Terveydenhoitaja (AMK), Salo, K16: MTERSK16

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Hoitotyö perustuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamisen lähtökohtaan. Hoitotyön tehtävänä on vastata terveystarpeisiin, jotka liittyvät ihmisten inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Hoitotyön tehtävänä yhteiskunnassa on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tukemalla itsehoitoa, voimavaraistumista, itsenäistä selviytymistä ja kuntoutumista sekä lievittämällä kärsimyksiä. Hoitotyö on luonteeltaan yhteisöllistä ja julkista.

Hoitotyössä autetaan kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Hoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja muotoutumisesta sekä kestävän kehityksen edistämisestä. Tähän yhteiskunnalliseen tehtävään perustuen hoitotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hoitotyön asiantuntijoita, joilla on valmiudet ammattinsa laaja-alaiseen ja syvälliseen hallintaan.

Hoitotyön asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkittuun tietoon perustuen sekä valmiudet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Hoitotyön asiantuntijan toiminnan perustana on aina eettinen vastuukykyisyys ja hyvän elämän edistäminen. Hoitotyön ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Tutkinnon suorittanut osaa aktiivisesti hankkia ja arvioida tietoa ja sen käyttöä toimintansa perusteena. Hän kehittää itseään hoitotyön asiantuntijana ammatissa toimiessaan.

Terveydenhoitaja (AMK) on terveyden edistäjä, kehityksen ja muutoksen ennakoija sekä uudistaja. Terveydenhoitajan työn lähtökohtana on kyky tuntea ja tunnistaa suuntauksia ja ennusteita yhteiskunnan ja väestön kehityksessä sekä tietää, miten erilaiset päätökset vaikuttavat terveyteen. Terveydenhoitaja toimii ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämän edellytysten vahvistajana sekä osallistuu terveellisen ympäristön kehittämistyöhön. Hän työskentelee terveyskeskuksissa, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla sekä järjestöissä, yhteisöissä ja erilaisissa terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkinnot suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana.

Terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön
- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivin 2013/55/EY
- OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6
- Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)
- Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseihin
- Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen oppimiseen ja aluevaikuttavuuteen.

PÄTEVYYDET
Terveydenhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2013/55/EY. Sairaanhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Tyypillinen ammattinimike on terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja.

Tutkinnon suoritettuaan terveydenhoitaja voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa, lääkäriasemilla, terveysalan järjestöissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.
Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat: Terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja
Ammatillisen kasvun prosessi etenee opetussuunnitelman vuositeemojen mukaisesti. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan.

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55 on huomioitu seuraavissa osaamisalueissa:
a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä
b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen
c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen
d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa
e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen
f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi
g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa
h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana
Lisäksi terveydenhoitajakoulutukseen kuuluvat osaamisalueet
Terveyden edistämisen osaaminen
Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön terveydenhoitotyön osaaminen
Ympäristöterveyden edistäminen
Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminen

Vuositeemat
1 Hoitamisen perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön opiskelussa ja hoitamisessa tarvittavat keskeiset sairaanhoitajalta (AMK) edellytettävät perustiedot ja taidot. Hänelle muodostuu pohja sairaanhoitajan ammatti-identiteetille.
2 Hoitamisen eri osa-alueiden perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön eri alueiden perusteet ja harjaantuu hoitamisen taidoissa. Hänen ammatillinen kasvunsa jatkuu. Hänen ammatti-identiteettinsä selkiytyy.
3 Hoitamisen erityiskysymyksiin perehtynyt osaaja
Opiskelija oppii ja harjaantuu hoitotyön erityiskysymyksissä ja perehtyy hoitotyön kehittämisen perusteisiin. Hänen ammatti-identiteettinsä vahvistuu ja sitoutuminen ammattiin kasvaa.
4 Hoitotyön osaaja / Terveydenhoitotyön osaaja
Opiskelija syventää hoitotyön ja terveydenhoitotyön ja sen kehittämisen osaamistaan.
Hänelle on muodostunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetti ja hän pystyy kehittämään ammattiaan.
Terveydenhoitaja-opiskelijalle muodostuu myös terveydenhoitajan ammatti-identiteetti.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Opinnot muodostuvat seuraavasti:
• perusopinnot 30 op
• ammattiopinnot 95 op
• harjoittelu 85 op
• opinnäytetyö 15 op
• vapaasti valittavat opinnot 15 op

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 1129/2014) tarkoittaman kielitaidon.
Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Harjoittelu (hoitotyö 85 op) on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan.
Monimuotokoulutuksessa opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata tutkinnon osaamistavoitteita.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan. Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat perusopintojen, ammatillisten perusopintojen ja suuntaavien opintojen alueelle.

