Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Ihmiskunta on tienhaarassa, jossa maailman energiankäyttö joudutaan miettimään nopeassa aikataulussa uusiutuviin energialähteisiin ja yhä enemmän sähköön pohjautuviin teknisiin ratkaisuihin perustuvaksi. Myös puhtaan veden saanti sekä raaka-aineiden riittävyys ja jätteiden synnyn ehkäisy edellyttävät nopeita ja isoja muutoksia. Kaikki tämä vaatii myös tiukkaa insinööriosaamista. Energia- ja ympäristötekniikan insinöörikoulutuksesta saat koulutuksen, joka antaa sinulle mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä tällä alalla nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksessa sinun on mahdollista suuntautua uusiutuvien energiatekniikoiden, sähkö- ja automaatiotekniikan, vesitekniikan tai kiertotalouden erikoistumisaloille.

Energia- ja ympäristötekniikan insinöörinä sinulla on valmiudet toimia teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttö-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä sekä alaan liittyvissä viranomaistehtävissä. Opiskelemalla energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa kehität tietoja ja taitoja, joiden avulla opit ymmärtämään energian tuotantoon, varastointiin, jakeluun, käyttöön ja energiatehokkuuteen; sähkö- ja automaatiotekniikkaan; kiertotalouteen sekä vesi- ja ympäristötekniikkaan kytkeytyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Energia- ja ympäristötekniikan koulutuksesta valmistut insinööriksi (AMK).

Alan opinnoissa kehität valmiuksiasi ratkaista konkreettisesti esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin liittyviä asioita:
- hajautettu uusiutuva energiatuotanto ja energiajärjestelmät
-- materiaalien ja veden riittävyys, kiertotalous
- veden puhdistaminen ja vesiensuojelu
- ympäristön vastuullinen hyödyntäminen ja ympäristön tilan parantaminen

Koulutuksessa lähtökohtana on puhdas energia ja energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys sekä kestävä kehitys. Opinnoissa kehität taitojasi luovaan ongelmanratkaisuun sekä alaan liittyvien teknologisten ratkaisujen luomiseen ja soveltamiseen.

Koulutuksen perustana ovat luonnontieteet: matematiikka, kemia ja fysiikka sekä ympäristöalan opinnot. Näitä aiheita opiskelet energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa erityisesti kahtena ensimmäisenä opintovuotena. Jo toisena opiskeluvuotena voit valita insinöörin ydinosaamisen rinnalle itseäsi kiinnostavia vapaasti valittavia opintoja ja aloittaa erikoistumisalasi omia aineita (ks. kohta ”Pääaineen tai erikoistumisalan valinta”). Opintosi sisältävät teoreettisten opintojen lisäksi kenttä- ja laboratorioharjoituksia, simulaatioita ja mallinnuksia, ryhmissä tehtäviä työelämään kytkeytyviä projekteja, harjoittelua ja opinnäytetyön, joka on oma syventävä viimeisenä opintovuotena tehtävä kehittämisprojekti. Koulutuksen oleellisena osana on yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa jo opiskelusi aikana. Näin opiskellessasi kehität insinöörin asiaosaamisen lisäksi työelämävalmiuksiasi ja verkostojasi tulevan ammattialan suuntaan.

KOULUTUKSEN RAKENNE

Koulutus ja opiskelu koostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta. Ydinosaamiseen sisältyvät pakolliset perusopinnot., Laajentavaan osaamiseen sisältyy 60 opintopisteen laajuiset ammattiopinnot, 30 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat opinnot, harjoittelu 30 op ja opinnäytetyö 15 op. Koulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä ja ohjeellinen opiskeluaika neljä vuotta.
Molemmissa erikoistumisalojen koulutuksissa perusopinnot (n. 100 op, noin 1,5 vuotta opintojen alussa) ovat yhteiset. Perusopinnot koostuvat mm. matemaattisluonnontieteellisistä opinnoista, teknisistä insinööriaineista, ympäristöaihepiirin opinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista. Ammattiopinnot koostuvat ammattialan opintomoduuleista (yhteensä vähintään 60 op) ja valinnaisista opinnoista (30 op), harjoittelusta (yhteensä 30 op) sekä opinnäytetyöstä (15 op). Valinnaisiin opintomoduuleihin voi valita opintoja omalta erikoistumisalalta, rinnakkaiselta erikoistumisalalta tai muuten osaamisen kehittymistä tukevista korkeakoulutason opinnoista. Insinöörin perusopintoihin kuuluvien opintojen aikana, toisen opintovuoden syksyn lopuksi, valitset tarjolla olevista vaihtoehdoista joustavasti kiinnostuksesi mukaisen erikoistumisalan. Tarjolla olevat opinnot jakautuvat uusiutuvien energioiden, sähkö- ja automaatiotekniikan, vesi- ja ympäristötekniikan sekä kiertotalouden aloille. Perusopintojen jälkeen erikoistumisalat tarjoavat opiskelijoille omat ammattimoduulit sellaisessa järjestyksessä, joka parhaiten takaa alan osaamisen syvenemisen, mutta myös sen, että esimerkiksi mahdollinen opiskeluvaihtoon lähteminen ei heikennä mahdollisuutta pysyä oman ryhmänsä tahdissa mukana. Tutkintoon kuluva opiskeluaika on maksimissaan neljä vuotta mutta opintoja on mahdollisuus suorittaa nopeamminkin hyödyntämällä esimerkiksi kesälukukautta opiskeluun.

