Sosiaali- ja terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, K18: YSOTEK18, kehittäminen ja johtaminen

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN NIMI
Ylemmät AMK-tutkinnot

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

TUTKINTO
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Kliininen asiantuntija
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Terveyden edistäminen
Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto (kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, suuhygienisti, hammasteknikko, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja), lääketieteen, yhteiskuntatieteen, kasvatustieteen, valtiotieteen, terveystieteen korkeakoulututkinto, sekä vastaava ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Lisäksi hakijalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin Suomessa suoritetun sosiaali- ja terveysalanopistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeen, ennen korkeakoulututkintoa hankitun alan työkokemuksen.

LAAJUUS (OP, VUOSI)
90 op, 2 vuotta

KOULUTUKSEN TAVOITE
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn eri taustoilla vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus syventää ammatillista osaamista valittujen syventävien ammattiopintojen avulla. Koulutuksessa kehittyy valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto muodostuu useasta vaihtoehtoisesta koulutuksesta, joita ovat: Kliininen asiantuntija, Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon avulla pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamisen laatua ja turvaamaan tarvittava henkilöstö erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus tuottaa osaamista työelämän kehittämiseen ja vaativaan asiantuntijuuteen syventävien ammattiopintojen profiilien mukaisesti. Opetussuunnitelmassa on kaikille koulutuksille yhteisiä opintoja, jotka tukevat tutkimus- ja kehittämisosaamista. Yhteisten opintojen lisäksi kukin koulutus sisältää syventäviä ammattiopintoja, jotka muodostavat tutkinnon ytimen. Yhteisenä tavoitteena on tuottaa osaamista, jota tarvitaan uudistuviin sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin. Lähtökohtana opetussuunnitelmalle on kansallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tapahtuva merkittävä muutos. Sote- ja maakuntauudistuksessa tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja tukea erityisesti terveyserojen kaventamista ja palveluiden kustannusten hallintaa. Muutos koskettaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä, kaikkien kansalaisten palveluja, rahoitusta, ohjausta, julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointia ja siinä tarvittavaa ICT-toimintaa. Sosiaali- ja terveysalan YAMK- tutkinnon kaikissa koulutuksissa tarkastellaan uudistusta etenevänä prosessina koulutuksen ydinosaamisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelmassa tavoiteltava osaaminen kuvataan osaamisvaatimuksina ja niiden kokonaisuuksia kompetenssien yhdistelminä. Kompetenssit muodostuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista sisältäen muun muassa yksilön tietoja, taitoja ja asenteita. Kompetenssit kuvaavat tässä yhteydessä saavutettua pätevyyttä ja kykyä suoriutua koulutuksen tuottaman urakehityksen mukaisista ammatillisista tehtävistä. (taulukko 1.)



Taulukko 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan kvalifikaatio viitekehyksen mukaan (European Qualification Framework (EQF:n)

Level 7

Tiedot

Taidot

Kompetenssit

Mastertaso

Keskeiset oppimistulokset

Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen/itsenäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- ja opintoalan kärkiosaamista.

Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä.

Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.

Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä.

Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.



Opintojen tavoitteena on saavuttaa:

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1)?laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2)?syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3)?valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4)?hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

(Asetus 1129, §5/2014)

Opetussuunnitelmatyön perusteena ovat mm. koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan Ammattikorkeakoululaki 932/2014 , Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014, Bolognan julistus, European Qualification Framework (EQF) (taulukko 1), ARENE ry:n ECTS- hankkeen tuottama kompetenssiluokittelu 2007 (www.ncp.fi/ects), Turun ammattikorkeakoulun "Excellence in Action"- strategia 2015-2025, OKM:n "Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vahvaksi TKI-vaikuttajaksi"- hankkeen tulokset sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa saadut opetussuunnitelmatyön vaikutteet. Opetussuunnitelma on suunniteltu moduuliajatteluun pohjautuvaksi.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja yksilölliset opintopolut. Koulutusprosessin joustavuus perustuu opiskelijan mahdollisuuteen suunnitella henkilökohtainen oppimissuunnitelma oman erikoisalansa, työelämätaustansa sekä urakehitystavoitteensa pohjalta. Opetussuunnitelma sisältää sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaihtoehtoiset koulutukset , joita ovat: Kliininen asiantuntija (omahoito ja kansansairaudet), Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Opiskelija voi myös rakentaa oman henkilökohtaisen oppimispolkunsa yhdistämällä eri koulutusten tarjontaa.