Monimuotokoulutus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että työssä olevilla on mahdollisuus suorittaa opinnot mahdollisimman esteettömästi. Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Innovaatiopedagogiikassa yhdistyy oppiminen, uuden tiedon tuottaminen ja opitun soveltaminen. Monimuotokoulutuksessa se näkyy muun muassa innovatiivisina opetusmenetelminä, erilaisina sosiaalisina oppimisympäristöinä, opintojen vaihtoehtoisina suoritustapoina, joustavina opetussuunnitelmina, kansainvälisyytenä ja yrittäjämäisenä toimintana. Käytännössä innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan työelämälähtöistä, tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavaa lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen.

Monimuotokoulutuksen opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikan periaatteita. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana, joka pystyy tekemään opintojaan koskevia valintoja. Häntä tuetaan kehittyvien ja organisoituneiden tietorakenteiden muodostamisessa. Pääsääntöisesti työn ohella opiskelevien tarpeet huomioidaan toteuttamalla koulutus monimuotoisin menetelmin. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua.

Lähiopetusta on keskimäärin 4-6 päivänä kuukaudessa. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisen opiskelun sekä ohjauksen osuus opintojen aikana on merkittävä. Tärkeä informaatio- ja vuorovaikutuskanava on Optima-verkko-oppimisympäristö, joka otetaan käyttöön heti opintojen alussa. Opintojensa osana opiskelija osallistuu erilaisiin ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, joiden yhteydessä hän kehittää osaamistaan moniammatillisessa tiimi- ja projektityöskentelyssä ja rohkaistuu ottamaan vastaan yhä haasteellisempia tehtäviä. T&K&I–toiminta todentuu eri opintojaksoissa esimerkiksi työelämälähtöisinä opinnäytetöinä sekä projektiopintoina. Opiskelija suorittaa opintojensa osana myös yrittäjyysopintoja. Opiskelijat perehtyvät yrittäjyyteen sekä teoriaopintojen aikana että yksilöllisessä yrittäjyysharjoittelussa (5 op). Opiskelijan aiempaa yrittäjyysosaamista hyväksiluetaan osaamisen näyttöjen perusteella.
Opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä. Harjoittelu integroituu muuhun opiskeluun suunnitelmallisesti ja siinä arvioidaan osaamista aidoissa potilas-, asiakas- ja hoitokonteksteissa.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyössä (15 op) osoitetaan valmius työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutuksessa on yhteensä 30 op englanninkielisiä opintoja. Näistä 15 op toteutuu pakollisina englanninkielisinä moduuleina ja 15 op toteutuu joustavasti toteutussuunnitelmissa.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon.
Turun ammattikorkeakoulussa voi syventää opintoja mm. seuraavissa koulutuksissa:
• Terveysalan ylempi AMK-tutkinto, Kliininen asiantuntijuus
• Terveysalan ylempi AMK-tutkinto, Kuntoutus (mikäli työskentelet kuntoutusalalla)
• Terveysalan ylempi AMK-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
• Terveysalan ylempi AMK-tutkinto, Terveyden edistäminen

Arviointi

Opinnot on jäsennetty moduuleiksi tai opintojaksoiksi. Moduulin/opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Koulutuksessa saavutetaan EU direktiivin 2013/55 mukainen sairaanhoitajan pätevyys. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi toteutuu ydinosaamisen hallinnan monipuolisena arviontina, jossa opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita yksilöllisesti tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi toteutuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista, tavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota. Sen avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa alueet sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan.

Opiskelija voi määrätyin perustein hyväksilukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Hoitotyön/terveydenhoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään kaksi opettajatuutoria. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se voi liittyä teoriaopintoihin ja/tai harjoitteluun. Ohjausta saa myös moduulien opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan ryhmän opetussuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. Yksilöllisessä suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan aikaisempi koulutus, työelämäkokemus, henkilökohtainen elämäntilanne sekä valmius itseohjautuvaan oppimiseen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen. Opiskelija arvioi ja todentaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja ammatillista kasvuaan muun muassa portfoliotyöskentelyn avulla.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain tai opintojaksoittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.