Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Sisältö

- Opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin
- Opiskelija täydentää ja syventää osaamistaan ja pyrkii soveltamaan koulussa oppimaansa työelämässä
- Opiskelija syventää raportoinnin taitojaan

Opetusmenetelmät

Opiskelija hankkii harjoittelupaikan (palkaton tai palkallinen), tekee joko työsopimuksen tai palkattomassa harjoitteleussa harjoitttelusopimuksen harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija tekee harjoittelusuunnitelman yhdessä harjoittelupaikan kanssa. Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia. Harjoittelun jälkeen opiskeljija pyytää harjoitteupaikalta työtodistuksen tai harjoittelun arvioinnin ja palauttaa sen. Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan raportin ja palauttaa sen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija oppii työnhakutaitoja, verkostoituu ja pohtii harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen raportissaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija suorittaa harjoitelua vähintään seitsemän viikkoa päätoimisesti (37-40 viikkotuntia) tai osa-aikaisesti vähintään 250 tuntia.
Katso kohta oppimismenetelmät ja itslearningin kurssista harjoittelu peytes23
'

Sisällön jaksotus

Alakohtaisessa harjoittelussa opiskelija pyrkii harjoittelussa oman alansa asiantuntijatehtäviin tai asiantuntijaa avustaviin tehtäviin.

Alakohtaisessa harjoittelussa on tavoitteena, että opiskelija osaa harjoittelun suoritettuaan:

- hankkia itselleen oman koulutusalansa harjoittelupaikan
- suorittaa saamiaan työtehtäviä yhdessä työtoverien kanssa
- soveltaa opinnoissa kartuttamaansa osaamista työtehtävissään
- kuvata harjoitteluorganisaation toiminta-ajatuksen ja kannattavuuden osatekijöitä sekä yrittäjyyden elementtejä sekä yrityksen suhdetta kestävään kehitykseen
- arvioida harjoittelujakson tuloksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itsleaningin kurssi: harjoittelu peytes23
Dokumenttien palautukset sinne, mutta kysymykset harjoittelusta sähköpostilla
Raisa Kääriältä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Harjoittelua ei ole suoritettu ja/tai dokumentteja palautettu

Tavoitteet

Tavoitteet:
- Opiskelija pystyy toimimaan ammattialaansa vastaavissa työtehtävissä ja kykenee työyhteisön jäsenenä syventämään ja kehittämään omaa ammatillista asiantuntijuuttaan
- Opiskelija harjaantuu sellaisen kaltaisissa tehtävissä joihin hän haluaa sijoittua valmistumisen jälkeen
- Opiskelijan ammatti-identitetti kasvaa
- Itsevarmuus ja kyvykkyys toimia työyhteisössä asiantuntija tehtävissä paranee
- Raportointi taidot paranevat
- Sosiaalinen verkosto ammattialla kasvaa
- Ammattialan kulttuuri tulee tutuksi

Oppimateriaalit

Itslearningissa kurssisa: harjoittelu peytes22 on ohjeet, lomekkeet ja palautuspaikat

Opetusmenetelmät

Opiskelija hankkii harjoittelupaikan ja kirjaa harjoittelupaikan tiedot Itslearningiin.
Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa  harjoittelusopimuksen  ja lähettää sopimuksen sähköpostilla harjotteluvastaavalle (Raisa Kääriä), joka laittaa sopimuksen sähköiseen allekirjoitusketjuun. Kun sopimus on allekirjoitettu, opiskelija tallentaa sopimuksen asiakirja-arkistoon Ankkuriin.  Palkallisessa harjoittelussa opiskelija tekee työsopimuksen, mutta sitä ei palauteta itslearningiin.

Opiskelija laatii suunnitelman ja hyväksyttää sen (korjaa tarvittaessa) harjoittelupaikan ohjaajalla sekä täsmentää suunnitelmaan tavoitteet harjoittelupaikassa ensimmäisen viikon aikana. Suunnitelma palautetaan Its learninigiin.

Opiskelija suorittaa harjoittelun ja pyrkii aktiivisesti tavoitteisiin opiskellen tavoiteltuja tietoja ja taitoja. Harjoittelun päätyttyä hän pyytää harjoittelupaikalta harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen. Hän suorittaa harjoitteluun mahdollisesti liittyvät tehtävät ja/tai raportoinnin.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija kehittää verkostojaan hankkimalla harjoittelupaikan ja työskentelemällä harjoittelupaikalla.
Raportissa opiskelija pohtii harjoittleupaikan ja tehtävien suhdetta kestävään kehitykseen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 10 op vastaa 35 kahdeksan tunnin työpäivää (tai harjoittelupaikalla noudatettavaa työaikaa, esim 7,5 h/päivä).

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksyttyyn harjoitteluun vaaditaan vähintään 35 päivän harjoittelu ammattiharjoitteuun sopivassa harjoittelupaikassa, hajroitteludokumenttien palautus Optimaan. Raportin hyväksymiskriteereinä on, että raportti on kirjoitettu ohjeen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Ammattiharjoittelun tavoitteet:
- Opiskelija pystyy toimimaan ammattialaansa vastaavissa työtehtävissä ja kykenee työyhteisön jäsenenä syventämään ja kehittämään omaa ammatillista asiantuntijuuttaan
- Opiskelija harjaantuu sellaisen kaltaisissa tehtävissä joihin hän haluaa sijoittua valmistumisen jälkeen
- Opiskelijan ammatti-identitetti kasvaa
- Itsevarmuus ja kyvykkyys toimia työyhteisössä asiantuntija tehtävissä paranee
- Raportointi taidot paranevat
- Sosiaalinen verkosto ammattialla kasvaa
- Ammattialan kulttuuri tulee tutuksi

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelu on hyväksytty, kun se on suoritettu (minimi 7 viikkoa),´sekä suunnitelma ja arviointi ja raportti palautettu.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija automaatiojärjestelmien suunnittelussa käytettäviin työmenetelmiin, standardeihin, sekä ohjelmistoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa suunnitella automaatiojärjestelmän
- Osaa toteuttaa ohjauksen sopivalla anturoinnilla ja säädöllä
- Osaa piirtää automaatiopiirustukset CAD-ohjelmistoilla
- Osaa dokumentoida automaatiojärjestelmän standardien mukaan

Sisältö

1. Kytkentäkaaviot
2. PI-kaaviot
3. Anturointi
4. Automaatiopiirustusten piirtäminen
5. Automaatioprojektin dokumentointi

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on ITS-learning ympäristössä oleva esimerkkimateriaali, jonka puitteissa jatkojalostetaan toimintakaaviot.
Oppilas tarvitsee oman tietokoneen, jolla mahdollista työskennellä autocad ohjelmistolla.
Ohjelmiston saa koulun kautta oppilaslisenssillä oppilastöihin. Muu työskentely oppilaslisenssillä kielletty.

Opetusmenetelmät

Opitaan kokeilemalla ja tekemällä.
Tuotetun materiaalin ja yhteistunneilla saadun palautteen suorittaminen dokumentteihen ennen lopullista palautusta. Dokumentteja on tarkoitus muokata, jotta materiaalista saadaan ns. ammattikelpoista materiaalia, joka olisi työelämässä kelpaavaa laadukasta materiaalia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä tenttejä. Tehtävät palautetaan hyvällä laatutasolla sekä aikataulun puitteissa jolloin kurssi arvioidaan suoritetuksi.
Uusintoja kurssilla ei voida toteuttaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Automaatiotekniikan tunteminen auttaa ymmärtämään järjestelmien toiminnan logiikkaa, jota voi käyttää tulevaisuudessa oman työnsä puitteissa järjestelmien tehokkuuden parantamiseen ja optimointiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi Turku amk:n ohjeiden mukaan oppilaan aloitteesta.
Korvaavana osaamisena voidaan katsoa yritysympäristössä tehdyt automaatiosuunnitelmat, jotka ovat todistettavasti henkilön itsensä tekemiä ja riittävän laaja-alaisia.
Kurssilla ei ole vaihtoehtoista toteutustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistetta = 135 h oppilastyötä
Oppilastehtävät ovat palautettavia tehtäviä, jotka on tarkoitus palauttaa henkilökohtaisesti oppimisympäristöön ohjeen mukaisesti. Oppituntien aikana haetaan laadulliset parannusvinkit materiaaleista sekä opettajalta.
Annetut palautettavat tehtävät on suoritettava määräaikojen puitteissa, jotta suoritukset voidaan hyväksyä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin tuottaen dokumentaatiota kuviteltuun projektiin. Kurssilla on mahdollisuus jatkaa tämän kurssin seuraavan kurssin kanssa samanaikaisesti toteutetun suunnitelman jatkojalostamista automaation ohjelmoinnilla koulun laboratorioympäristössä.
Piirretään säätökaavioita autocad alustalla
tutustutaan projektin PI-kaavion ja säätökaavion eroihin
Opitaan kuvalukua ja parannetaan kuvanlukutaitoa
Tutustutaan urakka-aineistoon ja sen luontiin

Kurssi toteutetaan syyskaudella 2024
Oppitunnit kaksoistunteina joka toinen viikko

Viestintäkanava ja lisätietoja

Oppitunnilla
ITS-learning alustan ilmoitustaulu
Erikoistilanteissa opettajan lähettämät sähköpostit

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssilla on arviointiasteikko hylätty- hyväksytty.
Palautettavissa töissä täydennä - hyväksytty.
Numeroarviointia kurssin osatehtävistä ei erikseen suoriteta.
Tehtävät palautettava aikataulun puitteissa kurssin aikana.
Palauttamatta jääneet tehtävät sekä palautukset sellaisena, jotka eivät vastaa laatutasoltaan yleistä alan tapaa ja hyvää rakennustapaa, aiheuttavat kurssin hylkäämisen.

Hylätty (0)

Tehtävät palauttamatta, arviointi on tällöin hylätty.

Tehtävien palautusaste 100%, hyvällä laatutasolla ja arviointi ei tällöin ole tässä kategoriassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ei numeroarviointia kurssilla. Hyväksytty - hylätty.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet
- Säätö- ja ohjaustekniikka
- Kiinteistöautomaatio

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua automaation peruskäsitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tietää mihin ja miksi automaatiota käytetään
- Tuntee automaatiojärjestelmissä käytetyt peruslaitteet
- Tuntee anturoinnin perusteet
- Tuntee ohjelmoitavien logiikoiden ja niiden ohjelmoimisen perusteet
- Osaa lukea ja ymmärtää yksinkertaisia automaatiojärjestelmien piirustuksia

Sisältö

1. Ohjelmoitavien logiikoiden perusteet
2. Valvomot ja HMI
3. Logikkaohjelmointiin tutustuminen
4. Turvallisuusjärjestelmät
5. Automaatiojärjestelmien kommunikaatio
6. PI-kaaviot
7. Automaatiojärjestelmien piirustukset

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen- ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös yksi laboratorioharjoitus.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 30h on lähiopetusta, 6h on laboratorioharjoituksia, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin, ja keskeisena tavoitteena on ymmärtää automaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet ja peruskomponentit:
- Säätöpiirin toiminta
- Ohjelmoitavat logiikat
- Anturointi ja toimilaitteet
- Säätötekniikan perusteet

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Esitietovaatimukset

- Matematiikka
- Sähköfysiikka

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua automaation peruskäsitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tietää mihin ja miksi automaatiota käytetään
- Tuntee automaatiojärjestelmissä käytetyt peruslaitteet
- Tuntee anturoinnin perusteet
- Tuntee ohjelmoitavien logiikoiden ja niiden ohjelmoimisen perusteet
- Osaa lukea ja ymmärtää yksinkertaisia automaatiojärjestelmien piirustuksia

Sisältö

1. Ohjelmoitavien logiikoiden perusteet
2. Valvomot ja HMI
3. Logikkaohjelmointiin tutustuminen
4. Turvallisuusjärjestelmät
5. Automaatiojärjestelmien kommunikaatio
6. PI-kaaviot
7. Automaatiojärjestelmien piirustukset

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot
Ohjelmistosimulaatiot
Laboratoriotyöt
Itsenäinen- ja ryhmätyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä tiedon hankkiminen on keskeinen osa oppimista, jota tuetaan myös oppimisalustalla jaettavan materiaalin, esimerkkien, simulointiharjoitusten sekä laboratoriotöiden avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla on oppimisalustalla suoritettavia tehtäviä. Opintojaksoon kuuluu myös yksi laboratorioharjoitus.
Opintojakson laajus (5 op) vastaa opiskelijalta noin 130 h työmäärää, josta noin 30h on lähiopetusta, 6h on laboratorioharjoituksia, ja loput itsenäistä työtä.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla tutustutaan automaatiotekniikan perusteisiin, ja keskeisena tavoitteena on ymmärtää automaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet ja peruskomponentit:
- Säätöpiirin toiminta
- Ohjelmoitavat logiikat
- Anturointi ja toimilaitteet
- Säätötekniikan perusteet

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajan kanssa sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu palautettaviin harjoitustöihin sekä laboratoriotöiden selostuksiin. Eri osien painotukset kokonaisarvioinnissa käydään läpi opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojaksojen sisältöjen perustermit, sekä osaa ratkaista yksinkertaisia opintojakson sisältöön liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selitää opintojakson sisältöön liittyviä ilmiöitä erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson sisällön loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Tämän lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativia soveltavia tehtäviä.

Esitietovaatimukset

- Matematiikka
- Sähköfysiikka

Tavoitteet

After completing the course, student will

· have basic understanding of typical battery cell structures and chemistries
· evaluate how to selects suitable cell type for an application
· evaluate the safety concerns related to different cell types
· apply knowledge how individual cells are connected together to form a battery modules and systems
· understands the functions of a battery management systems and how the typical BMS implementations are done
· evaluate the operation of a battery charging systems
· apply knowledge for redox flow battery, fuel cell and flywheel based electrical energy storage systems

Sisältö

1. Introduction to battery systems
2. Battery chemistry
3. Primary cells
4. Secondary cells, Lead-acid and NiMH
5. Secondary cells, Li-ion
6. Li-ion battery Safety
7. Battery Management Systems
8. Battery stacks, Vehicle Battery Systems
9. Battery storages
10. Alternative storage systems
11. Charging systems
12. Laboratory exercise

Oppimateriaalit

Material to be shared in Itslearning

Opetusmenetelmät

Lessons, independent knowledge acquisition, group work

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

No exam

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Homeworks, laboratory assignment, project work

Sisällön jaksotus

The course includes onsite lectures and laboratory work. The course starts week 36 and ends week 48.

Content:
-Electrochemistry
-Redox-reactions
-Primary cells and secondary cells
- Cell measurements
-Types of storage systems
-Integration and applications of storage systems

Viestintäkanava ja lisätietoja

Communication channel to teachers is email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratory assignment (50 % of the grade) and project work (50 % of the grade)

- Participation in the laboratory exercises and lectures related to project work are mandatory


Other criteria:
- Homework assignments are not graded
- All homework assignments need to be completed

Hylätty (0)

Homeworks are not completed.
Project work:
- Presentation of project work is inconsistent with no results.
Laboratory assignment:
Evaluation criteria 1-2 are not met

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Project work:
- Application of basic knowledges seen during lectures are mastered. Presentation is also basic but enough to display main results.
Laboratory assignment:
The initial tasks have been done and most of the measurements have been successful.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Project work:
- Application of concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well and shows the commitment to realize this project.
Laboratory assignment:
All measurements have been successful and are clearly presented in the report.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Project work:
- Application of all concepts seen during lectures are mastered. Presentation is well. Student group is making initiative and autonomous in the work.
Laboratory assignment:
The report is thorough and illustrative

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

- Opiskelija tietää suunnitteluprosessin vaiheet ja kykenee soveltamaan suunnittelujärjestelmiä suunnittelun apuna
- Opiskelija tuntee ja osaa käyttää CAD ohjelmia
- Opiskelija osaa lukea mittakuvia ja kaavioita
- Opiskelijaosaa hyödyntää suunnittelun apuna järjestelmien tarjoamaa tietoa ja osaa hyödyntää valmiita ratkaisuja

Sisältö

- 3D mallinnus
- Laskenta CAD
- Piirustusten ja kaavioiden harjoitukset
- Case harjoitukset

Oppimateriaalit

Oppimistehtävien materiaalia Itslearning -alustalla
Itsenäinen lähdemateriaalin hankinta

Opetusmenetelmät

Luennot
Itsenäinen ja ryhmissä harjoittelu
Workshopit
Lähiextrakerrat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Erilaisia oppimistehtäviä, ei perinteistä tenttiä.
Tarkat tehtävämääritykset löytyivät ITS-ympäristöstä.

Sisällön jaksotus

- Teknisen piirtämisen perusteet
- Piirto-ohjelman toiminnot
- Tekninen 2D-piirtäminen
- 3D-perusteet
- 3D-tulostus, teoria

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu oppimistehtäviin. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia ja opettajan arviointia.
Tehtäväkohtainen pisteytys löytyy ITS-ympäristöstä.
Tehtävien palauttaminen määritellyn palautuspäivämäärän jälkeen ei ole mahdollista.

Opintojakson arvosanat pisteden mukaisesti:
Arvosana 5 (pisteet 27-30+bonukset 4), kiitettävä
Arvosana 4 (pisteet 24-26), hyvä
Arvosana 3 (pisteet 21-23), hyvä
Arvosana 2 (pisteet 18-20), tyydyttävä
Arvosana 1 (pisteet 15-17), tyydyttävä
Arvosana 0 (pisteet <15), hylätty

Tavoitteet

- Opiskelija tietää suunnitteluprosessin vaiheet ja kykenee soveltamaan suunnittelujärjestelmiä suunnittelun apuna
- Opiskelija tuntee ja osaa käyttää CAD ohjelmia
- Opiskelija osaa lukea mittakuvia ja kaavioita
- Opiskelijaosaa hyödyntää suunnittelun apuna järjestelmien tarjoamaa tietoa ja osaa hyödyntää valmiita ratkaisuja

Sisältö

- 3D mallinnus
- Laskenta CAD
- Piirustusten ja kaavioiden harjoitukset
- Case harjoitukset

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat ja osaa
• Soveltaa derivaattaa funktion kulun tutkimiseen
• Soveltaa differentiaalia virhelaskennassa
• Soveltaa määrättyä integraalia esimerkiksi pinta-alojen ja keskiarvojen laskemisessa
• Soveltaa differentiaaliyhtälöitä oman alansa ilmiöiden mallintamisessa ja ymmärtää differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisen periaatteet.

Sisältö

• Raja-arvo
• Derivaatta
• Differentiaali
• Integraalifunktio
• Määrätty integraali
• Separoituvat differentiaaliyhtälöt
• Lineaariset differentiaaliyhtälöt

Oppimateriaalit

Tuomenlehto, Holmlund et al.: Insinöörin matematiikka. Edita.
Itslearning-sivujen kautta jaettava muu materiaali.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, lähiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö

Opintojaksolla opiskellaan matemaattisia perustaitoja, jotka ovat insinöörityön perusta. Esimerkit ja tehtävät sisältävät alakohtaisia sovellusesimerkkejä. Opintojaksolla käytetään englanninkielistä lähdemateriaalia ja tutustutaan kansainvälisiin matematiikan merkintätapoihin ja terminologiaan, mikä antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää kansainvälistä insinöörialan kirjallisuutta, standardeja yms. Tehtävien ratkomisessa opiskelijoita kannustetaan tiimityöskentelyyn. Opintojaksolla käytetään monipuolisesti digitaalista opiskelumateriaalia ja sähköistä oppimisympäristöä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Kaksi osakoetta opintojakson aikana, ajankohdat ilmoitetaan Itslearning-sivuilla.
-Opintojakson päätyttyä kaksi uusintakoetta, joissa voi uusia valinnaisesti kumman tahansa osakokeista.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä.
3. Viikoittain, yleensä torstaisin, on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä. Opiskelijat viimeistelevät laskuharjoituksensa tässä tilaisuudessa. Valmiit laskuharjoitukset palautetaan esittelemällä ne laskuharjoitustilaisuudessa opettajalle aikataulun mukaisesti.
4. Opettaja julkaisee malliratkaisut tehtäviin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen tarvitaan noin 18 h. Täten kurssin 13 viikkoteemaa varten on käytettävissä 117 h eli 9 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely 6 h.
-Opetustilaisuuteen osallistuminen 3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento 2.9. Lähiopetusta noin kerran viikossa viikkoteemoittain ryhmiteltynä viikoilla 36-51. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Esitietona tarvitaan opintojakso Insinöörimatematiikan perusteet tai vastaavat tiedot ja taidot.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 10 p.) ja osakokeista (max 2*15 p.). Kurssin läpäistääkseen opiskelijan on saatava
-Kummastakin osakokeesta vähintään 4 pistettä ja
-Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
--Laskuharjoituksista saatavien hyvityspisteiden määrä = 10*palautettujen tehtävien osuus.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden perusteella (osakokeiden ja laskuharjoitusten yhteispisteet) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat ja osaa
• Soveltaa derivaattaa funktion kulun tutkimiseen
• Soveltaa differentiaalia virhelaskennassa
• Soveltaa määrättyä integraalia esimerkiksi pinta-alojen ja keskiarvojen laskemisessa
• Soveltaa differentiaaliyhtälöitä oman alansa ilmiöiden mallintamisessa ja ymmärtää differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisen periaatteet.

Sisältö

• Raja-arvo
• Derivaatta
• Differentiaali
• Integraalifunktio
• Määrätty integraali
• Separoituvat differentiaaliyhtälöt
• Lineaariset differentiaaliyhtälöt

Oppimateriaalit

Opintojakso seuraa oppikirjan "Insinöörin matematiikka, Tuomenlehto et.al." sisältöä.

Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)

Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.

Lisäksi opintojaksolla käytetään muuta, verkossa ja lähiopetuskerroilla esitettävää materiaalia.
Opintojakson aikana hyödynnetään myös MATLAB-ohjelmaa, joten opiskelijalla tulisi olla käytettävissä henkilökohtainen tietokone.

Opetusmenetelmät

Opiskelijan oman tiedon konstruoimista tukevat menetelmät:
Lähiopetus, verkko-oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, itsenäinen työskentely.
Harjoitustehtävien suorittamisella on keskeinen rooli oppimisessa ja niiden osalta kannustetaan ryhmätyöskentelyyn.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 10 ja 19 tai kurssitentti viikolla 19.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelijan omaa aktiivisuutta ja tiedon konstruoimista tukevat oppimismenetelmät ja pedagogiset toimintatavat.

Opintojaksolla hankitut matemaattiset taidot tukevat opiskelijoita kestävän, eettisen ja vastuullisen toiminnan toteuttamisessa, sekä työelämässä että yksityiselämässä.
Osa opintojakson tehtävistä sisältää kestävään kehitykseen liittyvää laskentaa.

Opintojakson materiaali on pääsääntöisesti digitaalisesti tuotettua materiaalia, joka ei kuluta luonnonvaroja yhtä paljon kuin fyysinen materiaali.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osaamisen näyttö kurssisisällön kattavalla tentillä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Teorialuennot ja laskuharjoitukset noin 60t
- Osaamista mittaavat välikokeet 2x2t (tai lopputentti 3t)
- Itsenäinen harjoittelu noin 70t (noin 4 tuntia/vk)

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan yhteistoteutuksena ryhmän PSAHAUS24 kanssa viikoilla 3-19 tiistaisin; opintojaksoon liittyviä tukitunteja on myös maanantaisin ja torstaisin.
Pääsääntöisesti tuntien sisältö on seuraava:
- Tiistain tunnit ovat perehtymistä viikon aiheeseen (toteutus samanaikainen hybridi)
- Torstaisin on viikon tehtäviin liittyvä lähilaskupaja
- Maanantain tunnilla käydään läpi edellisen viikon tehtävissä epäselviksi jääneitä asioita ennen uuden aiheen aloitusta tiistaina (toteutus joko etänä tai samanaikaisena hybridinä).

Opintojaksolla käydään läpi differentiaali- ja integraalilaskennan sekä differentiaaliyhtälöiden perusteet. Lisäksi tutustutaan kompleksilukuihin ja raja-arvoihin. Tavoitteena on laajentaa insinööriopinnoissa ja työtehtävissä tarvittavan matemaattisen ajattelun pohjaa sekä kykyä lukea ja käyttää matematiikan kieltä ammatillisissa yhteyksissä. Lisäksi tavoitteena on tutustua MATLAB-ohjelmiston käyttöön matemaattisten ongelmien mallintamisessa ja ratkaisemisessa. Kurssilla pyritään käyttämään mahdollisimman paljon insinöörityöhön liittyviä esimerkkejä.

