Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Tavoite:

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista valmistuu asiantuntijoita ja johtajia oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijoista Suomi saa lisää kilpailukykyistä osaamista. Master Schoolin koulutukset on jaettu kahteen polkuun: Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehityt esimiehenä tai johtajana ja Professional Excellence -polun koulutuksissa kehität osaamistasi vaativalle asiantuntijatasolle.

Terveysteknologian koulutus on osa professional-polun tarjontaa. Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa regulatiivisia vaatimuksia lääkinnällisten laitteiden tuotekehitykseen sekä hyödyntää palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita terveysteknologiainnovaatioiden kehittämiseen. Opiskelija osaa luoda vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin terveysteknologian tuotteelle. Opiskelija osaa luoda käyttöönottosuunnitelman ja arvioida terveysteknologiatuotteen soveltuvuutta organisaation tarpeisiin ja arvioida sen hyötyjä.

Lisätietoa opetuskielistä:

Koulutuksen ensisijainen opetuskieli on suomi, mutta osa valinnaisista opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Toimintaympäristö on kansainvälinen ja monille opintojaksoille ja projekteihin osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö:

Opinnoissa keskitytään lääkinnällisten laitteiden liiketoiminnan ja tuotekehityksen erityispiirteisiin kuten regulatiivisiin vaatimuksiin. Lisäksi opiskelijat oppivat palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelu perusteet ja osaavat hyödyntää niitä uusien terveysteknologisten innovaatioiden kehittämisessä. Opiskelijat tutustuvat myös terveysteknologian hyödyntämiseen sote-sektorilla ja oppivat tekemään vaatimusmäärittelyn ja käytettävyyden arvioinnin. Lisäksi opinnoissa käydään läpi käyttöönoton suunnittelu ja toteutus.

Opintojen rakenne:

Terveysteknologian insinööri(YAMK) -koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto työn ohessa suoritettuna on 1,5 vuotta. Tutkintonimike on insinööri (YAMK). Opinnot koostuvat
• syventävistä opinnoista (ydinosaaminen) 20 op
• vapaasti valittavista opinnoista (laajentava osaaminen) 10 op
• opinnäytetyöstä 30 op.

Syventävät opinnot koostuvat menetelmäopinnoista sekä tulevaisuuden toimintaympäristöopinnoista. Koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Monimuoto-opetukseen kuuluu vaihtelevasti teoriaopetusta, verkko-opintoja, harjoitustöitä, projekteja ja laboratoriotyöskentelyä. Syventävien opintojen opintojaksojen laajuus on 20 op, ja niihin liittyy tyypillisesti kaksi lähiopetuspäivää. Vapaasti valittavilla opinnoilla voit laajentaa osaamistasi sisällyttämällä opintoja omasta tai muista koulutuksista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla runsaasti myös täysin virtuaalisena verkko-opetuksena.

Opinnäytetyö:

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on selkeä tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkentä käytännön työhön. Opinnäytetyö suoritetaan useimmiten opiskelijan omassa organisaatiossa tehtävänä kehittämis- tai tutkimustyönä. Mikäli opiskelija ei saa varsinaiselta työpaikaltaan koulutuksen tarpeiden mukaista kehittämistehtävää tai hänellä ei ole työsuhdetta, tarjoavat Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät opinnäytetyöksi soveltuvia aiheita. Terveysteknologialla on oma tutkimusryhmänsä.

Uramahdollisuudet:

YAMK-insinöörit sijoittuvat ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen työelämässä usein tehtäviin, joissa pääpaino on teknisessä osaamisessa, sen kehittämisessä ja soveltamisessa. Terveysteknologian YAMK-insinöörit sijoittuvat usein tuotekehityksen tehtäviin terveysteknologiayrityksissä tai asiantuntijatehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

Pätevyys:

