Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa 3d-mallintamisen perusteita sekä pystyy hyödyntämään sitä ideoiden jalostamisessa ja esittämisessä. Opiskelija osaa jalostaa luovan ajattelun tuloksia tuote- ja palvelukonsepteiksi.

Sisältö

3D-mallintamisen perusteet
Harjoitukset valituilla 3d-mallinnusohjelmilla
Konseptimuotoilun perusteet

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan ITS:ssä

Opetusmenetelmät

Oppitunnilla tehtävät case-esimerkit ja harjoitustyöt, itsenäinen työskentely

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojaksokohtaisessa ITS -työtilassa

Sisällön jaksotus

3D-mallinnus ja -konseptointi
Toteutuksen sisältö kuvataan tarkemmin its -oppimisympäristön työtilassa

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS -oppimisympäristö ja sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen työskentely ja vastuunotto
Jatkuva palaute
Itse- ja ryhmäarviointi

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, vastuunottoa ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö

Opintojakso muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät
- Prototypointi ideoinnissa

Oppimateriaalit

https://sitra.fi
https://media.sitra.fi/2019/01/07145732/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa. (2003) Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuus ry. Helsinki.
Kokkonen, Ville et al. (2005) Visioiva tuotekonseptointi: työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry. Hollola.
Dorst, Kees, 2016: Frame innovation - Create new thinking by Design (e-book)
Sanders, Stappers. (2014) Convivial Toolbox – Generative Research for the front end of Design. BIS Publisher.
Curedale. (2013) 50 Brainstorming Methods for team and individual ideation. Design Community Collage Inc.

Muuta kirjallisuutta
Milton, Rodgers. (2013) Research methods for product design. Laurence King Publishing.
Crucq-Toffolo, Knitel. (2016) Concept code – How to create meaningful concepts. BIS Publisher.
VanPatter, Pastor. (2016) Innovation methods mapping. Humantific Publishing.
Phillips. (2012) Creating the perfect design brief – How to manage design for strategic advantage. Allworth Press.
Liedtka, King, Bennett. (2013) Solving Problems with Design Thinking, 2013. Columbia University Press.
Koivisto, Säynäjäkangas, Forsberg. (2019) Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Satu Miettinen (toim.). (2021) Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiateollisuus

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen sekä vertaisoppiminen
Etäopiskelu
Harjoitustyöt
Itsenäinen ja ohjattu työskentely
Yksilö- ja pienryhmätehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Harjoitustehtäviä voi korjata opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, jossa olennaista on tekemällä ja kokeilemalla oppiminen ja tiedon jakaminen vertaisoppimalla.
Oppimisalustana itsLearning
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, ke, to)

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään. Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Kestävä kehitys voi esiintyä yhtenä sisältönä harjoitus- ja projektitehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitustyöt
Yksilö- ja ryhmätyöskentely
1op = 27h opiskelijantyötä, 5 op = 135 h opiskelijan työtä, joka koostuu kontaktiopetuksesta ja harjoitustöistä Zoomissa työjärjestyksen mukaisesti sekä itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö: Luovuus, megatrendit, kestävä kehitys, ideoinnin menetelmät , prototypoinnin mahdollisuudet sekä fasilitointi.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Tarvittaessa myös puhelin.
Opinnot vaativat pakollista läsnäoloa, jotta vertaisoppiminen, oppimiskeskustelut ja tiimityöt mahdollistuvat sovituissa tapaamisissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnoissa arvioidaan tehtyjen harjoitussuoritusten ja työskentelyn laatu sekä vastuunotto omasta oppimisesta.
Harjoitustöistä annetaan palautetta itsLearning kautta sekä suullisesti etätapaamisissa.
Arviointeina käytetään sekä itse-, vertais- sekä opettajan tekemään arviointia.
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty erittäin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa. Opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta omasta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia sekä osaa soveltaa erilaisia käyttäjäymmärrystä ja -tietoa tuottavia menetelmiä.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyys on ensimmäinen ydinosa muotoilullista näkökulmaa: lähtökohtaisesti aina suunnitellaan ja kehitetään asioita muille(kin) kuin itselle. Opintojakso johdattaa empatian, uteliaisuuden ja yhteisen kommunikoinnin merkitykseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun pohjautuen.