Tarkempi sisältö:
- kompleksiluvut ja niiden sovelluksia
- raja-arvot ja derivaatan määritelmä
- derivoinnin laskusäännöt
- differentiaalin käsite
- derivaatan sovelluksia
- määrätty integraali ja integraalifunktio
- integraalin laskusääntöjä
- integraalin sovelluksia
- differentiaaliyhtälöt ja niiden ratkaiseminen
- differentiaaliyhtälöiden sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson tärkeimmät ilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Opiskelijoiden toivotaan olevan yhteydessä opettajaan ensisijaisesti sähköpostitse. Myös tuntien yhteydessä voi avoimesti kysyä ja keskustella asioista.
Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan its-kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson kokonaisarvosana 0-5 muodostuu kerättyjen kurssipisteiden avulla (max 100 p). Kurssipisteitä on mahdollista kerätä
- Kahdesta osakokeesta (á max 50 p) tai kurssitentistä (max 100 p).
- Itsenäisistä laskuharjoituksista ViLLE:ssä (max 12 p, vastaa noin 1 kurssinumeroa).

Jos opiskelija suorittaa kurssin välikokeilla, kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Jos toisen välikokeen suoritus jää uupumaan, uusitaan kurssi tentillä.

Itsenäisesti Itsissä suoritettavat osaamistestit voivat vaikuttaa positiivisesti arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Välikokeilla suorittava ei ole osallistunut molempiin välikokeisiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p
Arvosana 2 edellyttää vähintään 52 % kurssipisteistä = 52p

Arvosanojen 1-2 tasoinen osaaminen tarkoittaa polynomifunktion derivointi- ja integrointisääntöjen hallintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3 edellyttää vähintään 64 % kurssipisteistä = 64p
Arvosana 4 edellyttää vähintään 76 % kurssipisteistä = 76p

Arvosanojen 3-4 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisen tason osaamisen lisäksi muiden alkeisfunktioiden ja yhdistettyjen funktioiden derivointi- ja integrointisääntöjen hallintaa sekä osaamista kompleksilukulaskennassa ja raja-arvolaskennassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosana 5 edellyttää vähintään 88 % kurssipisteistä = 88p

Arvosanan 5 tasoinen osaaminen tarkoittaa edellisten tasojen osaamisen lisäksi kykyä tunnistaa ja ratkoa yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä.

Tavoitteet

After completing the course student:
- masters the basic concepts of circular economy
- understands the limited scope of resources
- knows the most important business models of circular economy
- understands how circular economy links to own field of studies
- knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client
- can construct a concise and informative presentation

Sisältö

Principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

Oppimateriaalit

On Itselearning platform.

Opetusmenetelmät

Assignments are related to writing an exploratory essay, innovating and implementing a circular economy business plan, and practicing overall project and time management. In addition, the course exercises critical examination skills and working life connection is promoted through real-life company examples.

The work happens mainly in online course platform (Itslearning) but there are 3 meetings on campus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

There is no exam on this course. The grading is based on tasks/assignments.

All of the assignments have to be returned by deadline. If you do not meet the deadline, you will get one grade lower grade from that task that you would otherwise.

All assignments have to be returned by the end of the course, unless otherwise agreed with the teacher before the end of the implementation. If you want to ask for this, contact the main responsible teacher (Piia Nurmi) before the end of the course. In this kind of a case your course grade will be one number lower than otherwise.

In rare cases you can retake a failed assignment. If you want to ask about this, you need to contact the main responsible teacher. Also, in this case your course grade will be one number lower than otherwise.

An accepted study attainment cannot be improved.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

The course is implemented in accordance with innovation pedagogy, where study is based on the development of innovation skills. During the course, the student must play an active role and take independent responsibility for his or her own learning and the implementation of learning tasks. The course is based on individual work, where the role of teacher is to support and guide the work.

The course topic is circular economy which is a key tool in society and companies to achieve sustainable development.

Internationalization: exchange students also coming to the course.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

There are no alternative ways to complete the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

More detailed descriptions of learning tasks and instructions are available on the course's own Itslearning platform.

There are 5 tasks on the course.

TASK 1 Introduction to CE
TASK 2: Orientation to CE Business Models
Task 3: Developing a CE Business Model
TASK 4: Peer-assessing CE presentations
TASK 5: Game day

The work happens mainly in online course platform (Itslearning) but there are 3 meetings on campus.
Special information on those meetings:
30.9. expo: those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.
3.10.: Game day: those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

The course is 5 credits and 1 credit equals 27 hrs of student work. Total workload is appr. 135 hours.

Sisällön jaksotus

The course focuses on the principles and functions of circular economy from the perspective of sustainable development. Benefits and opportunities of circular economy for society and companies, and business models of circular economy.

The course is mainly online but during the course there will be three meetings on campus.

Meetings on campus:
5.9. at 9-12, start meeting on campus: information how the course is organised, all deadlines and information on tasks.
30.9. at 8-11 / expo, messut. on campus
3.10. at 8-11 / circula game, circula pelin pelaaminen, on campus

Viestintäkanava ja lisätietoja

We prefer email to piia.nurmi@turkuamk.fi.

Avoimen kautta voimme ottaa max 10 opiskelijaa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

TASK 1 Introduction to CE
pass /fail

TASK 2: Orientation to CE Business Models
pass /fail

Task 3: Developing a CE Business Model
grade 1-5 , 60% of course grade

TASK 4: Peer-assessing CE presentations, those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

TASK 5: Game day, those present get grade 5 which is 20% of the course grade. Those not present get grade 0. / paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.

Hylätty (0)

Taks not completed.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

The student barely masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources. The student is poorly able to identify the most important business models of circular economy and not able to describe them in detail. The student can vaguely perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student poorly allocates resources for tasks to be done and is not able to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is poorly able to construct a concise and informative presentation.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands the limited scope of resources in a good level. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client. The student is able to construct a concise and informative presentation in good level.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student masters the basic concepts of circular economy and understands and is able to describe the limited scope of resources excellently. The student is able to identify and describe the most important business models of circular economy in an excellent level. The student can perceive how the circular economy links to their own field of studies. The student knows how to allocate resources for tasks to be done, and to take into account the objectives set by supervisor or client in an excellent level. The student is able to construct a concise and informative presentation in excellent level.

Esitietovaatimukset

No need for previous studies.

Tavoitteet

After the course, the student will:
- understand how climate change can be prevented in practice through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- understand how adaptation to it is possible through the presentations given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs)
- be able to clearly communicate how climate change is linked to the students’ own fields of study
- understand the students’ personal roles as influencers
The course is part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences as on the course the students learn more about the industry and networks, and the connections between different studies and the working life. Additionally, on the course the students will learn more about sustainable development.

Sisältö

On this quest lecture series, you will learn more about climate change, how it can be prevented and how we can adapt to it. The quest lectures are given by companies, cities and non-governmental organizations (NGOs). Additionally, there will be some articles and other materials on the course and students will make a learning diary and some assignements based on the materials and the quest lectures.

Oppimateriaalit

On ITSlearning platform

Opetusmenetelmät

Innovation pedagogy, examples from the real life.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

There is no exam on this course. The grading is based on tasks/assignments.

All of the assignments have to be returned by deadline. If you do not meet the deadline, you will get one grade lower grade from that task that you would otherwise.

All assignments have to be returned by the end of the course, unless otherwise agreed with the teacher before the end of the implementation. If you want to ask for this, contact the main responsible teacher (Piia Nurmi) before the end of the course. In this kind of a case your course grade will be one number lower than otherwise. If you do not take contact before the end of the course, you cannot pass the course.

In rare cases you can retake a failed assignment. If you want to ask about this, you need to contact the main responsible teacher. Also, in this case your course grade will be one number lower than otherwise.

An accepted study attainment cannot be improved.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Study materials in ITSlearning platform.

The course topics are about sustainable development.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

No alternative ways to complete the course

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks will be presented on the ITSlearning platform.

The course is 5 ects so the workload is 135 hours all together.

Sisällön jaksotus

Course takes place during 10.02.2025 - 09.03.2025.

The course can be done fully in English and also you can choose to do it in Finnish (however then you also have some of the materials in English).

Start meeting for all students:
- Ma 10.2. klo 9-11 start meeting, kurssin perusteet

There are lectures on campus in Finnish.if you choose to do the course in Finnish. These lecture times on campus:
- To 13.2. klo 9-11 vierailija
- To 27.2. 13-15 vierailija
- Ma 3.3. klo 9-11 vierailija

Thu 6.3. at 13-15 meeting on campus, for all students:

No lectures on week 8, i.e. 17.2.-23.2.2025. (winter holiday week)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Email is the preferred way to communicate and ask.

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Climate.now basics or similar studies.

Tavoitteet

On the course, in addition to understanding climate change and the related interactions, learning also focuses on becoming aware of different attitudes and ways of thinking.
The course is part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences as on the course the students learn more about how climate change is linked to the students’ own fields of study. Additionally, on the course the students will learn more about sustainable development.
After the course, the student will:
- understand climate change as a scientific phenomenon
- learn how climate change can be prevented
- learn how adaptation to it is possible
- understand that climate chance is a global challenge
- understand that climate change is also an ethical challenge to our understanding of human life
- understand how climate change is linked to the students’ own fields of study
- learn about the students’ personal roles as influencers

Sisältö

Climate.now is a multidisciplinary study and teaching module on the basics of climate change. It consists of written material, video lectures and assignments that will help anyone familiarize themselves with the basics of the climate change.

Oppimateriaalit

On ITSlearning platform. Materials based on http://www.climatenow.fi/climatenow.html

Opetusmenetelmät

Activating tasks on online platform, studies on climate change.
There are six assignements on the course.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

There is no exam on this course. The grading is based on tasks/assignments.

All of the assignments have to be returned by deadline. If you do not meet the deadline, you will get one grade lower grade from that task that you would otherwise.

All assignments have to be returned by the end of the course, unless otherwise agreed with the teacher before the end of the implementation. If you want to ask for this, contact the main responsible teacher (Piia Nurmi) before the end of the course. In this kind of a case your course grade will be one number lower than otherwise. If you do not take contact before the end of the course, you cannot pass the course.

In rare cases you can retake a failed assignment. If you want to ask about this, you need to contact the main responsible teacher. Also, in this case your course grade will be one number lower than otherwise.

An accepted study attainment cannot be improved.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tasks and materials on ITSlearning platform https://turkuamk.itslearning.com/
Three meetings on campus.

The course topic is sustainbale development.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

The only way to do the course is to do the tasks, no alternative ways to complete the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks on ITSlearning platform https://turkuamk.itslearning.com/

The course is 5 ects so the workload is 135 hours all together.

There are six assignements on the course:

Assignment 1: Introduction to Climate.now basics (10 %) 13.1.2025. Those present get grade 5, which is 10 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.
Assignment 2: Climate change impact (20 %) 23.1.2025. Those present get grade 5, which is 20 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.
Assignment 3: My role as a climate change influencer essay (passed / failed) DL 5.2.2025
Assignment 4: Discussion on assignment 3 (20 %) 6.2.2025. Those present get grade 5, which is 20 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.
Assignment 5: Teach climate change (50 %) DL 6.2.2025
Assignment 6: Learning diary (passed / failed) DL 6.2.2025

Sisällön jaksotus

Climate.now is done mostly online. Most of the work is such that you can do it independently, but we also have meetings on campus:

13.1. klo 9-12 Course meeting on campus
23.1. klo 9-12 course meeting on campus
6.2. klo 9-12 course meeting on campus

The online materials can be studied in Finnish or English.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Communication preferred by email: piia.nurmi@turkuamk.fi and marketta.virta@turkuamk.fi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Grading:

Assignment 1: Introduction to Climate.now basics (10 %) 13.1.2025. Those present get grade 5, which is 10 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.

Assignment 2: Climate change impact (20 %) 23.1.2025. Those present get grade 5, which is 20 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.

Assignment 3: My role as a climate change influencer essay (passed / failed) DL 5.2.2025

Assignment 4: Discussion on assignment 3 (20 %) 6.2.2025. Those present get grade 5, which is 20 % of the course grade. Those not present on campus, get grade 0.

Assignment 5: Teach climate change (50 %) DL 6.2.2025

Assignment 6: Learning diary (passed / failed) DL 6.2.2025

Esitietovaatimukset

No need for previous studies.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Kaikki opetusmateriaalit löytyvät itslearning-alustalta aihealueittain (1 aihe / viikko). Kurssin nimi -> Suunnitelmat.

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähiopetustapaamisista, itsenäisestä opiskelusta, ryhmätehtävistä ja kenttämittauspäivästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttejä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla käytetään innovaatiopedagogiikan mukaisia opetusmenetelmiä, joissa korostuu opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa, vuorovaikutteisuus, tiedon soveltaminen ja kokemusperäinen oppiminen.
Kestävä kehitys on opintojakson läpileikkaava teema.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä viikoittaisiin tehtäviin perustuva jatkuva arviointi. Varsinaista uusintatenttiä ei järjestetä. Mahdollisista täydentävistä tai uusittavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus on ~27 h / opintopiste (yhteensä 81 h). Opintojaksolla on viikoittain 2 h lähiopetusta, sekä itsenäisesti tai ryhmässä suoritettava tehtävä.

Sisällön jaksotus

Opintojakson sisältö

Ekologian perusteet:
Abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät
Sopeutuminen
Populaatioekologia
Ekosysteemiekologia
Biogeokemialliset kierrot
Elonkirjo ja luontokato

Hydrologian perusteet:
Vesi ja veden kierto
Järvien hydrologia
Uomien virtaus
Hydrologian sovellukset ja tutkimusmenetelmät

Kurssi alkaa viikolla 36 ja kestää 11 viikkoa.
Lähiopetusta on 2 h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on yksi kenttämittauspäivä, sekä viikoittaisia itsenäisiä tai ryhmätehtäviä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti (anu.vehmaa@turkuamk.fi), sekä opintojakson itslearning-sivusto.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi; läpäiseminen ja arvosana riippuvat viikoittaisten tehtävien suorittamisesta. Lisäksi käytössä on itsearviointi (kurssin alussa ja lopussa), joka voi vaikuttaa enintään +0.25 arvosanaa.

Hylätty (0)

Hylätty (0): <50 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1): 50–59 % tai (2): 60–69 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3): 70–79 % tai (4): 80–89 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5): 90–100 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää:
Ekologia
- ekologian keskeiset käsitteet ja peruskysymykset
- keskeisiä abioottisia ja bioottisia ympäristötekijöitä, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden sopeutumiskeinoja ympäristöön
- populaatioiden sisäisiä ja populaatioiden välisiä vuorovaikutussuhteita
- eliöyhteisöjen välisiä vuorovaikutussuhteita
- ravinteiden kierron
- energian virtauksen ekosysteemissä
- vesiekologian perusteet
Hydrologia
- hydrologian keskeiset käsitteet
- veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
- veden kierron ja sen vaiheet
- eri vesistöille ominaisia piirteitä sekä fysikaalis-kemiallisia prosesseja
- perusteet veden virtauksen ja laadun mittauksille kentällä

Oppimateriaalit

Kaikki opetusmateriaalit löytyvät itslearning-alustalta aihealueittain (1 aihe / viikko). Kurssin nimi -> Suunnitelmat

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähiopetustapaamisista, itsenäisestä opiskelusta, ryhmätehtävistä ja kenttämittauspäivästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttejä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla käytetään innovaatiopedagogiikan mukaisia opetusmenetelmiä, joissa korostuu opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa, vuorovaikutteisuus, tiedon soveltaminen ja kokemusperäinen oppiminen.
Kestävä kehitys on opintojakson läpileikkaava teema.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla on käytössä viikoittaisiin tehtäviin perustuva jatkuva arviointi. Varsinaista uusintatenttiä ei järjestetä. Mahdollisista täydentävistä tai uusittavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työn mitoitus on ~27 h / opintopiste (yhteensä 81 h). Opintojaksolla on viikoittain 2 h lähiopetusta, sekä itsenäisesti tai ryhmässä suoritettava tehtävä.

Sisällön jaksotus

Opintojakson sisältö

Ekologian perusteet:
Abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät
Sopeutuminen
Populaatioekologia
Ekosysteemiekologia
Biogeokemialliset kierrot
Elonkirjo ja luontokato

Hydrologian perusteet:
Vesi ja veden kierto
Järvien hydrologia
Uomien virtaus
Hydrologian sovellukset ja tutkimusmenetelmät

Kurssi alkaa viikolla 36 ja kestää 11 viikkoa.
Lähiopetusta on 2 h viikossa, jonka lisäksi opintojaksolla on yksi kenttämittauspäivä, sekä viikoittaisia itsenäisiä tai ryhmätehtäviä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti (anu.vehmaa@turkuamk.fi), sekä opintojakson itslearning-sivusto.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on käytössä pisteperustainen jatkuva arviointi; läpäiseminen ja arvosana riippuvat viikoittaisten tehtävien suorittamisesta. Lisäksi käytössä on itsearviointi (alussa ja lopussa), joka voi vaikuttaa enintään +0.25 arvosanaa.

Hylätty (0)

Hylätty (0): <50 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1): 50–59 % tai (2): 60–69 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3): 70–79 % tai (4): 80–89 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5): 90–100 % opintojaksolla jaossa olevista pisteistä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

- tuntee energiatehokkuuteen liittyvät säädökset
- tuntee erilaisten energiajärjestelmien tyypillisiä energiankulutuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
- osaa analysoida energiajärjestelmien lämpö- ja sähköhäviöitä (mittaukset ja laskelmat) ja soveltaa tuloksia energiatehokkuuden parantamiseen
- tuntee menetelmiä, joiden avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa lämpö- ja sähköjärjestelmissä
- osaa laskea energiankäyttöön liittyviä kustannuksia sekä vertailla erilaisten toimenpiteiden kannattavuutta
- tuntee tyypillisimmät tukimuodot ja sopimusmallit energiatehokkuuteen liittyen

Sisältö

1. Energiatehokkuusdirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
2. Lämpö- ja sähköenergiajärjestelmien sekä -laitteiden energiankulutus
3. Lämpö- ja sähköhäviöiden mittaus- ja laskentamenetelmät
4. Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamiseen käytettävistä menetelmistä
5. Energiakustannusten laskenta
6. Energiatehokkuuteen liittyvät tuet, ESCO-toiminta

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Termodynamiikka, Virtaus- ja lämmönsiirtotekniikka, Sähköfysiikka, Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtääenergiatekniikan prosessit sekä niiden vaatimat laitteistot
- Kykenee mitoittamaan tarkoituksen mukaisen prosessilaitteiston
- Ymmärtää prosessien vaikutuksen nykyaikaisessa yhteiskunnassa
- Saa perusosaamisen energiatekniikan prosessien soveltamiselle eri teollisuudenaloilla

Sisältö

Luennot energiatekniikan perusteista
Laskennan perusteet ja harjoitukset
Case harjoitukset

Oppimateriaalit

Luentomateriaali
Soveltuvin osin esim. höyrytekniikkaa käsittelevät voimalaitostekniikan oppikirjat mm.Huhtinen-Korhonen-Pimiä-Urpalainen: Voimalaitostekniikka. Opetushallitus 2013.
VESIHÖYRYN h,s PIIRROS TARVITAAN JOSTA SYNTYY ALUSSA YLIMÄÄRÄISIÄ KUSTANNUKSIA HANKINNASTA JA POSTITUKSESTA..

Opetusmenetelmät

Luennot
harjoitukset
kotiläksyt
yritysvierailut

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti kurssin lopussa
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaisesti
Uusinta 1: 14.05.2025
Uusinta 2: 04.06.2024

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luennot
harjoitukset
tentti

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opiskelijan työmääräkuormitus. Kurssin laajuus 5 op.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa eri energiantuotantomuotojen toimintaperiaatteet. Hän tietää tuotantokustannusten muodostumisen perusteet ja pystyy osallistumaan asiaan liittyvään ajankohtaiseen keskusteluun.
Kurssilla ei käsitellä kattavasti kaukolämpöä tai kylmätekniikkaa, koska niistä on omat toteutukset.

Kurssilla sovelletaan veden ja höyryn ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä varsinkin voimalaitos ympäristöön.
Mahdollisuuksien mukaan kaasuturbiini, ORC tai muu mahdollinen osio lisättävissä mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät
aktiivisuus ja osallistuminen
tentti

Hylätty (0)

Harjoitusten palauttamatta jätäminen
tentin arvosana jää alle 1
Läpipääsyn raja 40% pisteistä tentissä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa ohjatusti hyödyntää opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä
Tentti pisteet ylittävät 40% tason

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa oma-aloitteiseti käyttää hyödyksi opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä uusissa asiayhteyksissä
Tentin pisteet ylittävät 87% tason

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• toteuttaa tehtävään sopivan mittausjärjestelyn ja suorittaa mittaukset
• käyttää perusmittalaitteita
• arvioida mittausten epävarmuutta ja yksinkertaisissa tapauksissa määrittää mittaushavainnoista johdetuille tuloksille luotettavuusrajat
• tehdä ja tulkita graafisia esityksiä
• käyttää taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
• pitää tutkijan työkirjaa ja raportoida tuloksista sekä kirjallisesti että suullisesti
• toimia laboratorioissa turvallisesti
• toimia turvallisesti erilaisten radioaktiivisen säteilyn lajien kanssa
• toimittaa laboratoriossa syntyneet jätteet oikeisiin käsittelypisteisiin.

Sisältö

• Fysiikan mittaukset ja raportointi
• Mittatarkkuus ja virhetarkastelu
• Mekaniikan suureet: nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka
• Sähköpiirit sekä virta- ja jännitemittaukset
• Optiikka ja spektroskopia
• Äänieristys
• Säteilyturvallisuus

Oppimateriaalit

Oppimisympäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali
Soveltuvat fysiikan oppikirjat

Opetusmenetelmät

Harjoitustyöt laboratoriossa ja itsenäiset tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen perustuu läsnäoloon, raportointeihin ja itsenäisiin tehtäviin, opintojaksolla ei ole tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Aktiiviset opetusmenetelmät: learning by doing ja flipped learning, yksilö- ja ryhmätehtäviä
Kurssi antaa etäopetuskäytännössään vahvan perustan kestävään verkko-opetusympäristössä toimimiseen ja työelämän etätyövalmiuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia/vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op = 54 h opiskelijan työtä jakautuen
- 2 h aloitusluento
- 12 h laboratoriotyöskentelyä ryhmässä
- 40 h itsenäistä/ryhmätyöskentelyä

Sisällön jaksotus

Fysiikan perusteiden opiskelua itsenäisesti ja ryhmässä, etänä ja laboratoriossa. Kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla on pakollinen läsnäolo (poissaolot korvattava).

Aloitusluento 2t auditoriossa koko ryhmälle PEYTES24 viikolla 43: kurssin sisältö ja Itslearning-työtila, yleistä asiaa labroista, ryhmäjako, työturvallisuus laboratoriossa ja mittausten raportointi.

Aloituskerran jälkeen suoritetaan kuusi laboratoriotyökertaa pienryhmissä.
Viikolla 44 kaikki ryhmät suorittavat saman aloitustyön 'Perusmittaukset', jossa harjoitellaan ohjatusti fysiikan mittavälineiden (mikrometriruuvi, työntömitta, yleismittari) käyttöä ja sähkökytkentöjä.
Viikoilla 45-48 ja 50 suoritetaan seuraavat työt kiertävässä järjestyksessä (tarkempi aikataulutus itslearningissä):
- Metallilangan resistiivisyys
- Lämpölaajeneminen
- Kappaleen liike
- Kitka
- Energian eri muodot

Kaikki labratyöt on suoritettava. Poissaolon voi korvata osallistumalla jonkin toisen labraryhmän labrakerralle. Muutoin seuraa vähennys kurssiarvosanaan.

Jokaiseen labratyökertaan liittyy myös ennakkotehtäviä, joilla kerätään osa kurssipisteistä (yksilötehtävä). Ennakkotehtävien suorittaminen auttaa työhön valmistautumisessa. Kaikista töistä palautetaan myös mittauspöytäkirja työn suorituksen jälkeen (ryhmätyö). Lisäksi yhdestä vapaavalintaisesta työstä (ei perusmittaukset) laaditaan kirjallinen raportti (ryhmätyö).

Kurssiin liittyy myös itsenäisesti suoritettava kertaustehtävä ja kertauskysely fysiikan labratöihin liittyen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (aaro.mustonen@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan numeerisesti 0-5 kerättyjen pisteiden avulla. Pisteitä saa seuraavista tehtävistä:
- Labroihin liittyvät ennakkotehtävät: max 6 x 3 p = 18 p
- Labratöiden mittauspöytäkirjat: max 6 x 10 p = 60 p
- Vapaavalintaisen labratyön (ei perusmittaukset) raportti: max 14 p
- Itsenäisesti suoritettavat kertaustehtävät max 8 p

Labroihin osallistuminen ja töihin liittyvien mittauspöytäkirjojen palautus ovat kaikille pakollisia tehtäviä. Täsmällisyydellä (ajoissa oleminen), osallistumisella työskentelyyn ja huolellisella työskentelyllä voi olla +1 nro vaikutus kurssiarvosanaan. Vastaavasti näiden puutteella voi olla -1 nro vaikutus kurssiarvosanaan.