Opetussuunnitelman opinnot on jäsennetty koulutusten mukaan siten, että kaikissa koulutuksissa on rakenteellisesti kolme kokonaisuutta, joita ovat syventävät ammattiopinnot , vapaasti valittavat opinnot ja opinnäytetyö (asetus 1129, 2§/2014).

Syventävät ammattiopinnot tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista sekä opiskelijan opinnäytetyönään toteutettavan kehittämisprojektin sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita.

Opetussuunnitelma muodostuu kunkin koulutuksen 30 op laajuisesta syventävien ammattiopintojen kokonaisuudesta (suuntaavat opinnot opetussuunnitelman rakenteessa), joita ovat: Kliininen asiantuntija (omahoito ja kansansairaudet), Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Eri koulutukset jakaantuvat 10 op laajuisiin moduuleihin ja moduulien sisällä 5 op laajuisiin opintojaksoihin. Moduulit ovat:

Kliininen asiantuntija - Omahoito ja kansansairaudet

Moduuli 1: Suomalaiset kansansairaudet ja niiden hoito

Moduuli 2: Omahoito ja potilaan ohjaus

Moduuli 3: Asiantuntija kehittäjänä

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen:

Moduuli 1. Palvelujen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla

Moduuli 2. Strateginen johtaminen ja talous

Moduuli 3. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla


Terveyden edistäminen:

Moduuli 1 Terveyden edistämisen osaaminen

Moduuli 2. terveyden edistämisen käytännöt ja menetelmät

Moduuli 3. Terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen

Lisäksi syventävät ammattiopinnot sisältävät kaikille koulutuksille yhteiset opinnot, jotka muodostuvat moduuleista Tutkimuksellinen kehittämistoiminta (10 op) ja Kehittäminen ja viestintä (10 op).

Opinnäytetyö on työelämän käytäntöjä kehittävä projekti, joka on koko koulutuksen kestävä prosessi ja laajuudeltaan 30 op. Kehittämisprojekti toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina joko ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tai oman taustaorganisaation strategiaan kiinnittyvissä kehittämisprojekteissa.

Vapaasti valittavien opintojen(10 op) avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Pedagogiset lähtökohdat

Pedagogisten opetusjärjestelyjen lähtökohtana on sosiaalikulttuurinen oppimiskäsitys sekä innovatiivisuutta tuottava toimintatapa oppimisessa ja kehittämisessä. Innovaatiolla tarkoitetaan jatkuvan parantamisen periaatteelle nojaavaa osaamisen parantamista. Innovaatiopedagogiikassa Turun ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että oppimisympäristössä syntyvä ja kumuloituva tieto haastaa perinteisen tietokäsityksen. Asiantuntijuus nähdään korkeatasoiseen tietämiseen perustuvana osaamisena, joka kasvaa ja kehittyy jatkuvan itsereflektion kautta. Tieto on objekti, jota oppija käyttää kognitiivisten mallien rakentamisessa. Hiljaisen tiedon ja intuition merkitys korostuu ammatillisessa toiminnassa.Tietoa ei välitetä sellaisenaan opiskelijalle, vaan hänet nähdään tavoitteellisena ja itseohjautuvana oppijana sekä aktiivisena tiedon prosessoijana ja uusia innovaatioita tuottavana toimijana. Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen, kriittiseen ajatteluun, oman alan tietojen ja taitojen syventämiseen sekä kehittämisosaamisen tietoperustan tavoitteelliseen rakentamiseen.


Opetusjärjestelyt

Opetukseen sisältyy lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä eri muodoin. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa 1-2 päivän jaksoina. Lähiopetus muodostuu muun muassa opiskelijan ja pienryhmien henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Sähköinen viestintä on keskeinen opintojen ohjauksen väline. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan opiskelun sekä ohjauksen osuus on opinnoissa merkittävä osa. Itsenäinen työskentely muodostuu muun muassa kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin perehtymisestä, erilaisista oppimistehtävistä, pienryhmätyöskentelystä ja omavalintaisista muista seminaareista ja konferensseista. Osa opetuksesta tapahtuu vieraalla kielellä (englanti).

