Katso arviointikohteet Sh osaamisalan arviointikriteerit
Pisteet
< 10 = 0 (hylätty) (not translated)
Katso arviointikohteet Sh osaamisalan arviointikriteerit
Pisteet
10 – 14 = T1
15 – 18 = T2
OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI (EMPIIRINEN TYÖ)
I Perehtyneisyys aihealueeseen: lähteet ja rakenne
1. Aiheeseen perehtyneisyys on pinnallista ja suppeaa, lähinnä kuvailevaa ja kirjallisuustie-toa toistavaa. Aiheen valintaa pyritään perustelemaan hoitotyön kehittämiseen näkökul-masta, mutta perustelu on niukkaa. Työn rakenteessa on epäloogisuutta.
2. Aiheeseen perehtyneisyys on hyvää, ja siihen liittyvää kirjallisuutta käsitellään monipuo-lisesti. Kirjallisuus on työn kannalta käyttökelpoista. Aiheen valintaa perustellaan hoito-työn kehittämisen näkökulmasta. Työn rakenne on looginen.
3. Aiheeseen perehtyneisyys on syvällistä, siihen liittyvää kirjallisuutta käsitellään kriittises-ti, ja kirjallisuuskatsauksesta on muodostettu synteesi. Työn rakenne on looginen ja muodostaa eheän kokonaisuuden, jossa kirjallisuuskatsaus ja empiirinen osa nivoutuvat saumattomasti toisiinsa.
II Opinnäytetyön merkityksen osoittaminen: tarkoituksen yh-
teys teoreettisiin lähtökohtiin sekä opinnäytetyötä ohjaavien kysymysten perus-telu ja yhteys laajempaan ilmiöön
1. Työn tarkoitus on ilmaistu epäselvästi. Ohjaavat kysymykset ovat epätarkkoja, mutta ne perustuvat ainakin jossain määrin esitettyyn kirjallisuuteen.
2. Työn tarkoitus ja ohjaavat kysymykset ovat mielekkäitä, selkeitä ja perustuvat loogisesti esitettyyn kirjallisuuteen.
3. Työn tarkoitus ja ohjaavat kysymykset on esitetty innovatiivisesti. Ohjaavat kysymykset ovat toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä ja luovia, ja ne perustuvat tasapainoi-sesti esitettyyn kirjallisuuteen.
III Perehtyneisyys menetelmällisiin lähtökohtiin: aineistonkeruumenetelmä, kohde
ryhmä, aineiston keruu ja analyysi
1. Käytettyjen aineistonkeruu- ja analyysimenetelmien kuvaaminen on pinnallista ja suppe-aa, eikä niiden valintaa perustella. Menetelmiä on käytetty epätarkoituksenmukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen, ohjaavien kysymysten ja mittarin välinen yhteys on hatara. Tut-kittavien valinta ei ole perusteltua.
2. Käytettyjen aineistonkeruu- ja analyysimenetelmien valinta perustellaan, ja niitä kuva-taan kattavasti. Menetelmät sopivat tutkittavan asian selvittämiseen, ja niitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen, ohjaavien kysymysten ja mittarin välinen yhteys on selkeä. Tutkittavien valinta on perusteltua.
3. Käytettyjen aineistonkeruu- ja analyysimenetelmien kuvaaminen on syvällistä ja erityisen hyvin aiheeseen soveltuva. Menetelmiä on käytetty ansiokkaasti. Tutkittavien valinta on perusteltu ja oikein toteutettu.
IV Tulosten raportointi: selkeys, johdonmukaisuus ja havainnollisuus
1. Tulosten esittämisessä on epäloogisuutta ja epätäsmällisyyttä. Tulosten antama kuva aineistosta on niukka. Havainnollistaminen on vähäistä tai tekstiä toistavaa.
2. Tulokset on esitetty objektiivisesti ja loogisesti, ja ne kuvaavat aineistoa hyvin. Havain-nollistavat kuviot / taulukot sekä teksti täydentävät toisiaan.