Hylätty (0)

Vähemmän kuin 50% pisteistä eli alle 50 p, poissaoloja tai puuttuvia mittauspöytäkirjoja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Numeroon 1 vaaditaan noin 50 % kurssipisteistä = 50p
Numeroon 2 vaaditaan noin 60 % kurssipisteistä = 60 p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Numeroon 3 vaaditaan noin 70 % kurssipisteistä = 70 p
Numeroon 4 vaaditaan noin 80 % kurssipisteistä = 80 p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Numeroon 5 vaaditaan noin 90 % kurssipisteistä = 90 p

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa soveltaa kansainvälistä suure- ja mittayksikköjärjestelmää teknisen tiedon tulkinnassa ja selittämisessä.
• ymmärtää kinematiikan ja dynamiikan peruskäsitteet (nopeus, kiihtyvyys, voima, kitka).
• Ymmärtää vapaakappalekuvien piirtämisen perustekniikat ja osaa soveltaa vapaakappalekuvia sekä Newtonin lakeja mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Osaa ratkaista suureyhtälöitä ja soveltaa vektorilaskentaa mekaniikan ongelmanratkaisussa.
• Ymmärtää työn, energian, tehon sekä hyötysuhteen käsitteet ja osaa analysoida mekaniikan ongelmia niiden avulla.
• osaa soveltaa työ-energia-periaatetta mekaniikassa.
• osaa analysoida törmäystilanteita liikemäärän ja impulssin käsitteitä hyödyntäen.
• Ymmärtää pyörimisliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörimisliikkeen kinematiikan analysointiin
• Ymmärtää vääntömomentin, hitausmomentin ja liikemäärämomentin käsitteet ja osaa soveltaa pyörimisliikkeen perusyhtälöä niiden analysointiin.

Sisältö

• Suoraviivaisen liikkeen ja kaksiulotteisen liikkeen kinematiikka; kiihtyvyys, nopeus, vauhti ja sijainnin muutos.
• Voimat, vastusvoimat ja Newtonin lait
• Työ, energia, teho ja hyötysuhde
• Työ-energia-periaate
• Liikemäärä ja impulssi
• Kulmanopeus, kulmakiihtyvyys, kiertokulma, ratanopeus, tangentiaalikiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys
• Ympyräradalla pysymisen ehdot
• Vääntömomentti, hitausmomentti ja liikemäärämomentti
• Pyörimisliikkeen perusyhtälö

Oppimateriaalit

Joko kirja
Tekniikan Fysiikka 1
Suvanto
Julkaisija Edita
ISBN 978-951-37-3842-6

tai kirja
Insinöörin FYSIIKKA (AMK), Osa I
Hautala, Peltonen
ISBN 978-952-5191-26-4

Lisäksi käytetään Itslearning-järjestelmän kautta jaettavaa tukimateriaalia, joka ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä korvaamaan oppikirjaa.

Opetusmenetelmät

Sulautuva oppiminen, kontaktiopetus, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, tiimityö, sähköiset materiaalit ja tehtävät.

Kurssilla perehdytään insinöörityön perustana oleviin fysiikan perustaitoihin. Työskentelyssä ovat ohjatun ja sähköisiin materiaaleihin ja oppikirjaan perustuvan itsenäisen opiskelun lisäksi olennaisessa osassa laskuharjoitukset. Laskuharjoituksia työstetään sekä itsenäisesti että pienryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-Osakokeet 1 ja 2 toteutuksen aikana kampuksella
-Kurssin päätyttyä kaksi uusintatilaisuutta, joissa voi uusia kumman tahansa osakokeista 1 ja 2.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena kampuksella. Kurssi etenee viikkoteemoittan seuraavasti:
1. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti teeman aihepiiriin oppikirjan, opettajan tekemien opetusvideoiden ja erilaisten tukimateriaalien avulla (jaetaan Itslearningissä). Opettajan tekemät opetusvideot toimivat opintojakson luentoina.
2. Opiskelijat harjoittelevat viikkoteeman asioita tekemällä laskuharjoituksia itsenäisesti ja pienryhmissä. Laskuharjoitukset ovat Ville-järjestelmässä. Opiskelijat tekevät laskuharjoituksensa käsityönä samaan vihkoon tai muulla tavoin yhtenäiseksi kokoelmaksi fysiikan notaatiokäytöntöjen mukaisesti. Vastaukset syötetään Ville-järjestelmään, jossa oikeista vastauksista saa Ville-pisteitä.
3. Viikoittain on laskuharjoitustilaisuus, jossa opettaja ohjaa laskuissa ja neuvoo avoimeksi jääneissä kysymyksissä.

Opintojakson lopulla opiskelijat esittelevät laskuharjoitusvihkonsa opettajalle tai muulla tavoin saattavat tekemiensä laskuharjoitusten kokoelman opettajan arvioitavaksi. Fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti ja selkeästi esitetyistä laskuharjoituksista saa lisäpisteitä arviointiin.

Viikkoteemojen lisäksi kurssi on jaettu kahteen osaan, joista molemmista on oma osakokeensa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 op, eli siihen kuuluva työmäärä on noin 135 h.
Kokeisiin ja niihin valmistautumiseen sekä Ville-tehtäviin tarvitaan noin 15 h. Täten kurssin 12 viikkoteemaa varten on käytettävissä 120 h eli 10 h viikkoteemaa kohti, mikä jakautuu seuraavasti:
-Itsenäinen työskentely ja pienryhmätyöskentely 7-8 h
-Opetustilaisuuteen osallistuminen (vinkkivideot ja tukitilaisuudet keskimäärin) 2-3 h.

Sisällön jaksotus

Aloitusluento viikolla 41. Lähiopetusta viikoittain viikoilla 43-51 ja vuoden 2024 viikoilla 3-9. Tarkempi aikataulu kurssin Itslearning-sivuilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pisteisiin, joita kerätään laskuharjoituksista (max 16 p.), ensimmäisestä osakokeesta (max 12 p), toisesta osakokeesta (max 12 p.)

Opintojakson läpäistääkseen opiskelijan on saatava:
--Ensimmäisestä osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Toisesta osakokeesta vähintään 3,5 pistettä ja
--Ville-järjestelmän Ville-pisteistä yhteensä vähintään 40% maksimipistemäärästä (lähtökohtaisesti 448/1120 Ville-pistettä) ja
--Osakokeista ja laskuharjoituksista yhteensä vähintään 16 pistettä.

LASKUHARJOITUKSISTA SAATAVIEN PISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN:
Laskuharjoituksista saa pisteitä Ville-järjestelmässä kerättyjen Ville-pisteiden perusteella sekä toteutuksen lopulla palautettavan kotitehtäväkokoelman arvioinnin perusteella.
----Ville-pisteiden perusteella saa maksimissaan 12 pistettä arviointiin. Pisteiden määrä on 12*Kerättyjen Ville-pisteiden osuus maksimista.
----Tekemällä laskuharjoitukset fysiikan notaatiokäytäntöjen mukaisesti vihkoon tai muuhun yhteiseen kokoelmaan saa maksimissaan 4 pistettä arviointiin. Kokoelma palautetaan opintojakson lopulla opettajan arvioitavaksi. Opettaja arvioi vihon notaatiokäytäntöjä ItsLearningissä annettujen kriteerien mukaisesti.

Laskuharjoitusten ratkaisupolun löytämisessä voi käyttää teknisiä apuvälineitä. Opiskelijan on kuitenkin itse ymmärrettävä ratkaisunsa, ja vihkoesityksissä opiskelija dokumentoi ratkaisuun johtavan päättelynsä, jossa suuressa merkityksessä on vapaakappalekuvien piirtäminen käsin. Vihkoesitys syntyy siis ajattelun ohessa käsin vihkoon kirjoittaen ja piirtäen eikä sitä voi tehdä tekoälyavusteisesti tai ylipäätään tietokoneella ilman piirtoalustaa.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN:
Arvosana määräytyy pisteiden yhteisperusteella (osakokeet, Ville ja laskuharjoitukset) seuraavan taulukon mukaan:
Arvosana 1 vaatii 16 pistettä
Arvosana 2 vaatii 21 pistettä
Arvosana 3 vaatii 26 pistettä
Arvosana 4 vaatii 31 pistettä
Arvosana 5 vaatii 36 pistettä

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Oppikirja: Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co (Edita)
Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)
Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla käytetään flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aihetta itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on kysymyksiä opetusvideoiden ja ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkaohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 44 ja 50 TAI kurssitentti viikolla 50.
Osaamista mittaavat testit (vapaaehtoisia), alustavasti viikoilla 39 ja 46.
Tarvittaessa 2 uusintakertaa kevään 2025 aikana (voit uusia joko välikoetta 2 tai koko kurssin sisältöä mittaavaa tenttiä)

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset 56 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 71-74 h = noin 5 tuntia itsenäistä opiskelua viikossa!
- Osaamista mittaavat osaamistestit (suoritus huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa) 2 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-5 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan yhteisopetuksena ryhmän PSAHAUS24 kanssa.
Opintojakson aloitustapaaminen on kaikille pakollinen lähitapaaminen viikon 36 maanantaina 2.9.

Muut tapaamiset viikoilla 36-50 ovat (kokeita lukuunottamatta) pääsääntöisesti samanaikaisen hybridin tunteja, joihin voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Osa tunneista on vain lähiopetuksena kampuksella toteutettavia laskutunteja. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa, ja kokeiden kertaustunnit mahdollisesti etätunteja. Tuntien toteutustapa (LÄHI, HYB, ETÄ) on merkitty lukujärjestykseen.

Tunneille osallistuminen (aloitustapaamista ja kokeita lukuunottamatta) on vapaaehtoista, joten opintojakson voi suorittaa myös opiskelemalla kurssisällöt itsenäisesti tai osallistumalla vain joidenkin aiheiden tunneille.

Lähiosallistumista kampuksella suositellaan opiskelijalle, jolla on pitkä aika matematiikan opiskelusta, vaikeuksia matemaattisissa perusteissa tai vaikeuksia keskittyä/oppia etäopiskelussa.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Yksikönmuunnokset ja SI-järjestelmän yksiköt
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely (Lausekkeiden sieventäminen, myös murtolausekkeet)
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt ja epäyhtälöt
- Yhtälöparit ja -ryhmät
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen ja vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Muiden kappaleiden geometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometriset yhtälöt
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö (opiskeltava itsenäisesti)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi).

Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Laskuharjoitusmonisteista max 1p/moniste * 12 monistetta, maksimissaan kuitenkin 11 p.
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p, yhteensä max 7 p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssipisteiden saaminen laskumonisteista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä
- hyväksytysti suoritettu MATLAB-osuus

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hyvä suoritus osaamista mittaavissa välitesteissä huomioidaan arvosanan raja-tapauksessa.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä
- Hyväksytysti suoritettu MATLAB-osuus

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden, saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä sekä kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden, saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä sekä kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

- Opiskelija on suorittanut hyväksytysti kurssin MATLAB-osuuden.
- Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Oppikirja: Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co (Edita)

Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)

Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.

Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla käytetään flipped learning -opiskelumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat kertaavat/opiskelevat tunnin aiheita itsenäisesti ennen tuntia opetusvideoiden ja ennakkotehtävien avulla. Tunnit tukevat viikottaisten laskuharjoitusten laskemista ja tunnin pääpaino on niissä asioissa, joista opiskelijoilla on ongelmia ennakkotehtävien pohjalta.
Opintojaksoon sisältyvä MATLAB-matematiikkanohjelmiston käyttö opiskellaan itsenäisesti suoritettavan verkkomateriaalin avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeet viikoilla 9 ja 16 TAI kurssitentti viikolla 16.
Uusintamahdollisuudet EY-tekniikan yleisissä uusinnoissa toukokuussa ja kesäkuussa 2025 (Uusia voi joko jompaa kumpaa välikoetta tai koko kurssin sisältöä mittaavaa tenttiä)

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing ja flipped learning
Oppiminen perustuu paljolti opiskelijan omaan aktiiviseen osallistumiseen ja suorittamiseen.
Opiskeltavista aiheista annetaan opiskelijalle sekä ennakkotehtäviä että kertaavia tehtäviä ja niiden suoritusta tukevaa materiaalia.
Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat työelämässä tarvittavia perustaitoja.
Arviointi perustuu suoritettuihin tehtäviin ja osaamisen osoittamiseen kokeessa/kokeissa.

Opintojaksolla hankitut matemaattiset perustaidot tukevat opiskelijoita kestävän, eettisen ja vastuullisen toiminnan toteuttamisessa, sekä työelämässä että yksityiselämässä.
Osa opintojakson tehtävistä sisältää kestävään kehitykseen liittyvää laskentaa.

Opintojakson materiaali on pääsääntöisesti digitaalisesti tuotettua materiaalia, joka ei kuluta luonnonvaroja yhtä paljon kuin fyysinen materiaali.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu ja opintojakson sisältöä mittaava kurssitentti opettajan kanssa sovittuna aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 t opiskelijan työtä jakautuen tapaamisiin ja itsenäisiin tehtäviin.
- Lähi-, hybridi- ja verkkotapaamiset sekä niissä lasketut tehtävät (osa kurssipisteitä) 46 h
- Itsenäinen opiskelu (laskuharjoitukset ja kokeisiin opiskelu, MATLAB-opiskelu) 85-87 h
- 2 välikoetta TAI yksi kurssitentti (osa kurssipisteitä) 2-4 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan viikoilla 3-17 tiistaisin ja torstaisin.
Tunnit toteutetaan pääsääntöisesti samanaikaisen hybridin periaatteella eli opiskelija voi osallistua joko kampuksella luokassa tai etänä Teamsillä. Osa tunneista voi olla pelkästään kampuksella toteutettavia laskutunteja.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja. Syksyllä jo opintojaksolla Matemaattisten aineiden perustaidot opittuja taitoja kerrataan sekä aiheiden tuntemusta ja soveltamista laajennetaan ja syvennetään.

Sisältö:
- Kertausta yksikönmuunnoksista ja SI-järjestelmän yksiköistä
- Kertausta potenssien ja polynomien käsittelystä (uutena myös murtopotenssit ja murtolausekkeet)
- Kertausta 1. ja 2. asteen funktiot yhtälöistä
- 1. ja 2. asteen epäyhtälöt
- Kertausta yhtälöpareista
- Matriisilaskennan perusteet
- Kompleksilukulaskenta
- Kertausta suorakulmaisen kolmion trigonometriasta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria
- Vektorilaskenta
- Kulmat ja kulmayksiköt
- Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
- Trigonometristen yhtälöiden yleiset ratkaisut
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot sekä niiden kuvaajat
- Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset yhtälöt
- MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi). Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra
Opiskelijalla tulee olla vähintäänkin funktiolaskin (graafinen tai symbolinen laskin siis käy myös)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti :
- Itsenäisitä laskuharjoituksista max 10p ja ViLLE-tehtävistä max 8p, yhteensä max 18p
- Kahdesta osakokeesta (á max 50p) tai yhdestä kurssitentistä (max 100p)

Kurssin hyväksytty suoritus numerolla 1 edellyttää vähintään 40 % kurssipisteistä = 40p. Muut arvosanat tulevat lineaarisella asteikolla. Hyväksytyn kurssipistemäärän lisäksi opiskelijan tulee suorittaa kurssiin kuuluva MATLAB-osuus hyväksytysti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä tai opiskelija ei ole suorittanut kurssin pakollista MATLAB-osiota.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian ja osaa soveltaa sitä vektorilaskennassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä
- Erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- Vinokulmaisen kolmion trigonometria ja trigonometriset yhtälöt
- Vektorilaskenta
- Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut kurssin pakollisen MATLAB-osion ja saanut vähintään 88 kurssipistettä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja trigonometriset yhtälöt, vektorilaskennan sekä eksponentti- ja logaritmiyhtälöt.

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

This course aims to teach the basics of programming with Python, Control Systems and how to combine them to be used in the Energy Management area. The course covers the fundamentals of how to build programs (from basic to intermediate instructions) in Python, specifically for data transmission and collection to build a scale-down energy management system.

After finishing the course, the student will be able to:

• Code in Python (a high level programming language) and use its built-in functions as well as external Python modules.
• Apply all the acquired knowledge to establish communication between controllers (PC or Raspberry Pi) and transmitters (sensors, energy meters, power sources), by using different data transmission resources.
• Collect data from transmitters, and based on their analysis, control simple electronic devices.
• Use databases for storing collected data.
• Visualize data with Grafana dashboard.

Sisältö

Content
1. Energy Management Systems
1.1 Overview
1.2 Home Energy Management Systems
1.3 Why programming in this course
2. Python
2.1 Computers architecture
2.2 How to install Python and code editors
2.3 Interpreter
2.4 Python reserved words and mathematical operations
2.5 Python variables
2.6 Python Built-in functions
2.7 Strings, Lists
2.8 Control flow
2.8.1 if, for
2.8.2 Boolean expressions
2.9 Data structures
2.9.1 Lists, Dictionaries
2.10 Objects
2.10.1 Classes
2.10.2 Methods vs functions
2.11 Importing external modules
2.11.1 Numpy and Pandas overview
3. Control Systems
3.1 Data transmission
3.2 Serial communication
3.3 Communication protocols
3.3.1 Modbus protocol
RTU, ASCII, TCP/IP
4. Project
4.1 Project introduction
4.2 Raspberry Pi
4.2.1 Overview
4.2.2 Configuration
4.2.3 Basic Linux commands
4.3 Data bases
4.3.1 MariaDB overview
4.3.2 Configuration
4.3.3 Storing data
4.4 Project development

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

After completing the course, student will be able to

· describe the role of Power Electronics in renewable energy conversion and energy storage systems
· Understand and realize energy system block diagrams, describing voltages, currents, power flows and efficiency as well as control units
· Understand and describe the basic power electronics switching cell (inverter leg)
· Explain the basic buck and boost DC/DC converters and set the parameters for main components
· Explain the basic single phase and 3-phase inverters and set the parameters for main components
· Present the Power Electronics part for a RE production and storage system including technical and economic aspects

Sisältö

1. Introduction to Power electronics application for Renewable Energy production and storge
2. Block Diagram representation of electrical energy conversion systems with main parameters
3. Buck DC/DC converter
4. Boost DC/DC converter
5. The inverter leg as basic cell for converters
6. Single phase inverter circuit and control
7. 3-phase inverters
8. Technical and economic aspects of Power Electronics applications in RE production and storage

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet, Sähköfysiikka - Basics of Electricity

Tavoitteet

The student knows the basic characteristics of the Baltic sea and has a basic understanding of the environmental problems and their solutions.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys omasta koulutusalasta ja opintojen rakenteesta.

Sisältö

Opintojakso koostuu kokonaisuuksista, joissa:
1.) tutustutaan energia- ja ympäristötekniikan koulutukseen,
2.) tutustutaan oman alan tutkimus- ja kehitystyötä tekeviin Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmiin
3.) tutustutaan oman alan työllistymisvaihtoehtoihin

Oppimateriaalit

Kaikille yhteinen materiaali jaetaan Itslearningissä.

Opetusmenetelmät

Oppimismenetelmät voivat vaihdella ryhmäkohtaisesti, mutta kaikille yhteisiä menetelmiä ovat projektioppiminen ja lähitapaamiset. Opintojaksoon liittyy opettajatuutorien ja vertaistuutorin tuki ja pienryhmäkohtainen ohjaus. Opintojaksoon liittyy myös opettajan tai vierailevan luennoitsijan luentoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä. Suoritus perustuu toimeksiantona saatuun ja pienryhmittäin tehtävään projektitehtävään.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakso toteutetaan Turun amk:n oppimisotteen, innovaatiopedagogiikan mukaisesti ja opiskelu perustuu työelämälähtöiselle projektioppimiselle. Opintojaksolla opiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli ja hänen täytyy ottaa itsenäisesti vastuuta omasta oppimisestaan sekä projektina tehtävän työn toteuttamisesta. Opintojakso perustuu pitkälti ryhmätyöskentelyyn, jossa ohjaajien rooli on tukea ja ohjata työskentelyä, muttei osallistua itse projektiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AHOT

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jokainen projektiryhmä työskentelee oman projektinsa parissa ja tuottaa siihen liittyvät tuotokset. Projektityöskentelyn tukena on tuutoropettajien sekä vertaistuutorin tuki ja toimeksianto kurssin tekemiseksi.

Orientointivaiheessa tehdään sekä henkilökohtainen että ryhmän yhteinen orientaatiotehtävä. Muita ryhmätehtäviä ovat projektisuunnitelma, esitys ja loppuraportti. Opintojakson lopussa jokainen tekee henkilökohtaisen loppureflektoinnin omasta työskentelystään.

Opintojakso sisältää noin 54 tuntia opiskelijan työtä (sisältäen ryhmätyötä ja itsenäistä työskentelyä), joista noin 45 tuntia on projektityöskentelyä ja noin 9 tuntia ohjattua työtä ja vierailijaluentoja. Työskentely tapahtuu kampuksella, poissaoloja saa olla maks. 2 kertaa.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys energia- ja ympäristötekniikan koulutusalasta, opintojen rakenteesta ja siitä, mitä ala tarkoittaa työelämässä. Keskeistä kurssin kannalta on se, että opiskelija alkaa hahmottaa, mitä osaamista omalla alalla toimiminen jatkossa vaatii.

Opintojakson tavoitteena on, että uusi opiskelija oppii, millaista on korkeakouluopiskelu Turun AMK:ssa ja millaisia valmiuksia se opiskelijalta edellyttää. Opintojakson tavoitteena on tukea opiskelijan aktiivista ja vastuullista roolia oppijana niin itsenäisesti kuin osana projektiryhmää, jossa on mukana oman koulutusalan muita opiskelijoita.

Opintojaksolla opiskelija tutustuu oman alan muihin opiskelijoihin sekä alkaa luoda myös työelämässä tarpeellisia verkostoja. Opintojakson tavoitteena on antaa omaan alaan perehtymisen ohessa perusvalmiudet projektityöskentelystä, joilla tuetaan seuraavien opiskeluvuosien vaativampien projektiopintojaksojen / -moduulien suorittamista.

Opintojaksolla laaditaan lopputuotoksena pienryhmittäin raportti jostakin ryhmää yhteisesti kiinnostavasta oman alan työtehtävästä ja siinä tarvittavasta osaamisesta. Ryhmä selvittää työssään, miten osaamista voi hankkia omissa opinnoissaan (tutustuu koulutusalan opetussuunnitelmaan) ja mitä kaikkia muita mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on.

Aikataulua:
2.9/5.9 Intro ja toimeksianto sekä työskentelyn aloitus projektiryhmissä
11.9 Boost Day: ryhmäytyminen
12.9 Projektityöskentelyä kampuksella
19.9 Projektityöskentelyä kampuksella, A-ryhmällä opintopsykologi Satu Salmi
26.9 Projektityöskentelyä kampuksella, B-ryhmällä opintopsykologi Laura Tättilä
2.10/3.10 Projektityöskentelyä kampuksella
10.10 Projektityöskentelyä kampuksella ja TIO:n Niko Angervo
22.10/24.10 Projektityöskentelyä kampuksella
30.10/31.10 Loppuesitykset ja päätöskokous

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakson viestintä tapahtuu kurssin Teams-alustalla, siellä olevan viestityökalun avulla. Jokainen projektiryhmä luo itselleen Teams-ryhmän, johon lisää oman opettajatuutorin sekä vertaistuutorin myös jäseniksi. Projektiin liittyvä viestintä käydään siellä. Tehtävien palautukset tehdään Teams-ryhmään. Tehtävänannot löytyvät Itsistä, mutta mitään palautuksia ei tehdä Itsiin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista projektityöskentelyyn. Opintojakso arvioidaan arvosanoilla 0-5.

Opintojakson arvioitavina kohteina ovat seuraavat asiat.
• Opiskelija hankkii tietoa ja hyödyntää tai jakaa sitä projektissa.
• Opiskelija työskentelee tehokkaasti ja työnlaatu on riittävä.
• Opiskelija saa tehtyä työt/tehtävät aikataulussa tai osaa etsiä niihin vaihtoehtoisia tapoja.
• Opiskelija kehittää ja kokeilee uusia tapoja ongelmien ratkaisemiseen.
• Opiskelija edesauttaa omalla aktiivisella toiminnallaan ryhmän työskentelyä/projektia.
• Opiskelija osallistuu eteenpäin vievällä otteella ryhmän keskusteluihin.
• Opiskelija huomioi muiden mielipiteet ja vastaa tehokkaasti muiden kommentteihin keskustelun aikana.
• Opiskelija pyytää palautetta ja kommentteja.
• Ryhmän loppuraportti
• Ryhmän loppuesitys

Arvioinnissa käytetään opiskelijan itsearviointia, projektiryhmän vertaisarviointia sekä ohjaajien arviointi loppuraportista ja esityksestä. Tarkemmat kuvaukset loppuraportin ja esityksen arvioinnin sisällöstä löytyvät Itsistä. Opintojakso perustuu ryhmätyöskentelyyn ja vuorovaikutukseen, ja poissaoloja sallitaan maks. 2 kertaa.