Opintojen suunnittelun perustana on opiskelijan oppimisprosessi. Koulutuksessa tärkeäksi muodostuu opiskelijan osaaminen ja oppimisprosessin tulos. Oppimista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen että arkioppimisen kautta tai työelämässä. Opinnoissa käytetään opiskelijalähtöistä ECTS – opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää (European CreditTransfer System). Siinä opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen: 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa. Yksi opintopiste tarkoittaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta.

Opiskelussa on mahdollista tehdä valinnaisia opintoja tai yhdessä toteutettavia opintoja Satakunnan ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon tarjonnasta valituin osin.

Opiskelijalla on mahdollisuus hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoosi sisällytettäviä JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun ammattikorkeakoulussa Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun joustavien opintojen tarjonnasta.


Työelämäyhteys

Tiivis työelämäyhteistyö koko opintojen ajan tukee opintojen tavoitteellista etenemistä. Toiminta- ja oppimisympäristö on laaja, joustava ja avoin. Tietoa rakennetaan ja oppimista tapahtuu työskennellessä eri toimintaympäristöissä. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatioprojektit työelämän kanssa, tai muut työelämän kehittämisprojektit, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä digitaalisuus mahdollistavat opiskelijakeskeiset opiskelumuodot, joissa opiskelijat, opetushenkilöstö, työelämän asiantuntijat ja muiden organisaatioiden sidosryhmät muodostavat laajoja yhteistyöverkkoja.

Tilannesidonnaisuus, yhteistoiminnallisuus ja kehittämiseen tähtäävä soveltava tutkimuksellisuus ovat työelämälähtöisen oppimisprosessin lähtökohtia. Opiskelija lisää asiantuntijuuttaan oppimisyhteisön jäsenten asettamien ongelmien, heidän itsensä muodostamien käsitysten ja teorioiden sekä etsimänsä näyttöön perustuvan tiedon kriittisen arvioinnin kautta.

Tutkimus- ja kehittämishankkeet (TKI) toimivat oppimisympäristöinä, joissa kytketään TKI- toiminta, opinnäytetyöt ja muita opintoja projektioppimisympäristössä toteutettaviksi. Opinnäytetyönä tehtävä kehittämisprojekti toimii samanaikaisesti opetusmenetelmänä, opiskelumenetelmänä, opiskelun substanssin, työelämän sekä työelämäyhteistyön kehittämisen välineenä. Opiskelijoita tuetaan kiinnittämään opintojaan sekä Turun ammattikorkeakoulun että omien taustaorganisaatioidensa tai muiden yhteistyötahojen kanssa toteutettaviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI).


Opiskelija opintojensa suunnittelijana (HOPS)


Opetussuunnitelman opintojen pohjalta opiskelija laatii koulutuksen alussa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (eHOPS). Se on dynaaminen prosessi, jonka kuluessa opiskelija valitsee koulutusta oppimistarpeidensa mukaan. Yksilöllisessä ohjelmassa ja suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan aikaisempi koulutus, työelämäkokemus, henkilökohtainen elämäntilanne sekä valmius itseohjautuvaan oppimiseen. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen käynnistyy välittömästi opintojen alkaessa. Opiskelijan oppimisprosessia tuetaan koulutusjärjestelmän tarjoamalla tuutortoiminnalla, vertaistuutoroinnilla sekä työelämämentoroinnilla. Ohjauksessa huomioidaan kansainvälistyminen, aluekehitystoiminta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulutuksen tehtävä aluekehitysvaikuttajana ilmenee opetuksen lisäksi opetusta palvelevan sekä työelämää ja aluekehitystä edistävän ja alueen elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla (TKI-toiminta). Tavoitteena on muodostaa asiantuntijayhteisöjä, joiden tutkintoon johtavaa koulutusta antavat yksiköt kykenevät muun muassa aluettaan palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Tavoitteeseen päästään asettamalla koulutuksessa painopisteeksi opiskelijan ja työelämän yhteistyön lisääminen sekä tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen välisten yhteyksien kehittäminen. Työelämästä nousevat tarpeet ja osaamisvaatimukset sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistuminen ammattikorkeakoulun tehtävänä on ohjannut opiskelumenetelmien valintaa (ks. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932). Tutkimus- ja kehittämishankkeet (TKI) toimivat oppimisympäristöinä, joissa kytketään TKI- toiminta, opinnäytetyöt ja muita opintoja projektioppimisympäristössä toteutettaviksi.

