Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen ja vertaispalautteen antaminen ja saaminen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman opinnäytetyön esittely eri vaiheissa, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit, "klinikat") ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (verkkoartikkelin) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Opiskelija huomioi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet opinnäytetyönsä toteutuksessa.

Sisällön jaksotus

Toteutus on jatkoa opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

2. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden alussa opiskelijat esittelevät opinnäytetyösuunnitelman suunnitelmaseminaarissa elokuun tai syyskuun lähijaksolla. Opinnäytesuunnitelman esittelyn jälkeen opiskelija laatii ja laittaa ohjaajan hyväksyttäväksi opinnäytetyösopimuksen (Somaatti-työkalulla Messissä). Opinnäytetyön toteutus ja aineiston hankinta alkavat.

Lokakuun ja marraskuun lähijaksoilla opiskelijat saavat ryhmäohjausta tutkimusmenetelmiin (Menetelmäklinikka 1 ja 2) sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen (Kirjoittamisklinikka 1).

3. ja 4. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden lopussa (joulukuun lähijakso) tai kolmannen lukukauden alussa (tammikuun lähijakso) opiskelija osallistuu väliseminaariin. Väliseminaaria varten palautetaan opinnäytetyön alustava sisällysluettelo ("dispositio") sekä johdantoluku. Opiskelija esittelee työnsä etenemistä seminaarissa, saa vertaispalautetta ja ohjaajan palautetta sekä antaa itse palautetta toisen opiskelijan työstä (disposition ja johdannon perusteella).

Kolmannen lukukauden aikana kenttätyövaihe eli kehittämistoiminnan toteutus, dokumentointi sekä mahdollisen tutkimusaineiston keruu tulee päätökseen, opiskelija analysoi keräämäänsä tutkimusaineistoa ja/tai kehittämistyöhön liittyvää dokumentaatiota sekä kirjoittaa opinnäytetyötä.

Kulttuurialan opiskelijoilla opinnäyteraportti valmistuu3. lukukauden aikana; sote-opiskelijoilla kirjoittaminen jatkuu vielä 4. lukukaudella.

Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö esitellään loppuseminaarissa: kulttuurialan opiskelijat 3. lukukauden lopulla (toukokuussa), sote-opiskelijat 4. lukukaudella (lokakuussa).

Opinnäytetyö palautetaan esitarkastukseen noin 1,5 kuukautta ennen suunniteltua valmistumisajankohtaa. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella opinnäytetyö viimeistellään ja palautettaan arvioitavaksi.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä verkkoartikkelina kirjoitettavan kypsyysnäytteen laatimiseen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning-kurssialusta: OPINNÄYTETYÖ - Kehittämistyön toteutus ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit ovat Messissä.Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia.
Käytännössä opinnäytetyöraportin esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä YAMK-opinnäytetyönä. Ellei näin ole, työ palautetaan jatkotyöstöä varten.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• löytää ja arvioida oman kehittämistehtävän kannalta relevantteja lähteitä ja tietoa
• rakentaa kehittämishankkeelleen mielekkään käsitteellisen viitekehyksen
• soveltaa projektinhallinnan työkaluja oman kehittämistyön suunnittelussa
• hyödyntää tarkoituksenmukaisia tutkimuksellisen tiedonhankinnan menetelmiä kehittämistyössään
• ottaa huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa eettiset periaatteet sekä tietosuojan
• viestiä kehittämistyöstään ja sen tuloksista eri kohderyhmille kussakin tilanteessa mielekkäillä tavoilla.

Sisältö

• Oman kehittämistyön ammatilliset ja tutkimuksellis-teoreettiset kontekstit
• Tiedonhankinta ja arviointi kehittämishankkeen tarpeisiin
• Projektinhallinnan työkalujen hyödyntäminen kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisuus kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisen tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan suunnittelu
• Etiikka ja tietosuoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
• Kirjoittaminen ja viestintä tutkimus- ja kehittämishankkeissa

Oppimateriaalit

Oppimateriaali ohjeistetaan ja on saatavilla ITS-alustalla.

Tiedonhankinnan verkkokurssin oppimateriaali: https://libguides.turkuamk.fi/etusivu

Opetusmenetelmät

• Luentoalustukset, pienryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset aktiviteetit pienryhmissä lähijaksoilla.

• Itsenäinen etätyöskentely: Ohjeistetun kirjallisuuden ja muun oppimateriaalin lukeminen sekä oppimistehtävien tekeminen.

• Verkkotyöskentely ryhmässä: Oppimistehtävien tuotosten (opinnäyteidean postereiden) jakaminen ja vertaispalautteen antaminen keskustelualustalla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Vaikka opiskelijoiden kehittämishankkeet toteutuisivat yksilötöinä, Kehittämishankkeen menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työskennellään lähitapaamisissa myös eri kokoisissa ja eri kokoonpanoilla muodostettavissa pienryhmissä. Lisäksi opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta itslearning-alustalla. Opintojaksolla hyödynnetään myös yhteisopettajuutta.

Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla työskennellään itsenäisesti verkossa; tehtävät tehdään itsenäisesti yksilötehtävinä.