Arvosanan muodostamisen apuna ovat myös ao. taitokuvaukset eri arvosanoille.

Hylätty (0)

• Opiskelija ei ole osallistunut aktiivisesti projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija ei ole osallistunut erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp)
• Opiskelija ei ole tukenut omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija ei ole noudattanut yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja (esim. myöhästymisiä, tahallisia poissaoloja).
• Opiskelija ei ole palauttanut sovittuja tehtäviä/tuotoksia.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu ei vastaa tehtävänantoa.
• Opiskelijan motivaatio on heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

• Opiskelija on osallistunut välttävästi projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut välttävästi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp)
• Opiskelija on tukenut välttävästi omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on noudattanut välttävästi yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja (esim. myöhästymisiä, tahallisia poissaoloja).
• Opiskelija on palauttanut tehtävät/tuotokset myöhässä tai muistutuksen jälkeen.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on tyydyttävää.
• Opiskelijan motivaatio on tyydyttävää

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

• Opiskelija on osallistunut hyvin projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut hyvin erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp).
• Opiskelija on tukenut omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on pääsääntöisesti noudattanut yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja.
• Opiskelija on palauttanut suurimman osan tehtävistä/tuotoksista aikataulun mukaan.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on hyvää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

• Opiskelija on osallistunut kiitettävästi projekti- ja pienryhmätyöskentelyyn.
• Opiskelija on osallistunut aktiivisesti erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (keskustelut lähitapaamisissa ja tapaamisten ulkopuolella, esim. Teams, WhatsApp).
• Opiskelija on tukenut merkittävästi omalla toiminnallaan ryhmän työskentelyä ja projektin edistymistä.
• Opiskelija on noudattanut esimerkillisesti yhdessä sovittuja sääntöjä ja aikatauluja.
• Opiskelija on palauttanut tehtävät/tuotokset aikataulun mukaan.
• Opiskelijan tekemien tehtävien/tuotosten laatu on kiitettävää.
• Opiskelijan motivaatio on kiitettävää.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa atomin rakenteen ja osaa käyttää jaksollista järjestelmää.
Opiskelija tuntee käsitteen ainemäärä sen yksikön mooli, atomimassa ja moolimassa sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee pitoisuuden käsitteen konsentraatio ja osaa siihen liittyvät peruslaskut. Opiskelija tuntee kemiallisen reaktion periaatteen ja osaa tasapainottaa reaktioyhtälöitä. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Opintojaksolla pärjää Itsin materiaaleilla, mutta jos haluaa hyödyntää oppikirjaa voi tutustua Hänninen, Karppinen ja Leskelä (2022): Tekniikan kemia. Löytyy e-kirjana kirjaston Finna-palvelusta.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen opetus, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Loppukoe tiistaina 29.10.

1. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä marraskuussa, 2. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä joulukuussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Flippaus:
Ennen ryhmissä tapahtuvia laskuharjoituskertoja, opiskelija tutustuu aiheeseen Itsin alustassa (esim. videot). Materiaalin pohjalta opiskelija tekee esitehtävät Itsissä määräaikaan mennessä, mikä on ennen laskuharjoitukseen osallistumista. Lähikerrassa eli laskuharjoituskerrassa opittua asiaa syvennetään soveltavien tehtävien avulla.

Kestävä kehitys näkyy erityisesti soveltavissa tehtävissä, joita yhdessä ratkaistaan laskuharjoituskerroilla. Kemian merkitystä kestävässä kehityksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkien ja alakohtaisuuden kautta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät:
-opetusvideot (1-3)
-esitehtävät videoiden pohjalta Itsissä ennen laskuharjoituskertaa
-tunnilla laskettavat tehtävät ja niiden palautus lähikerran lopuksi Itsiin
-harjoituskoe toiseksi viimeisellä lähikerralla
-viimeisellä lähikerralla luokassa Itsissä tehtävä testi


Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/yläkoulukemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin. Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienemmissä ryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, annetaan tietoiskuja uusista asioista, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen, yksiköt ja merkitsevät numerot
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajalle sähköpostitse.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-Viikoittaisten opetusvideoiden katsominen ja niihin liittyvien esitehtävien tekeminen (75 % tehty)
-Laskuharjoituksiin osallistuminen, läsnäolo 80 % ja tuntitehtävien palautus Itsiiin (75 % palautettu)
-Loppukoe, jossa 60 % vastauksista oikein.

Hylätty (0)

Edellisen kohdan kriteerit eivät täyty.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa atomin rakenteen ja osaa käyttää jaksollista järjestelmää.
Opiskelija tuntee käsitteen ainemäärä sen yksikön mooli, atomimassa ja moolimassa sekä osaa laskea tavallisimpia ainemäärään liittyviä laskuja. Lisäksi opiskelija tuntee pitoisuuden käsitteen konsentraatio ja osaa siihen liittyvät peruslaskut. Opiskelija tuntee kemiallisen reaktion periaatteen ja osaa tasapainottaa reaktioyhtälöitä. Opiskelija osaa nimetä joitakin tavallisimpia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä.

Sisältö

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-kemiallinen reaktio
- yhdisteiden nimeäminen

Oppimateriaalit

Opintojaksolla pärjää Itsin materiaaleilla, mutta jos haluaa hyödyntää oppikirjaa voi tutustua Hänninen, Karppinen ja Leskelä (2022): Tekniikan kemia. Löytyy e-kirjana kirjaston Finna-palvelusta.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen, ajantasainen työskentely ja eteneminen. Käänteinen opetus, yhteiset laskuharjoitukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Loppukoe viimeisellä lähikerralla 7.10.

1. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä marraskuussa, 2. uusintakoe EY-tekniikan yleisenä tenttipäivänä joulukuussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Flippaus:
Ennen ryhmissä tapahtuvia laskuharjoituskertoja, opiskelija tutustuu aiheeseen Itsin alustassa (esim. videot). Materiaalin pohjalta opiskelija tekee esitehtävät Itsissä määräaikaan mennessä, mikä on ennen laskuharjoitukseen osallistumista. Lähikerrassa eli laskuharjoituskerrassa opittua asiaa syvennetään soveltavien tehtävien avulla.

Kestävä kehitys näkyy erityisesti soveltavissa tehtävissä, joita yhdessä ratkaistaan laskuharjoituskerroilla. Kemian merkitystä kestävässä kehityksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkien ja alakohtaisuuden kautta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät:
-opetusvideot (1-3)
-esitehtävät videoiden pohjalta Itsissä ennen laskuharjoituskertaa
-tunnilla laskettavat tehtävät ja niiden palautus lähikerran lopuksi Itsiin
-harjoituskoe toiseksi viimeisellä lähikerralla
-viimeisellä lähikerralla luokassa Itsissä tehtävä testi

Opintojakso on tukikurssi tuleville kemian opintojaksoille, ja siten "peruskemian"/yläkoulukemian kertausta. Keskimääräinen työmäärä opiskelijalle on n. 80 h, riippuen lähtötasosta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin (75 %). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät tehty ja palautettu. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Sisällön jaksotus

Lähikerrat pienemmissä ryhmissä tukevat verkossa tapahtuvaa itsenäistä opiskelua, joka etenee viikkotasolla eri teemoihin. Pienryhmissä tarkistetaan verkossa annettuja tehtäviä, annetaan tietoiskuja uusista asioista, käydään epäselviä asioita yhdessä ja lasketaan laskuja.

- SI-järjestelmä ja tuloksen ilmoittaminen, yksiköt ja merkitsevät numerot
- atomirakenne ja jaksollinen järjestelmä
- atomimassa
- moolimassa
- ainemäärä
- konsentraatio
-pitoisuus
- yhdisteiden nimeäminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköpostiviestintä opettajan kanssa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

•Aktiivinen osallistuminen lähitunneilla. Laskuharjoitustunneilla on läsnäolovelvoite (min. 80 % tunneista läsnä) ja tuntitehtävien palautus Itsiin (75 %). Muussa tapauksessa ole opettajaan yhteydessä.
•Esitehtävät tehty ja palautettu. Vähintään 75 % kokonaismäärästä tehtynä.
•Osallistuminen ja hyväksytty suorittaminen loppukokeessa (luokassa, 60 % kok. pistemäärästä)

Hylätty (0)

Edellisen kohdan kriteerit eivät täyty.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja tuntee tärkeimmät jäteveden ja lietteiden käsittelymenetelmät ja –laitteistot
- tuntee biologisten jätevedenkäsittelymenetelmien perusteita
- osaa tehdä yksinkertaisia jäteveden puhdistuslaitosten mitoituslaskelmia
- on perillä jäteveden puhdistuksen merkityksestä ympäristönsuojelussa ja kiertotaloudessa
- on perillä jäteveden ja lietteiden käsittelyn uusista trendeistä Suomessa ja maailmalla
- tuntee vesialan toimijoita ja yrityksiä Suomessa

Sisältö

Kurssi rakentuu seuraavista sisältöalueista:
1. Johdanto ja jäteveden puhdistusprosessien perusteet
2. Ravinteiden poisto
3. Aktiivilieteprosessin operointi ja mitoitus
4. Lietteiden käsittely
5. Uudet puhdistusmenetelmät

Oppimateriaalit

Its learningissa jaettu materiaali, (mitoitustehtävässä RIL vesihuolto 1-2)

Opetusmenetelmät

Luennot ja oppimismateriaalit, työelämäedustajien vierailijaluennot, puhdistamovierailu, tuntitentit (lähitoteutuksena, ryhmä- ja yksilötyöskentelynä), harjoitustyöt

Kurssin runko koostuu lukujärjestykseen merkityistä opetuskerroista, joiden aikana seurataan luentoja, tehdään harjoituksia, keskusteluja tai tuntitenttejä. Aikataulutettujen opetuskertojen lisäksi kurssiin kuuluu itsenäistä opiskelua. Jokainen jakso päättyy tuntitenttiin, jotka tehdään lähitoteutuksena. Osaamisen testaamisen ohella tuntitenttien tärkeänä tavoitteena on syventää osaamista ryhmäkeskustelun avulla ja siksi ne voi suorittaa vain lähitoteutuksena. Jos et pääse paikalle, kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa/uusia aiempia tuntitenttejä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla on useita pienempiä tuntitenttejä ja harjoitustöitä, joiden suorittaminen vaatii lähiläsnäoloa. Jos et pääse paikalle johonkin tuntitenteistä, kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa aiempia tuntitenttejä. Koko kurssista järjestetään uusintamahdollisuus toteutuksen jälkeen 22.4 ja 6.5.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin aikana opiskelijan ymmärrystä jätevesialan kansainvälisestä ulottuvuudesta, uusista kehityssuunnista, tutkimuksesta ja kehityksestä sekä uramahdollisuuksista. Opiskelijaryhmä tulee kurssin aikana tutustumaan ja osallistumaan parhaillaan käynnissä olevaan Turun AMKn ja Turun Seuun Puhdistamon yhteiseen tutkimushankkeeseen.

Kestävä kehitys liittyy olennaisesti jätevesien puhistukseen ja siihen liittyviä asioita tullaan käsittelemään niin energian ja reurssien säästön, yhteiskunnan turvallisuuden ja resilienssin, ympäristönsuojelun kuin taloudellisenkin kestävyyden osalta.

Kurssin aluksi opiskelijat jakautuvat ryhmiin, jotka pysyvät samana kurssin ajan ja joissa tuntitentit ja harjoitustehtävät tehdään. Ryhmätyöskentelyn tarkoituksena on edistää sosiaalista kanssakäymistä ja tarjota vertaistukea ja -oppimista.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla on lähiopetusta 40h ja omaehtoista opiskelua 85h.
Kurssiin liittyy erilaisia lähituntien aikana tehtäviä oppimistehtäviä sekä lähiopetustuntien ulkopuolella ryhmässä tehtävä mitoitusharjoitus ja uuden puhdistusmenetelmän selvitys- ja esittelyharjoitustyö.

Sisällön jaksotus

Kurssin ensimmäinen lähiopetuskerta on 23.1.2024 ja viimeinen 14.4.2024.
Kurssi rakentuu seuraavista sisältöalueista:
1. Johdanto ja jäteveden puhdistusprosessien perusteet
2. Ravinteiden poisto
3. Aktiivilieteprosessin operointi ja mitoitus
4. Lietteiden käsittely
5. Uudet puhdistusmenetelmät

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla viestitään Itslearning alustan viestitoiminnon avulla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy tuntitenttien ja harjoitustöiden yhteenlasketun pistemäärän mukaan.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti tuntitenttejä ja harjoitustöitä. EI ole osoittanut tuntevansa jätevedenkäsittelyn perusteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee jäteveden käsittelyn yleisimmät termit, ymmärtää käsittelyprosessien perusteet ja tietää pääpiirteissään miten jätevedestä poistetaan ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista kuormitusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin jäteveden käsittelyn termistön, ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja osaa kuvata biologiset, kemialliset ja fysikaaliset jäteveden puhdistusprosessit. Hän on osoittanut tenttien ja harjoitusten avulla hallitsevansa kurssilla opetetut asiat hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee erinomaisesti jäteveden käsittelyn termistön, ymmärtää miten erilaiset jäteveden puhdistuslaitokset toimivat ja osaa kattavasti kuvata biologiset, kemialliset ja fysikaaliset jäteveden puhdistusprosessit. Hän on osoittanut tenttien ja harjoitusten avulla hallitsevansa kurssilla opetetut asiat erittäin hyvin ja osaa myös soveltaa ja yhdistellä tietojaan muualta saamiinsa tietoihin.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää keskeiset kemian perusperiaatteet ja lainalaisuudet.
Opiskelija osaa alkuaineiden ja yhdisteiden perusrakenteet.
Opiskelija kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja osaa laskea niihin liittyviä laskutoimituksia.
Opiskelija tuntee happojen ja emästen ominaisuudet ja osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset. Opiskelija tuntee käsitteen reaktiolämpö ja osaa siihen liittyvät peruslaskutoimitukset.
Opiskelija tunnistaa kemian teorian ja käytännön laboratoriotyöskentelyn yhteyden.
Opiskelija osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa.
Opiskelija tunnistaa kemian merkityksen omalla ammattialallaan sekä ottaa ratkaisuissaan huomioon ympäristönäkökohdat.

Sisältö

Alkuaineet ja atomit
- Kemiallinen sitoutuminen
- Ainemäärä ja stoikiometria
- Kemiallinen reaktio ja reaktioyhtälö
- Hapot, emäkset, pH
- Reaktiolämpö, entalpia
- Turvallinen työskentely laboratoriossa
- Laboratoriopäiväkirjan täyttö
- Kemian laboratorion perusvälineistö ja niiden käyttö
- Peruslaboratorioharjoituksia

Oppimateriaalit

Kts. ITS.
Hänninen, Hanna, Karppinen, Maarit, Leskelä, Markku, Pohjakallio, Maija. Tekniikan kemia. (2023) Edita Prima Oy. Helsinki. Soveltuvin osin. Kirjaa löytyy eri kirjastoista sekä nyt myös e-kirjana Ellibs-palvelussa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, kotitehtävät, oppimismateriaalit, laboratoriotyöt ja työselostukset pareittain, henkilökohtainen työpäiväkirjan täyttö.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Osaamisen osoittaminen kokeen muodossa 7.3. Uusintakokeet päivitetään opintojakson alkamiseen mennessä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetuksessa annetaan tietoiskujen muodossa teemakohtaiset pääkohdat, minkä jälkeen on laskuharjoituksia. Ennen laskuharjoituksia tehdään muutama perustehtävä. Harjoituksissa lasketaan ja ratkaistaan vaikeampia tehtäviä.

Opiskelija on aktiivisessa roolissa annetun oppimismateriaalin sekä kirjan (ja mahdollisen muun itsenäisesti etsityn materiaalin) suhteen. Itsissä on keskustelualue, johon tulee nostaa ENNEN lähitapaamisia epäselvät asiat, haastavat tehtävät jne. Tällä tavoin pyritään tehostamaan lähitapaamisia. Keskustelualueen kysymyksiin on erittäin toivottavaa, että opiskelutoverit myös vastaisivat. Opettajan ei tarvitse aina olla vastaajan roolissa, vaan vertaistuki ja opi opettamalla toimii tässäkin.

Opintojaksolla esimerkkien avulla kestävä kehitys kulkee mukana sekä teoriassa että laskuesimerkeissä ja -harjoituksissa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Fast track. Mikäli haluat suorittaa opintojakson nopeutetussa tahdissa, ole yhteydessä opettajaan heti tai viimeistään ensimmäisen tapaamiskerran yhteydessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kemian osuus opintojaksossa on 3 op, mikä tarkoittaa keskimäärin 81 h työskentelyä. Riippuen siitä, miten hyvin kemia on muistissa, määrä voi luonnollisesti olla enemmän tai vähemmän.

Sisällön jaksotus

Sisältö:
- Alkuaineet ja atomit
- Kemiallinen sitoutuminen
- Ainemäärä ja stoikiometria
- Kemiallinen reaktio ja reaktioyhtälö
- Hapot, emäkset, pH
- Reaktiolämpö, entalpia
- Turvallinen työskentely laboratoriossa
- Laboratoriopäiväkirjan täyttö
- Kemian laboratorion perusvälineistö ja niiden käyttö
- 2 peruslaboratorioharjoitusta sekä työselostukset molemmista

Johdatus kemiaan suoritettuna tai vastaavat tiedot olemassa (mahdollisesti itsenäisellä kertauksella). Opintojakson alussa kerrataan ainemäärä, kemiallinen reaktio ja stoikiometria ennen uusiin asioihin siirtymistä.

Ajoitus: 15.1-18.4.2025. Lähituntien osuus on 15.1-6.3 minkä jälkeen osaamisen osoittaminen kokeen muodossa 7.3.
Kokeen jälkeen alkavat pakolliset laboratoriotyöt (2 työkertaa + tutustuminen laboratorioon).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kemian tunneille ja kokeeseen sekä labraan mukaan laskin, Maolin taulukkokirja ja/tai Tekniikan kaavasto.

Viestintä sähköpostitse. Epäselvät asiat iTSin keskustelualueelle niin muutkin näkevät vastaukset.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus edellyttää:
- hyväksyttyä koesuoritusta (vähintään puolet koepisteistä, 50%),
- vähintään puolet annetuista kotitehtävistä on tehty (hyväksyttyyn koesuoritukseen saa lisäpisteitä tehdyistä tehtävistä)
- kahden laboratoriotyön suoritusta sekä hyväksyttyjen työselostusten palautusta.

Mikäli laboratoriotöiden raportti/raportit ovat viikkoja myöhässä opintojakson päättymisestä, arvosana alenee yhdellä.

Hylätty (0)

Opiskelija ei saavuta opintojakson minimitavoitetta (ks. arvosanan 1 kriteerit)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää opintojakson sisältöjen perustermit sekä osaa ratkaista kemian perustehtäviä.

Laboratorio-osaaminen:
Opiskelija tulee laboratorioon valmistautuneena ja tekee ohjatusti kaikki laboratoriotyöt huolehtien dokumentoinnista. Opiskelijan raportit ovat ohjeistuksen mukaiset, mutta hän tarvitsee apua laskutehtävien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selittää kemiallisten ilmiöiden merkityksen erilaisissa sovellutuksissa sekä osaa ratkaista niihin liittyviä laskutehtäviä.

Laboratorio-osaaminen:
Edellisten lisäksi opiskelija osaa suunnitella laboratoriotyöskentelyään itsenäisesti ja loogisesti sekä yhdistää teoriaa käytäntöön. Hän osaa laskea laboratoriotyöhön liittyvät laskut ja osaa hakea kirjallisuudesta vertailuarvoja tulosten oikeellisuuden arvioimiseksi sekä merkitä käytetyt lähteet. Raportti on selkeä, looginen kokonaisuus.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää peruskemian ilmiöt loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa ratkaista soveltavia, vaativia tehtäviä.

Laboratorio-osaaminen:
Edellisten lisäksi opiskelija osaa yhdistää ilmiöt loogiseksi kokonaisuudeksi ja osaa selittää erilaisten ilmiöiden yhteydet toisiinsa. Opiskelija osaa myös kirjallisuustietojen perusteella arvioida omaa työskentelyään sekä olosuhteiden ja mittaustapahtumien vaikutusta työn lopputulokseen.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
- kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti
- oppii verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyden.
- vahvistaa esiintymistaitojaan

Sisältö

Yrittäjyys ja start-upit kiertotaloudessa. Menestyksekkäät kiertotalousratkaisut globaalisti. Kiertotalouden edut yhteiskunnalle ja organisaatioille. Tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Projektityöt (yksilötehtävä ja ryhmätehtävä) sekä yritysvierailut ja muiden organisaatioiden vierailut.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 40% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio
Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.
Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5
Tehtävä/osio 4: 20% kurssin arvosanasta muodostuu paikallaolosta luennoilla ja kurssivierailuilla. 

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa 11.11.2024 ja viimeinen kerta on 12.12.2024.

Lähiopetusta paikanpäällä ja yritysvierailuita kohteisiin pääosin klo 9-12 maanantaisin ja torstaisin. Joskus pidempi päivä.
Iltapäivisin (ma ja to) teette ryhmätyötä ja yksilötyötä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtainen tarkempi arviointiperuste tehtävittäin ITS-alustalla.

Tehtävä 1: toimeksianto ryhmätyö: 40% arvosanasta, asteikko 1-5, koostuu: opettaja-arviointi, toimeksiantajan arvio ja vertaisarvio
Tehtävä 2: demon rakentaminen ryhmittäin. Paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 20% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.
Tehtävä 3: minä kiertotalouden asiantuntijana, yksilötyö. 20% kurssin arvosanasta, asteikolla 1-5
Tehtävä/osio 4: 20% kurssin arvosanasta muodostuu paikallaolosta luennoilla ja kurssivierailuilla. 

Hylätty (0)

Ei tehnyt tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija ei juuri osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija ei juuri osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija ei juuri ole oppinut verkostoitumaan tai ymmärrä sen tärkeyttä..
Opiskelija ei ole vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa systeemiajattelua ongelmanratkaisuun
Opiskelija osaa erinomaisesti kehittää aihepiiriin liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa globaalisti.
Opiskelija on hyvin oppinut verkostoitumaan ja ymmärtää sen tärkeyttä hyvin..
Opiskelija on vahvistanut esiintymistaitojaan paljon.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
- tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuudet
- osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
- kehittää tiimityöskentelytaitojaan

Sisältö

Kiertotalouden liiketoiminnalliset mahdollisuudet materiaalivirtojen eri vaiheissa (raaka-aineista valmistuksen kautta myyntiin ja kulutukseen, josta takaisin eri tasoisiin kiertoihin), kiertojen vuotokohtien tunnistaminen ja poistaminen, kiertotalouden liiketoimintamallit ja ekosysteemit. Kiertotalouden standardi ja sen kehitysvaiheet.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy itslearning-alustalta.

Opetusmenetelmät

Teorialuennot. Asiantuntijaluennot. Yksilö ja ryhmätehtävät, lukupiirit, tiedon etsiminen ja analysointi sekä tiivistäminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä vaan arvosana muodostuu tehtävien kautta.

Oppimistehtävät tulee palauttaa palautuspäivään mennessä. Jos myöhästyt deadlinesta, saat kyseisestä tehtävästä yhden numeron alemman arvosanan kuin olisit saanut muuten.

Kaikki oppimistehtävät on oltava palautettuna opintojakson toteutuksen päättyessä, ellei opettajan kanssa ole sovittu toisin ennen toteutuksen päättymistä. Jos haluat kysyä tätä, ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan (Piia Nurmi) ennen kuin kurssi päättyy. Tällöin kurssin kokonaisarvosana laskee yhden arvosanayksikön verran. Jos asiaa ei ole sovittu ennen kurssin päättymistä, kurssista ei voi päästä läpi.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voit uusia yksittäisen hylätyn oppimistehtävä. Tässäkin tapauksessa ota yhteys kurssin vastuuopettajaan. Tässäkin tapauksessa kokonaisarvosanasi kurssilta laskee yhden arvosanayksikön.

Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei voi korottaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin työtavat pohjaavan Turku AMK:ssa käytössä olevaan innopeda-työtapaan. Mukana on erilaisia työskentelyn tapoja. Opimme tekemällä ja osallistumalla.

Kurssilla opiskellaan kiertotaloutta. Se on keskeinen tapa saada aikaan kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja yritystoiminta. Se on siis työkalu muutokseen. Opit siitä lisää tällä kurssilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5op eli työmääränä noin 135h työtä.