Käyttäjälähtöisyyteen johdattelevat pääteemamme ovat
- fyysinen käyttäjä, ergonomia ja käytettävyys
- aistit käyttäjäkokemuksessa
- tunteet käyttäjäkokemuksessa - ennen ja jälkeen

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.

Opetusmenetelmät

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Myöhässä palautetut harjoitustyöt alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, joka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. nuorten aikuisten työelämään liittyvien taitojen oppimisena sekä ammatillisten ja teknisten taitojen osaamista. Opintojakso edistää myös säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27 h opiskelijan työtä.
Moduulin 5 op on 135 h opiskelijan työtä, joka muodostuu etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 2 x 4h (Hannu, Mervi)
- Opettajien omat etäkerrat yhteensä noin 4 x 4h (Hannu 4 x 4h, Mervi 4 x 4h)

1h opetusta on 45 min.

Sisällön jaksotus

Kurssi toteutetaan 3.9.-13.11.2024

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Moduulissa toteutetaan yksin tai pienryhmissä erilaisia harjoituksia käyttäjälähtöisyyteen liittyen (mm. käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja ergonomian periaatteita ja standardeja.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning, mutta myös sähköposti ja puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa mahdollisten uusien tarpeiden määrittelemiseksi.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyyden ja -tiedonhankinnan projekti.

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.

Opetusmenetelmät

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Myöhässä palautetut harjoitustyöt alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, mikä perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen vähenee ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa 27 h opiskelijan työtä. 10 op on 270 h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 4 x 8h ja lopetuskerta 4h (Hannu, Mervi)

1 h opetusta on 45 min.

Sisällön jaksotus

Tämä moduuli pohjautuu Johdanto käyttäjälähtöisyyteen, käytettävyyteen ja ergonomiaan 5 op. Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.

Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchaus-menetelmällä.

Moduuli toteutetaan syksyllä 2024. Lähiopiskelupäiviä ovat perjantait työjärjestyksen mukaisesti.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning, mutta myös sähköposti ja puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut niiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee muotoiluajattelun erilaisia määritelmiä, osaa myös omin sanoin määritellä muotoiluajattelun lähtökohdat, soveltaa näkökulmaa ja eri menetelmiä haasteisiin eri aloilla osana monialaista tiimiä.

Sisältö

Muotoiluajattelu on tapa tarkastella, nähdä aistia maailmaa.
Muotoiluajattelu ymmärrettäväksi tekemisenä ja merkityksellisyyden luojana.

Muotoiluajattelu 5 op opintojakso sopii kaikille, jotka haluavat oppia kokonaisvaltaisen, inhimillisen ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntämistä erilaisissa ammatillisissa haasteissa.

Opintojakso rakentuu Johdannosta ja neljästä pääteemasta (4K)
1. Kokonaisuus
2. Kokemus
3. Kokeilu
4. Konseptointi
Jokainen teema sisältää tehtäviä, jotka rakentavat ymmärrystä edellisen päälle.

Oppimateriaalit

Yhteinen lukuaineisto
- Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.
- Design Thinking – engage, ideate, innovate (CalSoft_DT_guide -pdf Itslearning-alustalla)
- Clatworthy, S. 2017. Service Design Thinking.(Chapter11-servicedesignthinking -pdf Itslearning-alustalla)
https://www.researchgate.net/publication/322733238_Service_design_thinking
- An Introduction to Design Thinking, PROCESS GUIDE (dschool_designthinking_introduction -pdf Itslearning-alustalla)
- Burnett, Bill; Evans, David, 2016: Designing Your Life, How to build a well-lived, joyful life
- Burnett, Bill; Evans, David, 2020: Designing Your Work Life, How to thrive and find happiness at work

Lisämateriaali
- Cross, N. 2011. Design Thinking
- Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.
- Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.
- Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.
- Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet
- VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.
- VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.
- Tolle, Echard, 1997: Läsnäolon voima, Tie henkiseen heräämiseen

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot, yhteisoppiminen, itsenäinen opiskelu ja reflektointi

