Bio- ja kemiantekniikka: Biotekniikka

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoitteena on valmistaa kemiantekniikan alalle yhteistyötaitoisia ja innovatiivisia insinöörejä. Insinöörin osaamisalue tarkentuu opiskelijan omien valintojen perusteella ja se voi olla bio-, elintarvike-, laite-, materiaali- tai prosessitekniikka tai niiden yhdistelmä. Bio- ja kemiantekniikan insinöörin osaamisen perustana ovat biotieteet, fysiikka, kemia ja matematiikka. Opiskelija kehittää laatuun, turvallisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvää osaamistaan opintojen alusta asti. Opinnot tukevat opiskelijan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä.

Insinööritutkinnon laajuus on 240 op ja siitä 190 op on ydinosaamista (perusopinnot 70 op, ammattiopinnot 90 op, harjoittelu 30 op). Opiskelija laajentaa osaamistaan haluamaansa suuntaan vapaasti valittavilla opinnoilla (30 op) ja opinnäytetyöllä (15 op).

Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija luo oppimisen ja korkeakouluopiskelun edellytykset ja rakentaa itselleen luonnontieteellisen osaamisperustan. Tässä vaiheessa opiskellaan insinöörikoulutuksen perusaineita: kemiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa sekä mikrobiologiaa. Lisäksi aloitellaan kieli- ja viestintäopintoja sekä työelämää ja yrittäjyyttä tukevia opintoja. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opetellaan toimimaan aktiivisena ryhmän jäsenenä ja opiskellaan projektinhallinnan perusteet käytännön projekteissa.

Toisena opiskeluvuotena opiskelija soveltaa luonnontieteellisiä tietojaan kemiantekniikan ammattiaineissa ja rakentaa itselleen teknisen osaamisperustan. Ammattiaineina opiskellaan mm. biokemiaa, bioteknisiä prosesseja ja menetelmiä, prosessitekniikkaa, elintarviketuotannon prosessien ja hygienian hallintaa, kemiallisia analyysejä ja materiaalien prosessointia. Käytännön laboratorio- ja projektityöskentelytaitojen saavuttaminen on oleellinen osa oppimista ja työelämävalmiuksia. Toisena opiskeluvuotena opiskelija valitsee ensimmäiset osaamistaan laajentavat opinnot.

Kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuotena opiskelija syventää osaamistaan valitsemallaan osaamispolulla ja vahvistaa yhteisö- ja verkosto-osaamistaan osallistumalla laajaan monialaiseen, työelämälähtöiseen projektiin (innovaatioprojekti). Syventävien opintojen aiheena voi olla bio-, elintarvike-, materiaali- ja/tai laitetekniikka. Syventävät moduulit opiskellaan pääsääntöisesti englanniksi, mikä mahdollistaa vaihto-opiskelijoiden osallistumisen opintojaksoille. Sisällöt mukautuvat tarvittaessa tutkimusryhmien ajankohtaisiin aiheisiin.

Opinnot on jaettu vuositarjontaan siten, että yhtenä vuonna voi suorittaa keskimäärin 60 op. Opiskelija voi halutessaan opiskella opintovuoden aikana myös tätä enemmän esimerkiksi valitsemalla opintoja Campusonline-tarjonnasta, tekemällä kesällä työharjoittelua tai osallistumalla TKI-hankkeisiin.

Erikoisalat ja pätevyydet
Ei sovellettavissa.

Palautejärjestelmä
Koulutuksessa noudatetaan Turun ammattikorkeakoulun palautemenettelyjä. Keskeisiä palautekanavia ovat opiskelijabarometri, palautepäivät ja opintojaksokohtainen palaute. Näiden lisäksi palautetta saadaan suoralla kommunikaatiolla opiskelijoiden kanssa.
Koko koulutuksen yhteinen palautepäivä järjestetään keväisin. Palautepäivään ryhmät tuovat asioita, jotka he haluavat nostaa henkilökunnan tietoisuuteen. Palautepäivään pyydetään edustajat kaikista opiskelijaryhmistä ja henkilökunnasta. Palautepäivän muistiot ovat nähtävissä messissä. Lisäksi KT-päällikkö käy syyskaudella keskustelemassa opiskelijaryhmissä palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Näin opiskelijat saavat palautetta aiemmin itse antamastaan palautteesta ja kuulevat palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.