Tämä koostuu:
- luennot ja vierailu Salossa noin 34h
- Nokealisen kirjan lukeminen tai kuuntelu 10h
- kurssitehtävien tekeminen ja materiaalien läpikäynti - josta noin 25h maanantai ja torstai iltapäivisin moduulipäivinä ja 65h itsenäisesti.
- kurssipalautteen antaminen kurssin lopussa 1h
Kurssin keskellä on opetukseton viikko (vko 42. Opiskelija voi tällöin myös tehdä tehtäviä halutessaan tai sitten tiivistää tekemisen opetusviikoille, jolloin toki viikot ovat täydempiä.

Sisällön jaksotus

Kurssi alkaa ma 7.10. ja päättyy to 7.11. Viikko 42 on opetukseton viikko.
Lähiopetusta on maanantaisin ja torstaisin klo 09:00-12:00, iltapäivisin on aina yksilö- ja ryhmätehtäviä.
Lisäksi 5.11. koko päivä on reissu Saloon kiertotalous-messuille. Sinne on koulun puolelta bussikuljetus.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä mieluiten spostilla piia.nurmi@turkuamk.fi

Avoimen kautta voi tulla max 10 opiskelijaa. huom: tätä edeltävä Circular economy 5op tai vastaava on pakollinen edeltävä kurssi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit itslearning-alustalla.

Tehtävä 1: sosiaaliset vaikutukset. Arviointi: 10.10. luennolla paikallaolijat saa aktiivisudesta arvosanan 5, 15% kurssin arvosanasta. Jos ei paikalla niin saa 0.
Tehtävä 2: kiertotalouden ohjauskeinot kestävyyssiirtymässä. arvosana 1-5 15% arvosanasta, DL 7.11.2024
Tehtävä 3: SFS-standardiin liittyvä tehtävä, arvosana 1-5 30% arvosanasta, DL 7.11.2024
Tehtävä 4: teolliset symbioosit, arvosana 1-5, 40% arvosanasta, DL 7.11.2024

Hylätty (0)

ei tehnyt tehtäviä määräajassa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee huonosti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei juuri tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija ei juuri osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla.
Opiskelija ei ole kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee erinomaisesti kiertotalouteen liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja
Opiskelija ei tunnistaa erittäin hyvin tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kiertotalouden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa erinomaisesti soveltaa ja kehittää tuotteita, palveluita ja organisaatioita kiertotalouden ajattelun ja työkalujen avulla
Opiskelija on oikein hyvin kehittänyt tiimityöskentelytaitojaan.

Esitietovaatimukset

Opintojakson Circular economy (KI00BR05) tai vastaavan suorittaminen, eli opiskelijalla tulisi olla perustietoa kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden liiketoiminnan toteuttamisesta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
-         Tuntee kaukolämpöjärjestelmän vaatimat huolto- ja kunnossapitotarpeet
-         Osaa talokohtaisten LVI –järjestelmien kunnossapidon perusteet
-         Ymmärtää kunnossapitojärjestelmien ja kunnossapidon dokumentoinnin tärkeyden
-         Ymmärtää älykkään talotekniikan ylläpidon vaatimukset

Oppimateriaalit

Its- Learning materiaali
Luentomateriaali
SFS 55
Muu soveltuva kunnossapitoon liittyvä materiaali joka käytössä.
Ajankohtaisten aiheiden käsittelyssä, myös muu materiaali kuin edellämainittu voi olla käytössä ja siitä ilmoitetaan kyseisellä oppitunnilla erikseen.
Vierailijaluennoitsija teollisuudesta

Opetusmenetelmät

Luennot joiden aikana rakennetaan ymmärrystä insinöörin roolista kunnossapidon toteutuksessa.
Seminaarityö- / Ryhmätyö, jossa ryhmänä tutustutaan kunnossapidon toteutusmalliin tietyssä ympäristössä. Seminaarityö esitetään muulle luokalle.
Harjoituksia / tehtäviä aiheeseen liittyen kulloisenkin aihepiirin mukaan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti viimeisellä oppitunnilla 09.12.2024
Uusinnat EY-tekniikan uusintapäivinä
Opiskelijalla oikeus uusia tentti koulun ohjeistuksen mukaan
Kurssin mahdolliset uusintatenttipäivät pidetään:
- 14.01.2025
- 04.02.2025

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssilla osaaminen kasvaa tutustumalla aiheeseen, jolla on merkitystä ympäristön kuormittavuuden kannalta. Kyvyllä arvioida teknillis-taloudellis-ympäristönäkökulma pyritään työelämässä perusteltuihin järkeviin ratkaisuihin.
Kurssin luennot täydentyvät ryhmätöillä ja itsenäisesti ja ryhmässä tehtävillä tehtävillä, joilla syvennetään luentomateriaalin asiaa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Muualta hankittu vastaava kolmannen asteen koulutus, joka ahotoidaan Turkuamk ohjeistuksen mukaan oppilaan aloitteesta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistetä vastaa noin 135 tunnin oppilastyön kuormitusta.
Luennot
ryhmätyö
kotiläksyt

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää kunnossapidon käsitteistöä ja taloudellista merkitystä yritykselle
- tuntee erilaisten kunnossapitostrategioiden ja filosofioiden periaatteita
- osaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan suunnitteluprosessiin
- tunnistaa erilaisia kunnonvalvontatekniikoita, sekä niissä hyödynnettäviä tietojärjestelmiä
- on perehtynyt kunnossapidon jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

- Kunnossapitolajit
- Kunnossapidon merkitys yrityksen toimintaan
- Kunnossapitostrategiat ja kunnossapidon suunnittelu
- Kunnossapidon tietojärjestelmät
- Kunnonvalvontamenetelmät
- Jatkuva parantaminen

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä:
Oppitunnilla
ITS keskustelu, Oppimisympäristö tukee kurssikohtaista kommunikointia, jolloin kaikki kurssilla olijat näkevät samat kysymykset.
Sähköposti niissä tapauksissa joissa opettaja ei esimerkiksi pääse paikalle tai tarvitaan muuta kiireellistä informaation jakoa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti alaraja 40% kokonaispisteestä
Seminaari arvioinnilla hyväksytty hylätty. Hyvin suoritetulla seminaarilla ja palautetulla materiaalilla saattaa olla korottava mahdollisuus.
Harjoitustyöt - Ei arvioida eikä palauteta erikseen
Kotiläksyt - Ei arvioida eikä palauteta erikseen
Aktiivisuus - Läsnäoloa seurataan, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvassa kurssituksessa läsnäolo ei ole pakollista. Osallistumisen ja arvioinnin välillä on nähtävissä voimakas korrelaatio, joten omalla aktiivisuudella on merkitys.

Hylätty (0)

Tentti alle 40% pisteistä
Seminaarityö palauttamatta
Pakolliset tehtävät palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tenttitulos:
1) 35 % < pisteet < 48 %
2) 48 % < pisteet < 61 %
Seminaari palautettu ja arvioitu erikseen.(hyl/ hyv)

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttitulos:
3) 61 % < pisteet < 74 %
4) 74 % < pisteet < 87 %
Myös muut minimivaatimukset arvioinnille on saavutettava kuten em. kohdissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttitulos:
5) 87 % < pisteet
Myös muut minimivaatimukset arvioinnille on saavutettava kuten em. kohdissa

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Ymmärtää lämmönpumppuksen periaatteet energianhyödyntämisessä
- Osaa suunnitella ja mitoittaa pumppausprosessin ja siihen vaadittavan laitteiston
- Kykenee soveltamaan lämpöpumppausporsesseja eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentomateriaali
Kylmälaitoksen suunnittelu, Hakala Pertti 2007
Kylmätekniikka, Aittomäki Antero, 2012

Opetusmenetelmät

Luennot
laskuharjoitukset
simulointiharjoitus
laboratorio

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopussa tentti.
Uusinnat EY-tekniikan yhteisten uusintojen mukaan
Uusinta 1: 14:05:2024
Uusinta 2: 04.06.2024

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssin valinnaisena suoritustapana huomioidaan TUKES kylmätekniikan pätevyydet

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

normaali opiskelijan työmitoitus
Kurssi laajuus 5 op.

Sisällön jaksotus

Kylmätekniikan perusteet
Lämpöpumppujen perusteet
Laboratorio työskentelyä
Kurssi ajoittuu tammikuun 2025 ja huhtikuun 2025 puolivälin välille

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen tuntityöskentely, jatkuva oppiminen
simulointityön onnistuminen, alan perustyökalujen tuntemus
lasketut harjoitukset ja kotitehtävät, jatkuva oppiminen
Tentti, osaamisen todentaminen

Hylätty (0)

Tenttiarvosana 0
harjoitustyö jää palauttamatta
laboratorioharjoitukset jäävät palauttamatta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen arvosana tentistä
Lasketut harjoitukset erinomaisesti
Laboratoriotyöseloste laadittu erinomaisesti
Aktiivinen osallistuminen oppimisen edistämiseen kokonaisvaltaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää standardisoinnin tarkoituksen ja taustan
- tuntee standardien yleisen rakenteen ja käsitteet
- osaa lukea standardia
- tuntee PDCA-mallin ja riskiperusteisen toimintamallin
- tuntee yleisimmät laatustandardit (ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001)

Sisältö

- Laadunhallinnan periaatteet
- Yleistietoa standardeista
- Yleiset johtamisjärjestelmästandardit

Oppimateriaalit

Itslearning alustalla jaettava materiaali. ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 standardit ovat luettavissa SFS Online -tietokannassa (FINNA)

Opetusmenetelmät

Opiskelu perustuu itsenäiseen verkko-opiskeluun. Oppimistehtävät tukevat oppimista ja antavat mahdollisuuden testata omaa osaamista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttiä ei ole, arviointi perustuu oppimistehtäviin.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen opiskelu, yksilötehtävät ja ryhmissä tehtävät tehtävät (vertaisoppiminen)
Opintojaksolla tehdään tiedonhankintaa itsenäisesti ja ryhmässä.
Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu opintojaksolla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson eri teemoihin liittyy opiskelumateriaalia ja erilaisia oppimistehtäviä.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on palautettu aikataulussa ja tehty annetun tehtäväkohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso aloitetaan perehtymällä laadunhallinnan ja standardien perusteisiin. Tämän osion suoritettuaan opiskelija siirtyy opiskelemaan standardien ISO 9001 (laadunhallinta), ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) ja ISO 45001 (työterveys ja työsuojelu) sisältöä, tavoitteita ja soveltamista käytäntöön.
Toteutustapa on pääosin itsenäinen verkko-opiskelu.

Luentokertoja on 3 kertaa mukaanlukien Suomen Standardisoimisliiton (SFS) asiantuntijaluennon, joka järjestetään Teams-luentona. Lisäksi opintojaksolla on tarjolla erillinen ohjauskerta (Teams).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Avoimen paikkoja 3

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu arvioitaviin tehtäviin. Arviointi on hyväksytty / hylätty.
Arviointikriteerit ovat tehtäväkohtaiset, ja ne ilmoitetaan tehtävän yhteydessä.

Arvioitavat tehtävät ovat:

Yksilötehtävä, raportti (tehtävä 1):
Tehtävä on yksilötehtävä. Arviointi tehtävästä on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvoi tehtävän.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Ryhmätehtävä, Powerpoint esitys (tehtävä 2):
Tehtävät tehdään noin 4-5 opiskelijan ryhmissä. Arviointi on hyväksytty/hylätty. Opettaja arvioi tehtävän. Arvioinnissa hyödynnetään myös ryhmän itsearviointia.
Tehtävistä annetaan yhteisesti palautetta lähipäivässä.

Monivalintatehtävä opintojakson koko aihealueesta (tehtävä 3).
Tehdään itsenäisesti Itslearning -testinä.
Arviointi on hyväksytty/hylätty.

Hylätty (0)

Hylätty suoritus:

Arvioitavat tehtävät on suoritettu puutteellisesta tai niitä ei ole suoritettu aikataulussa.
Opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson oppimistavoitteita.

Tavoitteet

After the course the student
- understands the causes and risks of urban flooding
- can see the links between stormwater management solutions, ecosystem services and urban planning
- knows what kind of technical solutions are used in integrated stormwater management and understands how they work
- can evaluate the suitability of different stormwater management options in different basic situations and knows the basics of technical planning

Sisältö

Introduction to sustainable urban stormwater management concepts and it’s applicability in the Baltic Sea region
- Different technologies and methods, basics of dimensioning and planning)
- Stormwater planning in a city, forming functional entities

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Oppiminen tapahtuu pääosin itsenäisesti ITs Learningin oppimateriaalien ja harjoitustöiden avulla. Toinen harjoitustyö tehdään ryhmissä ja sen suorittaminen edellyttää kenttävierailuja hulevesikohteessa. Tämän lisäksi kampuksella pidetään kaksi lähitapaamista:
7.10. kurssilla vierailee hulevesisuunnittelija Sitowiseltä
21.11. ryhmäharjoitustöiden palautustyöpaja, jossa mukana Turun kaupungin hulevesisuunnittelija

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei järjestetä lopputenttiä, vaan arvostelu perustuu verkkomateriaalin quizeihin ja harjoitustöihin. Mikäli opiskelija on palauttanut harjoitustyöt, mutta ei saa kurssia suoritettua hyväksyttävästi, uusinta voidaan järjestää.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Kurssin omat lähitapaamiset 7.10. klo 12-14 ja 21.11. klo 12-17 yhteensä 7h.

Verkko- ja etäopiskelu: Verkkotapaaminen 9.9. 1h. Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 110 h

Yksilötehtävät:
• Quiz -tentit, hulevesiseminaarien raportointitehtävä (raportti)

Ryhmätehtävä:
• Hulevesisuunnitelman ja toteutuksen arviointi, sisältyy kenttävierailuja, raportti ja esitys työpajassa kampuksella 21.11., jossa mukana kaupungin edustaja

Sisällön jaksotus

Opintojakso aukeaa syyskuun alussa, jolloin verkko-osuutta voi alkaa itsenäisesti suorittamaan.

Sisältö:
1. Intro - hulevesiin liittyvät käsitteet ja perusteet, hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta, luonnonmukaisen hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelut (Arviointi: quiz dead-line 27.9.)
2. Hulevesisuunnittelu kaupunkitasolla - hulevesiohjelmat, ohjauskeinot, maankäytön suunnittelu, tulvanhallinta (Arviointi: quiz dead-line 15.10.)
3. Hulevesisuunnittelu korttelitasolla - hulevesisuunnittelun työkalut, hulevesisuunnitelmat, käytännön hulevesisuunnittelu (Arviointi: quiz dead-line 30.10.)
4. Hulevesien hallinnan luontopohjaiset ratkaisut - erilaisten ratkaisujen toiminnan periaatteet ja suunnittelussa huomioon otettavia asioita (Arviointi: quiz dead-line 15.11.)
5. Hulevesien hallinnan kehitystyö (Arviointi: Raportti ja esitys, palautus 21.11.)
6. Hulevesialan tutkimus ja kehitys (Arviointi: Raportti, palautus 30.11.)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin aikana opettaja viestii Itslearning -ilmoitusten kautta.
Opettajana toimivan Piia Leskisen tavoittaa parhaiten sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu Quiz -testeistä ja harjoitustehtävistä saatuihin pisteisiin.

Hylätty (0)

Riittämätön pistemäärä ja näyttö kurssin läpäisemiseksi tarvittavasta osaamisesta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan puolet maksimipistemäärästä. Tämä edellyttää kurssin kaikkien tehtävien suorittamista annetun aikataulun mukaisesti.
Tällä tasolla opiskelija ymmärtää hulevesien hallinnan tärkeimmät käsitteet sekä tietää pääpiirteissään miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja tähän käytetään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tällä tasolla opiskelija osaa soveltaa hulevesien hallinnan käsitteistöä, on hyvin perillä siitä miten hulevesien hallinnan suunnittelua tehdään kuntaorganisaatiossa ja osaa kuvata erilaisia teknisiä ratkaisuja, niiden hyötyjä ja toimivuuden edellytyksiä. Hän on ottanut selvää asioista perusteellisesti, hyödyntäen myös perus kurssimateriaalin ulkopuolisia lähteitä ja osaa pohtia erilaisten ratkaisujen syitä ja seurauksia.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Kykenee soveltamaan termodynamiikkaa lämmönsiirtoprosessien suunnittelussa ja mitoituksessa
- Osaa suunnitella ja mitoittaa lämmönsiirtimiä
- Ymmärtää erityyppisten lämmönsiirtimien ominaisuuksi ja osaa hyväksi käyttää niitä eri sovelluksissa
- Ymmärtää lämmönsiirron merkityksen eri teollisuuden aloilla

Sisältö

Opintojakso sisältää:
- Termodynamiikan sovellusten matemaattisen mallintamisen ja optimoinnin
- Johtuminen, säteily ja konvektion lämmön siirron perusteen sekä niiden soveltaminen ja sovellukset
- Lämmönsiirtimien mitoituksen, suunnittelun ja optimoinnin perusteet
- Tekniset sovellukset

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit
Oppikirjoina ja lähdemateriaaleina:
Lämmönsiirto - Wärmeübertragung - Wagner, Walter ; Ranta, Osmo ; Opetushallitus, Painatuskeskus 1994.
Lämmönsiirto-oppi; Lampinen, Markku J. ; El Haj Assad, Mamdouh ; Kotiaho, Voitto W. Teknillinen korkeakoulu, sovellettu termodynamiikka 2008.

Opetusmenetelmät

Luennot
Harjoitukset
tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin lopussa tentti
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistusten mukaisesti

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luennot
Harjoitukset
tentti

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahotointi oppilaitoksen ohjeistuksen mukaan

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali 5 op opiskelijakuormitus

Sisällön jaksotus

Lämmönsiirron ja lämmönsiirtimien kurssi.
Pohjavaatimuksena hyvä osaaminen esim. Virtaus- ja lämmönsiirtotekniikan osioista.
Aiheina mm.
- logaritminen lämpötilaero
- Lämmön siirtyminen erilaisissa tilanteissa
- höyrystyminen
- Lauhtuminen
- eristys
- säteily

Kurssi suositellaan käytäväksi yhdessä kylmätekniikan ja energiatekniikanprosessit kurssien yhteydessä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS-Learning
Sähköposti
Peppiviestit, Yammer yms. viestintävälineet eivät toimi virallisena viestintäkanavana

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivisuus
Tentti
harjoitustyöt
sekä mahdolliset laboratoriomittaukset arvostellaan kaikki välillä 0-5

Hylätty (0)

Pakolliset laskuharjoitukset jäävät palauttamatta
Tentistä arvosana 0

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen substanssin hallinta
kyky soveltaa oppimista
tentistä 4,5-5
Erinomaisesti suoritetut harjoitustehtävät
Erinomaisesti suoritetut laboratoriomittaukset (jos on)
Aktiivinen osallistuminen

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa tarvittavat lähtötiedot ja -taidot.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
• Potenssien ja juurten laskusäännöt
• Murtopotenssit ja negatiiviset potenssit
• Polynomien laskusäännöt
• Rationaalilausekkeiden sieventäminen
• Prosenttilaskenta
• Ensimmäisen ja toisen asteen polynomiyhtälöt
• Lineaarinen yhtälöpari
• Suora ja paraabeli
• Funktion ja muuttujan peruskäsitteet
• Funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta
• Geometrian ja trigonometrian perusasioita
• Suureet ja SI-järjestelmä
• Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Oppikirja: Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co (Edita)
Taulukkokirja/Kaavasto, jokin alla olevista:
- Matemaattisia kaavoja (Esko Valtanen / Pekka Laakkonen / Jaakko Viitala / Voitto Kettunen)
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
- MAOL-taulukot (Otava)
Laskin: Casio FX-82CW ClassWiz Funktiolaskin (suositeltava) tai Funktiolaskin TI-30XA (riittävä perustason laskin). Myös graafinen/symbolinen laskin käy.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty sähköinen- ja verkkomateriaali, opetusvideot

Opetusmenetelmät

Learning-by-doing, tehtäväperustaisuus, itsenäinen opiskelu, laskupajat

Opintojaksolla hankitaan edellytykset insinöörinkoulutukseen kuuluvien matematiikan ja fysiikan kurssien opiskeluun monimuotoisen opetuksen, ohjattujen laskuharjoitusten, sähköisten Ville-harjoitusten, itsenäisen harjoittelun ja ryhmätyön avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kolme osakoetta viikoilla 39, 44 ja 48 TAI yksi koko kurssisällön kattava kurssitentti viikolla 48.

EY-tekniikan yleisinä uusintatenttipäivinä joulukuussa 2024 sekä tammikuussa ja helmikuussa 2025 voi uusia joko koko kurssitenttiä tai välikokeita 2 ja 3. Sähköisesti tehtävää, automaattisesti arvioitavaa välikoetta 1 voi uusia oppituntien yhteydessä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Learning-by-doing, oppimisen tukeminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen opiskelu sekä hyväksytysti suoritettu kurssikoe

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 h opiskelijan työtä, jakaantuen keskimäärin
- Yhteiset tunnit ja laskupajat 51 h
- Itsenäinen opiskelu laskumonisteiden ja opasvideoiden avulla noin 2,5h * 10 monistetta = 25 h
- Itsenäinen opiskelu ViLLE:ssä 2,5h * 12 vk = 30 h
- Kertaus kokeeseen/kokeisiin 23-26 h
- Koe/kokeet 3-6 h
(+ Vapaaehtoinen MATLAB-ohjelmiston opiskelu 10 h)

Sisällön jaksotus

Opintojakson aloitustapaaminen viikolla 36 on kaikille pakollinen lähitapaaminen.
Muut tapaamiset viikoilla 36-49 ovat joko lähitunteja tai saman aikaisen hybridin tunteja, joihin voi osallistua joko kampuksella tai etänä Teamsin kautta. Kokeet ovat lähikokeita auditoriossa. Tuntien toteutustapa (LÄHI/HYB) on merkitty lukujärjestykseen.
Lähiosallistumista kampuksella suositellaan opiskelijalle, jolla on pitkä aika matematiikan opiskelusta, vaikeuksia matemaattisissa perusteissa tai vaikeuksia keskittyä/oppia etäopiskelussa.

Opintojaksolla opittavat matemaattiset taidot ovat ammattiaineiden opinnoissa sekä työelämässä tarvittavia perustaitoja. Sisältö:
- Lukujen esitystavat ja lukujoukot
- Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
- Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
- Suureet ja SI-järjestelmä
- Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
- Potenssit ja kymmenpotenssit (myös negatiivinen ja juuri = murtopotenssit)
- Polynomien käsittely ja lausekkeiden sieventäminen
- Funktion arvot ja funktion kuvaajan lukeminen
- 1. asteen funktiot ja 1. asteen funktion kuvaaja
- 1. asteen yhtälöt (myös verrannot)
- Prosenttilaskenta
- 2. asteen funktiot ja 2. asteen funktion kuvaaja
- 2. asteen yhtälöt
- Lineaarinen yhtälöpari
- Matriisilaskennan perusteet
- Suorakulmaisen kolmion trigonometria
- Erilaiset kulmayksiköt
- Perusteita muiden kappaleiden geometriasta
- Vektorilaskennan perusteet
- Perusteita eksponentti-, logaritmi- ja trigonometrisista funktioista
- Vapaaehtoinen sisältö: MATLAB-matematiikkaohjelmiston peruskäyttö

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin tärkeimmät ilmoitukset opettaja lähettää sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse (hannele.kuusisto@turkuamk.fi).

Tunteihin liittyvä informaatio itslearningissä. Kurssiin liittyviä ilmoituksia itslearningissä kurssin Yleiskatsaus-sivulla.

Käytettävät ohjelmistot: ViLLE, MATLAB, GeoGebra

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan numeerisesti 0-5.

Arviointi perustuu kurssipisteisiin, joita kerätään seuraavasti:
- Laskuharjoitusmonisteista max 1p/moniste = maksimissaan 1p x 10 = 10 p
- Itsenäisistä ViLLE-tehtävistä vaaditun 30 %:n ylittävältä osalta 1 % = 0,1p x 70 % = 7 p (max)
- Luvut ja lausekkeet -osion osaamistesti välikokeeseen 1, 1 p
- Kertaustehtäväbingo välikokeeseen 2, 1p
- Trigonometrian ja vektorilaskennan osaamistesti välikokeeseen 3, 1p
--> Edellä mainituilla tavoilla voi kuitenkin maksimissaan kerätä yhteensä 18 p (joka vastaa noin 1,5 numeron korotusta kurssiarvosanaan)
- Kolmesta osakokeesta tai yhdestä kurssitentistä max 100p

Kurssipisteiden saaminen tehtävämonisteista edellyttää niiden palauttamista Itsiin sähköisessä muodossa ja oman suorituksen itsearviointia määräaikaan mennessä. Pisteitä saa suhteessa laskettujen tehtävien määrään.

Hyväksyttyyn suoritukseen (numeroon 1) vaaditaan
- vähintään 30 % itsenäisten ViLLE-tehtävien maksimipisteistä
- vähintään 40 kurssipistettä yhteensä

Muut arvosanat määräytyvät pisteistä lineaarisella asteikolla.

