Kevät 2020
Hae opintojaksoa nimellä: | op | 1 | 2 | 1K | 2S | 2K | 1 | 2 | 3 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Palliatiivisen hoidon asiakaslähtöinen prosessi | 6 | |||||||||||||
Oirehoito ja kuolevan potilaan hoito | 10 | |||||||||||||
Psykososiaalinen tuki, vuorovaikutus ja tiimityö | 9 | |||||||||||||
Vapaasti valittava kokonaisuus | 5 | |||||||||||||
Asiantuntijuuden kehittäminen työtä opinnollistamalla | 5 | |||||||||||||
Asiantuntijuuden kehittäminen teoriaan syventymällä | 5 | |||||||||||||
16 | 19 | 16 | 9 | 10 | 5.33 | 5.33 | 5.33 | 4.5 | 4.5 | 5 | 5 | 5 | ||
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi | 16 | 19 | 16 | 9 | 10 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT
Palliatiivinen hoito on kaikkien ihmisten ihmisoikeus (EU parlamentin yleiskokouksen päätöslauselmaesitys 11/2018). Väestön ikääntyminen ja pitkäaikaissairauksien lisääntyminen ovat ajankohtaisia globaaleja ilmiöitä, jotka johtavat palliatiivisen hoidon tarpeen lisääntymiseen erityisesti Euroopassa (Connor & Bermedo 2014.) Yleisimmät kuolleisuutta ja sairastavuutta lisäävät pitkäaikaissairaudet ovat mm. sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, krooniset keuhkosairaudet ja diabetes. Väestön ikääntyminen on lisännyt myös muistisairauksien määrää. (World Health Organization 2017.) Maailman terveysjärjestö WHO on antanut päätöslauselman, jossa suositellaan palliatiivisen hoidon integroimista terveydenhoidon kaikille tasoille (Sixty-seventh World Health Assembly 2014).
Hyvä palliatiivinen ja saattohoito on mahdollista vain järjestämällä riittävä koulutus sekä perus- että erityistasoilla toimiville ammattilaisille. Palliatiivisen hoidon korkeakoulutuksen taso vaihtelee Suomessa (STM 2010, STM 2017.) Tämän vuoksi STM:n asiantuntijaryhmä (STM 2017) ehdotti laadittavaksi suosituksen palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksen opetusohjelmasta.
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) vahvistaa palliatiivisen hoidon asemaa. Erityisesti vaativan tason palliatiivisen hoidon järjestäminen on asetettu yliopistollisten sairaaloiden vastuulle. Palliatiivisen hoidon aseman vahvistaminen asetustasolla lisää palliatiivisen hoitotyön perus- ja erityisosaajien tarvetta valtakunnallisesti. STM:n (2019) palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen alatyöryhmän väliraportissa tuotiin esille erityisesti erityistason osaajien puute yhtenä keskeisenä palliatiivisen hoidon järjestämisen haasteena.
Palliatiivisen hoidon asiantuntija (30 op) - erikoistumiskoulutus perustuu työelämän tarpeeseen ja vastaa kansallisesti asetettuihin palliatiivista hoitoa koskeviin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Palliatiivisen hoidon kansallinen kehittäminen edellyttää moniammatillista eritysosaamista, jota tällä valtakunnallisella erikoistumiskoulutuksella tuotetaan. Samalla varmistetaan potilaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten osaamisen laatu ja valtakunnallisten laatukriteereiden toteutuminen siten, että B ja C- tason palliatiivista hoitoa toteuttaviin yksiköihin on saatavissa palliatiivisen hoidon asiantuntijoita.
Tämä erikoistumiskoulutus on luonteva jatkokoulutus terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilön peruskoulutuksen jälkeen. Toisaalta erikoistumiskoulutus sijoittuu AMK-tutkinnon ja YAMK-tutkinnon välille. Erikoistumiskoulutuksen käyneet toimivat työyhteisöissään ja oman toimintaympäristönsä eri yksiköille palliatiivisen hoidon asiantuntijoina sekä osaamisen valmentajina muodostaen toimivan verkoston muiden asiantuntijoiden kanssa.
KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA RAKENNE
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen tarkoituksena on vahvistaa osallistujan asiantuntijuutta kliinisen hoidon tai kuntoutuksen osaajana palliatiivisen hoidon asiakas- ja perhelähtöisessä palveluprosessissa sekä näyttöön perustuvassa toiminnassa ja kehittämisessä. Koulutuksen osaamistavoitteiden tason määrittelyssä on hyödynnetty kansallisten tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä (HE 204/2016). Palliatiivisen hoidon asiantuntija –erikoistumiskoulutus on asemoitu EQF/NQF-tasolle 6.
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelija:
• hallitsee palliatiivisen hoidon asiantuntijuuden edellyttämät näyttöön perustuvat, laaja-alaiset ja edistyneet monitieteelliset kliiniset tiedot ja taidot asiakas- ja perhelähtöisessä palveluprosessissa
• toimii palliatiivisen hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijana eri toimintaympäristöissä ja moniammatillisissa verkostoissa
• hallitsee asiakas- ja perhelähtöiset ohjausmenetelmät ja -välineet ja osaa soveltaa niitä uudistuvissa toimintaympäristöissä
• hallitsee hyvät vuorovaikutustaidot asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa sekä osaa antaa psykososiaalista tukea
• arvioi ja kehittää omaa ja työyhteisönsä osaamista ja toimintaa näyttöön perustuen
• osallistuu palliatiivisen hoidon toimintatapojen sekä asiakas- ja perhelähtöisten palveluprosessien alueelliseen ja kansalliseen kehitys- ja uudistamistyöhön
Erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, joka tarkoittaa opiskelijan työmääränä 810 tuntia. Koulutuksen rakenne sisältää kolme kaikille yhteistä moduulia sekä yhden vapaasti valittavan kokonaisuuden, joiden avulla opiskelija syventää omaa asiantuntijuuttaan.
Moduuli 1: Palliatiivisen hoidon asiakaslähtöinen prosessi
Moduuli 2: Oirehoito ja kuolevan potilaan hoito
Moduuli 3: Psykososiaalinen tuki, vuorovaikutus ja tiimityö
Moduuli 4: Vapaasti valittava kokonaisuus
OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET
Ammattikorkeakoulujen opetussuunnittelutyö noudattaa eurooppalaisia ja kansallisia korkeakoulutusta koskevia säädöksiä ja linjauksia. Keskeinen eurooppalainen linjaus on Bolognan julistus. Opetussuunnitelman osaamisen tasokuvauksien lähtökohtana on European Qualification Framework (EQF) ja kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys (NQF). Ammattikorkeakoululainsäädäntö huomioidaan opetussuunnitelmatyössä. Erityisesti erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelmatyötä ohjaa myös sosiaali- ja terveysministeriön suositus (STM 2012, 2014) hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden syventämisestä tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa.
Erikoistumiskoulutuksen tuottama osaaminen on ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä osaamisen kehittämistä. Koulutuksessa tavoitellaan EQF/NQF 6 -tason osaamista. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit on laadittu tämän tavoitetason mukaisesti. Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelman laadinta on toteutettu valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen muodostamassa verkostossa. Osaamistavoitteista sopiminen yhdenmukaistaa eri korkeakoulujen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja toimii erikoistumiskoulutusten laadunvarmistajana. Erikoistumiskoulutusten yleiset osaamistavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella (1438/2014). Opetussuunnitelmasta on pyydetty lisäksi työelämän edustajien lausunnot.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) linjauksen mukaan kliinisen asiantuntijuuden syventäminen tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa edellyttää yhtenäisten kliinisten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä kansallisesti tärkeille painoalueille (STM 2012). STM (2014) on julkaissut yhteistyössä koulutusyksiköiden ja työelämän kanssa ehdotuksen kansallisesta viitekehyksestä sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksiin. Tässä viitekehyksessä palliatiivinen hoito on yksi ehdotetuista erikoistumiskoulutuksen aiheista. STM (2019) suosittelee palliatiivisen hoidon järjestämistä neliportaisesti (perustaso, A-taso, B-taso ja C-taso). Erityistasoilla B ja C tullaan antamaan vaativaa palliatiivista hoitoa, joten näiden tasojen työyhteisöissä tarvitaan erikoisosaamista.Myös perus- ja A-tasolla työskentelevä palliatiivisesta hoidosta vastaava sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista, joka on saatavissa erikoistumiskoulutuksella.
KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN
Erikoistumiskoulutuksen oppimisen ja opetuksen lähtökohtana toimivat opetusta järjestävän ammattikorkeakoulun tutkintosääntö sekä pedagogiset ja eettiset periaatteet. Opetusmenetelmien lähtökohtana on oppijalähtöisyys korostaen oppimisessa opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja refleksiivisyyttä. Opiskelijan osaamisen kehittymiseen kytketään tiiviisti opiskelijan työyhteisön kehittäminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö vertaisoppijoiden välillä mahdollistuvat sekä lähiopetuspäivissä että sähköisessä oppimisympäristössä.
Opintojen alussa opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa opiskelija kuvaa omat osaamistarpeensa ja työtehtävänsä edellyttämät moniammatillisen osaamisen kehittämistarpeet. Kehittämisosaaminen yhdistyy sekä työelämän että alueen hoitoketjun kehittämiseen, jolloin se lisää sekä opiskelijan että hänen työyhteisönsä osaamista sekä alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista.
Erikoistumiskoulutus toteutetaan noin vuoden aikana monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 12 lähiopetuspäivää, itsenäistä työskentelyä, vertaisryhmätyöskentelyä, tehtäviä ja verkko-opiskelua. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti koulutuksen järjestäjälle. Saadakseen todistuksen opiskelijan on osallistuttava lähipäiviin ja suoritettava annetut tehtävät niin, että hän saavuttaa asetetut osaamistavoitteet.
Mikäli opiskelijalla on jo erikoistumiskoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita vastaavaa osaamista, voi opiskelija osoittaa aiemmin hankitun osaamisensa ja suunnata siten oppimistaan niihin osa-alueisiin asiantuntijuudessa, joissa hänellä ei ole riittävää osaamista. Osaaminen arvioidaan ja aikaisemman osaamisen tunnistaminen (AHOT) tehdään opiskelijakohtaisesti perustuen ammattikorkeakoulujen AHOT - käytänteisiin ja erikoistumiskoulutuksessa määriteltyihin osaamistavoitteisiin ja sisaltöihin. AHOT - käytänteet on sovittu valtakunnallisessa verkostossa ja koulutuksen AHOT:t käsitellään ammattikorkeakoulukohtaisesti.