Opettajat keräävät opintojaksokohtaisia palautteita opintojaksojen kehittämiseksi. Palautteet käydään läpi myös opettajan kehityskeskustelussa.

Uramahdollisuudet
Valmistuneet sijoittuvat laajasti prosessi- ja kemianteollisuuden yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin organisaatioiden eri tasoille. Työpaikkoja on mm. lääke- ja diagnostiikkateollisuudessa, öljynjalostusteollisuudessa, valmistavassa teollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa.
Valmistumisen jälkeen työtehtävät voivat olla esimerkiksi asiantuntija- tai esimiestehtäviä bio-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Vaihtoehtoisesti voi työskennellä mm. alan tutkimusryhmissä, lääketeollisuudessa tai vaikkapa viranomaistehtävissä terveystarkastajana

Jatko-opintomahdollisuudet
Insinööri voi jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, teknisten korkeakoulujen/yliopistojen diplomi-insinöörikoulutukseen tai yliopiston maisterikoulutukseen. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden insinöörien tyypillisiä jatkokoulutuspaikkoja ovat esim.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
- Kemiantekniikka ja bioteknologia
- Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus
- Ympäristöteknologian koulutus

DI-tutkinto
- Teknilliset yliopistot
- Biotekniikan ja elintarvikekehityksen DI

Maisteritutkinto
- Biolääketieteen maisteri
- Biotekniikan maisteri
- Elintarvikekemian maisteri

Osaamistavoitteet

Koulutuksen osaamistavoitteet ovat yhdistelmä innovaatiokompetenssien mukaisia tavoitteita ja substanssista nousevia tavoitteita.
Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit
• kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
• osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
• kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan

Yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit
• osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä
• osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
• osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
• osaa toimia eettisten ja yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti
• osaa toimia työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa

Verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit
• osaa luoda ja ylläpitää työelämäyhteyksiä
• osaa toimia verkostoissa
• kykenee moniammatilliseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön
• kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen

Koulutusvastuun kompetenssit

Projektiosaaminen
• osaa käyttää projektinhallinnan tietoteknisiä työkaluja
• osaa työskennellä projektiluonteisesti aikataulun mukaan
• tuntee projektien talouden johtamisen ja hallinnoinnin periaatteet

Prosessiosaaminen
• hallitsee biotekniset prosessit ja tuntee prosessoitavien materiaalien asettamat erityisvaatimukset
• hallitsee elintarviketuotannon perusteet ja prosessit
• ymmärtää tuotantojärjestelmät kokonaisuuksina
• prosessihygienia
• hallitsee materiaalien prosessoinnin ja testaamisen perusteet

Vuorovaikutustaidot
• osaa hyödyntää tietoverkkoja informaatio-ja viestintäteknologiaa viestinnässä
• omaa hyvät ryhmätyötaidot
• osaa hyvät raportointi- ja viestintätaidot

Laatuosaaminen
• tunnistaa ja hallitsee tuotantoprosesseihin liittyvät laatu-, hygienia- ja ympäristöriskitekijät
• tunnistaa lean-toiminnan periaatteet

Soveltava luonnontieteellinen osaaminen
• omaa alan vaatimat matematiikan, fysiikan ja tietotekniset valmiudet
• omaa alan vaatimat kemian, materiaalikemian, biokemian ja mikrobiologian tiedot ja taidot
• osaa soveltaa näitä tietoja ja taitoja käytäntöön

Liiketoimintaosaaminen
• ymmärtää alan tuotantotaloudelliset ominaispiirteet
• pyrkii markkinalähtöiseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan
• ymmärtää kiertotalouden liiketaloudellisen merkityksen

Pedagogiset toimintatavat

Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutuksessa noudatetaan insinöörikoulutukseen suunniteltua CDIO-viitekehystä, joka tukee innovaatiopedagogiikan toetutumista. Oleellista on, että opiskelijat tekevät koulutuksen aikana projekteissa tuotteita tai tuotoksia, joita he itse ideoivat, suunnittelevat, toteuttavat ja käyttävät myös käytännössä. Oppimisympäristöt on suunniteltu niin, että tämä on mahdollista.