Hylätty (0)

Opiskelijalta puuttuu jokin vaadituista läpäisyehdoista:
- Opiskelija ei ole saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
- Opiskelija ei ole saavuttanut vähintään 40 % = 40 kurssipistettä yhteensä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 40-51 = 1
Kurssipisteet 52-63 = 2

Tasoa 1-2 vastaava osaaminen: Opiskelija osaa ratkaista 1. ja 2. asteen polynomiyhtälöitä sekä niiden sovelluksia. Opiskelija hallitsee suorakulmaisen kolmion trigonometrian.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä ja kurssipisteitä seuraavasti:
Kurssipisteet 64-75 = 3
Kurssipisteet 76-87 = 4

Tasoa 3-4 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee jotain seuraavista aihepiireistä:
- yksiköiden käsittely ja yksikkömuunnokset
- erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventäminen
- funktioiden kuvaajat ja niihin liittyvä laskenta
- yhtälöparin ratkaiseminen
- vektorilaskennan perusteet

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 30 % ViLLE-tehtävien maksimipisteistä.
Opiskelija on saanut vähintään 88 kurssipistettä yhteensä.

Tasoa 5 vastaava osaaminen: Tason 1-2 osaamisen lisäksi opiskelija hallitsee myös yksiköiden käsittelyn ja yksikkömuunnokset, erilaisten potenssien ja lausekkeiden sieventämisen, funktioiden kuvaajiin liittyvän tarkastelun ja laskennan, yhtälöparin ratkaisemisen ja vektorilaskennan perusteet.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustua ohjelmoitavien logiikoiden käyttöön ja ohjelmointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa laatia logiikkaohjelmia
- Osaa käyttää IEC-standardin mukaisia ohjelmointikieliä
- Pystyy toteuttamaan yksinkertaisia automaatiojärjestelmiä

Sisältö

1. IEC 61131-3
2. Ohjelmoitavien logiikoiden asennus ja kytkentä
3. Automaatioprojektin suunnittelu ja suorittaminen

Oppimateriaalit

Kurssilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei ole tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähitunneilla esitetään kurssin teoria sekä tehdään laboratorioharjoituksia.

Sisällön jaksotus

Kurssilla opitaan käyttämään ohjelmoitavia logiikoita.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning-kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu laboratorioharjoitusten suorituksiin.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne ohjelmoitavien logiikoiden toimintaa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet.
Opiskelija pystyy ohjattuna tekemään yksinkertaisia logiikkaohjauksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee IEC 61131-3 mukaiset logiikoiden ohjelmointitavat.
Opiskelija pystyy itsenäisesti kytkemään sekä ohjelmoimaan yksinkertaisia ohjauspiirejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ohjauspiirin.

Esitietovaatimukset

- Automaatiotekniikan perusteet, Säätö- ja ohjaustekniikka

Tavoitteet

Tavoitteet:
- Opiskelija oppii työelämän sosiaalisia taitoja,
- Perehtyy energia- ja/tai ympäristötekniikan työkenttään
- Harjaantuu työnhaussa
- Kykenee raportoimaan työstä ja sen tuloksista

Opetusmenetelmät

Käytännön harjoittelu työpaikalla

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan ja oppii työnhakua.
Hän verkostoituu harjoittelupaikalla.
Opiskelija peilaa harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen osana harjoittelun itsearviointia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Perusharjoittelun vaihtoehtoisena suoritustapana on aiemman työkokemuksen hyväksilukeminen.
Tässä tapauksessa palautetaan dokumentteina työtodistus ja perusharjoittelun itsearviointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin viimeistään harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Sisällön jaksotus

Perusharjottelu suoritetaan useimmiten 1. opiskeluvuoden kesällä, mutta sen voi suorittaa myöhemminkin ja muinakin vuodenaikoina kuin kesällä.

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin viimeistään harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearningissa ohjeet (harjoittelu peytes23) ja muuten viestiminen harjoitteluvastaavan kanssa sähköpostilla. Myös tuutoropettajat osaavat neuvoa useimmissa harjoitteluun liittyvissä asioissa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki doukumenti tulee olla palautettuna itslearninigiin ennen kuin perusharjoittelu voidaan arvioida Peppiin.

Hylätty (0)

Harjoittelun dokumenttejä ei palauteta.

Tavoitteet

Tavoitteet:
- Opiskelija oppii työelämän sosiaalisia taitoja,
- Perehtyy energia- ja/tai ympäristötekniikan työkenttään
- Harjaantuu työnhaussa
- Kykenee raportoimaan työstä ja sen tuloksista

Opetusmenetelmät

Käytännön harjoittelu työpaikalla

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan ja oppii työnhakua.
Hän verkostoituu harjoittelupaikalla.
Opiskelija peilaa harjoittelupaikan suhdetta kestävään kehitykseen osana harjoittelun itsearviointia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Perusharjoittelun vaihtoehtoisena suoritustapana on aiemman työkokemuksen hyväksilukeminen.
Tässä tapauksessa palautetaan dokumentteina työtodistus ja perusharjoittelun itsearviointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin viimeistään harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Sisällön jaksotus

Perusharjottelu suoritetaan useimmiten 1. opiskeluvuoden kesällä, mutta sen voi suorittaa myöhemminkin ja muinakin vuodenaikoina kuin kesällä.

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja sen saatuaan täyttää lomakkeen harjoittelupaikan tiedot.  Jos hän saa harjoittelusta palkkaa, hän tekee harjoittelupaikan kanssa normaalisti työsopimuksen, jota ei tarvitse palauttaa itslearningiin.

Palkattomassa harjoittelussa opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa harjoittelusopimuksen ja ja lähettää sen harjoitteluvastaavalle (Raisa Kääriä) sähköiseen allekirjoitusprosessiin (AtomiSign).

Harjoittelusta tehdään myös suunnitelma. Suunnitelma palautetaan Itslearningiin harjoittelujakson alkupäivinä. Harjoittelun jälkeen opiskelija tekee harjoittelustaan itsearvioinnin ja pyytää harjoittelupaikalta joko harjoittelun arvioinnin tai arvioidun työtodistuksen ja palauttaa sen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearningissa ohjeet (harjoittelu peytes24) ja muuten viestiminen harjoitteluvastaavan kanssa sähköpostilla. Myös tuutoropettajat osaavat neuvoa useimmissa harjoitteluun liittyvissä asioissa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki doukumenti tulee olla palautettuna itslearninigiin ennen kuin perusharjoittelu voidaan arvioida Peppiin.

Hylätty (0)

Harjoittelun dokumenttejä ei palauteta.

Tavoitteet

After completing the course, student will

· recall the theory and the principles of different photovoltaic cell technologies
· analyze dimensioning and selection of inverters
· evaluate requirements and applications of different components on photovoltaic systems
· apply knowledge for designing of residencial and commercial rooftop photovoltaic systems
· apply fundamentals of installation and quality control in working life circumstances
· evaluate safety issues related to photovoltaic systems

Sisältö

1. Introduction to photovoltaic technologies
2. Introduction to system simulation tools
3. Photovoltaic system topologies
4. Practical photovoltaic design exercises
5. Safety aspects in photovoltaic systems

Oppimateriaalit

ItsLearning

Opetusmenetelmät

Lectures, simulation exercises

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Final Exam
28 November 14:00-17:00

Common retake date 10.12. 2024

2025 retake dates
14.1, 4.2, 4.3, 22.4, 6.5, 3.6- room ICT_C1035 Deltan, except June Tapio Lem164.

Enroll for retake by contacting teacher one week prior exam date

Sisällön jaksotus

1. Introduction to photovoltaic technologies
2. Introduction to system simulation tools
3. Photovoltaic system topologies
4. Practical photovoltaic design exercises
5. Safety aspects in photovoltaic systems

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Final Exam and simulation exercises 50/50
Exercise return after deadline leads for reduction of grade.

Esitietovaatimukset

Prerequisites: Renewable energy production, Introduction to power electronics

Tavoitteet

Opiskelija pystyy toimimaan ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän osaa käyttää oman erityisalansa keskeistä sanastoa ja etsii ja soveltaa tietoa englanninkielisistä lähteistä. Hänellä on kielelliset valmiudet kansainvälistyvässä työympäristössä toimimiseen.

Sisältö

Opintojakson sisältö perustuu työelämän viestintätilanteisiin. Ydinosaamisen aihealueet:
- Koulutus ja työnhaku: opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan ja työkokemuksestaan
- Työympäristö ja elinkeinoelämä: opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä asiakaslähtöisesti ja kertoa työpaikastaan, työtehtävistään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

- Ymmärtää virtausmekaanikan ja sitä soveltavien laitteistojen periaatteet
- Osaa suunnitella erilaisten fluidien putkistoja jakanavistoja sekä piirejä
- Ymmärtää pumppujen ja puhaltimien toiminnnan sekä osaa suunnitella, ylläpitää ja säätää laitteistoja
- Tunnistaa virtausmuodot ja virtauksen aiheuttamat vaikutukset prosesseissa
- Ymmärtää fluidien merkityksen eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentokalvot
Luento PDF liitteineen
Laskutehtävät ja malliratkaisut
Laboratorio ohjeet

Opetusmenetelmät

Opetus luokassa
Itse opiskelumateriaali
Tehtävät
Kotitehtävät
Laboratorio harjoittelu ja siihen liittyvä raportointi 2 kpl
Harjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Lopputentti kurssin lopussa. a 2x 45 min
Vaihtoehtoisesti kaksi välitenttiä, joista toinen puhallintekniikasta a 2x 45 min ja toinen pumppaustekniikasta. a 2x 45 min
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaan. Huom. rästitenttipäivät ja ajat.
Uusinta 1: 14:05:2024
Uusinta 2: 04.06.2024

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelu luokkatilassa
Virtausteknisten ja lämpöteknisten peruslaskujen laskurutiinin opettelua
Itseopiskelemalla materiaaliin tutustuminen ja sitä kautta uuden oppiminen
Laboratoriotyöskelyssä pumppausteknisten ratkaisujen oppiminen, havainnointi ja raportointi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovelletaan Turkuamk ohjeistusta ahotoinnista
Aikaisemmat muiden oppilaitosten erityisesti teknisten korkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen vastaavan sisältöiset kurssit voidaan hyväksilukea joko osittain tai kokonaan.
Aikaisempien vuosikurssien oppilaat jotka ovat uusimassa, heille järjestetään mahdollisuus tarvittaessa tenttiä koko kurssi kerralla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistekohtainen kuormitus

Sisällön jaksotus

Pumppu- ja puhallintekniikan perusteita
VESI painotus & LVI tekniikan opskelijat

Perusteiden kertaus
Pumppu ja puhallinlait
Pumppu ja Bernoullin lait
Äänitekniikan perusteita
Avoimen systemin energiatase
Kanavistojen virtaus
Putkistojen virtaus
Pumppujen ja puhaltimien teollisuus konfiguraatioita

Viestintäkanava ja lisätietoja

Luontojen yhteydessä luokassa
ITS-Learning ilmoitustaulu
Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Koearvosana
Tuntiaktiivisuus ja tehdyt tehtävät sekä harjoitustyö.
Jatkuva oppiminen ja näytöt
Toistaiseksi ei ole tehty pisteytystä suoritetuista tehtävistä joilla voisi korvata tenttiä.

Hylätty (0)

Jokin tai kaikki osa-alueet kesken tai tekemättä
- Harjoitustyö palautamatta
- Laboratorioraportointi tekemättä
- Tentti arvosana 0

Harjoitustyön myöhässä palauttaminen on lähtökohtaisesti peruste hylkäykseen. Perustelluista syistä myöhäisempi ajankohta sallitaan kun asiasta on reilusti etukäteen sovittu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvioitavia kohteita
- Tenttiarvosana
- Laboratorio raportti palautettu mutta puutteelisena ja korjaamattomana
- Harjoitustyö palautettu puutteelisena

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttiarvosana
Jokin osasuoritus tehty erinomaisesti toisen ollessa heikompi, arvosana päätyy tälle välille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttiarvosana erinomainen 4,5 -5
Tehtävät tehty erinomaisesti
Kotitehtävät tehty eriomaisesti
Laboratorio raportointi tehty erinomaisesti
Harjoitustyö tehty erinomaisesti

Opiskelijan saadessa lopputentistä 4,5 ja muiden osa-alueiden suoritus suoritettu erinomaisesti, voidaan arvosanaa korottaa 5:seen.
Opiskelijan saadessa lopputentistä 5 ja muiden osa-alueiden tehdyt tehtävät vähintää hyvin/erinomaisesti, opiskelija saa arvosanaksi arvosanan 5.

Tavoitteet

- Ymmärtää virtausmekaanikan ja sitä soveltavien laitteistojen periaatteet
- Osaa suunnitella erilaisten fluidien putkistoja jakanavistoja sekä piirejä
- Ymmärtää pumppujen ja puhaltimien toiminnnan sekä osaa suunnitella, ylläpitää ja säätää laitteistoja
- Tunnistaa virtausmuodot ja virtauksen aiheuttamat vaikutukset prosesseissa
- Ymmärtää fluidien merkityksen eri teollisuuden aloilla

Oppimateriaalit

Luentokalvot
Luento PDF liitteineen
Laskutehtävät ja malliratkaisut
Laboratorio ohjeet

Opetusmenetelmät

Opetus luokassa
Itse opiskelumateriaali
Tehtävät
Kotitehtävät
Laboratorio harjoittelu ja siihen liittyvä raportointi 2 kpl
Harjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Lopputentti kurssin lopussa. a 2x 45 min
Vaihtoehtoisesti kaksi välitenttiä, joista toinen puhallintekniikasta a 2x 45 min ja toinen pumppaustekniikasta. a 2x 45 min
Uusinnat EY-tekniikan ohjeistuksen mukaan. Huom. rästitenttipäivät ja ajat.
Uusinta 1: 14:05:2024
Uusinta 2: 04.06.2024

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelu luokkatilassa
Virtausteknisten ja lämpöteknisten peruslaskujen laskurutiinin opettelua
Itseopiskelemalla materiaaliin tutustuminen ja sitä kautta uuden oppiminen
Laboratoriotyöskelyssä pumppausteknisten ratkaisujen oppiminen, havainnointi ja raportointi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovelletaan Turkuamk ohjeistusta ahotoinnista
Aikaisemmat muiden oppilaitosten erityisesti teknisten korkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen vastaavan sisältöiset kurssit voidaan hyväksilukea joko osittain tai kokonaan.
Aikaisempien vuosikurssien oppilaat jotka ovat uusimassa, heille järjestetään mahdollisuus tarvittaessa tenttiä koko kurssi kerralla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistekohtainen kuormitus

Sisällön jaksotus

Pumppu- ja puhallintekniikan perusteita
Energia painotus

Perusteiden kertaus
Pumppu ja puhallinlait
Pumppu ja Bernoullin lait
Äänitekniikan perusteita
Avoimen systemin energiatase
Kanavistojen virtaus
Putkistojen virtaus
Pumppujen ja puhaltimien teollisuus konfiguraatioita

Viestintäkanava ja lisätietoja

Luontojen yhteydessä luokassa
ITS-Learning ilmoitustaulu
Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Koearvosana
Tuntiaktiivisuus ja tehdyt tehtävät sekä harjoitustyö.
Jatkuva oppiminen ja näytöt
Toistaiseksi ei ole tehty pisteytystä suoritetuista tehtävistä joilla voisi korvata tenttiä.

Hylätty (0)

Jokin tai kaikki osa-alueet kesken tai tekemättä
- Harjoitustyö palautamatta
- Laboratorioraportointi tekemättä
- Tentti arvosana 0

Harjoitustyön myöhässä palauttaminen on lähtökohtaisesti peruste hylkäykseen. Perustelluista syistä myöhäisempi ajankohta sallitaan kun asiasta on reilusti etukäteen sovittu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvioitavia kohteita
- Tenttiarvosana
- Laboratorio raportti palautettu mutta puutteelisena ja korjaamattomana
- Harjoitustyö palautettu puutteelisena

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttiarvosana
Jokin osasuoritus tehty erinomaisesti toisen ollessa heikompi, arvosana päätyy tälle välille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttiarvosana erinomainen 4,5 -5
Tehtävät tehty erinomaisesti
Kotitehtävät tehty eriomaisesti
Laboratorio raportointi tehty erinomaisesti
Harjoitustyö tehty erinomaisesti

Opiskelijan saadessa lopputentistä 4,5 ja muiden osa-alueiden suoritus suoritettu erinomaisesti, voidaan arvosanaa korottaa 5:seen.
Opiskelijan saadessa lopputentistä 5 ja muiden osa-alueiden tehdyt tehtävät vähintää hyvin/erinomaisesti, opiskelija saa arvosanaksi arvosanan 5.

Tavoitteet

In this course students will gain hands-on experience in Renewable Energy related laboratory projects.

After completing the course, student will - recall ways to make measurements related to wind, PV and battery storage systems
- hold more profound understanding of operation and functionalities of renewable energy systems

Sisältö

Set of laboratory exercises related to wind, PV and battery storage systems

Oppimateriaalit

Itseopiskelumateriaali itslearning-alustalla
Laboratoriotöiden materiaali itslearning-alustalla
Lucas-Nülle tuulivoimasimulaattorin oppimateriaali
Muu relevantti materiaali

Opetusmenetelmät

Laboratoriotyöskentely
Laboratoriotyön raportointi
Itseopiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.
Ylimääräinen laboratoriokerta x.x.2025 (Koskee uuden energian laboratoriota)
Muita ylimääräisiä laboratoriokertoja voidaan sopia laboratorioharjoituksesta vastaavan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Ryhmätyöskentely
Opitun raportointi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistekhtainen kuormitus.
Laboratoriotyötä 6 x 2 h
Loput ajasta on mitoitettu käytettävän itseopiskeluun ja laboratoriotöiden raportointiin.

Sisällön jaksotus

Power electronics exercises

Teacher Dominique Roggo

Wind Turbine exercise, beginning Wednesday
Teacher Tero Tuomarmäki

Solar exercises

Teachers Nick Bakker, Hugo Huerta, Samuli Ranta

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti vastuuopettajalle tai suoraan laboratorioharjoituksesta vastaavalle opettajalle.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki laboratorioraportit arvioidaan asteikolla H-5 ja kurssin loppuarvosana muodostuu näiden raporttien aritmeettisesta keskiarvosta.

Esitietovaatimukset

Distributed Energy module (Wind Power Systems, PV systems, Battery Storage Systems)

Tavoitteet

In this course, students will get introduction to RES project development. During the course students will create project teams, which will organize and plan RES project.

After completing the course, student will - explain the structure and process of typical wind power and photovoltaic projects (incl. battery storages)

- apply theoretical knowledge to practical project development
- be able to design renewable energy system
- gain experience of working with renewable energy projects

Sisältö

1. Introduction to wind power and photovoltaic projects (incl. battery storages)

2. Contracting and procurement models

3. Project work includes
· Pre study phase
· Financial analysis
· Technical design
· Procurement and construction planning
· Operation and maintenance

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Distributed Energy Systems module (Wind Power Systems, PV systems, Battery Storage Systems)

Tavoitteet

After completing the course, student will

· recall the importance and availability of renewable energy sources as well as role of renewable energy production in current electrical energy system
· identify different technologies to produce renewable energy, their technical maturity, and typical features
· explain the structure and energy conversion process of Wind Power, Solar Photovoltaic and Hydro Power systems
· recall need for energy storages related to renewable energy production and identify technologies to store electrical energy
· assess technical, economic, and environmental aspects for different RE sources and production means

Sisältö

1. Introduction to renewable energy production including overview of relevant technologies
2. Solar power
3. Wind power
4. Hydro power
5. Overview of energy storage technologies
6. Renewable energy as a part of electricity system
7. Method to assess technical, economic and environmental aspects of RE production and storage

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet, Sähköfysiikka, Termofysiikka

Tavoitteet

The overarching learning goal is being able to mitigate and solve sustainability problems. Learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers.

The course comprises of five key competencies to be developed and assessed during the course. These key competences are also part of the CDIO-framework that is guiding the studies at Turku University of Applied Sciences. Additionally the students will learn more about sustainable development.
Key competences developed on the course:
1.Creativity competence: Having completed the course, the student is able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems. Student is familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence: This project course is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.
3. Systems thinking competence: Having completed the course, the student is able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project. Student can describe given sustainability challenges from multiple perspectives. Students have improved their critical thinking.
4. Strategic competence: Having completed the course, the student is able to create transition and intervention strategies to enact change. Student understands the basic principles of project management and can plan and lead a project from beginning to end. Student feels comfortable using different project management tools and understands the basics of working with companies and other stakeholders. Student is able to reflect on, and deal with, possible risks. Student is able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence: After the course, the student has developed his/her communicative and collaborative skills. Student is able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals. Student understands the basics of projects’ internal and external communications. Student can apply collaborative working methods in his/her work.

Sisältö

Climate change, depleting natural resources, pollution and urbanization pose some of the greatest challenges in the history of humankind. Good solutions are needed now! These so-called wicked problems are so complex that they need actors from all levels of our society working together. Wicked problems are turned into wicked solutions only by strong collaboration between companies, universities, cities and non-governmental organizations (NGOs). This means that future problem-solvers need to know how to work in the middle ground between the business, research and decision-making sectors. On Solutions.now course it is time to put the knowledge learned from books into practice by solving real life challenges related to sustainability issues. The challenges on the course are given by real companies, who want to make a positive impact with their business.

Much of today’s work consists of working in and leading multidisciplinary projects. However, practical project management courses and company collaborations are non-existent in many university studies. Solutions.now course combines problem- and project-based learning methods with sustainability issues, to let students learn the most critical project management skills while gaining valuable working-life experience. At the same time students learn valuable future skills such as tolerating uncertainties and conflicts and balancing with the knowledge learned from the literature and the frame given by the company.

This course is ideally taken after other sustainability courses so that the students already have some basic knowledge of the complexity of sustainability issues. This course offers a practical way to use that knowledge in real life as well as learn new skills in planning and executing sustainability projects. Students work in multi-disciplinary teams, each team dedicated to one sustainability project. They get to experience how it feels like to use their knowledge to make a positive impact on the world.

Oppimateriaalit

Available at Digicampus platform

Opetusmenetelmät

Students work in multi-disciplinary teams, each team dedicated to one sustainability project. They get to experience how it feels like to use their knowledge to make a positive impact on the world. Additionally, there are articles to read, videos to watch etc. online. There will be online meetings with the teachers during the study weeks as well as online meetings with the team.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

There is no exam on this course. The grading is based on tasks/assignments.

All of the assignments have to be returned by deadline. If you do not meet the deadline, you will get one grade lower grade from that task that you would otherwise.

All assignments have to be returned by the end of the course, unless otherwise agreed with the teacher before the end of the implementation. If you want to ask for this, contact the main responsible teacher (Piia Nurmi) before the end of the course. In this kind of a case your course grade will be one number lower than otherwise. If you do not take contact before the end of the course, you cannot pass the course.

In rare cases you can retake a failed assignment. If you want to ask about this, you need to contact the main responsible teacher. Also, in this case your course grade will be one number lower than otherwise.

An accepted study attainment cannot be improved.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovation pedagogy. This means that the learning takes place in a variety of ways: by self-study but also by learning from peers. This is a flexible model for learning that does not offer straightforward answers but motivates the students to work towards goals and take responsibility of their work and learning.

The course is about sustainable development.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

No alternative ways to do the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tasks informed on the Digicampus platform

The course is of 5 ECTS so the workload is 135 hours all together.

Sisällön jaksotus

Solutions.now is an e-course (online study course). Course starts on Monday 10.3.2025. The course lasts for 8 weeks so it finalized by 5.5.2025.

