Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen ja vertaispalautteen antaminen ja saaminen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman opinnäytetyön esittely eri vaiheissa, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit, "klinikat") ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (verkkoartikkelin) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla (toimeksianto tai muu yhteistyösuhde).

Opiskelija huomioi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet opinnäytetyönsä toteutuksessa.

Sisällön jaksotus

Toteutus on jatkoa opinnäytetyöprojektin valmistelulle ensimmäisen opintolukukauden aikana (Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu).

2. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden alussa opiskelijat esittelevät opinnäytetyösuunnitelman suunnitelmaseminaarissa elokuun tai syyskuun lähijaksolla. Opinnäytesuunnitelman esittelyn jälkeen opiskelija laatii ja laittaa ohjaajan hyväksyttäväksi opinnäytetyösopimuksen (Somaatti-työkalulla Messissä). Opinnäytetyön toteutus ja aineiston hankinta alkavat.

Lokakuun ja marraskuun lähijaksoilla opiskelijat saavat ryhmäohjausta tutkimusmenetelmiin (Menetelmäklinikka 1 ja 2) sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen (Kirjoittamisklinikka 1).

3. ja 4. LUKUKAUSI

Toisen lukukauden lopussa (joulukuun lähijakso) tai kolmannen lukukauden alussa (tammikuun lähijakso) opiskelija osallistuu väliseminaariin. Väliseminaaria varten palautetaan opinnäytetyön alustava sisällysluettelo ("dispositio") sekä johdantoluku. Opiskelija esittelee työnsä etenemistä seminaarissa, saa vertaispalautetta ja ohjaajan palautetta sekä antaa itse palautetta toisen opiskelijan työstä (disposition ja johdannon perusteella).

Kolmannen lukukauden aikana kenttätyövaihe eli kehittämistoiminnan toteutus, dokumentointi sekä mahdollisen tutkimusaineiston keruu tulee päätökseen, opiskelija analysoi keräämäänsä tutkimusaineistoa ja/tai kehittämistyöhön liittyvää dokumentaatiota sekä kirjoittaa opinnäytetyötä.

Kulttuurialan opiskelijoilla opinnäyteraportti valmistuu3. lukukauden aikana; sote-opiskelijoilla kirjoittaminen jatkuu vielä 4. lukukaudella.

Valmis tai lähes valmis opinnäytetyö esitellään loppuseminaarissa: kulttuurialan opiskelijat 3. lukukauden lopulla (toukokuussa), sote-opiskelijat 4. lukukaudella (lokakuussa).

Opinnäytetyö palautetaan esitarkastukseen noin 1,5 kuukautta ennen suunniteltua valmistumisajankohtaa. Ohjaajalta saadun palautteen perusteella opinnäytetyö viimeistellään ja palautettaan arvioitavaksi.

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyöraportin julkaisuun Theseus-tietokannassa sekä verkkoartikkelina kirjoitettavan kypsyysnäytteen laatimiseen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning-kurssialusta: OPINNÄYTETYÖ - Kehittämistyön toteutus ja raportointi

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

YAMK-opinnäytetyön arviointikriteerit ovat Messissä.Työn ohjaaja sekä työlle ulkopuolinen arvioija (opintojakson toinen opettaja) arvioivat työn näitten kriteerien mukaisesti ja antavat työstä lausunnon.

Jos työllä on toimeksiantaja, joka antaa lausunnon, tämän lausunnon tulee olla arvioijilla käytössä.

Hylätty (0)

Työ ei täytä YAMK-opinnäytetyölle asetettuja minimivaatimuksia.
Käytännössä opinnäytetyöraportin esitarkastusprosessissa varmistetaan, että työ on hyväksyttävissä YAMK-opinnäytetyönä. Ellei näin ole, työ palautetaan jatkotyöstöä varten.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen opiskelija Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla.
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen (”opinnäytetyökahvilaan”) ja yksilöohjaukseen osallistuminen.
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla.
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimus- ja kehittämishanke, seminaareihin sekä ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä
• Ryhmäohjaukseen (seminaarit) ja yksilöohjaukseen (kasvokkaiset tai virtuaaliset tapaamiset ohjaajan kanssa) osallistuminen
• Kypsyysnäytteen (mediatiedotteen) kirjoittaminen valmiista kehittämishankkeesta

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti, ohjaajansa tuella. Mahdollista on tehdä opinnäytetyö myös työparin kanssa. Muitten opintojen sisältöjä ja lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan omassa työssä. Erikseen sovittavissa on mahdollisuus käyttää tutkimus- ja koulutusvastaavien tai muitten Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Vertaiskommentointi pienryhmässä (seminaariryhmät, oppimistiimit) on tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu-opintojakson (5op) jälkeen itse kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:

• Kehittämishankkeen alustavan suunnitelman esittely toisen lukukauden alussa ja lyhyen esityksen valmistelu sitä varten.
• Tutkimus- ja kehittämissuunnitelman viimeistely palautteiden perusteella toisen lukukauden alussa (kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työstetyn ensimmäisen version pohjalta).
• Oman kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja näistä raportointi tutkielman, artikkelin tai portfolion muodossa.
• Opinnäytetyön etenemisen esittely väliseminaarissa; toisten töitten kommentointi.
• Kehittämishankkeen tulosten ja lähes valmiin/valmiin työn esittely loppuseminaarissa.
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön liittyvä kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Kehittämishanke rakentuu kehittämistavoitteiden mukaisesta kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä kehittämistyön tulosten julkistamisesta ja tiedottamisesta.

Kehittämishanke käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan. Opintojen ensimmäisellä lukukaudella kehittämishankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla, mikä on osa opinnäytetyötä (30 op). Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi-opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään hankkeen toiminnot, niitten ja tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5, soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.
Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt lähijaksoilla sekä sen raportointi tutkielman, artikkelin tai portfolion muodossa) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta.

Arviointiteemat:
1. Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen
2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen
3. Itsensä kehittämisen osaaminen
4. Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen
5. Eettinen osaaminen

Hylätty (0)

Suoritus ei ole hyväksyttävissä kriteeristön tasosta 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arviointilauselmat oppimisalustalla ja messissä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arviointilauselmat oppimisalustalla ja messissä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arviointilauselmat oppimisalustalla ja messissä.