Opintojaksolla ohjataan opiskelijoita huomioimana kestävän kehityksen näkökulmat oman kehittämishankkeensa suunnittelussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5 opintopisteen laajuinen eli se edellyttää noin 135 tuntia opiskelijan työtä.
Työ koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijan itsenäisestä työskentelystä lähijaksojen välissä:
• Tiedonhankinnan verkkokurssi 1 op = n. 27 tunnin työpanos (kirjaston järjestämä kurssi)
• Oppimistehtävä 1: Kulttuurihyvinvoinnin opinnäytetöihin tutustuminen ja tiivistelmän kirjoittaminen 3 työstä
• Oppimistehtävä 2: Projektinhallinnan työkalujen soveltaminen oman kehittämishankkeen suunnitteluun.
• Oppimistehtävä 3: Valittuun tutkimusmenetelmään/lähestymistapaan perehtyminen
• Oppimistehtävä 4: Aineistonhallinnan suunnitelman laatiminen
• Oppimistehtävä 5: Opinnäyteideaa kuvaavan posterin laatiminen ja suullinen esittely seminaarissa

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Sisällön jaksotus

• Oman kehittämishankkeen kontekstit, opinnäyteprosessi ja siihen liittyvät keskeiset käytännöt yamk-opinnoissa (tammikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tiedonhankinta ja -hallinta kehittämishankkeessa (Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssi 1 op; aloitusinfo tammikuun lähijaksolla, ohjaustapaaminen etänä kurssin puolessavälissä)

• Projektinhallinnan työkalut (helmikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tutkimusmenetelmien sekä palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen kehittämsihankkeessa (maaliskuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tutkimusetiikka ja tietosuoja kehittämishankkeessa; eettisyys, kestävyys ja vastuullisuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (huhtikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Kirjoittaminen ja viestintä kehittämishankkeessa (toukokuun lähijakso)

• Oman opinnäyteidean esittely (kesäkuun lähijakso)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu palautettaviin oppimistehtäviin sekä opinnäyteidean esittelyyn kesäkuun lähipäivässä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena Kupittaan kampuksella. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.

Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Kestävä kehitys on yksi opintojaksolla käsiteltävistä teemoista ja myös monet muut kurssin teemat kytkeytyvät kestävään kehitykseen eri ulottuvuuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: Opiskelija on palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Opiskelija osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli tekoälyä on käytetty opintojakson tehtävien suorittamisessa, opiskelija on ilmoittanut tehtävissä selkeästi, miten, miksi ja missä tekoälyä on hyödynnetty ja mitä ohjelmia tai sovelluksia on käytetty. Tekoälyä on käytetty tarkoituksenmukaisesti oppimisen tukena, ei suoraan valmiiden vastausten tuottamisessa.

Hylätty: Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä ja/tai osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista. Tehtävissä käytetty kieli ei ole ymmärrettävää. Tehtävät on tehty tekoälyä hyödyntäen siten, että sen käytöstä ei ole ilmoitettu tai tehtävät on tehty suurimmaksi osaksi tekoälyä hyödyntäen ja oma pohdinta puuttuu.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja arviointi
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa: rakenteet ja politiikat
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2024 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

pe 23.8. klo 9.00-12.00
pe 20.9. klo 9.00-12.00
to 10.10 klo 13.00-16.15
pe 11.10. klo 9.00-12.00
pe 15.11. klo 9.00-12.00
to 12.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso suoritetaan tekemällä ohjeiden mukaan hyväksytysti opintojakson ennakko- ja oppimistehtävät sekä osallistumalla aktiivisesti lähipäivien opetukseen. Tehtävissä arvioidaan tehtävän suorittamista ohjeiden mukaisesti, lähdemateriaalin soveltamista ja käyttöä, moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta sekä oman pohdinnan ilmenemistä ja ymmärrettävää, selkeää kieliasua. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miksi, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty. Arviointi kohdistuu sekä tehtäviin että aktiiviseen osallistumiseen.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa kulttuurihyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä ja analysoida kulttuurihyvinvointialan osaamisalueita, toimintaympäristöjä ja kehittämistehtäviä

- tarkastella monitasoisesti kulttuurihyvinvoinnin käsitettä: kulttuurihyvinvointi ilmiönä, kehittyvänä ammattialana, sekä elettynä ja koettuna hyvinvointina

- tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin ytimessä olevan henkilökohtaisen taide- ja kulttuurisuhteen yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuristen tarpeiden perustana

- reflektoida omaa osaamistaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä eri alojen ammattilaisten rooleja, yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointialalla

- perustella kulttuurihyvinvoinnin merkityksiä ja ulottuvuuksia yksilöille ja yhteisöille osana erilaisia palveluita ja ammatillisia rooleja.

Sisältö

- kulttuurihyvinvoinnin keskeinen tietopohja, käsitteet ja toimintaympäristöt
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö
- saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttaminen
- tutkimusperusta
- kulttuurihyvinvointipalvelut ja toimintamallit osana palvelujärjestelmää.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taiperustaisia työskentelytapoja sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taideperustaisia työskentelytapoja.

Liitos YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 3 Terveyttä ja hyvinvointia sekä 10 Eriarvoisuuden vähentäminen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut opetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson tehtävien suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty.

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.

Opintojakso rakentuu lähipäivien teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm:
- kulttuurihyvinvoinnin tietopohjan, rakenteiden ja toimintaympäristöjen hahmottaminen
- keskeisten käsitteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö, verkostoituminen, oman osaamisen jakaminen
- saavutettavuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttamisen mahdollistaminen
- taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja vaikuttavuus
- kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelu.

Opintojakson tavoitteena on hahmottaa ja kehittää opiskelijan kannalta olennaista kulttuurihyvinvoinnin ydinosaamista, luoda eri ammattialojen välille yhteistä kieltä ja tietoperustaa sekä johdattaa opiskelijat mukaan kulttuurihyvinvoinnin kehittäjäyhteisöön.