- Uusiutuvat energiat: Uusiutuvat energiat -erikoistumisalalla keskityt energian tehokkaaseen tuotantoon, siirtoon, varastointiin, jakeluun ja käyttöön. Opintojen kohteena on niin perinteisempi uusiutuvan energian tuotanto kuin tulevaisuuden hajautetut ja älykkääseen tuotantoon, varastointiin ja kulutukseen liittyvät ratkaisut. Sinulla on myös mahdollisuus syventää alan osaamistasi työskentelemällä alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa Uuden energian tutkimusryhmässä.

- Vesi- ja ympäristötekniikan erikoistumisalalla opit keskeisiä aihepiirejä liittyen yhdyskuntien vesihuoltoon ja vesiensuojeluun. Opinnot sisältävät vesien puhdistukseen, vesilaitoksiin, hulevesien hallintaan, vesiensuojelun suunnitteluun sekä vesistömittauksiin ja –seurantaan liittyviä kokonaisuuksia. Sinulla on myös mahdollisuus syventää osaamistasi työskentelemällä tutkimus- ja kehittämishankkeissa Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä. Voit täydentää opintojasi valitsemalla lisäksi kiertotaloutta, energiatekniikkaa tai vaikkapa myyntiin liittyviä opintoja.

- Kiertotalous – jätteistä raaka-ainetta ja liiketoimintaa: Kiertotalouteen on mahdollista erikoistua myös ihan omana alanaan. Tällöin valitset opinnoissasi kiertotalouden kursseja ja syvennät osaamistasi Kiertotalous 2.0 oppimisympäristössä ja sen yritysprojekteissa. Kiertotalouteen suuntautuvan opiskelija osaaminen kehittyy liiketoimintaosaamisen suuntaan ja yritysten kehittämisprojekteihin. Opintoja voi tehdä myös Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

URAMAHDOLLISUUDET

Insinööri on hyvin tunnettu ja työelämässä arvostettu tutkinto. Energia- ja ympäristötekniikasta valmistuneet insinöörit työllistyvät hyvin.

Maailmanlaajuinen ja Suomeakin koskettava murros energia-alalla, ympäristöhaasteisiin kohdistuvien teknisten ratkaisujen kehittämistarve sekä Varsinais-Suomen hyvät tulevaisuuden näkymät houkuttelevat nuoria opiskelemaan energia- ja ympäristötekniikkaa Turun ammattikorkeakouluun. Tämän alan insinööriosaamiselle on kysyntää ja uramahdollisuudet ovat erinomaiset. Koulutuksen vahvat perusopinnot ja monipuoliset erikoistumisalat yhdessä opintojen vahvan tutkimus- ja kehittämistoimintakytkennän kanssa mahdollistavat sijoittumisen hyvin erilaisiin yrityksiin ja työtehtäviin. Tyypilliset tehtävät löytyvät konsulttitoimistoista, teollisuusyrityksistä, energialaitoksista, vesi- ja jätehuollosta sekä tuotannon ja teknisen kaupan tehtävistä. Kokemuksen myötä uramahdollisuudet monipuolistuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin sekä esimies- ja johtotehtäviin.

OPISKELIJAN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA OPINTOIHINSA SEKÄ PALAUTTEEN ANTOMAHDOLLISUUDET

Molemmilla erikoistumisaloilla opiskelijan on mahdollista vaikuttaa oman opintokokonaisuuden muodostumiseen ja tarkempaan suuntautumiseen. Yhteistyössä tuutoropettajiensa kanssa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma antaa perusopintojen jälkeen paljon mahdollisuuksia, vaikka valmis opintopolkukin on osoitettavissa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus vaikuttaa saamaansa opetukseen vuorovaikutuksessa opetuksesta vastaavien toimijoiden kanssa (opettajat, koulutus- ja tutkimusvastaavat, koulutus- ja tutkimuspäälliköt sekä tutkimusryhmien henkilökunta). Palautetta opiskelijan arjesta kerätään jatkuvasti, kurssikohtaisesti ja täsmällisemmin vuosittain pidettävien palautepäivien yhteydessä.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Ammattikorkeakoulututkinto avaa monia mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen maisteritason ohjelmiin. Maisteritason tutkinnon jälkeen voit halutessasi hakeutua myös tieteellisiin jatkotutkintoihin, kuten lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin.

