Opinto-opas
Etusivu > Amk-tutkinto: monimuotototeutus > Terveydenhoitajakoulutus > Terveydenhoitaja, monimuoto, turku, k18

Terveydenhoitaja, monimuoto, Turku, K18

Kevät 2018

Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae opintojaksoa nimellä: op 1 2 1K 2S 1 2 1 2
PERUSOPINNOT 0                
AMMATTIOPINNOT 27                
Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen 2
 
 
   
Perheen terveyden edistäminen I 5
 
 
   
Perheen terveyden edistäminen II 5
 
 
   
Yhteisön terveydenhoitotyö 5
 
 
   
Terveydenhoitotyön erityiskysymykset 5
 
 
   
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta terveydenhoitotyössä 5
 
 
   
27027013.513.500
Aiempi AMK-tutkinto 180                
Ensihoitaja (AMK) tutkinto 180
 
 
   
Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto 180
 
 
   
Kätilö (AMK) tutkinto 180
 
 
   
5400540027027000
HARJOITTELU 33                
Terveydenhoitotyön syventävä harjoittelu simulaatiotilanteissa 3  
 
   
Terveydenhoitotyön erityisosaaminen 1 8
 
 
   
Terveydenhoitotyön erityisosaaminen 2 7  
 
   
Terveydenhoitotyön kehittäminen 5  
 
   
Terveydenhoitotyön syventävä erityisosaaminen 10  
 
   
8258254412.512.5
OPINNÄYTETYÖ 0                
00000000
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 575 25 575 25 287.5 287.5 12.5 12.5

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Terveydenhoitaja (AMK) on terveyden edistäjä, kehityksen ja muutoksen ennakoija sekä uudistaja. Terveydenhoitajan työn lähtökohtana on kyky tuntea ja tunnistaa suuntauksia ja ennusteita yhteiskunnan ja väestön kehityksessä sekä tietää, miten erilaiset päätökset vaikuttavat terveyteen. Terveydenhoitaja toimii ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämän edellytysten vahvistajana sekä osallistuu terveellisen ympäristön kehittämistyöhön. Hän työskentelee terveyskeskuksissa, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla sekä järjestöissä, yhteisöissä ja erilaisissa terveydenhuollon organisaatioissa.

Terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista
korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan
lainsäädäntöön
- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivin 2013/55/EY
- OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin
osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications
Framework = EQF) taso 6
- Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF)
(www.minedu.fi/OPM) taso 6
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista
asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)
- Terveydenhoitajan osaamiskuvaukseen (2014)
- Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen
innovaatiokompetensseihin
- Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen
oppimiseen ja aluevaikuttavuuteen.

PÄTEVYYDET
Terveydenhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2013/55/EY.Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Tyypillinen ammattinimike on terveydenhoitaja.

Ammatillisen kasvun prosessi etenee opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan.

Terveydenhoitajakoulutukseen kuuluvat osaamisalueet
Terveyden edistämisen osaaminen
Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön terveydenhoitotyön osaaminen
Ympäristöterveyden edistäminen
Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminen

Vuositeema
Terveydenhoitotyön osaaja
Opiskelija syventää hoitotyön ja terveydenhoitotyön ja sen kehittämisen osaamistaan. Terveydenhoitaja-opiskelijalle muodostuu terveydenhoitajan ammatti-identiteetti.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Monimuotokoulutuksessa suoritettava terveydenhoitajakoulutus edellyttää aiempaa sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa. Sairaanhoitajan AMK-tutkinnosta hyväksiluetaan 180 op. Terveydenhoitajatutkinnon laajuus on 240 op, jolloin suoritettavia opintoja on 60 op. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan oppimistyötä. Koulutus kestää yhden vuoden.

Opinnot muodostuvat seuraavasti:
• ammattiopinnot 27 op
• harjoittelu 33 op

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa ja sähköisiä kehittyviä välineitä.

Harjoittelu on kiinteä osa terveydenhoitajakoulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää taitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuusellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukainen välineistö. Ammattikorkeakoulu vastaa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta. Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opetussuunnitelman osaamistavoitteita.

Monimuotokoulutus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että työssä olevilla on mahdollisuus suorittaa opinnot mahdollisimman esteettömästi. Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Sen keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen ja sen tavoitteena on opiskelijan innovaatiovalmiuksien/kompetenssien kehittyminen. Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden rajapinnoilla, jolloin monialaisuudella voidaan tukea innovatiivista toimintaa. Lähiopetusta on keskimäärin 4-6 päivänä kuukaudessa. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisen opiskelun sekä ohjauksen osuus opintojen aikana on merkittävä. Tärkeä informaatio- ja vuorovaikutuskanava on Optima-verkko-oppimisympäristö, joka otetaan käyttöön heti opintojen alussa.

Opintojensa osana opiskelija osallistuu erilaisiin ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, joissa hän kehittää osaamistaan moniammatillisessa tiimi- ja projektityöskentelyssä. Opiskelu toteutuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutuksessa hyödynnetään vieraskielistä oppimateriaalia.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkinto

Osaamistavoitteet

Pedagogiset toimintatavat

Arviointi

ARVIOINTI JA PALAUTE
Opinnot on jäsennetty opintojaksoiksi. Opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimismetodeja, jotka kytkeytyvät myös arviointiin ja palautteen saamiseen. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi toteutuu ydinosaamisen hallinnan monipuolisena arviointina, jossa opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita yksilöllisesti tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi toteutuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää osaamistavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista sekä harjoittelun opintopisteiden laajuista osallistumista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota. Sen avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa alueet sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan.

Opiskelija voi määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Terveydenhoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijalle nimetään opettajatuutori. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se voi liittyä teoriaopintoihin ja/tai harjoitteluun. Ohjausta saa myös opintojaksojen opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan opetussuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. e-HOPSin avulla hän kehittää osaamistaan suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.