Monday, 10.3., 9-11 kick-off and introduction of challenges
Thursday, 13.3., 9-12 mentoring
Thursday, 20.3., 9-12 mentoring
Monday, 24.3., 9-11 workshop with companies
Thursday, 3.4., 9-12 mentoring
Monday, 7.4. 9-11 mid-seminar
Thursday, 10.4., 9-12 mentoring
Thursday, 24.4., 9-12 mentoring
Monday, 28.4., 9-12 final seminar
Monday, 5.5., 9-11 feedback session

Viestintäkanava ja lisätietoja

main Turku AMK contact person
Piia Nurmi and you can reach her by email.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Self and peer assessment 30%
Teacher assessment 40%
Client assessment 30%

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1.Creativity competence:
Not really able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Poorly familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence:
Not really able to work towards goals and to take responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Not really able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Not really able to describe given sustainability challenges from multiple perspectives.
No so good in critical thinking.
4. Strategic competence:
Not able to create transition and intervention strategies to enact change.
Does not really understands the basic principles of project management and cannot plan and lead a project from beginning to end.
Student feels uncomfortable using different project management tools and does not understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is not able to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is not able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Poor communicative and collaborative skills.
Student is not so able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student does not really understand the basics of projects’ internal and external communications.
Student cannot really apply collaborative working methods in his/her work.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

1.Creativity competence:
Able to combine knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Familiar with different creative problem-solving tools.
2. Initiative competence:
Able to work towards goals and to take responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Able to understand structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Able to describe given sustainability challenges from multiple perspectives.
Good in critical thinking.
4. Strategic competence:
Able to create transition and intervention strategies to enact change.
Does understands the basic principles of project management and can plan and lead a project from beginning to end.
Student feels comfortable using different project management tools and does understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is able to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is able to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Good communicative and collaborative skills.
Student is able to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student does understand the basics of projects’ internal and external communications.
Student can apply collaborative working methods in his/her work.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1.Creativity competence:
Able to combine really well knowledge from different fields to come up with novel solutions to sustainability problems.
Very familiar with different creative problem-solving tools and is able to use them well.
2. Initiative competence:
Excellent in working towards goals and taking responsibility of own work and learning.
3. Systems thinking competence:
Able to understand very well the structure and dynamics of complex systems related to solving sustainability challenges in a real-life project.
Able to solve given sustainability challenges from multiple perspectives.
Excellent in critical thinking.
4. Strategic competence:
Very good in creating transition and intervention strategies to enact change.
Does understands the principles of project management very well and can plan and lead a project from beginning to end.
Student feels very comfortable using different project management tools and does understand the basics of working with companies and other stakeholders.
Student is very capable to reflect on, and deal with, possible risks.
Student is very capable to manage expectations and anticipated results of projects.
5. Interpersonal competence:
Very good communicative and collaborative skills.
Student is very capable to organize and manage working in a multi-disciplinary team of individuals.
Student is very good in projects’ internal and external communications.
Student can very well apply collaborative working methods in his/her work.
Englanniksi

Esitietovaatimukset

Studies on climate issues (like the Climate.now basics) or similar studies.

Tavoitteet

Suomen kielen ja viestinnän opinnoissa perehdyt asiantuntija- ja työyhteisöviestintään. Opintojaksolla harjoittelet työelämässä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.
Opintojakson jälkeen osaat
• toimia oman alasi viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• kehittää omia viestinnällisiä valmiuksiasi
• ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja ammattialan käytännöt.

Sisältö

oman alan ammattitekstien analyysi, tulkinta ja kirjoittaminen
• asiatyylin tunnuspiirteet
• työelämän puheviestintätilanteet
• omien viestintätaitojen arviointi
• palautteen anto ja vastaanotto.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalina ovat kurssin tuntimateriaali, kirjallinen oppimismateriaali, videoluennot, lehtiartikkelit, raporttipohjan käyttöohjeet sekä opiskelijoiden itse valitsema lähdekirjallisuus ja opiskelijoiden tekeillä olevat ja valmiit oppimistehtävät. Opintojaksolla hyödynnetään lisäksi Turun amk:n kirjaston tiedonhakijan opasta ja Turun AMK:n lähdemerkintäohjeistusta.

Opetusmenetelmät

Tutkiva oppiminen, tekemällä oppiminen, uuden sisällön yhdistäminen jo opittuun tietoon, dialogi, prosessikirjoittaminen, ryhmätyöskentely, itse- ja vertaisarviointi, reflektointi, lukeminen ja luetun vieminen käytäntöön.
Osa tehtävistä on mahdollista tehdä vain lähitunneilla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla on Oikeakielisyys ja lähdemerkinnät -tentti, johon valmistaudutaan ITS-työtilassa olevan materiaalin avulla ja joka on tehtävissä itsenäisesti koko kurssin ajan. Tentti on osa tehtäväkokonaisuutta, ja sitä ei voi uusia. Tentissä ei ole hyväksymisen alarajaa, vaan tentistä saadut pisteet kerryttävät kokonaispistemäärää.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä tulevaisuus edellyttää viestintätaitoisia työntekijöitä, jotka osaavat vaikuttaa ja toimia vastuullisesti monenlaisissa organisaatioissa. Viestinnän opintojakso tukee tätä tavoitetta. Opintojaksolla opiskelijat oppivat ilmaisemaan näkemyksiään luotettaviin lähteisiin perustuen sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelijat harjoittelevat esittämään näkemyksiään rakentavasti, kuuntelemaan muita ja viemään osaltaan eteenpäin muutoksia, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi näitä geneerisiä taitoja painotetaan opintojakson toteutuksessa ja menetelmissä, millä vahvistetaan opiskelijoiden kykyä toimia tiimeissä ja yksilöinä vastuullisina viestijöinä.

Opintojaksolla käytetään digitaalista opiskelumateriaalia ja sähköistä oppimisympäristöä videoiden ja tekstien palauttamiseen sekä materiaalin jakamiseen. Lähitunneilla tarvitaan tietokonetta.

Ilmoittautuminen kurssille tarkoittaa sitoutumista kurssin aikatauluihin, kurssin pelisääntöjen noudattamista ja aktiivista ja vastuullista työskentelyä pienryhmän kanssa. Varmistathan, että kurssille osallistuminen on realistista, koska kurssilla ei ole mahdollisuutta yksilöllisiin aikatauluihin. Työt tehdään määräaikoina, niin kuin työelämässä. Jos et ole ehtinyt osallistua pienryhmän työskentelyyn tai palauttaa tehtäviäsi määräpäivinä, ilmoittaudu seuraavaan vastaavaan toteutukseen ja varaa toteutuksen tarvittava työaika.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksolla ei ole valinnaisia suoritustapoja. Opintojaksoa ei voi suorittaa täysin itsenäisesti tai osallistumatta pienryhmätyöskentelyyn.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin tehtäviä ovat
1. Pientehtävät (PT) (opettaja arvioi)
2. Tutkimusraportti (opettaja arvioi)
3. Oikeakielisyys ja lähdemerkinnät -tentti (monivalintatentin automaattinen arviointi)
4. Kolmen pointin puhe (itse- ja vertaisarviointi)

Kokonaistyömäärä on noin 80 tuntia, joka koostuu lähitunneista, tuntiharjoituksista, ennakkotehtävistä, itsenäisestä työskentelystä ja pienryhmässä työskentelystä.
Osan pientehtävistä ja tuntiharjoituksista voi tehdä vain tunneilla.

Sisällön jaksotus

Opintojakso on ammatillisen viestinnän kurssi (ei kielioppikurssi), joka on suunnattu äidinkielisille tai muuten C2-kielitaitotason omaaville ympäristö- ja energiatekniikan insinööriopiskelijoille. Kurssi ei ole S2- eli suomi toisena kielenä -kurssi. Kurssi on pakollinen, mutta jos koulusivistyskielesi ei ole suomi eikä ruotsi, voit valita tilalle kielitaitotasoasi vastaavan S2-kurssin.

Kurssi järjestetään kevätlukukaudella 2025 lukujärjestyksen mukaisesti. Osallistuminen kurssin aloitustunnille on välttämätöntä kurssipaikan säilyttämiseksi, ja kurssilla on myöhemminkin läsnäolovelvollisia tunteja. Kurssi toteutetaan pääosin lähiopetuksena, ja tunneille osallistuminen on välttämätöntä oppimisen, tiedonkulun ja ryhmätyöskentelyn onnistumisen kannalta. Kyselytunnit ja ohjaukset ovat aina etätunteja (Zoom). Opiskelijan ilmoittautuminen opintojaksolle poistetaan aloitustunnin jälkeen, jos opiskelija ei ole osallistunut aloitustunnille tai ei ole muutakaan näyttöä aikomuksesta suorittaa opintojakso.
Ohje: Opiskelijan ei tule luovuttaa opettajalle mitään henkilökohtaisia tai arkaluontoisia tietoja (esim. terveystiedot) kurssin yhteydessä.

Opintojaksolla harjoitellaan asiatyylisen ja saavutettavuusvaatimusten mukaisen tekstin tuottamista, lähdemerkintätekniikkaa, yhteiskirjoittamista, kielenhuollon apuvälineiden käyttöä, vuorovaikutustaitoja, keskustelutaitoja ja esiintymistaitoja. Pienryhmissä valitaan erikoistumisalueet työyhteisöviestinnän sisältöalueista.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla viestitään oppitunneilla ja ITSissä. Kurssia koskevaan viestintään ei käytetä sähköpostia. Hyvän viestintätavan mukaisesti jokaisen vastuulla on, että kurssia koskevat tiedot (ja kysymykset ja vastaukset) ovat kaikille osallistujille nähtävillä samaan aikaan.

48 TUNNIN VIESTINTÄSÄÄNTÖ. Kurssia koskeviin viesteihin tulee vastata 48 tunnin kuluessa (koskee opiskelijoita ja opettajaa). Jos opiskelija ei vastaa esimerkiksi pienryhmäläistensä viesteihin 48 tunnin kuluessa, ryhmäläiset pyytävät opettajaa ottamaan yhteyttä opiskelijaan. Jos opiskelija ei vastaa opettajan viestiin 24 tunnin kuluessa, hänet poistetaan pienryhmästä ja kurssi päättyy siihen. 48 tuntia käsittää vain arkipäivät, ei viikonloppuja tai opettajan työvapaata.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin tehtäviä ovat
1. Pientehtävät (opettaja arvioi)
2. Tutkimusraportti (opettaja arvioi)
3. Oikeakielisyys ja lähdemerkinnät -tentti (monivalintatentin automaattinen arviointi)
4. Kolmen pointin puhe (itse- ja vertaisarviointi)


Tutkimusraportti ja kolmen pointin puhe ovat pakollisia tehtäviä. Muiden tehtävien tekemättä jättäminen ei estä kurssin hyväksymistä, jos vähimmäispistemäärä täyttyy. Tehtävien puuttuminen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi arvosanaan. Kiitettävä arvosana edellyttää kaikkien tehtävien tekemistä aikataulun mukaisesti.

Tehtävistä kertynyt pistemäärä oikeuttaa arvosanaan seuraavasti:
80–73 pistettä, arvosana 5
72–65 pistettä, arvosana 4
64–57 pistettä, arvosana 3
56–49 pistettä, arvosana 2
48–41 pistettä, arvosana 1
40 pistettä tai vähemmän, arvosana 0 (hylätty).

Arvosana muodostuu harjoitustehtävien, osallistumisaktiivisuuden, opettajan arvioinnin, itsearvioinnin ja vertaispalautteen perusteella. Tehtäväkohtaiset arviointitaulukot ovat osa tehtäväkuvausta ja saatavilla ITSin työtilassa. Tehtävien palautusajat ovat ehdottomia, myöhästyneitä tehtäviä ei oteta vastaan.

Jos suorituksesi valmistuu kurssin päättymisen jälkeen (esimerkiksi täydentämällä kurssia seuraavalla kurssilla), arvosanasi voi olla enintään 4. Kiitettävä suoritus edellyttää aikataulun mukaista työsuoritusta. Opintojakson tehtävät arvioidaan viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua tehtävän määräpäivästä. Opettaja merkitsee opintojakson arvioinnin viimeistään neljä (4) viikkoa kurssin päättymispäivän jälkeen. (Kolmeen viikkoon ei lasketa työvapaita.)

Hylätty (0)

Hyväksymisehdot eivät täyty, jos opiskelija on osallistunut lähitunneille tai ryhmän työskentelyyn vähän tai ei lainkaan, pakollisia tehtäviä ei ole tehty hyväksytysti tai yhteispistemäärä tehtävistä on 40 tai vähemmän.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut oppimistehtävät hyväksymisehtojen mukaisesti mutta saavuttanut oppimistavoitteet niukasti tai pintapuolisesti. Opiskelija on hyödyntänyt tehtävissä ajankohtaista ja
tarkoituksenmukaista materiaalia vain vähän ja yksipuolisesti ja tehtävissä on puutteita. Opiskelija on osallistunut tuntityöskentelyyn ja pienryhmätyöskentelyyn jonkin verran.
Arvosana 1, kun pistemäärä on 48–41.
Arvosana 2, kun pistemäärä on 56–49.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut oppimistehtävät hyväksymisehtojen mukaisesti ja saavuttanut oppimistavoitteet hyvin. Opiskelija on hankkinut ja hyödyntänyt ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa tehtävissään. Tehtävät on suoritettu asianmukaisesti ja niissä on omaa oivallusta.
Opiskelija on osallistunut tuntityöskentelyyn ja pienryhmätyöskentelyyn aktiivisesti ja osoittanut kurssilla hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja opiskelijoiden, sidosryhmien ja opettajan kanssa toimiessaan.
Arvosana 3, kun pistemäärä on 64–57.
Arvosana 4, kun pistemäärä on 72–65.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut kaikki oppimistehtävät hyväksymisehtojen mukaisesti, saavuttanut oppimistavoitteet kiitettävästi ja osoittanut laajaa perehtyneisyyttä viestinnän teemoihin ja lähteisiin. Opiskelija on hyödyntänyt ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa monipuolisesti ja luovasti.
Opiskelija on sitoutunut ryhmän työskentelyyn ja edistänyt ryhmän työskentelyä, osallistunut tuntityöskentelyyn ja pienryhmätyöskentelyyn aktiivisesti sekä osoittanut erinomaisia vuorovaikutustaitoja toisten opiskelijoiden, sidosryhmien ja opettajan kanssa toimiessaan.
Arvosana 5, kun tehtävien yhteispistemäärä on 80–73, kaikki tehtävät on tehty hyväksytysti ja aikataulun mukaisesti.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssin kuvaus ja tarkemmat tiedot toteutuksessa PEYTES23A Svenska i arbetslivet, Skriftlig kommunikation.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida suullisesti työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Pietilä Anna-Maija: Kontakt - Energi- och miljöteknik Digikirja (6 kk). Edita 2022.

Opetusmenetelmät

Kirjalliset etätehtävät ja suulliset keskusteluharjoitukset verkossa

Sisällön jaksotus

Att berätta om sig själv (familj, hobbier osv.)
Studier
Att söka jobb: platsansökan och CV, anställningsintervju
Att jobba inom energi- och miljöbranschen
Arbets- och företagspresentation

Viestintäkanava ja lisätietoja

Teams

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen verkkotapaamisiin (100%)
Etätehtävien hyväksytty suorittaminen
Arbets- och företagspresentation (oman työn ja yrityksen esittelyvideo)
Kirjallinen tentti ja suullinen tentti

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Oppimateriaalit

Opettajan kokoama materiaali Itslearningissä.
Lisänä oppikirja: Edita: Kontakt - Svenska inom teknik (digikirjana Finnassa: turkuamk.finna.fi)

Opetusmenetelmät

Ohjattua ja itsenäistä opiskelua, pari- ja ryhmäkeskustelua, itsenäisiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä (mm. kotitehtäviä joka kerta).

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suulliset näytöt viikoilla 46 ja 47 pienryhmissä sovitulla aikatalulla.
Kirjallinen tentti kurssin loppupuolella 25.11.2024.
Uusintapäivä 10.12.2024.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Ryhmäohjaus, itsenäisten näyttöjen arviointi, jatkuva näyttö

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ohjattuja tapaamisia n. 20 h, itsenäinen työskentely n. 60 h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan lukkarin mukaan lähitunteina alkaen viikolta 37 ja päättyen viikolla 48.
Ryhmällä on pääsääntöisesti 2h/vko.

Suullinen ja kirjallinen kommunikointi työelämän tavallisissa viestintätilanteissa.

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä työelämälähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Tavoitetaso vähintää B1.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksot Skriftlig kommunikation (2 op) ja Muntlig kommunikation (1 op) toteutetaan samanaikaisesti.
Opintojaksolla edellytetään ruotsin perusteiden hallintaa vähintään tyydyttävästi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jokaisella lähitunnilla harjaannutetaan sekä suullista että muuta kielitaitoa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan erikseen. Opintojakson arviointi tehdään asteikolla 1-5 valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Taitotasot esitellään ensimmäisellä lähitunnilla ja ovat nähtävissä Itsissä.

Suoritusvaatimukset ja arviointi
Opintojaksolla edellytetään vähintään 75 % läsnäoloa pidetyistä tunneista, koska tunneilla harjoitellaaan suullista kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja parityöskentelynä ja pienryhmissä.
Jos poissaolojen määrä ylittää 25 %, niin arvosana alenee yhdellä numerolla. Käytännössä voi olla 2 kertaa pois ilman arvosanan alennusta. Kokeeseen voi osallistua, jos läsnäoloa on vähintään 50 %, mutta tuolloin arvosana 1 kokeesta ei riitä hyväksyttyyn arvosanaan opintojaksosta.
Tunneille tulee osallistua kuitenkin vähintään 50%, sillä myös tuntinäyttöä arvioidaan. Opintojaksoa ei voi suorittaa pelkästään kirjallisella kokeella.
Kirjallisen osan (2 op) arvosana koostuu aktiivisuudesta lähitunneilla, tehdyistä koti- ja etätehtävistä ja kirjallisesta kokeesta.

Suullinen kielitaito, Muntlig kommunikation (1 op), arvioidaan erikseen. Arviointi tehdään lähituntien suullisten harjoitusten ja opintojakson lopussa tehtävän Video-CV:n tai suullisen esittelyn perusteella. Suullisilla harjoituksilla ja ohjeiden mukaan palautetulla video-CV:llä voi saada maximissaan arvosanan 1.

Tutkintotodistuksessa arvosanat 1-3 = Tyydyttävä taito ja arvosanat 4-5 = Hyvä

Hylätty (0)

Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

1)
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa.
Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta.
(2)
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa.
Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

3)
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä.
Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä ja ennakoimattomissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää.
(4)
Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

(5)
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kommunikoida kirjallisesti tavallisissa työelämän viestintätilanteissa.

Sisältö

Opiskelija osaa
- kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksistaan ja –tehtävistään
- kertoa työympäristöstään ja oman alansa toiminnoista osana ympäröivää yhteiskuntaa
- viestiä asiakaslähtöisesti
- käyttää oman alan keskeistä terminologiaa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee sähköajoneuvojen ominaisuuksia sähkönkulutuksen ja akkutyyppien sekä niiden lataustehojen ja kapasiteetin osalta
- tuntee sähköajoneuvojen lataukseen liittyvät määräykset ja standardit sekä osaa soveltaa niitä latausjärjestelmien suunnittelussa
- tuntee sähköajoneuvojen latauslaitteiden rakenteen ja ominaisuudet sekä osaa valita latauslaitteen sovelluskohteen mukaan
- tuntee latausjärjestelmien ohjaukseen ja hallintaan liittyvät periaatteet
- osaa suunnitella latausjärjestelmän sekä yksittäiselle ajoneuvolle että pysäköintialueelle

Sisältö

1. Sähköajoneuvojen tyypit ja ominaiskulutukset, sähköajoneuvojen kehitysnäkymiä
2. Sähköajoneuvojen akustot
3. Latauslaitteet
4. Latausjärjestelmien hallinta ja ohjaus
5. Latausjärjestelmien toteutusta koskevat määräykset ja ohjeet
6. Latausjärjestelmän suunnittelu (harjoitustyö)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietämys sähköasennusten toteuttamisesta sekä toteutuksessa noudatettavista määräyksistä ja ohjeista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee tavallisimmat sähköasennuksissa käytetyt komponentit ja niiden kytkennät sekä osaa toteuttaa itsenäisesti yksinkertaisten kohteiden asennuksia
- tuntee sähköasennuksissa noudatettavat mitoitusvaatimukset sekä kuormitusten että suojauksen osalta ja osaa tehdä niitä edellyttäviä sähköteknisiä laskelmia
- tuntee sähköasennusten toteutusta ohjaavat määräykset ja ohjeet sekä osaa tulkita määräysten sisältöä
- tuntee sähköasennusten käyttöönottotarkastusten sisällön ja osaa tehdä käyttöönottomittauksia
- pystyy viestimään sähköasennuksista ammatillista terminologiaa käyttäen

Sisältö

1. Sähköasennuksia koskevat määräykset ja ohjeet
2. Jakelujärjestelmät ja suojausvaatimukset
3. Maadoitukset ja potentiaalintasaus
4. Asennustavat ja -tilat
5. Sähköasennusten mitoitus ja suojaus
6. Tavallisimmat sähköasennuksissa käytettävät komponentit: kaapelit, johtotiet, liitokset ja liittimet, kytkimet, suojalaitteet, kotelot ja keskukset sekä talotekniikan laitteiden kytkennät
7. Valaistus- ja lämmitysasennukset
8. Sähköasennusten käyttöönottotarkastukset

Oppimateriaalit

Standardi SFS 6000. Sähköinfon kirjat Sähköasennukset 1-4, Pienjännitesähkölaitteiston mitoitus, oppitunneilla ja Itslearningissa jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, harjoitustyöt ja laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Laboratorioharjoituksia ja itsenäisesti tehtäviä harjoituksia ei voi uusia.
Kurssin lopussa pidetään tentti, tämän voi uusia 2 kertaa (hyväksytyn suorituksen kerran).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luentojen lisäksi oleellinen osa kurssia on itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon soveltaminen käytäntöön. Laboratorioharjoituksissa tarvitaan ryhmätyötaitoja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole. Syksyn sähköasennusharjoituksen voi korvata raportilla, jos on tehnyt riittävän laaja-alaisesti sähköasennuksia ja käyttöönottotarkastuksia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso sisältää luentojen lisäksi laboratoriossa ja omalla ajalla tehtäviä harjoituksia. Tiedon hakeminen standardeista ja tämän soveltaminen käytäntöön on oleellinen osa kurssia.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa syksyllä viikolla 43 ja päättyy huhtikuussa 2025
Syksyllä käsitellään:
- jakelujärjestelmät ja kiinteistön sähköverkot
- asennuksiin liittyvät komponentit
- peruskytkennät ja -asennukset
- sähköasennusharjoitus
- käyttöönottotarkastus
Keväällä käsitellään:
- asennukset erilaisissa tiloissa
- maadoitukset ja potentiaalintasaukset
- johdon mitoitus ja suojaus
- laitteiden mitoitus ja suojaus

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opiskelijoiden ja opettajan välillä tapahtuu sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- sähköasennusharjoitus pitää olla hyväksytysti suoritettu
- Kaikkia laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt pitää olla tehty
- Harjoitustyöt arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 60 %
- Tentti arvioidaan asteikolla 0 - 5, painoarvo kurssin arvosanassa 40 %

Hylätty (0)

Kohdan tyydyttävä kriteerit eivät täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet, peruskytkennät ja asennuksiin liittyvät dokumentit. Hän osaa tehdä peruskytkentöjä ja tehdä käyttöönottotarkastuksen. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki harjoitustyöt on palautettuja tehtävät ovat pääsääntöisesti oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki harjoitustyöt on palautettu ja tehtävät ovat oikein. Opiskelija on osallistunut kaikkiin laboratorioharjoituksiin. Opiskelija tuntee sähköasennuksiin liittyvät tarvikkeet ja peruskytkennät. Hän osaa tehdä erilaisia kytkentöjä, tehdä käyttöönottotarkastuksen, tulkita tämän tuloksia ja dokumentoida selkeästi asennukset ja harjoitustyöt.. Hän osaa mitoittaa sähköverkon komponentit. Opiskelija osaa hakea pienjännitesähköasennusstandardista SFS 6000 eri kohteisiin liittyvät ohjeistukset ja soveltaa näitä eri kohteissa.

Esitietovaatimukset

Sähkövoimatekniikka

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata aurinko- ja tuulivoimaloissa sekä energiavarastoissa käytettyjen tyypillisten sähköenergiajärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet. Lisäksi hän tuntee voimalaitosten ja energiavarastojen verkkoon liittämisen vaatimukset ja osaa arvioida niiden merkitystä voimalaitoksen suorituskykyvaatimuksille.

Sisältö

- Tasa- ja vaihtosähköjärjestelmät, kolmivaihejärjestelmä
- Aurinko- ja tuulivoimaloiden sähköenergiajärjestelmän rakenne ja komponentit
- Sähkövoimajärjestelmän toiminnan ja komponenttien mitoittamisen perusteita
- Voimalaitosten sekä energiavarastojen verkkoon liittäminen
- Sähköenergiajärjestelmän simulointi ohjelmistotyökaluilla.

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla julkaistava materiaali.
El-Sharkawi: Electric Energy, An Introduction.

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssista pidetään lopputentti kevätlukukauden lopulla. Tarkka ajankohta varmistuu, kun lukujärjestykset julkaistaan ja se varmistetaan vielä kurssin alussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäisellä työskentelyllä ja ryhmätöillä on suuri painoarvo. Lisäksi aiheiden opiskelussa on mahdollista hyödyntää ohjaustunteja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssilla ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla on useita Itslearningissa tehtäviä oppimistehtäviä.

Kurssin aiheiden opiskelu edellyttää noin 130 tunnin työskentelyä.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö ja tavoitteet ovat opetussuunnitelman mukaisia.