Ammattikorkeakoulujen oma jatkotutkinto on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempi AMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Se vastaa samaa EQF (European Qualification Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot, kuten maisteri- ja diplomi-insinööritutkinnot (taso 7). Ylemmät AMK-tutkinnot on suunnattu työelämässä pätevöityneille asiantuntijoille, ja ne linkittyvät usein vahvasti nimenomaan opiskelijan työn, työyhteisön ja laajemmin työelämän kehittämiseen. YAMK-tutkintojen erityispiirteenä onkin opintoja edeltävä työkokemusvaatimus: voit hakea koulutukseen, kun olet ensin kerryttänyt työkokemusta vähintään kaksi vuotta. Ylempiä AMK-opintoja edeltävä työkokemus antaa hyvän pohjan maisteritason opinnoille. Turun AMK:n Master School tarjoaa laajan kattauksen ylempiä AMK-tutkintoja asiantuntija- ja johtamisosaamisen syventämiseen.

Sinulla on myös mahdollisuus halutessasi hakeutua diplomi-insinööriopintoihin heti insinööri (AMK) -tutkinnon suoritettuasi. Diplomi-insinööriksi tähtääville tarjotaan Turun ammattikorkeakoulun ja teknillisten yliopistojen yhteistyönä suunniteltuja opintopolkuja, jotka mahdollistavat DI-tutkinnon suorittamisen nopeasti ja joustavasti heti AMK-tutkinnon jälkeen. Hyvin suorat polut diplomi-insinöörin tutkintoon löytyvät Åbo Akademin englanninkielisiin koulutuksiin, sekä Turun yliopiston suomen- ja englanninkielisiin koulutuksiin. Myös teknilliset yliopistot (Aalto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto)?tarjoavat hyviä mahdollisuuksia alasi jatko-opintoihin.

KANSAINVÄLISTYMINEN

Osa opinnoista toteutetaan englannin kielellä. Opinnoista vähintään 60 opintopistettä on mahdollisuus suorittaa englanniksi. Opiskelijan on mahdollista lähteä myös opiskelijavaihtoon tai suorittaa harjoittelujakso ulkomailla. Opintoihin on toivottavaa sisällyttää alan osaamista syventäviä opintojaksoja ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa. Vaihtojaksot suunnitellaan yhdessä erikoistumisalojen kansainvälisten asioiden vastaavan ja tuutoropettajan kanssa jokaiselle sopiviksi.

Pääosa Turun AMK:n ulkomaisista kumppanikorkeakouluista sijaitsee Euroopassa, mutta alakohtaisia yhteistyökumppaneita on myös Euroopan ulkopuolella. Ulkomaanjaksolle voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuotena, mutta siihen on hyvä valmistautua jo opintojen alkuvaiheessa. Valmistautuakseen opiskeluvaihtoon opiskelija voi esimerkiksi opiskella mahdollisen kohdemaan kieltä ja tutustua sieltä kotoisin oleviin vaihto-opiskelijoihin. Jos taas opiskelija päätyy lähtemään ulkomaille harjoitteluun, kannattaa sopivaa harjoittelupaikkaa alkaa selvittää jo hyvissä ajoin.

Opintojen aikana voi myös kansainvälistyä lähtemättä itse vaihtoon esimerkiksi:
• osallistumalla vieraskieliseen opetukseen ja kieliopintoihin
• valitsemalla opintoihin kansainvälisyyteen liittyviä kursseja, joilla tapaa opiskelijoita eri puolilta maailmaa
• ryhtymällä kv-tuutoriksi, joka toimii ulkomaalaisten opiskelijoiden apuna heidän saapuessaan Suomeen. Turun AMK:ssa opiskelee vuosittain yli 300 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja lähes 400 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, jotka tutustuvat mielellään suomalaisiin opiskelijoihin.
• olemalla mukana opiskelijajärjestö ESN-International Action Clubissa järjestämässä ulkomaisille opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksessa taataan osaaminen energia- ja ympäristötekniikan ammattialalla vastaan tuleviin työtehtäviin, työskentelytapoihin sekä kyky hankkia jatkossa osaamisen syventämiseksi tarvittavia ammattialan tietoja ja taitoja. Koulutus myös tutustuttaa opiskelija energia- ja ympäristöalalla toimivien organisaatioiden toimintaan ja auttaa opiskelijoita luomaan niihin sosiaalisia suhteita sekä antaa käsityksen tuottavuuden, kannattavuuden ja yrittäjyyden merkityksestä. Innovaatiopedagogiikan mukainen oppimisjatkumo taakaa opiskelijalle työelämässä vaadittavia geneerisiä taitoja, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja

Koulutuksissa painottuvat tiedot ja taidot, joiden avulla opitaan ymmärtämään laaja-alaisesti energiaan ja ympäristöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Uusiutuvien energioiden ja vesi- ja ympäristötekniikan erikoistumisaloilta opiskelija valmistuu insinööriksi. Koulutuksissa kehittyy valmiuksia ratkaista konkreettisesti esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin liittyviä asioita:
• tulevaisuuden energiatuotanto, niin uusiutuviin pohjautuva keskitetty kuin hajautettu energiantuotanto
• materiaalien ja veden riittävyys, kiertotalous
• veden puhdistaminen ja vesiensuojelu, vesitekniikka
• ympäristön vastuulliseen hyödyntämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen liittyvät haasteet

Opintojen alussa painotetaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita sekä insinööriaineita, jotka antavat opiskelijalle insinööriosaamisen perustan sekä mahdollistaa syventävien aineiden omaksumisen. Opintojen jatkovaiheessa (1,5 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen) alkavat erikoistumisalan opinnot, joissa opiskelija rakentaa itselleen sellaisen opintokokonaisuuden, jolla hän hankkii sopivan ammattiosaamisen itselleen ja valitsemalleen uralleen. Energia- ja ympäristötekniikan syventävät aineet ovat pääsääntöisesti insinööritieteitä ja soveltavia opintoja. Näiden rinnalla läpi opintojen kulkee ajatus kestävästä kehityksestä sekä ympäristön suojelun, ihmisten toimintatapojen ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi opiskelija saa valmiuksia viestintään, markkinointiin, esimiestehtäviin ja yrittäjyyteen.

Koulutusten perusperiaatteena on tarjota jokaiselle opiskelijalle sellaiset opintokokonaisuudet, jotka varmistavat valmistumisen jälkeisen työllistymisen ja antavat mahdollisimman hyvän perustan koko elämän kestoiselle oppimiselle. Opiskelijat saavat:
• ammatillisen ydinosaamisen
• innovaatiokompetensseja jotka auttavat luomaan uutta ja edistyksellistä
• sosiaalisia taitoja ja työelämässä tarvittavia verkostoja
• insinöörin ammatti-identiteetin
• yrittäjämäisen asenteen

Pedagogiset toimintatavat

Koulutuksissa toimitaan Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan ja tekniikan alan CDIO-periaatteiden mukaisesti. Koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä aloihin liittyvien tutkimusryhmien ja niiden vetämien soveltavien tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa. Koulutuksessa korostuvat ammattikorkeakoulun ulkopuolisen elinkeinoelämän kehitystarpeet, joiden pariin opiskelijat saatetaan opintojen aikana. Opetusmenetelmät ovat monimuotoisia ja vuorovaikutuksen merkitystä korostavia, oppimisympäristöissä tähdätään monialaisuuden, kansainvälisyyden ja sisäisen yrittäjyyden ajattelutavat takaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten opintojen linkittymistä tai muodostumista yksinomaan tutkimusryhmistä tulevista tosielämän kehitystarpeista ja toimeksiannoista. Eri erikoistumisalojen opiskelijat voivat osallistua niille monialaisina ryhminä ja ratkoa erilaisia suunnittelutoimeksiantoja tuottaen ja soveltaen samalla oppimistavoitteisiin ja sisältöön kuuluvia alakohtaisia osaamisia.

Arviointi

Koulutusten arvioinnin kohteena on todellinen osaaminen. Yksityiskohdat tulevat osaamisessa kokonaisuuksien ymmärtämisen jälkeen. Arviointi perustuu osaamiseen ja sen kasvuun. Arviointitavat ovat monimuotoisia ja korostavat opiskelijan kykyä arvioida niin omaa kuin kanssaopiskelevien osaamista. Arvioinnissa käytetään vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia). Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja sillä tuetaan oppimista.

Opintojaksot tai niiden muodostamat moduulit arvioidaan hyväksyttyinä tai hylättyinä tai niissä käytetään asteikkoa 0-5. Numeerisessa arvioinnissa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään arvosanan yksi saavuttamista. Perinteisen kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö voi arvioida opiskelijan edistymistä myös suullisesti ja antamalla tarvittaessa palautetta, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota keskeisiin asioihin (ns. formatiivinen arviointi). Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä.