä opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa toteutukseen. Turun ammattikorkeakoulussa toteutetaan vuosittain opiskelijatyytyväisyyskysely (opiskelijabarometri). Opintojen päättyessä opiskelija vastaa OKM:n laatimaan OPALA- kyselyyn ja antaa palautetta koko opintojen ajalta.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Toimintaterapeutti-koulutuksessa opiskelija suorittaa kansainvälistymistä tukevia opintoja (15 op) monella tavalla: esim. hakeutumalla vaihto-opiskelijaksi tai suorittamalla opintoja International Semesterin kautta.

URAMAHDOLLISUUDET
Sosiaali- ja terveysalalla on hyvä työllisyystilanne. Toimitaterapeuttien työllisyysaste on 98,5%. Itä-Suomessa ja Lapin alueella toimintaterapeuteista on pula: päteviä hakijoita vakinaisiin tehtäviin ei aina löydy ja sijaisista on jatkuva pula. Toimintaterapeuttien tarve kasvaa. (Toimintaterapeuttiliitto 2014)

Toimintaterapeutti on korkeakoulutettu kuntoutuksen erityistyöntekijä Toimintaterapeuttina työskentelet asiantuntijana terveys-, sosiaali- ja kuntoutusalan tehtävissä joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Toisen palveluksessa työskennellessä toimit joko itsenäisesti tai monialaisen tiimin jäsenenä. Koulutus antaa valmiudet myös toimia alan kehittämistehtävissä. Toimintaterapeuteista reilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla, lähinnä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kolmannestyöskentelee yksityisissä yrityksissä, järjestöissä ja säätiöissä.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
Toimintaterapeuttien nimikkeistä yleisin on toimintaterapeutti-, toimintaterapeutti AMK- tai erikoistoimintaterapeuttinimikkeet (n.80%). Esimies- ja johtotehtävissä työskentelevillä on erilaisia nimikkeitä. Lisäksi toimintaterapeutit työskentelevät mm. ohjaajina toimivien nimikkeissä, kuntoutusohjaajina sekä hanke-, ja projektityöntekijöinä sekä asiantuntijoina, tutkijoina, opettajina ja erilaisina koordinaattoreina. (Miettunen Riitta 2012.

Näkymiä suomalaiseen toimintaterapiaan. Kanditutkinto. Lapin yliopisto. YTK. Kuntoutustiede.)

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopiston korkeakoulututkintoon.

YHTEYSTIEDOT
Lisätietoja koulutuksesta voit kysyä opinto-ohjaajalta.