Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen: YTEJOS18

Koulutuksen kuvaus

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus on insinööreille (AMK) suunnattu työelämälähtöinen koulutus, jonka tavoitteena on antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä sekä edistää kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiimityö- ja verkostoitumistaitoja.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus kehittää erityisesti teknologiapainotteista liike-toimintaosaamista, esimiestaitoja sekä projektien hallintataitoja. Koulutuksen aikainen työskentely ja oppimistehtävien sekä opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen nivominen opiskelijan työtehtäviin mahdollistaa samalla työnantajaorganisaation toimintojen kehittämisen.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös tutkinnon kielitaitovaatimuksia. Osa opetuksesta on englanninkielistä ja suuri osa tehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedejulkaisuista.

URAMAHDOLLISUUDET
Insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Työuran edetessä osa insinööreistä kehittyy teknisissä asiantuntijatehtävissä, osa suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin sekä organisaatioiden kehittämistoimintoihin. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksen suorittaneiden insinöörien tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat:

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
Suunnitteluinsinööri, tuotantoinsinööri, työnjohtaja, markkinointipäällikkö, tuotepäällikkö, tuotantopäällikkö, laatupäällikkö, tuotekehityspäällikkö sekä erilaiset asiantuntijatehtävät.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Koulutus antaa hakukelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Jatkotutkinto-oikeuden myöntämiselle yliopistot voivat asettaa ehtoja esimerkiksi täydentävien siltaopintojen muodossa.

Osaamistavoitteet

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden johtamisen YAMK-koulutusten ja tekniikan YAMK -koulutusten kanssa. Koulutuksen pedagogisena perustana on innopeda®-pohjainen oppimisjatkumo, jossa yhdistyvät tekemällä oppiminen ja soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta työelämän kehittämistarpeisiin.

Opinnot koostuvat syventävistä ammattiopinnoista (25 op), vapaasti valittavista opinnoista (5 op) sekä opinnäytetyöstä (30 op).

Syventäviä ammattiopintoja ovat tutkimusmenetelmäopinnot ja teknologiaosaamisen johtamisen ammattiopinnot sekä henkilöstöjohtamisen ja taloushallinnon opinnot. Opiskelija voi edelleen syventää tai laajentaa osaamistaan valitsemalla esim. johtamisen, myyntityön, projektitoiminnan tai tutkimusmenetelmien opintojaksoja vapaasti valittaviksi opinnoiksi.

Opintojen suunniteltu kesto on 1,5 vuotta ja opinnot on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa 2 lähipäivää. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen.

Syventävät ammattiopinnot
Liiketoiminnan kehittämisen moduuli (10 op)

Insinöörin (AMK) tutkinto tarjoaa hyvät valmiudet teknisten ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen. Käytännön työ vaatii kuitenkin usein laajempaa liiketoiminnan ja talouden hallintaa. Moduuli vastaa tähän osaamistarpeeseen ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä omalle työlleen keskeisiin liiketoimintaosaamisen aiheisiin sekä luo kokonaisnäkemystä teknologiapainotteiseen liiketoimintaan.

Lähes kaikki työ tehdään nykyaikaisessa yhteiskunnassa yhdessä ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa tiimityönä. Moduulin tavoitteena on antaa valmiuksia toimia erilaisissa organisaatioissa esiintyvissä vuorovaikutustilanteissa, sekä auttaa ymmärtämään esimiestyön merkitys ja rooli johtamisessa. Työntekijöiden ja koko organisaation osaaminen luo kilpailukyvyn ja tehokkuuden edellytykset. Moduulissa perehdytään oppivan organisaation toimintatapoihin, sen osaamisen kartoittamiseen ja tämän osaamisen systemaattiseen kehittämiseen.

Kaiken liiketoiminnan ja julkisen organisaation tehokkaan toiminnan edellytyksenä on toimiva taloushallinto ja laskentatoimi. Moduulin toisena tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot organisaation johtamisen taloushallinnosta, että hän pystyy toimimaan budjettivastuullisissa esimiestehtävissä ja ymmärtämään koko organisaation taloutta.

Teknologiajohtamisen moduuli (15 op)

Teknologiayrityksen tai -organisaation menestys perustuu tuotekehitys- ja tuotteistamisprosessin sekä valmistuksen ja logistiikan prosessien onnistumiseen. Erityisesti suurissa yrityksissä työskenteleville kokonaisnäkemyksen syntyminen on haaste, koska oma tehtävä koskettaa tyypillisesti suhteellisen pientä osaa prosessissa. Teknologiaosaamisen johtamisen syventävissä opinnoissa luodaan katsaus näihin prosesseihin sekä perehdytään organisaation teknologiastrategian määrittämiseen ja toteuttamiseen toimintaa ohjaavana perustana. Teknologiastrategian toteutus, tehokas tuotekehitys ja toimintaprosessien hiominen sekä tuotteen elinkaaren hallinta edellyttävät hyvin suunniteltuja ja toteutettuja projekteja.

Menetelmäopinnoilla (5 op) luodaan perusta kriittiselle ajattelulle, kehittämistyön systeemiselle ymmärtämiselle sekä kehittämistyön käynnistämiselle ja läpiviennille perehtymällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot (5 op)
Opiskelija syventää tai laajentaa osaamistaan esim. menetelmäosaamisen, teknologiajohtamisen tai liiketalouden alalla valitsemalla Turun tai Satakunnan AMK:n tarjonnasta sopivia YAMK-opintojaksoja.

Opinnäytetyö (30 op)

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää erilaisia menetelmiä työelämän ongelmien ratkaisuun sekä antaa valmiuksia itsenäiseen asiantuntijatyöskentelyyn.

Pedagogiset toimintatavat

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua sisältäen sekä lähi- että etäjaksoja. Itsenäisen työskentelyn lisäksi yhteisöllisesti tiimeissä tapahtuvalla työelämälähtöisten oppimis- ja kehittämistehtävien ratkaisemisella on merkittävä rooli opinnoissa. Koulutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikkaa. Työskentely tapahtuu osittain verkossa ja monialaisissa toimintaympäristöissä. Lähiopetuspäiviä on keksimäärin kaksi peräkkäistä arkipäivää kuukaudessa. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jossa hän valitsee opintoja koulutusten tarjonnasta, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksen tärkeänä osana on työn tai työyhteisön kehittämistyönä toteutettava opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja European Qualification Framework'iin (EQF). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava taso on 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavasta riippuen.

Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Opiskelija saa suorituksistaan säännöllistä palautetta opettajilta. Lisäksi käytetään myös vertais- ja itsearviointia sekä saadaan toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.

Koulutuksen toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämistyössä ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän edustajilta ja opiskelijoilta saatu palaute ja aloitteet. Palautetta toiminnasta kerätään mm. opiskelijakyselyjen ja ryhmäkohtaisten kehityskeskustelujen avulla.