Ylempi AMK -tutkinto on korkeakoulututkinto, joka antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin esimerkiksi yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista tehtäväkuvan mukaan. Opinnäytetyöhön voidaan kytkeä kansainvälinen näkökulma esimerkiksi osallistumalla oman alan kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisellä näkökulmalla tuetaan osaltaan myös kielitaiton kehittymistä. Suuri osa opintojaksojen ja oppimistehtävien lähdemateriaalista on kansainvälisistä ammatti- ja tiedeaineistoa.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Terveysteknologian YAMK koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämäyhteys muodostuu ensisijaisesti opiskelijan, opiskelijan työpaikan ja koulutuksen välille. Erilaisissa tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella on merkittävä osuus ammattitaidon kehittymisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tutkinnon keskeisin elementti on työelämää palveleva kehittämistehtävä, josta syntyy varsinainen opinnäytetyö. Opinnäytetyö lisää opiskelijan ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelee työelämän kehittämistarpeita. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa on mukana useita paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Joustavan opinto-oikeuden puitteissa voit osallistua mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia omaan tutkintoosi. Voit hyödyntää myös Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa CampusOnline. http://campusonline.fi/

Tutkimukselliset painopisteet:

Terveysteknologian tutkimusryhmässä tutkitaan ja tuotetaan terveysteknologian sovelluksilla, järjestelmillä ja toimintaprosesseilla ihmisläheisiä ratkaisuja, joilla tuetaan ja ylläpidetään kansalaisten elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä sekä toimintakykyä. Terveysteknologian laboratoriossa testataan ja kehitetään henkilökohtaisen terveydenhuollon ja potilasmonitoroinnin ratkaisuja sekä tehdään käytettävyystestauksia ja –arviointeja terveysteknologiatuotteille.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua yliopistoon tutkijakoulutukseen (lisensiaatti, tohtori). Vastaanottava tiedekunta kuitenkin määrittelee aina omat sisäänoton kriteerinsä edellyttäen toisinaan siltaopintoja. Siltaopintojen tarkoituksena on varmistaa opiskelijan lähtötiedot nimenomaan tieteellisen tutkimustyön kannalta. Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· analysoida terveysteknologian toimialaa huomioiden alan tuotekehityksen ja liiketoiminnan erityispiirteet
· soveltaa viranomaisvaatimuksia, suosituksia ja lakeja lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksessä
· soveltaa palvelumuotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita terveysteknologiainnovaatioiden kehittämisessä
· luoda vaatimusmäärittelyn terveysteknologiatuotteelle
· luoda käyttöönottosuunnitelman
· arvioida terveysteknologiatuotteen hyötyjä ja soveltuvuutta organisaation tarpeisiin

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa 2 lähipäivää. Opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö moniammatillisessa ryhmässä. Opiskelija laatii opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka liittyy tiiviisti opinnäytetyön toteuttamiseen. Opinnoissa hyödynnetään aikuispedagogiikkaa. Opiskelu sisältää erilaisia ennakkotehtäviä, oppimistehtäviä, lähipäiviä, itseopiskelua sekä ryhmässä tapahtuvaa opiskelua. Lähipäiviin valmistaudutaan yleensä tutustumalla ennakkomateriaaliin ja/tai suorittamalla ennakkotehtävä. Lähipäivinä tarkennetaan opettajan johdolla päivän aiheita, käydään tutustumassa alan organisaatioihin, puretaan ryhmätöitä tai suoritetaan harjoituksia terveysteknologian laboratoriossa. Tarkoitus on, että opiskelija pystyy omien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan kehittämään osaamistaan myös itseopiskelumateriaalin avulla. Ryhmätyöskentelyn avulla eri taustaiset opiskelijat voivat jakaa omaa hankittua osaamistaan sekä reflektoida yhdessä oppimistavoitteisiin liittyviä sisältöjä.

Arviointi

Opintojaksot ja opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Arvioinnin kohteena on osaaminen ja sen kehittyminen. Opiskelijat laativat itselleen omat oppimistavoitteet ja suorittavat myös itsearviointeja. Opintojaksojen arviointimenetelmät vaihtelevat opintokokonaisuuden tavoitteiden perusteella.

Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (oma aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Lisäksi käytetään vertaisarviointia ja mahdollisesti toimeksiantajien palautetta suorituksen onnistumisesta. Arvioinnin pohjana käytetään tutkinnon arviointikehikkoa.