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys kytketään osaksi muotoiluajattelua johdannossa ja lukupiiriaineistossa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työhön sisältyy lähi- ja etäohjauskertojen lisäksi itsenäistä ohjattua opiskelua. Ohjaavana määrittelynä 1 op = 27h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Muotoiluajattelun teoreettinen pohja
- Johdannot
- Kirjallisen aineiston lukeminen ja reflektointi (lukupiiri)
Käytäntöön soveltaminen
- Oman elämän muotoilu
- Palvelumuotoilun projekteihin kytkeytyminen, tulevaisuuden mahdollisuuksien muotoilu (visioiva konseptointi)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien suorittaminen sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Itse-/vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut tapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivisuus sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä 5
Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivisuus ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä suunnittelussa käytössä olevia kuvankäsittely-, vektorigrafiikka- ja presentaatio-ohjelmia suunnitelmien ammattimaiseen esittämiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa digitaalisia 2D- ja 3D-ohjelmia suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja osana moniammatillista työskentely-ympäristöä.
- Opiskelija osaa siirtää digitaalisia aineistoja digitaaliseen valmistukseen.

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- 2D- ja 3D-ohjelmat digitaalisessa tuotekehitysympäristössä
- Digitaalinen tuoteprosessi, CAD/CAM perusteet
- Presentaatiomateriaalit ja -taidot

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Erillistä tenttiä ei ole.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aikana käydään läpi tyypilliset muotoilijoiden käyttämät ohjelmistot ja menetelmät:
Graafinen suunnittelu (Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator, Taitto: Adobe InDesign, Graafinen käyttöliittymä: Adobe XD, Kuvankäsittely: Adobe Photoshop).
3D-mallinnus: (Polygon mallinnus: Blender, Pintamallinnus: Rhino3D)
Visualisointi / Renderointi: (Ohjelmakohtaiset työkalut).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Its -opintojaksokohtainen työtila. Tukipyynnöt sähköposti.

Arviointiasteikko

H-5

Hylätty (0)

Sovitut tehtävät ovat palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro
Opintojakso toteutetaan pienryhmissä. Lähitunnit sisältävät teoriaa ja käytännön tiimityötä. Lähitunnit (verkossa) ovat pakollisia, koska silloin käsitellään ko. teoria ja aikaa on varattu myös yhteiselle tiimityölle. Teoriaosuudet nauhoitetaan poissaolijoille.

Luennot, yksilötehtävät ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Esittelyt
Vertaispalautteet
Loppuraportti ja esitys toimeksiantajalle
Artikkeli tehdystä projektista
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan, jossa korostuu kokeilut, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä erilaisten näkökulmien yhdistäminen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. nuorten aikuisten työelämään liittyvien taitojen oppimisena sekä ammatillisten ja teknisten taitojen osaamista. Opintojakso edistää myös säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Opinnot ovat etäopintoja, joten matkustamista kampukselle ei ole ja hiilidioksidipäästöjä ei synny.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h ml. lähiopetus

- Esseet 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 12h
- Loppuraportti ja artikkeli 24h
- Vertaispalautteet 8h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: kevät 2025

Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, Service Blueprint, liiketoimintamalli (Business Model Canvas)

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Opiskelijat hankkivat itse palvelumuotoiluprojektin aiheen ja toimeksiantajan. Myös koulu voi tarjota aiheen, jos sellaisia on saatavilla. Projektit tehdään 3-4- hengen tiimeissä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (mm. opinnäyteanalyysi) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
- Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
- Tehtävien palauttaminen aikataulussa
- Prosessiportfolio tai loppuraportti, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (esim. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin tueksi tehdään myös itse-, vertais- ja työelämän antama arviointi projektista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä eri asteisia malleja ja prototyyppejä, joiden avulla hän havainnollistaa suunniteltuja ratkaisuja, testaa niiden toimivuutta, kommunikoi suunnitelmista sekä vie suunnitelmia eteenpäin. Opiskelija osaa valita prototypointiin kulloinkin sopivia materiaaleja ja tekniikoita liittyen mm. suunnitteluprosessin vaiheeseen, käyttökohteeseen, valmistettavuuteen sekä kustannuksiin ja aikatauluihin.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Prototypoinnin menetelmät

Oppimateriaalit

Witthoft, Scott, 2022: This is a Prototype? The Curious Craft of Building New Ideas

Terstiege, Gerrit, 2009: The Making of Design: From the First Model to the Final Product
Kettunen, Ilkka, 2001: Muodon palapeli

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot
Tekemällä oppiminen: itsenäiset harjoitustehtävät, harjoitusprojekti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Oppiminen perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opinnot vähentävät myös sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ohjattuja oppimistehtäviä tehdään sekä lähitunneilla että itsenäisesti, osittain pienryhmissä.

