Hammasteknikkokoulutus (AMK), S18: PHAMMS18

Koulutuksen kuvaus

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden hammasteknikoiden työ on pääasiallisesti erilaisten hammasproteesien ja oikomiskojeiden suunnittelua ja valmistamista yhteistyössä muun hammashoitohenkilökunnan kanssa.

Valmistuttuasi hammasteknikoksi työskentelet hammasteknisten töiden asiantuntijana osana suun terveydenhuollon hoitotiimiä. Vastaat kullekin asiakkaalle valmistettavien yksilöllisten proteesien teknisestä toteutuksesta. Tämä edellyttää sinulta kädentaitoja, suunnitelmallisuutta, luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä vuorovaikutustaitoja.

Valmistuneet hammasteknikot työskentelevät pääasiallisesti yksityisissä hammaslaboratorioissa. Tämän lisäksi voit toimia myynti- ja konsultointitehtävissä hammastarvikeliikkeissä tai asiantuntijatehtävissä alan tutkimusyksiköissä ja materiaaleja valmistavissa yrityksissä. Yhteistyö muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja terveyden edistämistahojen kanssa on osa työtäsi.

Hammasteknikon ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuasi haet ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopiston korkeakoulututkintoon. Työskenneltyäsi hammasteknikkona viisi vuotta voit kouluttautua myös erikoishammasteknikoksi, jolloin työkuvaan kuuluu eräät protetiikan kliiniset työt. Erikoishammasteknikkokoulutuksen järjestämisvastuu on EHT-liitolla ja sitä järjestetään tarpeen mukaisesti.


Koulutuksen rakenne ja sisältö

Hammasteknikkotutkinnon kokonaislaajuus on 210 op. Tämä tarkoittaa 3,5 vuoden päätoimista opiskelua. Opintosi muodostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, joihin sisältyy ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja, ammattiopintoja, harjoittelua, opinnäytetyö kypsyysnäytteineen sekä vapaasti valittavia opintoja. Osa opinnoista toteutetaan englannin kiellä. Hammasteknikkokoulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja eikä erikoistumisalaa.

Hammasteknikoksi kasvaminen on koko koulutuksen ajan tapahtuva oppimisjatkumo, johon integroituvat ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämät kieli- ja viestintäopinnot.

Ammattiopinnoissa perehdyt hammasteknikon ammatin keskeisiin tehtäväkokonaisuuksiin, jotta valmistuttuasi pystyt työskentelemään hammaslaboratoriossa itsenäisesti eri tehtäväalueilla ja toimimaan myöhemmin esimerkiksi yrittäjänä.

Opinnäytetyössäsi osoitat valmiutesi työskennellä itsenäisesti ja käytät kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä tutkimus- ja kehittämisprojekteissa sekä hankkeissa.

Opintoihin sisältyy myös harjoittelua sekä simulaatiotilanteissa korkeakoulukampuksen hammaslaboratorioluokissa että yksityisissä hammaslaboratorioissa. Osa opiskelusta ja harjoittelusta on mahdollista suorittaa kansainvälisen yhteistyöverkoston korkeakouluissa

Osaamistavoitteet

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit sovelluksineen ovat keskeinen osa hammasteknikoksi opiskelua.

Yksilö-osaaminen tulee näkyväksi hammasteknikko-opiskelijan luovana ongelmanratkaisukykynä, kokonaisvaltaisuutena ja päämäärätietoisuutena opiskeluaikana. Yhteisö-osaaminen on taitoa toimia osana erilaisia ammatillisia ryhmiä ja huomioida niiden jäsenten erilaiset näkökulmat. Verkosto-osaaminen on kykyä verkostoitua ja toimia rakentavassa yhteistyössä eri ammattialojen edustajien kanssa myös kansainvälisesti.

Hammasteknikon osaaminen muodostuu ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta, joihin valmennetaan koulutuksen aikana.

Ydinosaamisen osalta Suun terveyden edistämistyössä ja purennan kuntoutuksessa erilaisin hammasproteettisin ratkaisuin opiskelija hallitsee erilaisten hammasteknisten biomateriaalien ja työtekniikoiden työstämisen ja kehittämisen. Lisäksi opiskelija osaa huomioida työssään niin toiminnalliset kuin esteettiset näkökulmat.

Terveysteknologisessa osaamisessa opiskelija osaa ottaa käyttöön, hyödyntää ja soveltaa erilaisten proteesitöiden valmistuksessa alansa uusimpia laitteita ja valmistusmenetelmiä.

Laajentava osaaminen syventää opiskelijan osaamista kehittämis-, tutkimus- opinnäytetyön muodoissa ammattialansa keskeisistä aihealueista, tekniikoista ja materiaaleista.

Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan puolestaan työskentelemällä sosiaali-ja terveysalalla sekä opiskelemalla eri korkeakoulujen opetustarjonnasta.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelusi hammasteknikkokoulutuksessa toteutuu Turun ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyn innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Se näkyy muun muassa innovatiivisina opetusmenetelminä, erilaisina sosiaalisina oppimisympäristöinä, opintojen vaihtoehtoisina suoritustapoina, joustavina opetussuunnitelmina, kansainvälisyytenä sekä yrittäjämäisenä toimintana. Innovatiivisuus toteutuu muun muassa osallistumisena oman alan työelämälähtöisiin ja sitä kehittäviin projekteihin ja hankkeisiin.

Opiskelu hammasteknikoksi tapahtuu kampusalueella, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja työelämän organisaatioissa sekä virtuaaliympäristöissä.

Koulutusyhteistyötä tehdään moniammatillisesti alueen terveyspalveluorganisaatioiden sekä suuhygienisti- ja hammaslääkärikoulutusten kanssa. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua.

Turun korkeakoulut tekivät vuonna 2015 kumppanuussopimuksen, jonka tarkoituksena on lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä opetuksessa että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien koulutus keskittyy Kupittaan alueelle ja muodostaa kansallisen koulutuskeskittymän.

Turun ammattikorkeakoulun toiminta perustuu korkeakoulun laadunhallintamalliin ja prosessikuvauksiin. Opiskelijoilla on oikeus ja velvollisuus osallistua korkeakouluyhteisön kehittämiseen eri kanavien kautta. Opiskelija voi vaikuttaa asioihin osallistumalla koulutuksen kehittämispäiviin ja koulutusten työryhmiin.

Arviointi

Arvioinnin lähtökohtana ovat tutkinnon osaamisvaatimukset. Arviointi perustuu osaamiseen ja sen kehittymiseen ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että opiskelijan / opiskelijaryhmän tuotokseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia ja vuorovaikutteisia menetelmiä, kuten itse- ja vertaisarviointia ja opettaja/ohjaaja-arviointia sekä palautekeskustelua. Jatkuvalla arvioinnilla tuetaan opiskelijan kehittymistä, omien tavoitteiden asettamista sekä omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamista.

Arviointikriteerit ovat opintojaksokohtaisia ja ne laaditaan tasoille tyydyttävä (1-2), hyvä (3-4) ja kiitettävä (5). Arvioinnin perusteet kuvataan toteutussuunnitelmissa. Opintojakson arvioinnista vastaa opintojaksojen opettaja/t. Arvioinnin tueksi on laadittu alustava arviointokehikko, jota sovelletaan opintojaksokohtaisesti. Kehikossa otetaan huomioon opintojen vaiheet (aloittelija, edistynyt, asiantuntija) ja sekä alakohtaiset että yleiset osaamistavoitteet.