Lähiopetus Kupittaan kampuksella:

ke 15.1.2025 klo 9–12
Teema: Tutustuminen sekä yhteisen tietoperustan ja toimintaympäristön rakentaminen

***

to 13.2.2025 klo 13–16.15
Teema: Tutkimustieto ja toimintaympäristöt

***

pe14.3.2025 klo 9-12
Teema: Saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteutuminen

***

to 10.4.2025 klo 11–16.15
Teema: Moniammatillinen yhteistyö

***
to 8.5.2025 klo 10.45–16.15
Teema: Kulttuurihyvinvointipalveluiden ja toimintamallien suunnittelu osana palvelujärjestelmää

***
pe 6.6.2025 klo 9-12
Teema: Oman osaamisen jakaminen.

Sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin Itslearning-alusta, kurssin opettajat: Anna-Mari Rosenlöf, anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi ja Marjo Harju, marjo.harju@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Opintojaksolla noudatetaan Arenen tekoälysuosituksen liikennevalomallia: https://arene.fi/ajankohtaista/ammattikorkeakoulut-paivittivat-tekoalysuosituksensa-yhdessa-kohti-pedagogisesti-kestavaa-tekoalyn-hyodyntamista/. Liikennevalomalliohjeistus esitellään ensimmäisellä lähiopetuskerralla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa

• tunnistaa omaa ammatillista toimintaansa ohjaavat arvot sekä niiden yhteyden kulttuurihyvinvointialan arvopohjaan ja ihmiskuvaan
• analysoida omia vahvuuksiaan, kehittämistarpeitaan ja toimintamahdollisuuksiaan kehittyvällä kulttuurihyvinvointialalla sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• asettaa ammatillisia tavoitteita sekä analysoida niiden saavuttamisen tiellä olevia esteitä ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevia resursseja
• tarkastella tietoisesti ja kokemuksellisesti omaa taide- ja kulttuurisuhdettaan ja sen hyvinvointivaikutuksia
• luoda ja ylläpitää monialaisia ja -ammatillisia kumppanuuksia ja verkostoja
• soveltaa erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä itsetuntemuksen lisäämiseen ja oman kehittyvän kulttuurihyvinvointiosaajan identiteetin reflektointiin

Sisältö

• Oma uratarina: ammatillinen polku kulttuurihyvinvointiopintojen äärelle
• Kulttuurihyvinvointiosaajan ammatillisen/osaajaidentiteetin muotoutuminen
• Omaelämäkerralliset, tarinalliset, keholliset ja visuaaliset menetelmät itsetuntemuksen, ammatillisen kasvun ja hyvinvoinnin tukena
• Omat vahvuudet ja kehittämiskohteet
• Omaa ammatillista toimintaa ohjaavat arvot
• Omat ammatilliset unelmat ja tavoitteet
• Omat voimavarat ja resilienssi
• Oma kulttuuri- ja taidesuhde ja sen merkitys kulttuurihyvinvointiosaajan identiteetissä
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijan työssä

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan itslearning-kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Ammatillinen elämäkertaprosessi etenee tehtäväperustaisesti: se on strukturoitu, osatehtävistä koostuva jatkumo, jonka edetessä opiskelija päiväkirjaa eli dokumentoi ja reflektoi ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittymisen prosessiaan läpi opintojen.

Työskentely käynnistetään heti opintojen alussa, jolloin kukin laatii digitarinan tiestään kulttuurihyvinvoinnin opintoihin / omasta ammatti-identiteetistään opintojen alkuhetkellä. Huomio kohdistetaan valintoihin, käännekohtiin ja oivalluksiin.

Jokaisen lähiopetusjakson yhteydessä on ammatillisen elämäkertaprosessin pysäkki, jolloin työskennellään ohjatusti ja jaetaan ryhmän kesken ajatuksia, kokemuksia ja päiväkirjatessa syntyneitä oivalluksia pohdittavana olleesta teemasta. Työskentelyssä hyödynnetään erilaisia toiminnallisia, taidelähtöisiä ja kehollisia työskentelyn tapoja.

Opintojen läpi jatkuva prosessi päättyy omaa ammatillista kehittymistä päiväkirjan ja muun opintojen aikaisen dokumentaation kautta analysoivaan loppureflektioon.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Prosessi kytkeytyy lähipäivien yhteiseen työskentelyyn, mutta pääpaino on opiskelijan omassa prosessoinnissa. Opintojakson kuluessa vahvistuvia kompetensseja ovat mm. reflektio-osaaminen, luovuusosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, eettinen osaaminen, itsetuntemus sekä itsensä kehittämisen osaaminen. Kaiken ytimessä on kokonaisvaltainen hyvinvointinäkemys ja kokemuksellinen kulttuurihyvinvointiosaaminen.

Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen kytkeytyvät kysymykset nousevat pohdittaviksi käsiteltäessä esimerkiksi omia arvoja ja niiden merkitystä omassa työssä ja ammatti-identiteetissä sekä taiteen ja kulttuurin merkitystä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ennakkotehtävänä ennen ensimmäistä lähiopetusjaksoa opiskelija etsii ja valikoi omaan ammatilliseen polkuunsa liittyviä valokuvia ja pohtii tietään kulttuurihyvinvoinnin opintoihin.

Opiskelija laatii ensimmäisinä opintojen alussa ohjatussa digitairnatyöpajassa digitarinan polustaan kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutukseen.

Ensimmäisinä lähipäivinä käynnistetään myös päiväkirjaaminen, jota opiskelija tekee säännöllisesti opintojen edetessä, kuukausittain ohjeistettavien teemojen pohjalta.

Kunkin lähiopetusjakson alussa ammatillisen elämäkertaprosessin ”pysäkillä” jaetaan prosessin etenemiseen sisältyviä asioita ja tutkitaan yhdessä oman oppimistiimin ja koko opiskelijaryhmän kanssa kulloistakin teemaa.

Lukukausien lopussa kesäkuussa ja joulukuussa koostetaan siihenastista prosessia, työstetään näkemystä kulttuurihyvinvointialan osaaja/ammatti-identiteetistä sekä suunnataan tulevaisuuden työelämään.

Päiväkirjatyöskentely jatkuu valmistumiseen asti. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija kirjoittaa loppureflektiokoosteen päiväkirjansa ja muun ammatillisen elämäkertaprosessin dokumentaation pohjalta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksytysti.

Sisällön jaksotus

- Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
- Oma ammatillinen polku kulttuurihyvinvoinnin opintojen äärelle
- Oman sote- tai taidealan ammatti-identiteetin erityispiirteet ja muotoutumassa oleva kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisuus
- Omat ammatilliset osaamiset, vahvuudet ja muut resurssit
- Omat ammatilliset tavoitteet ja tie niitä kohti
- Arvot oman ammatti-identiteetin pohjana
- Oma taide- ja kulttuurisuhde ja oma kulttuurihyvinvointikokemus
- Ammatti-identiteetin diskursiivinen ja narratiivinen muotoutuminen
- Verkostojen ja monialaisen yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvoinnin kentässä
- Oma ammatillinen tulevaisuuskuva kulttuurihyvinvoinnin kentällä

Ammatillisessa elämäkertaprosessissa opiskelija työstää ohjatusti erilaisia taidelähtöisiä ja tarinallisia menetelmiä soveltaen omaa uratarinaansa ja ammatillista identiteettiään. Tarkasteltavana ovat kysymykset siitä, millaiseksi oma ammatillisen osaajan ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijan identiteetti on muotoutumassa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Ensimmäisellä lähiopetusjaksolla tarvitaan oma kannettava tietokone sekä kuulokkeet ja mikrofoni (headset) digitarinatyöskentelyä varten.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ammatillisen elämäkertaprosessin työskentely on luonteeltaan reflektiivistä ja itsereflektiivistä; siinä pohditaan ja arvioidaan omaa ammatillista osaamista ja ammatti-identiteettiä sekä ammattialaan liittyviä keskeisiä teemoja. Näitä kriittisiä pohdintoja jaetaan ammatillisen elämäkertaprosessin "pysäkeillä"eli yhteisissä reflektiokeskusteluissa ja muissa pienryhmäaktiviteeteissa. Arviointi kohdistuu ammatillisen elämäkertaprosessin eri osatehtäviin: digitarinaan, osallistumiseen lähipäivien reflektioihin osallistumiseen sekä prosessin päätteeksi työstettävään loppureflektioon.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti keskusteluissa, muissa pienryhmäaktiviteeteissa ja tuotetuissa teksteissä näkyviin tulevaan opiskelijan reflektio- ja itsereflektiokykyyn: kykyyn tarkastella tietoisesti ja analyyttisesti ammatillisia ilmiöitä sekä omaa ajattelua ja toimintaa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa

• tunnistaa omaa ammatillista toimintaansa ohjaavat arvot sekä niiden yhteyden kulttuurihyvinvointialan arvopohjaan ja ihmiskuvaan
• analysoida omia vahvuuksiaan, kehittämistarpeitaan ja toimintamahdollisuuksiaan kehittyvällä kulttuurihyvinvointialalla sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• asettaa ammatillisia tavoitteita sekä analysoida niiden saavuttamisen tiellä olevia esteitä ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevia resursseja
• tarkastella tietoisesti ja kokemuksellisesti omaa taide- ja kulttuurisuhdettaan ja sen hyvinvointivaikutuksia
• luoda ja ylläpitää monialaisia ja -ammatillisia kumppanuuksia ja verkostoja
• soveltaa erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä itsetuntemuksen lisäämiseen ja oman kehittyvän kulttuurihyvinvointiosaajan identiteetin reflektointiin

Sisältö

• Oma uratarina: ammatillinen polku kulttuurihyvinvointiopintojen äärelle
• Kulttuurihyvinvointiosaajan ammatillisen/osaajaidentiteetin muotoutuminen
• Omaelämäkerralliset, tarinalliset, keholliset ja visuaaliset menetelmät itsetuntemuksen, ammatillisen kasvun ja hyvinvoinnin tukena
• Omat vahvuudet ja kehittämiskohteet
• Omaa ammatillista toimintaa ohjaavat arvot
• Omat ammatilliset unelmat ja tavoitteet
• Omat voimavarat ja resilienssi
• Oma kulttuuri- ja taidesuhde ja sen merkitys kulttuurihyvinvointiosaajan identiteetissä
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijan työssä

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan itslearning-kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Ammatillinen elämäkertaprosessi etenee tehtäväperustaisesti: se on strukturoitu, osatehtävistä koostuva jatkumo, jonka edetessä opiskelija päiväkirjaa eli dokumentoi ja reflektoi ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittymisen prosessiaan läpi opintojen.

Työskentely käynnistetään heti opintojen alussa, jolloin kukin laatii digitarinan tiestään kulttuurihyvinvoinnin opintoihin / omasta ammatti-identiteetistään opintojen alkuhetkellä. Huomio kohdistetaan valintoihin, käännekohtiin ja oivalluksiin.

Jokaisen lähiopetusjakson yhteydessä on ammatillisen elämäkertaprosessin pysäkki, jolloin työskennellään ohjatusti ja jaetaan ryhmän kesken ajatuksia, kokemuksia ja päiväkirjatessa syntyneitä oivalluksia pohdittavana olleesta teemasta. Työskentelyssä hyödynnetään erilaisia toiminnallisia, taidelähtöisiä ja kehollisia työskentelyn tapoja.

Opintojen läpi jatkuva prosessi päättyy omaa ammatillista kehittymistä päiväkirjan ja muun opintojen aikaisen dokumentaation kautta analysoivaan loppureflektioon.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Prosessi kytkeytyy lähipäivien yhteiseen työskentelyyn, mutta pääpaino on opiskelijan omassa prosessoinnissa. Opintojakson kuluessa vahvistuvia kompetensseja ovat mm. reflektio-osaaminen, luovuusosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, eettinen osaaminen, itsetuntemus sekä itsensä kehittämisen osaaminen. Kaiken ytimessä on kokonaisvaltainen hyvinvointinäkemys ja kokemuksellinen kulttuurihyvinvointiosaaminen.

Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen kytkeytyvät kysymykset nousevat pohdittaviksi käsiteltäessä esimerkiksi omia arvoja ja niiden merkitystä omassa työssä ja ammatti-identiteetissä sekä taiteen ja kulttuurin merkitystä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ennakkotehtävänä ennen ensimmäistä lähiopetusjaksoa opiskelija etsii ja valikoi omaan ammatilliseen polkuunsa liittyviä valokuvia ja pohtii tietään kulttuurihyvinvoinnin opintoihin.

Opiskelija laatii ensimmäisinä opintojen alussa ohjatussa digitairnatyöpajassa digitarinan polustaan kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutukseen.

Ensimmäisinä lähipäivinä käynnistetään myös päiväkirjaaminen, jota opiskelija tekee säännöllisesti opintojen edetessä, kuukausittain ohjeistettavien teemojen pohjalta.

Kunkin lähiopetusjakson alussa ammatillisen elämäkertaprosessin ”pysäkillä” jaetaan prosessin etenemiseen sisältyviä asioita ja tutkitaan yhdessä oman oppimistiimin ja koko opiskelijaryhmän kanssa kulloistakin teemaa.

Lukukausien lopussa kesäkuussa ja joulukuussa koostetaan siihenastista prosessia, työstetään näkemystä kulttuurihyvinvointialan osaaja/ammatti-identiteetistä sekä suunnataan tulevaisuuden työelämään.

Päiväkirjatyöskentely jatkuu valmistumiseen asti. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija kirjoittaa loppureflektiokoosteen päiväkirjansa ja muun ammatillisen elämäkertaprosessin dokumentaation pohjalta.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksytysti.

Sisällön jaksotus

- Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
- Oma ammatillinen polku kulttuurihyvinvoinnin opintojen äärelle
- Oman sote- tai taidealan ammatti-identiteetin erityispiirteet ja muotoutumassa oleva kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisuus
- Omat ammatilliset osaamiset, vahvuudet ja muut resurssit
- Omat ammatilliset tavoitteet ja tie niitä kohti
- Arvot oman ammatti-identiteetin pohjana
- Oma taide- ja kulttuurisuhde ja oma kulttuurihyvinvointikokemus
- Ammatti-identiteetin diskursiivinen ja narratiivinen muotoutuminen
- Verkostojen ja monialaisen yhteistoiminnan merkitys kulttuurihyvinvoinnin kentässä
- Oma ammatillinen tulevaisuuskuva kulttuurihyvinvoinnin kentällä

Ammatillisessa elämäkertaprosessissa opiskelija työstää ohjatusti erilaisia taidelähtöisiä ja tarinallisia menetelmiä soveltaen omaa uratarinaansa ja ammatillista identiteettiään. Tarkasteltavana ovat kysymykset siitä, millaiseksi oma ammatillisen osaajan ja kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijan identiteetti on muotoutumassa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Ensimmäisellä lähiopetusjaksolla tarvitaan oma kannettava tietokone sekä kuulokkeet ja mikrofoni (headset) digitarinatyöskentelyä varten.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ammatillisen elämäkertaprosessin työskentely on luonteeltaan reflektiivistä ja itsereflektiivistä; siinä pohditaan ja arvioidaan omaa ammatillista osaamista ja ammatti-identiteettiä sekä ammattialaan liittyviä keskeisiä teemoja. Näitä kriittisiä pohdintoja jaetaan ammatillisen elämäkertaprosessin "pysäkeillä"eli yhteisissä reflektiokeskusteluissa ja muissa pienryhmäaktiviteeteissa. Arviointi kohdistuu ammatillisen elämäkertaprosessin eri osatehtäviin: digitarinaan, osallistumiseen lähipäivien reflektioihin osallistumiseen sekä prosessin päätteeksi työstettävään loppureflektioon.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti keskusteluissa, muissa pienryhmäaktiviteeteissa ja tuotetuissa teksteissä näkyviin tulevaan opiskelijan reflektio- ja itsereflektiokykyyn: kykyyn tarkastella tietoisesti ja analyyttisesti ammatillisia ilmiöitä sekä omaa ajattelua ja toimintaa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa kulttuurihyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä ja analysoida kulttuurihyvinvointialan osaamisalueita, toimintaympäristöjä ja kehittämistehtäviä

- tarkastella monitasoisesti kulttuurihyvinvoinnin käsitettä: kulttuurihyvinvointi ilmiönä, kehittyvänä ammattialana, sekä elettynä ja koettuna hyvinvointina

- tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin ytimessä olevan henkilökohtaisen taide- ja kulttuurisuhteen yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuristen tarpeiden perustana

- reflektoida omaa osaamistaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä eri alojen ammattilaisten rooleja, yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointialalla

- perustella kulttuurihyvinvoinnin merkityksiä ja ulottuvuuksia yksilöille ja yhteisöille osana erilaisia palveluita ja ammatillisia rooleja.

Sisältö

- kulttuurihyvinvoinnin keskeinen tietopohja, käsitteet ja toimintaympäristöt
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö
- saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttaminen
- tutkimusperusta
- kulttuurihyvinvointipalvelut ja toimintamallit osana palvelujärjestelmää.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus sisältäen teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteuteaan lähiopetuksena ja/tai verkko-opetuksena. Työskentelyssä hyödynnetään taiperustaisia työskentelytapoja sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.
- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät
- Itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taideperustaisia työskentelytapoja.

Liitos YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 3 Terveyttä ja hyvinvointia sekä 10 Eriarvoisuuden vähentäminen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: On palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut opetukseen aktiivisesti. Osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson tehtävien suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty.

Hylätty: Ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä eikä osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.

Opintojakso rakentuu lähipäivien teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm:
- kulttuurihyvinvoinnin tietopohjan, rakenteiden ja toimintaympäristöjen hahmottaminen
- keskeisten käsitteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
- kulttuurihyvinvointialan kansainvälinen kehitys ja tausta
- moniammatillinen yhteistyö, verkostoituminen, oman osaamisen jakaminen
- saavutettavuus ja kulttuuristen tarpeiden toteuttamisen mahdollistaminen
- taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja vaikuttavuus
- kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelu.

Opintojakson tavoitteena on hahmottaa ja kehittää opiskelijan kannalta olennaista kulttuurihyvinvoinnin ydinosaamista, luoda eri ammattialojen välille yhteistä kieltä ja tietoperustaa sekä johdattaa opiskelijat mukaan kulttuurihyvinvoinnin kehittäjäyhteisöön.

Lähiopetus Kupittaan kampuksella:

ke 15.1.2025 klo 9–12
Teema: Tutustuminen sekä yhteisen tietoperustan ja toimintaympäristön rakentaminen

***

to 13.2.2025 klo 13–16.15
Teema: Tutkimustieto ja toimintaympäristöt

***

pe14.3.2025 klo 9-12
Teema: Saavutettavuus, moninaisuus ja kulttuuristen tarpeiden toteutuminen

***

to 10.4.2025 klo 11–16.15
Teema: Moniammatillinen yhteistyö

***
to 8.5.2025 klo 10.45–16.15
Teema: Kulttuurihyvinvointipalveluiden ja toimintamallien suunnittelu osana palvelujärjestelmää

***
pe 6.6.2025 klo 9-12
Teema: Oman osaamisen jakaminen.

Sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen mukaan.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin Itslearning-alusta, kurssin opettajat: Anna-Mari Rosenlöf, anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi ja Marjo Harju, marjo.harju@turkuamk.fi

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojakson aikana suoritettaviin ennakko- ja oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Opintojaksolla noudatetaan Arenen tekoälysuosituksen liikennevalomallia: https://arene.fi/ajankohtaista/ammattikorkeakoulut-paivittivat-tekoalysuosituksensa-yhdessa-kohti-pedagogisesti-kestavaa-tekoalyn-hyodyntamista/. Liikennevalomalliohjeistus esitellään ensimmäisellä lähiopetuskerralla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• löytää ja arvioida oman kehittämistehtävän kannalta relevantteja lähteitä ja tietoa
• rakentaa kehittämishankkeelleen mielekkään käsitteellisen viitekehyksen
• soveltaa projektinhallinnan työkaluja oman kehittämistyön suunnittelussa
• hyödyntää tarkoituksenmukaisia tutkimuksellisen tiedonhankinnan menetelmiä kehittämistyössään
• ottaa huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa eettiset periaatteet sekä tietosuojan
• viestiä kehittämistyöstään ja sen tuloksista eri kohderyhmille kussakin tilanteessa mielekkäillä tavoilla.

Sisältö

• Oman kehittämistyön ammatilliset ja tutkimuksellis-teoreettiset kontekstit
• Tiedonhankinta ja arviointi kehittämishankkeen tarpeisiin
• Projektinhallinnan työkalujen hyödyntäminen kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisuus kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisen tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan suunnittelu
• Etiikka ja tietosuoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
• Kirjoittaminen ja viestintä tutkimus- ja kehittämishankkeissa

Oppimateriaalit

Oppimateriaali ohjeistetaan ja on saatavilla ITS-alustalla.

Tiedonhankinnan verkkokurssin oppimateriaali: https://libguides.turkuamk.fi/etusivu

Opetusmenetelmät

• Luentoalustukset, pienryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset aktiviteetit pienryhmissä lähijaksoilla.

• Itsenäinen etätyöskentely: Ohjeistetun kirjallisuuden ja muun oppimateriaalin lukeminen sekä oppimistehtävien tekeminen.

• Verkkotyöskentely ryhmässä: Oppimistehtävien tuotosten (opinnäyteidean postereiden) jakaminen ja vertaispalautteen antaminen keskustelualustalla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Vaikka opiskelijoiden kehittämishankkeet toteutuisivat yksilötöinä, Kehittämishankkeen menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työskennellään lähitapaamisissa myös eri kokoisissa ja eri kokoonpanoilla muodostettavissa pienryhmissä. Lisäksi opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta itslearning-alustalla. Opintojaksolla hyödynnetään myös yhteisopettajuutta.

Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla työskennellään itsenäisesti verkossa; tehtävät tehdään itsenäisesti yksilötehtävinä.