1 op = 27 h opiskelijan työtä
> 5 op = 135 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden käsittelymenetelmiin ideoita konkretisoitaessa.

Kurssilla perehdytään eri tasoisten prototyyppien käytön mahdollisuuksiin kommunikoinnin tukena, ideointimenetelmänä ja ongelmaratkaisun työkaluna.

Harjoitustehtäviä itsenäisesti sekä lähitapaamisissa kampuksen protoilutiloissa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteet: harjoitustehtävät ja osallistuminen lähitunneilla sekä vastuunotto oppimisestaan. Palaute tehdyistä tehtävistä itsLearningin kautta ja jatkuva palaute/ohjaus kontaktituntien aikana. Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Puuttuva tai heikko osallistuminen lähitapaamisiin.

Harjoitustehtäviä ei ole tehty tai niissä on liian paljon puutteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Useita poissaoloja lähitapaamisista.

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen lähitapaamisiin ja yhteiseen toimintaan on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen lähitapaamisiin ja yhteiseen toimintaan on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen kehittämisessä.

Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Opiskelija ymmärtää käsin piirtämisen mahdollisuuksia havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Oppimateriaalit

Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004 / Drawing on the right side of the brain, 1999
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi - Informaatiomuotoilun perusteet, 2019
Josef Albers: Värien vuorovaikutus / Interaction of colors, 1975
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008 / Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Alex Milton, Paul Rodgers: Research Methods for Product Design, 2007
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Seppo Rihlama: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa, 2000

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Oppimisalustana käytetään itsLearningia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä vastaanotetaan myös myöhässä, mutta se vaikuttaa alentavasti arvosanaan, koska kurssirakenne perustuu aikaisempien tehtävien suorittamiseen ennen uusien tehtävien tekoa. Tehtäviä voi parannella opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, joka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op 27 h opiskelijan työtä eli 5 op on 135 h opiskelijan työtä. Tämä sisältää etäkontaktiohjauksen 8 iltaa (3 x 45 min oppituntia) eli yhteensä 24 oppituntia.

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen muotoilussa.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Sisältö:
Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Kurssi suoritetaan 2.10.-10.12.2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu pääasiallisesti itsLearning-alustalla, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteena ovat harjoitustehtävät ja yleinen aktiivisuus ja osallistuminen etätapaamisissa ja keskusteluissa. Jatkuvaa sanallista palautetta ja arviointia annetaan etätapaamisissa sekä henkilökohtaista palautetta kirjallisesti mm. itsLearningin palautuslaatikon kautta.

Myöhässä palautetut harjoitustehtävät ja poissaolot etätapaamisissa alentavat arvosanaa, koska kurssi etenee pohjautuen osittain aikaisempiin suorituksiin.

Hylätty (0)

Harjoitustöitä ei ole tehty, tai niitä ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija syventää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation osaamistaan.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.
Opiskelija osaa hyödyntää käsin piirtämisen menetelmiä havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä.

Sisältö

Visuaalisen kommunikoinnin ja piirtämisen harjoitustehtäviä
- croquis-piirtäminen
- prototypointi visuaalisessa kommunikoinnissa
- värien vuorovaikutus

Oppimateriaalit

Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004
Josef Albers: Värien vuorovaikutus
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi, informaatiomuotoilun perusteet
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook
Englanniksi
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Drawing on the right side of the brain, 1999
Josef Albers: Interaction of colors
Harald Arnkil: Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook

Opetusmenetelmät

Tutkiva oppiminen ja kokeilut. Tekemällä oppiminen (Hands-on)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä voi parannella opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, jonka mukaan oppiminen perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opinnot vähentävät myös sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 h opiskelijan työtä. 3 op = 81 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikoinnin merkityksen suunnittelussa. Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Opintojakso täydentää Visuaalinen kommunikointi 1:n sisältöjä seuraavasti:
- Croquis-piirtäminen
- Prototypointi
- Värien havainnointi Albersin väriteorian mukaisesti

Kurssi suoritetaan 4.10.-13.12.2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning kautta, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteet: harjoitustehtävät ja osallistuminen lähitunneilla sekä vastuunotto oppimisestaan. Palaute tehdyistä tehtävistä itsLearningin kautta ja jatkuva palaute/ohjaus kontaktituntien aikana. Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Harjoitustehtäviä ei ole tehty tai niissä on liian paljon puutteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro
Opintojakso toteutetaan pienryhmissä. Lähitunnit sisältävät teoriaa ja käytännön tiimityötä. Lähitunnit (verkossa) ovat pakollisia, koska silloin käsitellään ko. teoria ja aikaa on varattu myös yhteiselle tiimityölle. Teoriaosuudet nauhoitetaan poissaolijoille.

Luennot, yksilötehtävät ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Esittelyt
Vertaispalautteet
Loppuraportti ja esitys toimeksiantajalle
Artikkeli tehdystä projektista
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan, jossa korostuu kokeilut, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä erilaisten näkökulmien yhdistäminen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. nuorten aikuisten työelämään liittyvien taitojen oppimisena sekä ammatillisten ja teknisten taitojen osaamista. Opintojakso edistää myös säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Opinnot ovat etäopintoja, joten matkustamista kampukselle ei ole ja hiilidioksidipäästöjä ei synny.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h ml. lähiopetus

- Esseet 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 12h
- Loppuraportti ja artikkeli 24h
- Vertaispalautteet 8h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: kevät 2025

Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, Service Blueprint, liiketoimintamalli (Business Model Canvas)

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Opiskelijat hankkivat itse palvelumuotoiluprojektin aiheen ja toimeksiantajan. Myös koulu voi tarjota aiheen, jos sellaisia on saatavilla. Projektit tehdään 3-4- hengen tiimeissä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (mm. opinnäyteanalyysi) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
- Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
- Tehtävien palauttaminen aikataulussa
- Prosessiportfolio tai loppuraportti, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (esim. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin tueksi tehdään myös itse-, vertais- ja työelämän antama arviointi projektista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee muotoiluajattelun erilaisia määritelmiä, osaa myös omin sanoin määritellä muotoiluajattelun lähtökohdat, soveltaa näkökulmaa ja eri menetelmiä haasteisiin eri aloilla osana monialaista tiimiä.

Sisältö

Muotoiluajattelu on tapa tarkastella, nähdä aistia maailmaa.
Muotoiluajattelu ymmärrettäväksi tekemisenä ja merkityksellisyyden luojana.

Muotoiluajattelu 5 op opintojakso sopii kaikille, jotka haluavat oppia kokonaisvaltaisen, inhimillisen ja kokeilevan lähestymistavan hyödyntämistä erilaisissa ammatillisissa haasteissa.

Opintojakso rakentuu Johdannosta ja neljästä pääteemasta (4K)
1. Kokonaisuus
2. Kokemus
3. Kokeilu
4. Konseptointi
Jokainen teema sisältää tehtäviä, jotka rakentavat ymmärrystä edellisen päälle.

Oppimateriaalit

Yhteinen lukuaineisto
- Brown, T. 2019. Change by design: how design thinking transforms organizations and inspires innovation.
- Design Thinking – engage, ideate, innovate (CalSoft_DT_guide -pdf Itslearning-alustalla)
- Clatworthy, S. 2017. Service Design Thinking.(Chapter11-servicedesignthinking -pdf Itslearning-alustalla)
https://www.researchgate.net/publication/322733238_Service_design_thinking
- An Introduction to Design Thinking, PROCESS GUIDE (dschool_designthinking_introduction -pdf Itslearning-alustalla)
- Burnett, Bill; Evans, David, 2016: Designing Your Life, How to build a well-lived, joyful life
- Burnett, Bill; Evans, David, 2020: Designing Your Work Life, How to thrive and find happiness at work