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksessa opinnäytetyön toteuttaminen on mallinnettu toteutettavaksi projektioppimisympäristössä mentori-kolmikantamallin mukaisesti (kuvio 1). Opiskelijoita tuetaan osallistumaan sekä Turun ammattikorkeakoulun että omien taustaorganisaatioidensa tai muiden yhteistyötahojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Kehittämisprojekti toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin. Kehittämisprojektin avulla pyritään aluevaikuttavuuteen kehittämällä työelämän käytäntöjä ja synnyttämään uusia innovaatioita ja uutta osaamista.



Kuvio 1. YAMK-opinnäytetyön ja opintojen toteuttamista kuvaava rakenteellinen mentori- kolmikantamalli sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnon projektimaisena oppimisympäristönä.

ARVIOINTI JA PALAUTE
Oppimisen arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin.

Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan ura- ja oppimissuunnitelma sekä ammatillisen kasvun kuvaukset. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Opintojaksojen sisällöllisten ja pedagogisten valintojen ja arviointimenetelmien valintojen avulla tuetaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Lisäksi arvioinnin keskeisenä kohteena on opinnäytetyönä tehtävään kehittämisprojektiin liittyvä oppimisprosessi tuotoksineen. Arviointi koostuu opiskelijan ja ryhmien itsearvioinneista, vertaisarvioinneista, työelämän antamista palautteista sekä kouluttajien arvioinneista. Opintojen arviointi- ja hyväksymiskriteereistä päättävät niiden toteutuksesta vastaavat opettajat. Opintojen vastuuopettajat osallistuvat henkilökohtaisesti suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antamiseen opintojaksokohtaisesti. Kouluttajien vastuulla on arvioinnin kokoaminen ja integroiminen.

Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu. Opintosuoritustiedot tallennetaan Turun ammattikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin.

Hyväksilukeminentarkoittaa opiskelijan oikeutta hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja . Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu joko korvaamalla tutkintoon kuuluvat opinnot muualla suoritetuilla opinnoilla (korvaava suoritus) tai sisällyttämällä muualla suoritetut opinnot tutkintoon (muu suoritus). Lisäksi opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaamisnäytöllä. Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea voimassa olevan Turun ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti. (Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 1.1.2016.) Opintojen laajuuden ja sisällön osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla. Hyväksilukua haetaan SoleOps sähköisen asioinnin kautta. Hakemuksen hyväksyy koulutusvastaava.


Koulutuksen arviointi

Koulutusta kehitetään säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Arviointi koostuu muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteista, työelämän kehittämisprojektina toteutettavien opinnäytetöiden arvioinneista, eri kehittämisprojektien tuotoksien vaikuttavuudesta, bench-markingista , koulutusohjelman itsearvioinnista ja analyysistä. Opiskelijat arvioivat oppimistaan ja antavat palautetta eri muodoin ja eri kokoonpanoissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa. Saatua palautetta hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistasi ulkomailla sellaisissa korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoasi eikä se pidennä opiskeluaikaasi. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisenä tutkintoosi. Sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen alueelliset painotukset ovat Turun ammattikorkeakoulun kansainvälisyysstrategian mukaisia.

Kansainvälisyyden muita muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin, projekteihin ja osallistumalla kotikansainvälistymiseen. Kotikansainvälistymistä toteutamme eri muodoin, joista yhtenä mainittakoon kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kansainvälisyysviikot.

URAMAHDOLLISUUDET
Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus antaa valmiudet toimia asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä tai erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä yritysten, julkisen sektorin, kolmannen sektorin tai muiden organisaatioiden palveluksessa. Tutkinnon suorittaneista valtaosa on sijoittunut erilaisiin esimies- tai kehittämistehtäviin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
Sosiaali- ja terveysalan YAMK- koulutus antaa sinulle ylemmän korkeakoulututkinnon pätevyyden. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. asiantuntijatehtävät, projektipäälikkö, kehittämispäälikkö, esimiestyö.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37).

Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

YHTEYSTIEDOT
Koulutuksen yhteyshenkilö: koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen

Sähköpostiosoite:pia.ahonen@turkuamk.fi

tai

Koulutus- ja tutkimusvastaava Katja Heikkinen

Sähköpostiosoite:katja.heikkinen@turkuamk.fi