Opintojaksolla ohjataan opiskelijoita huomioimana kestävän kehityksen näkökulmat oman kehittämishankkeensa suunnittelussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5 opintopisteen laajuinen eli se edellyttää noin 135 tuntia opiskelijan työtä.
Työ koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijan itsenäisestä työskentelystä lähijaksojen välissä:
• Tiedonhankinnan verkkokurssi 1 op = n. 27 tunnin työpanos (kirjaston järjestämä kurssi)
• Oppimistehtävä 1: Kulttuurihyvinvoinnin opinnäytetöihin tutustuminen ja tiivistelmän kirjoittaminen 3 työstä
• Oppimistehtävä 2: Projektinhallinnan työkalujen soveltaminen oman kehittämishankkeen suunnitteluun.
• Oppimistehtävä 3: Valittuun tutkimusmenetelmään/lähestymistapaan perehtyminen
• Oppimistehtävä 4: Aineistonhallinnan suunnitelman laatiminen
• Oppimistehtävä 5: Opinnäyteideaa kuvaavan posterin laatiminen ja suullinen esittely seminaarissa

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Sisällön jaksotus

• Oman kehittämishankkeen kontekstit, opinnäyteprosessi ja siihen liittyvät keskeiset käytännöt yamk-opinnoissa (tammikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tiedonhankinta ja -hallinta kehittämishankkeessa (Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssi 1 op; aloitusinfo tammikuun lähijaksolla, ohjaustapaaminen etänä kurssin puolessavälissä)

• Projektinhallinnan työkalut (helmikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tutkimusmenetelmien sekä palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen kehittämsihankkeessa (maaliskuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Tutkimusetiikka ja tietosuoja kehittämishankkeessa; eettisyys, kestävyys ja vastuullisuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (huhtikuun lähijakso ja oppimistehtävä)

• Kirjoittaminen ja viestintä kehittämishankkeessa (toukokuun lähijakso)

• Oman opinnäyteidean esittely (kesäkuun lähijakso)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu palautettaviin oppimistehtäviin sekä opinnäyteidean esittelyyn kesäkuun lähipäivässä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

- soveltaa ja kehittää kulttuurihyvinvoinnin lähestymis- ja työtapoja erilaisten toimijoiden parissa oman ammattiosaamisensa mukaisesti

- hyödyntää yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja verkosto-osaamista tuottaessaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä sekä kehittäessään kulttuurihyvinvointia mahdollistavia ja edistäviä toimintatapoja ja rakenteita

- suunnitella ja yhteiskehittää kulttuurihyvinvointipalveluja osana moniammatillista tiimiä asiakaslähtöisesti

- arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikutuksia ja merkityksiä

- tunnistaa ja analysoida kulttuurihyvinvoinnin arvopohjaa sekä kulttuurihyvinvointia osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntaa

- jäsentää, viestiä ja reflektoida omaa osaamistaan kulttuurihyvinvoinnin ammattikentällä ja rakenteissa.

Sisältö

Opinnoissa vahvistetaan sekä teoreettista että käytännön osaamista kulttuurihyvinvoinnin mahdollistamisesta eri toimintaympäristöissä, palveluprosesseissa ja erilaisten toimijoiden kanssa.

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitteluun sekä arviointiin.

Opintojaksolla hahmotetaan kulttuurihyvinvointialan rahoitusta, systeemistä ajattelua sekä kestävää kehitystä.

Opinnoissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointialan eettisiä periaatteita suhteessa eri ammattialoihin.

Opintojaksolla perehdytään oman ammattiosaamisen esittelemiseen ja siitä viestimiseen kulttuurihyvinvointialalla.

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan Itslearning-oppimisalustalla. Osa materiaaleista on englanniksi.

Opetusmenetelmät

Teema-alustuksia, puheenvuoroja, luentoja, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opetus toteutetaan lähiopetuksena Kupittaan kampuksella. Työskentelyssä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä sekä opiskelijoiden omaa erityisosaamista.

Yksilötehtävissä perehdytään opintojakson kirjallisuuteen ja lähdemateriaaleihin, harjoitellaan tiedonhankintaa ja jalostamista sekä jäsenneltyä asioiden esitystapaa. Tehtävissä hyödynnetään taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kontaktiopetuksessa perehdytään opintojaksolle keskeiseen teoriaan ja tutkimustietoon sekä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Pienryhmätyöskentelyssä korostuvat itseohjautuvuus, vertaisoppiminen, reflektointitaidot, luovuus, moniammatillisuus sekä dialoginen vuorovaikutus. Innovaatiopedagogiikka on keskiössä kaikissa Turun ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Opiskelu tapahtuu teoriaa käytäntöihin ja työelämään soveltaen.

Kestävä kehitys on yksi opintojaksolla käsiteltävistä teemoista ja myös monet muut kurssin teemat kytkeytyvät kestävään kehitykseen eri ulottuvuuksiin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Lähipäivien ennakkotehtävät
- Oppimistehtävät

Jakson oppimistehtävät kuvataan tarkemmin Itslearning-alustalla.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Hyväkstty: Opiskelija on palauttanut kaikki tehtävät ja osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti. Opiskelija osoittaa oppimis- ja ennakkotehtävissään opintojakson sisältöjen hallintaa ja soveltamista. Mikäli tekoälyä on käytetty opintojakson tehtävien suorittamisessa, opiskelija on ilmoittanut tehtävissä selkeästi, miten, miksi ja missä tekoälyä on hyödynnetty ja mitä ohjelmia tai sovelluksia on käytetty. Tekoälyä on käytetty tarkoituksenmukaisesti oppimisen tukena, ei suoraan valmiiden vastausten tuottamisessa.