Lisämateriaali
- Cross, N. 2011. Design Thinking
- Miettinen, S. (toim.). 2014. Muotoiluajattelu.
- Miettinen, S. (toim.) 2021: Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen.
- Raami, A. 2020. Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun.
- Valtonen, A. & Nikkinen, P (toim.) 2022: Muotoilulla muutokseen, Kehitystyön uudet mahdollisuudet
- VanPatter, GK; Pastor, E. 2016. Innovation Methods Mapping, De-mystifying 80+ years of innovation process design.
- VanPatter, GK; Pastor, E.; Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making sense of the future that has already arrived.
- Tolle, Echard, 1997: Läsnäolon voima, Tie henkiseen heräämiseen

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot, yhteisoppiminen, itsenäinen opiskelu ja reflektointi

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys kytketään osaksi muotoiluajattelua johdannossa ja lukupiiriaineistossa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työhön sisältyy lähi- ja etäohjauskertojen lisäksi itsenäistä ohjattua opiskelua. Ohjaavana määrittelynä 1 op = 27h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Muotoiluajattelun teoreettinen pohja
- Johdannot
- Kirjallisen aineiston lukeminen ja reflektointi (lukupiiri)
Käytäntöön soveltaminen
- Oman elämän muotoilu
- Palvelumuotoilun projekteihin kytkeytyminen, tulevaisuuden mahdollisuuksien muotoilu (visioiva konseptointi)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien suorittaminen sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Itse-/vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut tapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivisuus sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä 5
Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivisuus ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä eri asteisia malleja ja prototyyppejä, joiden avulla hän havainnollistaa suunniteltuja ratkaisuja, testaa niiden toimivuutta, kommunikoi suunnitelmista sekä vie suunnitelmia eteenpäin. Opiskelija osaa valita prototypointiin kulloinkin sopivia materiaaleja ja tekniikoita liittyen mm. suunnitteluprosessin vaiheeseen, käyttökohteeseen, valmistettavuuteen sekä kustannuksiin ja aikatauluihin.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Prototypoinnin menetelmät

Oppimateriaalit

Witthoft, Scott, 2022: This is a Prototype? The Curious Craft of Building New Ideas

Terstiege, Gerrit, 2009: The Making of Design: From the First Model to the Final Product
Kettunen, Ilkka, 2001: Muodon palapeli

Opetusmenetelmät

Johdantoluennot
Tekemällä oppiminen: itsenäiset harjoitustehtävät, harjoitusprojekti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Oppiminen perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opinnot vähentävät myös sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ohjattuja oppimistehtäviä tehdään sekä lähitunneilla että itsenäisesti, osittain pienryhmissä.

1 op = 27 h opiskelijan työtä
> 5 op = 135 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Kurssilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden käsittelymenetelmiin ideoita konkretisoitaessa.

Kurssilla perehdytään eri tasoisten prototyyppien käytön mahdollisuuksiin kommunikoinnin tukena, ideointimenetelmänä ja ongelmaratkaisun työkaluna.

Harjoitustehtäviä itsenäisesti sekä lähitapaamisissa kampuksen protoilutiloissa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteet: harjoitustehtävät ja osallistuminen lähitunneilla sekä vastuunotto oppimisestaan. Palaute tehdyistä tehtävistä itsLearningin kautta ja jatkuva palaute/ohjaus kontaktituntien aikana. Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Puuttuva tai heikko osallistuminen lähitapaamisiin.

Harjoitustehtäviä ei ole tehty tai niissä on liian paljon puutteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Useita poissaoloja lähitapaamisista.

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen lähitapaamisiin ja yhteiseen toimintaan on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen lähitapaamisiin ja yhteiseen toimintaan on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija osaa 3d-mallintamisen perusteita sekä pystyy hyödyntämään sitä ideoiden jalostamisessa ja esittämisessä. Opiskelija osaa jalostaa luovan ajattelun tuloksia tuote- ja palvelukonsepteiksi.