3. Tulokset on esitetty objektiivisesti, loogisesti ja tarkasti, ja ne kuvaavat aineistoa moni-puolisesti. Havainnollistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
V Eettiset kysymykset
1. Työn eettisten kysymysten pohdinta on pinnallista tai hyvin yleisellä tasolla.
2. Työn eettisten kysymysten pohdinta on asiallista ja konkreettista.
3. Työn eettisten kysymysten pohdinta on monipuolista, analyyttistä ja kriittistä.
VI Luotettavuus
1. Työn luotettavuuden pohdinta on pinnallista tai hyvin yleisellä tasolla.
2. Työn luotettavuuden pohdinta on asiallista ja konkreettista.
3. Työn luotettavuuden pohdinta on monipuolista, analyyttistä ja kriittistä.
VII Pohdinta: tulosten tarkastelu suhteessa kirjallisuuskatsaukseen, johtopäätök
set, kehittämis- ja jatkotutkimusehdotukset
1. Pohdinta on pinnallista ja tuloksia toistavaa, johtopäätökset lähes puuttuvat. Omia tulok-sia vertaillaan aikaisempien tutkimusten tuloksiin niukasti. Kehittämis- ja jatkotutkimus-ehdotusten tekeminen on niukkaa ja jää hyvin yleiselle tasolle.
2. Pohdinta on analyyttistä ja tuloksia tarkastelevaa. Johtopäätöksiä sekä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia esitetään. Omien tulosten suhdetta aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja muuhun kirjallisuuteen tarkastellaan monipuolisesti.
3. Pohdinta on analyyttistä ja kriittistä. Johtopäätökset perustuvat selkeästi tuloksiin ja ovat mielekkäitä. Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotukset ovat tarkkaan pohdittuja, inno-vatiivisia ja ne tuodaan selkeästi esiin.
VIII Työskentelyprosessi: sitoutuneisuus, vastuullisuus, itsenäinen työskentely ja
yhteistyö
1. Työskentely ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti, ohjaustarpeen tunnistamisessa on puutteita ja ohjauksen käyttö on kaavamaista. Vastuun ottamisessa, itsenäisessä työs-kentelyssä ja yhteistyösuhteissa tarvitaan tukea.
2. Työskentely on edennyt tehdyn suunnitelman mukaisesti. Ohjaustarve on tunnistettu ja ohjausta on hyödynnetty. Työskentely on melko itsenäistä ja vastuullista, ja yhteis-työsuhteet ovat moitteettomat.
3. Työskentelystä välittyy itsenäisyys, pitkäjänteinen sitoutuneisuus, vastuullisuus ja inno-vatiivisuus. Ohjausta on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.
IX Raportti kirjallisena tuotoksena: kieli ja ulkoasu
1. Kielellisessä ilmaisussa on epätarkkuutta ja ulkoasussa viimeistelemättömyyttä.
2. Kielellinen ilmaisu ja ulkoasu ovat lähes moitteettomat.
3. Kielellinen ilmaisu on sujuvaa ja täsmällistä sekä ulkoasu viimeistelty.
X Suullinen raportointi ja toisen työn opponointi
1. Suullisessa esittämisessä pystytään välittämään työn keskeinen sisältö. Omille ratkai-suille ei aina pystytä esittämään perusteluja, mutta palautetta pystytään ottamaan vas-taan. Opponointiin on perehdytty, mutta keskeisten asioiden käsittelyssä on puutteita.
2. Suullinen esittäminen osoittaa tehtävän hallintaa ja asiantuntemusta. Omia ratkaisuja pystytään perustelemaan ja ottamaan vastaan palautetta. Opponointi osoittaa tehtävään perehtymistä ja kohdistuu keskeisiin asioihin.
3. Suullinen esittäminen osoittaa tehtävän syvällistä hallintaa ja asiantuntemusta. Omia ratkaisuja perustellaan asiantuntevasti ja työstä saatua palautetta arvostetaan. Op-ponointi osoittaa huolellista tehtävään perehtymistä ja kohdistuu keskeisiin asioihin pe-rustellen. (not translated)
Katso arviointikohteet Sh osaamisalan arviointikriteerit
Pisteet
19 – 22 = H3
23 – 26 = H4 (not translated)
Katso arviointikohteet Sh osaamisalan arviointikriteerit
Pisteet
27 – 30 = K5 (not translated)
Study guide