Hylätty: Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia tehtäviä ja/tai osallistunut lähiopetukseen tai suorittanut korvaavia tehtäviä. Palautetut tehtävät ovat ylimalkaisia ja/tai eivät vastaa pääosaan tehtävänannossa pyydetyistä asioista. Tehtävissä käytetty kieli ei ole ymmärrettävää. Tehtävät on tehty tekoälyä hyödyntäen siten, että sen käytöstä ei ole ilmoitettu tai tehtävät on tehty suurimmaksi osaksi tekoälyä hyödyntäen ja oma pohdinta puuttuu.

Sisällön jaksotus

Opintojaksolla opiskelija syventää ja kehittää tietojaan ja osaamistaan kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena. Opintojakso rakentuu lähipäivien eri teemojen ympärille.

Opintojaksolla toimitaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa opiskelija jakaa osaamistaan. Joitakin jakson osioita voidaan toteuttaa englanniksi ja integroida TKI-hankkeisiin.

Opintojakson teemoja ovat mm.
- kulttuurihyvinvointitoiminnan etiikka, arvopohja ja laatu
- kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja arviointi
- asiantuntijaviestintä sekä argumentointi
- kulttuurihyvinvointi osana yhteiskuntaa: rakenteet ja politiikat
- kulttuurihyvinvointialan ansainta ja systeeminen ajattelu sekä kestävä kehitys.

Opintojakso pohjautuu Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -jaksolla opitulle.

Opintojakso alkaa elokuussa 2024 ja toteutetaan Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon lähipäivien aikana. Kontaktiopetus:

pe 23.8. klo 9.00-12.00
pe 20.9. klo 9.00-12.00
to 10.10 klo 13.00-16.15
pe 11.10. klo 9.00-12.00
pe 15.11. klo 9.00-12.00
to 12.12. klo 9.00–12.00

Kurssin sisältö voi täydentyä ja muokkautua ajankohtaisten teemojen ja tapahtumien mukaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso suoritetaan tekemällä ohjeiden mukaan hyväksytysti opintojakson ennakko- ja oppimistehtävät sekä osallistumalla aktiivisesti lähipäivien opetukseen. Tehtävissä arvioidaan tehtävän suorittamista ohjeiden mukaisesti, lähdemateriaalin soveltamista ja käyttöä, moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta sekä oman pohdinnan ilmenemistä ja ymmärrettävää, selkeää kieliasua. Mikäli opiskelija käyttää opintojakson suorittamisessa tekoälyä, opiskelijan tulee ilmoittaa, miksi, miten ja missä tehtävissä sitä on hyödynnetty. Arviointi kohdistuu sekä tehtäviin että aktiiviseen osallistumiseen.

Esitietovaatimukset

Kulttuurihyvinvointi osaamisalana -opintojakso tulee olla suoritettuna ennen tätä opintojaksoa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen ja vertaispalautteen antaminen ja saaminen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman opinnäytetyön esittely eri vaiheissa, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit, "klinikat") ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (verkkoartikkelin) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Opiskelija huomioi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet opinnäytetyönsä toteutuksessa.

Sisällön jaksotus

Toteutus on jatkoa opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

2. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden alussa opiskelijat esittelevät opinnäytetyösuunnitelman suunnitelmaseminaarissa elokuun tai syyskuun lähijaksolla. Opinnäytesuunnitelman esittelyn jälkeen opiskelija laatii ja laittaa ohjaajan hyväksyttäväksi opinnäytetyösopimuksen (Somaatti-työkalulla Messissä). Opinnäytetyön toteutus ja aineiston hankinta alkavat.

Lokakuun ja marraskuun lähijaksoilla opiskelijat saavat ryhmäohjausta tutkimusmenetelmiin (Menetelmäklinikka 1 ja 2) sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen (Kirjoittamisklinikka 1).

3. ja 4. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden lopussa (joulukuun lähijakso) tai kolmannen lukukauden alussa (tammikuun lähijakso) opiskelija osallistuu väliseminaariin. Väliseminaaria varten palautetaan opinnäytetyön alustava sisällysluettelo ("dispositio") sekä johdantoluku. Opiskelija esittelee työnsä etenemistä seminaarissa, saa vertaispalautetta ja ohjaajan palautetta sekä antaa itse palautetta toisen opiskelijan työstä (disposition ja johdannon perusteella).

Kolmannen lukukauden aikana kenttätyövaihe eli kehittämistoiminnan toteutus, dokumentointi sekä mahdollisen tutkimusaineiston keruu tulee päätökseen, opiskelija analysoi keräämäänsä tutkimusaineistoa ja/tai kehittämistyöhön liittyvää dokumentaatiota sekä kirjoittaa opinnäytetyötä.

Kulttuurialan opiskelijoilla opinnäyteraportti valmistuu3. lukukauden aikana; sote-opiskelijoilla kirjoittaminen jatkuu vielä 4. lukukaudella.

Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö esitellään loppuseminaarissa: kulttuurialan opiskelijat 3. lukukauden lopulla (toukokuussa), sote-opiskelijat 4. lukukaudella (lokakuussa).

Opinnäytetyö palautetaan esitarkastukseen noin 1,5 kuukautta ennen suunniteltua valmistumisajankohtaa. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella opinnäytetyö viimeistellään ja palautettaan arvioitavaksi.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä verkkoartikkelina kirjoitettavan kypsyysnäytteen laatimiseen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning-kurssialusta: OPINNÄYTETYÖ - Kehittämistyön toteutus ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit ovat Messissä.Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia.
Käytännössä opinnäytetyöraportin esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä YAMK-opinnäytetyönä. Ellei näin ole, työ palautetaan jatkotyöstöä varten.