Ensihoitaja (AMK), päiväkoulutus, K18: PENHOK18

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN NIMI
Ensihoitajakoulutus

TUTKINTO
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

LAAJUUS (OP, VUOSI)
240 op, 4 v.

KOULUTUKSEN TAVOITE
Ensihoitotyö perustuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamisen lähtökohtaan. Ensihoitotyön tehtävänä on vastata väestön äkillisiin terveydentilan muutoksiin, tunnistaa korkeariskiset potilaat ja hoitaa heitä sovittuja hoito-ohjeita noudattaen. Ensihoitotyössä autetaan kaiken ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä erityisesti äkillisissä terveydentilan muutoksissa. Terveydellisten ongelmien monimutkaistuminen, teknologian kehittyminen terveysalalla, taloudelliset tekijät, elinympäristön muutokset ja kansainvälistyminen sekä palvelurakenteen muuttuminen avohoitopainotteiseksi edellyttävät terveysalan työntekijöiltä korkeatasoista, laaja-alaista ja moniammatillista yhteistyötä.

Hoitotyöllä autetaan kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä henkilökohtaisessa lähikontaktissa digitaalisia välineitä apuna käyttäen, mutta tarjotaan myös terveydenhuollon etäpalveluja asiakkaille. Ensihoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumiseen ja muotoutumiseen sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Tähän yhteiskunnalliseen tehtävään perustuen ensihoidon koulutuksen tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia ensihoitotyön asiantuntijoita, joilla on valmiudet ammattinsa laaja-alaiseen ja syvälliseen hallintaan. Lisäksi hän osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa hoitotyössä tehokkaasti ja vastuullisesti. Hän kehittää itseään hoitotyön asiantuntijana ammatissa toimiessaan. Ensihoitotyön tehtävänä on vastata terveystarpeisiin, jotka liittyvät ihmisten inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin.

Ensihoitajakoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:

Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön
kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivin 2013/55
OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)
Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6
Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)
Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseihin
Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen oppimiseen ja aluevaikuttavuuteen.
Ensihoitaja AMK / Barchelor of Emergency nursing on ensihoitotyön asiantuntija, jonka tehtäviin sisältyy nykyisten toimintamallien tiedollista ja taidollista hallintaa sekä kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkittuun tietoon perustuen. Asiantuntijuuteen kuuluu myös oman alan yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden ymmärtäminen sekä valmiudet modernin palvelukulttuurin ja yrittäjyyden luomiseen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Ensihoitaja toimii itsenäisesti ensihoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaita ja toteuttaa samalla lääkärin ohjeiden mukaista potilaalle määrättyä lääketieteellistä hoitoa. Ensihoitotyö on luonteeltaan yhteisöllistä ja julkista. Tutkinnon suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi sairaanhoitajana.

PÄTEVYYDET

Ensihoitajan/Sairaanhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Sairaanhoitajan koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2013/55/EY. Tutkinnon suoritettuasi voit hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat: Ensihoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK).

Ammatillisen kasvun prosessi etenee opetussuunnitelman vuositeemojen mukaisesti. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan.

Taulukko1. Turun ammattikorkeakoulun yleiset innovaatiokompetenssit

Osaamisalueen kuvaus

Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit

kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
Yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit

osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä
osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
osaa toimia eettisten ja yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti
osaa toimia työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa
Verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit

osaa luoda ja ylläpitää työelämäyhteyksiä
osaa toimia verkostoissa
kykenee moniammatilliseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön
kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55 on huomioitu seuraavissa osaamisalueissa:

a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä

b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen

c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen

d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa

e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen

f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi

g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa

h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana

Ensihoitajan (AMK) osaamisalueet

Sairaanhoidollinen osaaminen

Ensihoitajalla on sairaanhoitajan tutkinnossa vaadittava osaaminen, joka sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin sairaanhoitajatutkinnolle asettamat vaatimukset ammattipätevyyden tunnustamisesta. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU direktiivin 2013/55 on huomioitu.
Sairaalan ulkopuolisen ensihoitotyön osaaminen

Ensihoitajalla on sairaalan ulkopuolisessa ensihoitotyössä itsenäinen ja todennettu hoitotason osaaminen, joka sisältää potilaan tilan arvioinnin, hoidon suunnittelun, toteutuksen ja hoidon vaikutusten arvioinnin.
Ensihoitotyössä tarvittavan hoitoteknologian käytön osaaminen

Ensihoitaja osaa käyttää turvallisesti ensihoitotyössä tarvittavaa tutkimus- ja hoitovälineistöä sekä tulkita itsenäisesti näiden tuottamaa tietoa.
Osaa käyttää VIRVE-verkkoa ja –päätelaitteita sekä muita ensihoidon sähköisä tiedonsiirto- ja viestintävälineitä ja hallitsee VIRVEn puheryhmien käytön jokapäiväisissä tilanteissa.
Ensihoitotyössä tarvittavan ensihoitolääketieteen ja farmakologian sekä lääkehoidon osaaminen

Hallitsee lääketieteellisesti luotettavien tietolähteiden käytön ja osaa soveltaa turvallisesti uusinta lääketieteellistä ja farmakologista tietoa hoitotason ensihoitotehtävissä
Ensihoitaja hallitsee itsenäisesti sairaalan ulkopuolella toteutetun lääkehoidon.
Ensihoitopalvelujärjestelmään ja viranomaisyhteistyöhön liittyvä osaaminen

