Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan yhteinen YAMK-koulutus, Kulttuurihyvinvointi, antaa sosiaali-, taide- tai terveysalan osaajille valmiudet kehittää omaan ammatilliseen osaamiseensa ja verkostoihinsa pohjautuen tulevaisuuden työelämää. Koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista erilaisiin sosiaali-, taide- ja terveysalan asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointitehtäviin ja näitten yhdyspinnoille.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kulttuurihyvinvointialan asiantuntijan tietopohja käytettäväksi itsenäisen ajattelun ja alan kehittämistyön perustana. Kulttuurihyvinvointiala toimii sosiaali-, terveys- ja kulttuurialojen rajapinnoilla: koulutuksen ytimessä on alan ja eri alojen välisiin yhdyspintoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmärtäminen. Kulttuurihyvinvointialan erityisasiantuntija tarvitsee kehittyneitä luovan osaamisen ja ongelmanratkaisun taitoja, joita tarvitaan uusien tietojen ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistelemiseen. Tällainen asiantuntija on vastuullinen toimija ja muutosvaikuttaja, joka pystyy myös arvioimaan ja kehittämään sekä omaa että toisten työskentelyä alalla.

Kulttuurihyvinvointi-koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen toteutuksesta vastaa Turun AMK:n Taideakatemia yhdessä Turun AMK:n Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön (TERHY) kanssa. Koulutus johtaa Master-tutkintoon eli ylempään AMK-tutkintoon, joka vastaa osaamistasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisteritutkintoa ja antaa saman pätevyyden esimerkiksi julkiseen virkaan.

Turun AMK:n Master School valmistaa asiantuntijoita alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master School antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää asiantuntijuuttaan ja syventää osaamistaan yhdessä työelämän kanssa. Tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijuus kytkeytyy koko Suomen kilpailukyvyn kehittymiseen.

Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on vankka osaaminen kulttuuri- ja taide-, kasvatus-, sosiaali- tai terveysalalta tai näiden yhdistelmistä. Opiskelijalla on vahva motivaatio kehittää ja soveltaa osaamistaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi taiteen, kulttuurin ja luovuuden avulla, sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla koko yhteiskunnassa.

Työelämä edellyttää uudenlaista verkostomaista osaamista erilaisissa tilanteissa, erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan monialaista kulttuurihyvinvointiosaamista, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyjä toimia erilaisissa moniammatillisissa yhteisöissä ja projekteissa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen myötä:

Opiskelija on kosketuksessa omaan taide- ja kulttuurisuhteeseensa ja sen hyvinvointimerkityksiin ja -mahdollisuuksiin.

Opiskelija on kosketuksissa kokonaisvaltaiseen oppimiseensa kaikilla kokemisen tasoilla.

Opiskelija tiedostaa työnsä arvopohjan ja ihmiskäsityksen ja kykenee tietoisiin eettisiin valintoihin kulttuurihyvinvointialan ammattilaisena.

Opiskelija pystyy hahmottamaan ja erittelemään kulttuurihyvinvointiin liittyvän tietoperustan periaatteet: käsitteet ja keskeiset teoreettiset lähestymistavat

Opiskelija osaa reflektoida ja soveltaa omaa ammattitaitoaan suhteessa kehittyvään kulttuurihyvinvointialaan.

Opiskelija osaa soveltaa luovaa ja tulevaisuusorientoitunutta ajattelutapaa työhönsä kulttuurihyvinvointialan osaajana.

Opiskelija osaa perustella tutkimustiedon pohjalta taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia eri asiakasryhmille ja eri konteksteissa.

Opiskelija osaa koordinoida, soveltaa ja kehittää kulttuuri- ja taideperustaisten työskentelytapojen toteutuksia eri toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kytkeä omaa kulttuurihyvinvointialan osaamistaan kestävän kehityksen tavoitteisiin omassa työssään.

Opiskelija osaa toimia, viestiä ja vaikuttaa monialaisissa tiimeissä ja toimintaympäristöissä ja yhdistää omaa osaamistaan luovasti toisten osaamisiin.

Opiskelija osaa vaikuttaa esteettömien ja saavutettavien kulttuuri- ja taidepalvelujen lisäämiseen ja laatuun yhteiskunnassa.

Opiskelija osaa viestittää kulttuurihyvinvointialan sisällä ja alasta ulospäin sekä käydä alan keskustelua.

Opiskelija pystyy toimimaan kulttuurihyvinvointialan asiantuntijana ja kehittäjänä.

Pedagogiset toimintatavat

Pedagogiset toimintatavat

Kulttuurihyvinvointi-koulutus toteutuu monimuoto-opintoina.

Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu opiskelijan oman aikataulun mukaisesti tämän valitsemassa paikassa. Opiskelu toteutuu verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä sekä erilaisina ryhmä- ja projektitöinä. Itsenäistä opiskelua tukee ja rytmittää kontaktiopetus, jota on ohjelmassa pääsääntöisesti kahtena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa.

Kulttuurihyvinvointi-koulutus on jo lähtökohtaisesti monialainen koulutus, sillä opiskelijaksi voi hakeutua erilaisilla pohjakoulutuksilla ja erilaisilla kulttuuri- ja taide-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammatillisilla taustoilla ja osaamisprofiileilla. Opiskelijaryhmän monialaisuus on vahvuus ja monialaisissa tiimeissä toimittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa tuoreita ideoita, ratkaisuja ja innovaatioita.

Opettaja oppimisprosessin tukena:
Kulttuurihyvinvoinnin kouluttajatiimin opettajat toimivat opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tukijoina, opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaajina sekä verkostoitumisen ja monialaisen tiimityöskentelyn mahdollistajina. Kouluttajatiimillä on pedagogisen osaamisen lisäksi vahva substanssiosaaminen sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja taide- ja/tai kasvatusaloilta.

Jokainen opiskelija käy tuutoropettajansa kanssa keskustelun opintojen alussa sekä toisen tai kolmannen lukukauden aikana. Keskustelussa opiskelijaa tuetaan omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tekemisessä ja seuraamisessa.

Opiskelijalähtöiset oppimis- ja opetusmenetelmät:
Kulttuurihyvinvointi-koulutuksen Master-opiskelijoiden opintoihin sisältyy ammatillinen elämäkertaprosessi, joka ohjaa omien ammatillisten valintojen ja tavoitteiden, oman osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä oman ammatti-identiteetin jatkuvaan reflektointiin.
Koulutuksen peruslähtökohtana on opiskelijalähtöinen oppimisprosessi ja monipuolisten, luovien ja mielekkäiden oppimistehtävien toteuttaminen. Oppimistehtävistä monet kytkeytyvät opiskelijan omaan opinnäytetyönä tehtävään kehittämishankkeeseen ja vievät sitä osaltaan eteenpäin. Lisäksi oppimistehtävinä hyödynnetään tapausesimerkkejä, ongelmia ja mahdollisia toimeksiantoja työelämäkumppaneilta. Reflektiivinen, keskusteleva yhdessä oppiminen on koulutuksen pedagoginen perusta.

Monipuoliset oppimisympäristöt:
Kulttuurihyvinvointi-koulutuksessa opiskelua ja oppimista tapahtuu monissa eri oppimisympäristöissä. Joitakin oppimisympäristöjä hyödyntävät kaikki koulutuksen opiskelijat yhdessä, joitakin ne opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristön omien osaamistavoitteidensa ja oppimispolkunsa kannalta mielekkääksi oppimisen tavaksi ja paikaksi.

Oppilaitosympäristö:
Opiskelijat kokoontuvat kontaktijaksolle Turun ammattikorkeakoulun kampukselle pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kontaktijakso toimii tärkeänä oppimisprosessin ohjauksen, vertaistuen sekä tiimityöskentelyn ja yhteisen reflektion paikkana. Lisäksi jaksoilla järjestetään kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä vierailevien asiantuntijoiden tai omien opettajien luentoalustuksia. Kontaktijaksoilla ryhmän opiskelijat kohtaavat myös mahdollisuuksien mukaan muita Master School -opiskelijoita esim. yhteisissä seminaareissa.

Verkko-oppimisympäristö:
Monimuotototeutuksen ”kotipesänä” toimii oppilaitoksen verkko-oppimisympäristö, josta opiskelija löytää sekä yleisen koulutusta koskevan tiedon että yksittäisten moduulien tai opintojaksojen ohjelman, oppimateriaalit, oppimistehtävien ohjeet sekä oppimistehtävien tekemiseen, jakamiseen ja/tai palauttamiseen käytettävät työkalut. Osa oppimisaktiviteeteista tapahtuu verkkoympäristössä vuorovaikutuksessa opiskelijaryhmän tai tiimin kesken. Verkko-oppimisympäristön työkaluja voidaan tarpeen mukaan täydentää myös muulla etäopiskelun mahdollistavalla opetusteknologialla.