Projekti- ja tiimityötaitoja kehitetään innovaatiopedagogiikan ja CDIO-mallin mukaisesti koko koulutuksen ajan. Ensimmäisenä opintovuotena aloitetaan opintojaksolla Projektinhallinta, jossa opetellaan projektityöskentelyn periaatteita. Toisena opiskeluvuotena on Kemiantekniikan projekti, jossa opiskelijat tekevät projektin tutkimusryhmältä saamastaan aiheesta ja soveltavat siihen vuoden aikana oppimiaan asioita. Kolmantena opiskeluvuotena on vuorossa monialainen Innovaatioprojekti, jossa aiheet tulevat ulkopuolisilta toimeksiantajilta. Projekteihin integroidaan muita opintojaksoja mahdollisuuksien mukaan (esim. projektisuunnitelman esittely suomen opettajalle tai englanninkielisen tehtävän liittäminen projektiin). Projektien arvioinnissa käytetään itse- ja vertaisarviointeja ja hyödynnetään innovaatiokompetensseja.

Opiskelijalla on mahdollisuus laajentaa osaamistaan haluamaansa suuntaan monella eri tavalla. Valinnan mahdollisuuksia on perus- ja ammattiopintojen projektien aiheissa (15 op), syventävissä moduuleissa (30 op), monialaisen innovaatioprojektin aiheessa (15 op), vapaasti valittavissa opinnoissa (30 op), työharjoittelussa (30 op) ja opinnäytetyössä (20 op). Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opintoja opinnollistamisen kautta työpaikalla tai tutkimusryhmässä.

Kolmas opintovuosi opiskellaan pääsääntöisesti englanniksi eli englanninkielisiä opintoja on tarjolla vähintään 60 op.
Yrittäjyyttä tuetaan monella eri tavalla. Tarjolla on yrittäjyyttä tukeva moduuli, projektiopinnot, opinnäytetyö ja lisäksi työn opinnollistamisen mahdollisuus.

Opinnot on mitoitettu neljälle vuodelle. Hyvällä suunnittelulla opiskelijan on kuitenkin mahdollista suorittaa opinnot myös lyhemmässä ajassa. Tässä auttavat esimerkiksi kesäopinnot, joita voi valita kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisestä tarjonnasta. Siellä on tarjolla myös koulutuksen omia opintoja. Myös työn opinnollistaminen on hyvä keino opintojen nopeuttamiseen.

Oppimisympäristö tukee innovaatiopedagogiikkaa ja CDIO-mallin mukaista toimintaa. Luokkahuoneet on pääosin järjestetty ryhmätyötiloiksi ja opiskelijoiden käytössä on tiloja yhdessä työskentelyä varten. Myös laboratorioissa on järjestetty tilat projektimuotoista työskentelyä varten.

Arviointi

Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutuksessa opintoja arvioidaan monipuolisesti. Usein arviointi on monen opettajan yhteistyötä, sillä suuri osa opinnoista toteutetaan yhteisopettajuutena. Pääsääntöisesti opintojaksojen arvosana annetaan asteikolla 1-5. Poikkeuksena on esimerkiksi harjoittelu, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opintojaksojen arvioinnissa arvioinnin lähtökohtana ovat opintojakson oppimistavoitteet. Arvioinnin tavat vaihtelevat opintojaksojen toteutustavan mukaan. Tässä joitakin esimerkkejä:
- Opiskelijat keräävät pisteitä oppimistavoitteiden osaamistavoitteiden mukaan tehtyjen tehtävien sekä kokeiden perusteella. Saavutettu pistemäärä tuottaa arvosanan. Arviointitaulukko esitetään opiskelijoille opintojakson alkaessa, joten opiskelija voi asettaa omat osaamistavoitteensa jo opintojakson alussa.
- Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta työstään esim. laboratoriotöitä tehdessään.
- Projektien arvioinnissa käytetään apuna innovaatiokompetensseja, itsearviointia ja vertaisarviointia. Vertaisarviointina tehtävien väliarviointien ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus parantaa suoritustaan jo projektin aikana.