Ensihoitaja tietää ensihoitopalvelujärjestelmän rakenteen ja toiminnan sekä yhteistyöviranomaisten toimintatavat ja oman roolinsa ja tehtävänsä suhteessa muihin viranomaisiin.
Ensihoitaja osaa käyttää sairaalan ulkopuolella käytettävää tiedonsiirto- ja viestintävälineistöä.
Ensihoitotyön johtamisosaaminen

Ensihoitaja vastaa sairaalan ulkopuolella ensihoidon toteuttamisesta ja osaa alaisuudessaan toimivien ensihoitoyksiköiden koordinoinnin ja ohjauksen.
Ensihoitajakoulutuksen vuositeemat

1. Hoitamisen perusteiden osaaja

Opiskelija oppii ensihoito- ja hoitotyön opiskelussa ja hoitamisessa tarvittavat keskeiset sairaanhoitajalta (AMK) ja ensihoitajalta (AMK) edellytettävät perustiedot ja taidot. Hänelle muodostuu pohja ensihoitajan ammatti-identiteetille.


2. Perustason ensihoitotyön ja hoitotyön eri osa-alueiden perusteiden osaaja

Opiskelija oppii ensihoito- ja hoitotyön eri alueiden perusteet ja harjaantuu perustason ensihoidon ja hoitamisen taidoissa. Hänen ammatillinen kasvunsa jatkuu. Hänen ammatti-identiteettinsä selkiytyy.

3. Ensihoito- ja hoitotyön erityiskysymyksiin perehtynyt osaaja

Opiskelija oppii ja harjaantuu ensi- ja akuuttihoitotyön erityiskysymyksissä ja perehtyy ensi- ja akuuttihoitotyön kehittämisen perusteisiin. Hänen ammatti-identiteettinsä vahvistuu ja sitoutuminen ammattiin kasvaa.


4. Hoitotason ensihoitotyön osaaja

Opiskelija syventää ensi- ja akuuttihoitotyön ja sen kehittämisen osaamistaan.

Hänelle on muodostunut ensi- ja sairaanhoitajan ammatti-identiteetti ja hän pystyy kehittämään ammattiaan.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ensihoitajatutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja se sisältää sairaanhoitajan tutkinnon. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan oppimistyötä. Lukuvuodessa järjestetään 60 op opintoja; keväällä n. 35 op ja syksyllä n. 25 op.

Opintosi muodostuvat seuraavasti:

perusopinnot 24 op
ammattiopinnot 111 op
harjoittelu 75 op
opinnäytetyö 15 op
vapaasti valittavat opinnot 15 op
Opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä ja siihen liittyvästä kypsyysnäytteestä, vapaasti valittavista opinnoista sekä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.

Perusopintojen (30 op) tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 352/2003) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen (105 op) tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä (A 352/2003). Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Harjoittelu (75 op) on kiinteä osa ensihoitajakoulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Ensihoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoittelu täyttää asetuksen (A 352/2003) vaatimuksen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta. Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksi luetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opiskelijan opiskelemaa tutkintoa.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt kytketään tutkimusryhmätoimintaan. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Vapaasti valittavien opintojen (15op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan. Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat pääosin syventävien opintojen alueelle.

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Innovaatiopedagogiikan keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen ja sen tavoitteena on opiskelijan innovaatiovalmiuksien/kompetenssien kehittyminen. Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden rajapinnoilla, jolloin monialaisuudella voidaan tukea innovatiivista toimintaa. Opinnot rakentuvat moduuleihin, joilla tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa osaamiskokonaisuutta tai osaamisaluetta, jolla tuetaan opiskelijan oppimista kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelija suorittaa opintojensa osana yrittäjyysopintoja. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua

Opiskelu ensihoidon koulutusohjelmassa tapahtuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä. Harjoittelu integroituu muuhun opiskeluun suunnitelmallisesti ja on arvioitavaa opiskelua aidoissa potilas-, asiakas- ja hoitokonteksteissa.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyössäsi (15 op) osoitat valmiutesi työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että opiskelija avartaa maailmankuvaansa, oppii ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystyy työskentelemään monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutusohjelmassa on 15 op pakollisia kansainvälisyyttä tukevia englanninkielisiä opintoja.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon.

Arviointi

ARVIOINTI JA PALAUTE
Opinnot on jäsennetty pääsääntöisesti moduuleiksi. Moduulin suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Opetuksessa noudatetaan innovaatio-pedagogiikan periaatteita, joiden mukaan opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimismetodeja, jotka kytkeytyvät myös arviointiin ja palautteen saamiseen. Koulutuksessa saavutetaan EU direktiivin 2013/55 mukainen sairaanhoitajan pätevyys. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi toteutuu ydinosaamisen hallinnan monipuolisena arviontina, jossa opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita yksilöllisesti tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi toteutuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Ohjatun harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista, tavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota. Sen avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa alueet sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.

Arviointi tapahtuu opintojaksojen tavoitteista johdettuihin arviointikriteereihin nähden. Opiskelija voi määrätyin perustein (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen = AHOT) lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Aikaisemman terveydenhuoltoalan koulutuksen, työkokemuksen ja muun näytön perusteella voidaan ensimmäinen lukukauden opinnot hyväksilukea. Lisäksi opiskelija voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.