Yhteistyöverkostot:
Kulttuurihyvinvointi-koulutuksen opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän verkostojen kanssa ja opiskelijaa kannustetaan hyödyntämään kehittämishankkeessaan ja muissa opinnoissaan omia ammatillisia verkostojaan sekä luomaan uusia. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään oman ammatillisen kehittymisensä kannalta relevantteja tapahtumia, palveluita ja koulutustilaisuuksia sekä opinnollistamaan näitä vapaasti valittaviin opintoihinsa.

Tutkimusryhmät ja TKI-hankkeet:
Opiskelijalla on mahdollisuus kytkeä oma opinnäytetyönä tehtävä kehittämishankkeensa Taideakatemian tutkimusryhmien toimintaan tai muihin Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Opiskelija voi myös tehdä vapaasti valittaviin opintoihin projektiopintoja TKI-hankkeissa.

Koulutuksen palautejärjestelmä:
Kulttuurihyvinvointi-koulutus nojaa jatkuvan itsearvioinnin sekä jatkuvan palautteen periaatteeseen. Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti ja koulutusta kehitetään jatkuvassa dialogissa työelämän kanssa. Palautetta saadaan esimerkiksi hankeyhteistyökumppaneilta ja koulutuksen työelämäverkostoilta.

Arviointi

Arviointi

Kunkin opintojakson arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa kuvattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteissa on huomioitu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokompetenssit.

Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty–hylätty tai 0–5. Opinnäytetyö-kehittämishanke arvioidaan asteikolla 0–5, ja opiskelija saa arvioinnista lausunnon, jossa arvosana perustellaan. Kehittämishankkeen arvioinnissa sovelletaan Turun ammattikorkeakoulun yhteisiä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereitä. Opinnäytetyöllä on aina kaksi arvioijaa, joista toinen on opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Toinen arvioija voi olla joko Turun ammattikorkeakoulun opettaja tai työelämän edustaja. Ennen tätä opinnäyteprosessin päätteeksi tapahtuvaa summatiivista arviointia opiskelija saa opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta tai kouluttajatiimin opettajilta palautetta, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittämään opinnäytetyötään. Prosessiarviointia tapahtuu ryhmätilanteissa tutkimus- ja kehittämissuunnitelman esittelyn sekä myöhemmin kehittämishankkeen etenemisen esittelyn yhteydessä, kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa sekä opinnäyteraportin esitarkastusversion palauttamisen jälkeen.

Opettajan arviointi:
Opettajan tekemä arviointi kohdistuu jatkuvan arvioinnin periaatteella kaikkiin opintojakson aikana tehtyihin oppimistehtäviin. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan osaamista osoittavaan lopputuotokseen (oppimistulos) että opiskelijan työskentelyprosessiin (osaamisen kehittyminen).

Itsearvioinnin ytimessä on ammatillinen elämäkertaprosessi, joka toimii oman osaamisen ja sen kehittymisen sekä oman ammatti-identiteetin reflektoinnin välineenä läpi opintojen. Lisäksi opiskelijalta edellytetään oman osaamisen kehittymisen reflektointia kaikissa opintoihin liittyvissä raporteissa, kuten vapaasti valittaviin opintoihin tehtävien projektiopintojen raporteissa ja opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen raportoinnissa.

Vertaisarviointia hyödynnetään useissa oppimistehtävissä verkko-oppimisalustalla, jossa opiskelijat jakavat toisilleen oppimistehtävinä toteutettujen tuotoksien keskeneräisiä tai valmiita versioita ja antavat palautetta toistensa töistä. Myös lähitapaamisissa opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta kehittämishankkeiden esittelyjen sekä erilaisten oppimistehtävien käsittelyn yhteydessä. Vertaisarviointia tapahtuu jokaisella opintojaksolla.

Työelämäarviointi:
Ulkoista työelämäkumppaneiden tekemää arviointia tapahtuu opinnäytetöissä, joilla on toimeksiantaja tai joille osoitetaan toiseksi ohjaajaksi ja/tai arvioijaksi työelämän edustaja. Erillisten toimeksiantojen myötä, esim. osana vapaasti valittavia opintoja, käydään kehittävää keskustelua työelämäedustajien kanssa.