Kurssi toteutetaan kevätlukukauden aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin asioista viestitään oppimisalusta Itslearningissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettaviin oppimistehtäviin ja lopputenttiin.

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 40 % kurssin max pisteistä.
Arvioitavat tehtävät ja lopputentti osoittavat, että opiskelija ei hallitse kurssin aihepiiriä tyydyttävällä tasolla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 40-63 % kurssin max pisteistä.
Arvioitavat tehtävät ja lopputentti osoittavat, että opiskelija hallitsee kurssin aihealueet vähintään tyydyttävästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 64-87 % kurssin max pisteistä.
Arvioitavat tehtävät ja lopputentti osoittavat, että opiskelija hallitsee kurssin aihealueet vähintään hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 88 % kurssin max pisteistä.
Arvioitavat tehtävät ja lopputentti osoittavat, että opiskelija hallitsee kurssin aihealueet erinomaisesti.

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot sähköstä ja sen mittaamisesta sekä magnetismista. Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää sähkön ja magnetismin merkityksen sähköteknisten koneiden ja laitteiden toiminnassa.

Sisältö

Sähköstatiikka: sähkövaraus ja varauksen säilymislaki, Coulombin laki, sähkökenttä, Gaussin laki, potentiaali, jännite, kapasitanssi
Sähködynamiikka: varausten liike, sähkövirta, johtavuus, resistanssi, Ohmin laki, Joulen laki, Kirchhoffin lait, tasasähköpiirit, sähkövirta puolijohteessa
Sähkömagnetismi: Faradayn laki, Lenzin laki, Amperen laki, virtajohdin magneettikentässä, käämi, induktanssi, generaattori, vaihtovirta, vaihtovirtapiirit, magneettiset materiaalit

Oppimateriaalit

Kurssialustalla julkaistu materiaali.
Ahoranta: Sähkötekniikka.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu kurssialustalla julkaistusta materiaalista (luentomoniste, videot).
Ryhmätyöt.
Laskuharjoitukset.
Laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti järjestetään kurssin lopuksi. Tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssiin liittyvän teorian opiskelussa korostuu itsenäinen työskentely.
Kontaktitunneilla käydään läpi käsiteltäviin aiheisiin liittyviä esimerkkejä ja neuvotaan harjoitustehtävien tekemisessä.
Laboratoriotöissä tutustutaan sähköön liittyviin suureisiin käytännössä ja perehdytään perusmittalaitteiden käyttöön.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Palautettavat harjoitustehtävät, jotka ovat suurimmaksi osaksi laskuharjoituksia.
Laboratoriotyöt.

Sisällön jaksotus

Sisältö:
- sähköön liittyvät suureet ja peruslainalaisuudet: virta, jännite, teho, resistanssi. Ohmin ja Joulen lait, Kirchhoffin lait.
- jännite- ja virtalähteet, akut ja paristot.
- sähkökentät. Kapasitanssi ja kondensaattori.
- magnetismi, magneettinen voimavaikutus ja sähkömagneettinen induktio. Induktanssi ja kela.
- vaihtosähkö, reaktanssi ja impedanssi. Vaihtosähkön teho.
- sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla ja oskilloskoopilla.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning-kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Palautettavat tehtävät (25 %), lopputentti (75 %).
Laboratoriotöiden tekeminen on pakollinen osa kurssin suoritusta.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa ratkaista yksinkertaisiin tasavirtapiireihin liittyviä suureita kuten jännitteitä, virtoja ja tehoja.
Opiskelija ei tunne pariston/akun toimintaa eikä osaa määrittää siihen liittyviä suureita.
Opiskelija ei osaa ratkaista kondensaattoreihin ja keloihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia tasavirtapiirejä sekä kondensaattoreihin ja keloihin liittyviä suureita.
Opiskelija tuntee pariston/akun toimintaa ja osaa määrittää siihen liittyviä suureita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista sähkön perussuureita myös haastavammista tasavirtapiireistä.
Opiskelija osaa ratkaista vaihtosähköön liittyviä suureita (jännitteet, virrat, tehot) yksinkertaisissa virtapiireissä.
Opiskelija tuntee sähkö- ja magneettikenttiin liittyvät keskeiset lainalaisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa ratkaista myös haastavampiin vaihtovirtapiireihin liittyviä suureita sekä sähkö- ja magneettikentiin liittyviä ongelmia.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisten sähkökoneiden ominaisuuksiin, käyttöön ja valintaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa kuvata sekä teho- että mittamuuntajien rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet
- Osaa kuvata erilaisten sähkökoneiden (tasavirta-, tahti-, epätahti- ja reluktanssikoneet) rakenteen, toimintaperiaatteen ja ominaisuudet sekä tapauskohtaisesti niiden käytön sekä moottorina että generaattorina
- Osaa kuvata sähkömoottoreihin kytkettävien sähkökuormien ominaisuuksia (pumput, puhaltimet, kuljettimet, murskaimet, nosturit, hissit, ym.)
- Tuntee sähkökoneiden standardoidut käyttö- ja asennustavat
- Osaa valita ja mitoittaa oikeanlaisen sähkömoottorin sovelluskohteeseen
- Osaa mitata sähkökoneisiin liittyviä suureita

Sisältö

1. Muuntajat: yksi- ja kolmivaiheiset tehomuuntajat, jännite- ja virtamuuntajat
2. Tasavirtakoneet
3. Tahtikoneet
4. Epätahtikoneet
5. Erikoismoottorit
6. Teollisuuden sähkömoottorikuormat
7. Sähkökoneiden valinta ja mitoitus sovelluskohteen perusteella
8. Muuntajien ja sähkökoneiden mittaukset (laboratoriotyö)

Oppimateriaalit

Kurssialustalla julkaistu materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot.
Laskuharjoitukset.
Laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssissa järjestetään lopputentti ja kaksi uusintaa.
Tarkemmista ajankohdista tiedotetaan kurssin aloitusluennolla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssin teoria esitellään oppimisalustan materiaalien ja luentojen avulla. Luennoilla pääpaino on esimerkkitapausten käsittelyssä. Teorian opiskeluun liittyy keskeisesti myös laskuharjoitukset. Aihepiiriin käsitteiden, lainalaisuuksien ja teknisten komponenttien opiskelua tuetaan myös simultointi- ja laboratorioharjoituksilla.
Sähkökoneiden kestävä valmistus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksella ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Palautettavat laskuharjoitukset ja mitoitustehtävät.
Laboratoriotyöt.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisällön osalta painotetaan erityisesti muuntajien ja sähkökoneiden mitoitusta ja valintaa erilaisiin käyttökohteisiin.

Osallistujien oletetaan suorittaneen aikaisemmin Sähkövoimatekniikka kurssin tai hallitsevan vastaavat tiedot.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetaan Itslearning kurssialustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu tenttiin ja kurssin kuluessa palautettaviin tehtäviin.
Lopputentin painoarvo on 60 % ja palautettavien tehtävien 40 %.
Kurssilla on lisäksi laboratoriotöitä, jotka tulee suorittaa hyväksytysti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatetta ja keskeisiä ominaisuuksia.
Opiskelija ei osaa valita muuntajaa tai sähkökonetta perustapauksissa.
Opiskelija ei tunne muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä mittauksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen yleisellä tasolla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen tavallisimpiin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä tulkita niiden tuloksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata muuntajien ja sähkökoneiden toimintaperiaatteen tarkasti ja tuntee niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisella tasolla.
Opiskelija osaa mitoittaa ja valita muuntajan ja sähkökoneen erilaisiin teollisuudessa esiintyviin käyttökohteisiin.
Opiskelija osaa ratkaista muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä ongelmatilanteita.
Opiskelija osaa suorittaa itsenäisesti muuntajiin ja sähkökoneisiin liittyviä tyypillisimpiä mittauksia sekä analysoida tarkasti laitteen toimintaa niiden perusteella.

Esitietovaatimukset

- Sähkövoimatekniikka, Fysiikka (mekaniikka)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija erilaisiin sähkömoottorikäyttöihin sekä niiden valintaan ja mitoitukseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee teollisuuden sähköjärjestelmien toteutustapoja
- Osaa kuvata sähkömoottorien ohjauksessa käytettäviä suuntaajatyyppejä sekä niiden ominaisuuksia
- Osaa kuvata sähkömoottorikäyttöjen rakenteen ja liittämisen automaatiojärjestelmään
- Osaa valita ja mitoittaa sähkömoottorikäytön erilaisiin sovelluskohteisiin
- Osaa suunnitella moottorilähdön

Sisältö

1. Sähkökäyttöjen sovelluskohteet teollisuudessa, teollisuuden sähköjärjestelmät
2. Sähkömoottorien ohjauksessa käytettävät suuntaajat
3. Suuntaajan valinta ja mitoitus
4. Moottorilähdön etukojeet ja kojeistot
5. Moottorilähdön suunnittelu
6. Sähkökäytön liittäminen automaatiojärjestelmään
7. Sähkökäyttöjen säätö

Oppimateriaalit

Itsissä julkaistava materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitystyöt ja mahdollisuuksien mukaan laboratoriotyöt.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tentti järjestetään lukujärjestyksessä mainittuna ajankohtana kurssin loppuvaiheessa.
Tarkka päivämäärä selviää, kun lukujärjestykset julkaistaan.

Kurssista on mahdollista saada hyväksytty suoritus ilman tenttiä, joten tentistä ei järjestetä uusintaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen työskentely, ryhmätyöt.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssilla ei ole valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi on laajuudeltaan 5 op eli se edellyttää noin 135 tunnin työpanosta.
Kurssi sisältää oppimistehtäviä laskuharjoitusten ja laboratoriotöiden muodossa.

Sisällön jaksotus

Kurssilla käsitellään sähkökäyttöjen toimintaa ja mitoitusta kurssikuvauksen mukaisesti.
Kurssi toteutetaan kevään 2025 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin viestintä hoidetaan Itslearning oppimisalustalla.
Henkilökohtaisissa kysymyksissä voi olla yhteydessä kurssin opettajaan sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi perustuu palautettaviin oppimistehtäviin (laskuharjoitukset, laboratoriotyöt) sekä tenttiin.
Oppimistehtävien osuus arvioinnissa on 50 % ja tentin 50 %.

Hylätty (0)

Alle 40 % kurssin maksipisteistä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1 vastaa 40-51 % maksimipisteistä.
Arvosana 2 vastaa 52-63 % maksimipisteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3 vastaa 64-75 % maksimipisteistä.
Arvosana 4 vastaa 76-87 % maksimipisteistä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arvosana 5 edellyttää vähintään 88 % maksimipisteistä.

Esitietovaatimukset

- Sähkökoneet, Introduction to power electronics, Säätö- ja ohjaustekniikka

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee sähköenergiamarkkinoiden rakenteen ja keskeiset toimintaperiaatteet sekä osaa selittää miten Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat
- osaa esittää miten sähkön hinta muodostuu sähköpörssissä, miten säätö- ja tasesähkömarkkinat toimivat sekä soveltaa oppimaansa sähköntuotannon myynnin suunnittelussa
- tunnistaa keskeiset sähkökauppaan liittyvät riskit sekä osaa luetella niiden hallintaan käytettyjä keinoja
- tuntee verkkopalvelumaksujen hinnoitteluperiaatteita ohjaavan lainsäädännön ja sääntelymallin
- tunnistaa sähkömarkkinoihin liittyviä kehitysnäkymiä

Sisältö

1. Sähkömarkkinoiden rakenne ja keskeiset toimijat
2. Sähkön hinnan muodostuminen, kaupankäynti ja tasesähkökauppa, taseselvitys
3. Sähköpörssin tuotteet ja sähkökaupan riskienhallinta
4. Sähköverkkoihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelymallit

Oppimateriaalit

Luennoilla ja kurssin oppimisalustalla jaettava materiaali.
Luentomateriaalin lisäksi kurssilla käytetään oppimateriaalina erilaisia sähkömarkkinoihin liittyviä artikkeleja ja sähkömarkkinaosapuolten julkaisemaa materiaalia.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset
Ryhmätyöskentely
Itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti järjestetään Opintojakson viimeisellä kerralla, ja toiseksi viimeisellä kerralla pienryhmät esittävät kurssitehtävänsä valitun EU maan sähkö- ja reservimarkkinoista.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla korostuu opiskelijan oma työskentely ja aiheiden opiskelu annetusta materiaalista.
Myös aktiivinen osallistuminen harjoituksiin on keskeinen osa opintojaksoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaavat muualla suoritetut opinnot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin oppimistehtävinä ovat käytännön tilanteisiin liittyvät harjoitustehtävät, joissa sovelletaan opittuja sähkömarkkinoiden pelisääntöjä sekä sähkömarkkinoiden teoriaan liittyviä monivalintatehtäviä.
Kokonaistyömäärä on noin 80 tuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla käsitellään sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaa:
- sähkökauppa
- sähköverkkotoiminta
- reservimarkkinat


Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja osapuolet kokonaisuutena
- tuntee sähkömarkkinoiden osapuolten käyttämät yleisimmät hinnoittelurakenteet ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia
- tuntee sähkökaupan markkinapaikat, osaa kuvata niiden toimintaperiaatteita sekä osaa hakea ja soveltaa sähkökauppaan liittyvää tietoa
- tuntee sähköverkkotoimintaa ohjaavan lainsäädännön, osaa hakea siihen liittyvää tietoa ja soveltaa sitä käytännön tilanteisiin
- tuntee reservimarkkinoiden rakenteen ja sen keskeisimmät tuotteet sekä osaa arvioida eri tuotteiden soveltuvuutta käytännön tilanteisiin

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssiin liittyvistä asioista tiedotetään Itslearning-alustalla.
Kurssin opettajaan saa parhaiten yhteyden sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu pienryhissä tehtävään kurssitehtävään (25%) sekä yksilötenttiin (painoarvo 75 %)

Hylätty (0)

Opiskelija ei osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakennetta ja/tai ei tunne sen keskeisimpiä toimintamalleja.
Opiskelija ei osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytännön tilanteissa.
Opiskelija ei tunne alan terminologiaa tai käyttää sitä puutteellisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa yksinkertaisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija tuntee alan terminologiaa mutta sen käyttö on jossain määrin puutteellista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tavallisimmissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija osaa käyttää alan terminologiaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sähkömarkkinoiden rakenteen ja tuntee sen keskeisimmät toimintamallit.
Opiskelija tuntee sähköenergiaan liittyvät hinnoittelumekanismit ja osaa arvioida sähköenergiaan liittyviä kokonaiskustannuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa vaativammissa käytännön tilanteissa.
Opiskelija käyttää alan terminologiaa luontevasti ja ammattimaisesti.

Esitietovaatimukset

Sähkötekniikan perusteet

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehtyä sähkönjakeluverkkojen rakenteeseen ja suunnitteluun. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Tuntee tyypillisimmät sähkönjakeluverkkojen toteutustavat ja -tekniikat
- Osaa kuvata sähkönjakeluverkkojen yleisimmät komponentit
- Osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon asetettujen tavoitteiden perusteella
- On tutustunut ainakin yhteen sähköverkkojen suunnitteluun tarkoitettuun ohjelmistoon
- Osaa suunnitella keskijänniteverkon, muuntamon ja pienjänniteverkon sisältävän laajahkon kokonaisuuden sekä valita toteutukseen sopivat komponentit

Sisältö

1. Sähkönjakeluverkkojen toiminnalliset tavoitteet ja niiden rakentamista ohjaavat säädökset ja ohjeet
2. Sähkönjakeluverkkojen rakenne ja komponentit: kaapelit, muuntamot, jakokaapit, kytkinlaitteet, suojalaitteet, maadoitukset
3. Suunnitteluprosessi: yleissuunnittelu, verkostosuunnittelu, maastosuunnittelu, dokumentointi
4. Verkon muoto ja komponenttien teknistaloudellinen mitoitus
5. Sähkönjakeluverkon suojaus
6. Verkkotietojärjestelmät ja suunnitteluohjelmistot
7. Sähkönjakeluverkon käyttövarmuus
8. Sähköverkon suunnittelu (harjoitustehtävä)

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla jaettava materiaali.
Lakervi, Holmes: Electricity Distribution Network Design.
Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka

Opetusmenetelmät

Luennot ja laskuharjoitukset.
Oppimistehtävät.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta varmistuu, kun lukujärjestykset julkaistaan. Ajankohta varmistetaan vielä kurssin alussa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luennot, ryhmätyöt ja itsenäinen työskentely.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssilla ei ole valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla on eri aiheisiin liittyviä palautettavia oppimistehtäviä.

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö ja tavoitteet ovat opetussuunnitelman mukaiset.

Kurssi kestää koko kevätlukukauden ajan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin asioista tiedotetaan oppimisalusta Itslearningissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettaviin harjoitustehtäviin sekä lopputenttiin.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole palauttanut harjoitustehtäviä tai ne eivät osoita käsiteltävän asian riittävää hallintaa.
Opiskelijan kokonaispistemäärä kurssista on alle 40 % max pisteistä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on palauttanut kaikki harjoitustehtävät.
Kokonaispistemäärä on 40-63 % max pisteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on palauttanut kaikki harjoitustehtävät.
Kokonaispistemäärä on 64-87 % max pisteistä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on palauttanut kaikki harjoitustehtävät.
Kokonaispistemäärä on vähintään 88 % max pisteistä.

Esitietovaatimukset

- Sähkövoimatekniikka, Sähkökoneet

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietämys sähkösuunnittelijan tehtäväkentästä ja suunnitteluprosessien eri vaiheista sekä kyky laatia perustason sähkösuunnitelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa kuvata suunnitteluprosessin kokonaisuutena sekä tuntee sen eri vaiheet ja rajapinnat muihin suunnitteluosapuoliin
- Hahmottaa sähkösuunnittelijan toimenkuvan ja sille asetettavat ammatilliset vaatimukset
- Tunnistaa sähköpiirustuksissa käytettävät yleisimmät piirrosmerkit ja osaa tulkita sähköpiirustuksia
- Osaa luetella sähkösuunnitelmaan kuuluvat dokumentit sekä tuntee niiden laatimiseen liittyviä käytäntöjä ja ohjeita
- tuntee vähintään yhden sähkösuunnitteluohjelmiston ja osaa käyttää sitä suunnitelmien laatimiseen
- osaa laatia sähkösuunnitelman (harjoitustehtävä)

Sisältö

1. Sähkösuunnitteluprosessi ja sen rajapinnat muihin suunnittelun osapuoliin
2. Sähkösuunnittelijan tehtäväkenttä
3. Piirrosmerkit ja sähköpiirustukset
4. Sähköasennusten dokumentointi
5. Sähkösuunnitteluohjelmistot
6. Sähkösuunnitelman laatiminen (harjoitustyö)

Oppimateriaalit

Kurssin oppimisalustalla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssilla perehdytään sähkösuunnitteluun ja siinä tarvittavien ohjelmistojen käyttöön luentojen, ohjaustuntien ja harjoitustöiden avulla.
Keskeinen osa aiheen opiskelua on sähkösuunnitelman tekeminen annettuun kohteeseen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssilla ei pidetä tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Luennot ja ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen opiskelu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssin voi suorittaa myös toteuttamalla sähkösuunnitelman itse valitsemaansa kohteeseen. Sen on kuitenkin oltava laajuudeltaan vähintään yhtä suuri kuin kurssilla annettava harjoitustyö.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla on palautettavia oppimistehtäviä, joissa laaditaan sähkösuunnitelma annettuun kohteeseen.

Kurssin arvioitu työmäärä on noin 130 tuntia.

Sisällön jaksotus

Sisältö ja tavoitteet ovat opetussuunnitelman mukaiset.

Kurssi toteutetaan kevään alkupuolella.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin aiheista viestitään oppimisalusta Itslearningissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu palautettavaan harjoitustyöhön.
Lisäksi kurssilla on pakollista läsnäoloa vaativia luentokertoja.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole palauttanut harjoitustyötä tai siinä ei ole kaikkia vaadittavia osia. Suunnitelma on laadultaan heikko ja osoittaa, että sen tekijä ei hallitse sähkösuunnitelmien laatimisen perusteita.
Opiskelija ei ole osallistunut erikseen vaadituille kontaktitunneille.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on palauttanut sähkösuunnitelman, joka sisältää kaikki vaaditut osat. Suunnitelma osoittaa sähköasennusten ja niiden suunnittelun tyydyttävää hallintaa.
Opiskelija on osallistunut erikseen vaadituille kontaktitunneille.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on palauttanut sähkösuunnitelman, joka sisältää kaikki vaaditut osat. Suunnitelma osoittaa sähköasennusten ja niiden suunnittelun hyvää hallintaa.
Opiskelija on osallistunut erikseen vaadituille kontaktitunneille.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on palauttanut sähkösuunnitelman, joka sisältää kaikki vaaditut osat. Suunnitelma osoittaa sähköasennusten ja niiden suunnittelun erinomaista hallintaa.
Opiskelija on osallistunut erikseen vaadituille kontaktitunneille.

Esitietovaatimukset

- Sähköasennukset, Kiinteistöautomaatio

Tavoitteet

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähkötekniikan perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata sähköjärjestelmän (tuotanto, verkko, sähkönkäyttö) toiminnan yleisellä tasolla
- tuntee kolmivaihejärjestelmän perusteet ja osaa laskea yksinkertaisia kolmivaihejärjestelmään liittyviä tehtäviä
- osaa kuvata tärkeimpien sähköteknisten komponenttien, laitteiden ja kytkentöjen toimintaa sekä tuntee niiden sovelluksia ja käyttökohteita
- tuntee tärkeimpiä tehoelektroniikan sovelluksia sekä niiden käyttökohteita
- on tutustunut sähköasennuksiin liittyviin sähköturvallisuusvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen
- osaa suorittaa monipuolisesti mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla

Sisältö

- sähkötekniikan peruskäsitteet
- sähköjärjestelmän rakenne, kolmivaihejärjestelmä
- sähkökoneet
- tehoelektroniikan sovelluksia
- sähköasennukset, sähköturvallisuus
- sähkömittaukset

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija sähkötekniikan perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata sähköjärjestelmän (tuotanto, verkko, sähkönkäyttö) toiminnan yleisellä tasolla
- tuntee kolmivaihejärjestelmän perusteet ja osaa laskea yksinkertaisia kolmivaihejärjestelmään liittyviä tehtäviä
- osaa kuvata tärkeimpien sähköteknisten komponenttien, laitteiden ja kytkentöjen toimintaa sekä tuntee niiden sovelluksia ja käyttökohteita
- tuntee tärkeimpiä tehoelektroniikan sovelluksia sekä niiden käyttökohteita
- on tutustunut sähköasennuksiin liittyviin sähköturvallisuusvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen
- osaa suorittaa monipuolisesti mittauksia yleismittarilla ja oskilloskoopilla

Sisältö

- sähkötekniikan peruskäsitteet
- sähköjärjestelmän rakenne, kolmivaihejärjestelmä
- sähkökoneet
- tehoelektroniikan sovelluksia
- sähköasennukset, sähköturvallisuus
- sähkömittaukset

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lämpöopin ja termodynamiikan perusteisiin, ja luoda siten pohjaa niiden soveltamiseen koneiden, laitteiden ja prosessien mitoituksessa ja laskennassa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee termodynamiikan perussuureet ja osaa suorittaa niihin liittyvää laskentaa
- ymmärtää lämmön siirtymisen sekä sen vaikutukset aineissa ja rakenteissa (lämmönjohtumisen lämpölaajenemisen, olomuodon muutokset)
- osaa laskea siirtyvän lämpömäärän erilaisissa tilanmuutoksissa
- osaa suorittaa nesteiden ja kaasujen virtauksiin liittyvää laskentaa
- tietää ideaalikaasun tilanyhtälön ja osaa soveltaa sitä erilaisissa tilanmuutosprosesseissa
- ymmärtää ideaalikaasun tilanmuutokset ja niihin pohjautuvat kiertoprosessit
- osaa määrittää lämpövoimakoneen termisen hyötysuhteen sekä lämpöpumpun ja jäähdytyskoneen tehokertoimet
- osaa arvioida erilaisten koneiden energiatehokkuutta
- tuntee Mollier-diagrammin ja sen käytön lämmönsiirtoprosesseihin liittyvässä laskennassa
- osaa tutkia termodynamiikan ilmiöitä mittausjärjestelyin

Sisältö

termodynamiikan pääsäännöt
- paine, lämpötila, mittaaminen
- lämmön johtuminen
- lämpölaajeneminen
- lämpökapasiteetti
- lämpömäärä
- virtausyhtälö, Bernoullin yhtälö, nesteen viskositeetti
- kaasujen ja höyryjen tilanmuutokset
- energiatase, terminen hyötysuhde
- termodynaamisten koneiden toimintaperiaatteet ja kiertoprosessit
- kostea ilma ja Mollier-diagrammi
- termodynamiikan suureisiin liittyvät mittaukset ja tulosten raportointi