Sisältö

3D-mallintamisen perusteet
Harjoitukset valituilla 3d-mallinnusohjelmilla
Konseptimuotoilun perusteet

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan ITS:ssä

Opetusmenetelmät

Oppitunnilla tehtävät case-esimerkit ja harjoitustyöt, itsenäinen työskentely

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojaksokohtaisessa ITS -työtilassa

Sisällön jaksotus

3D-mallinnus ja -konseptointi
Toteutuksen sisältö kuvataan tarkemmin its -oppimisympäristön työtilassa

Viestintäkanava ja lisätietoja

ITS -oppimisympäristö ja sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen työskentely ja vastuunotto
Jatkuva palaute
Itse- ja ryhmäarviointi

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, vastuunottoa ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö

Opintojakso muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät
- Prototypointi ideoinnissa

Oppimateriaalit

https://sitra.fi
https://media.sitra.fi/2019/01/07145732/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa. (2003) Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuus ry. Helsinki.
Kokkonen, Ville et al. (2005) Visioiva tuotekonseptointi: työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry. Hollola.
Dorst, Kees, 2016: Frame innovation - Create new thinking by Design (e-book)
Sanders, Stappers. (2014) Convivial Toolbox – Generative Research for the front end of Design. BIS Publisher.
Curedale. (2013) 50 Brainstorming Methods for team and individual ideation. Design Community Collage Inc.

Muuta kirjallisuutta
Milton, Rodgers. (2013) Research methods for product design. Laurence King Publishing.
Crucq-Toffolo, Knitel. (2016) Concept code – How to create meaningful concepts. BIS Publisher.
VanPatter, Pastor. (2016) Innovation methods mapping. Humantific Publishing.
Phillips. (2012) Creating the perfect design brief – How to manage design for strategic advantage. Allworth Press.
Liedtka, King, Bennett. (2013) Solving Problems with Design Thinking, 2013. Columbia University Press.
Koivisto, Säynäjäkangas, Forsberg. (2019) Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Satu Miettinen (toim.). (2021) Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiateollisuus

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen sekä vertaisoppiminen
Etäopiskelu
Harjoitustyöt
Itsenäinen ja ohjattu työskentely
Yksilö- ja pienryhmätehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Harjoitustehtäviä voi korjata opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, jossa olennaista on tekemällä ja kokeilemalla oppiminen ja tiedon jakaminen vertaisoppimalla.
Oppimisalustana itsLearning
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, ke, to)

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään. Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Kestävä kehitys voi esiintyä yhtenä sisältönä harjoitus- ja projektitehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitustyöt
Yksilö- ja ryhmätyöskentely
1op = 27h opiskelijantyötä, 5 op = 135 h opiskelijan työtä, joka koostuu kontaktiopetuksesta ja harjoitustöistä Zoomissa työjärjestyksen mukaisesti sekä itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö: Luovuus, megatrendit, kestävä kehitys, ideoinnin menetelmät , prototypoinnin mahdollisuudet sekä fasilitointi.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Tarvittaessa myös puhelin.
Opinnot vaativat pakollista läsnäoloa, jotta vertaisoppiminen, oppimiskeskustelut ja tiimityöt mahdollistuvat sovituissa tapaamisissa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnoissa arvioidaan tehtyjen harjoitussuoritusten ja työskentelyn laatu sekä vastuunotto omasta oppimisesta.
Harjoitustöistä annetaan palautetta itsLearning kautta sekä suullisesti etätapaamisissa.
Arviointeina käytetään sekä itse-, vertais- sekä opettajan tekemään arviointia.
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty erittäin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa. Opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta omasta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija syventää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation osaamistaan.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.
Opiskelija osaa hyödyntää käsin piirtämisen menetelmiä havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä.

Sisältö

Visuaalisen kommunikoinnin ja piirtämisen harjoitustehtäviä
- croquis-piirtäminen
- prototypointi visuaalisessa kommunikoinnissa
- värien vuorovaikutus

Oppimateriaalit

Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004
Josef Albers: Värien vuorovaikutus
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi, informaatiomuotoilun perusteet
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook
Englanniksi
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Betty Edwards: Drawing on the right side of the brain, 1999
Josef Albers: Interaction of colors
Harald Arnkil: Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Randy Krum: Cool infographics: Effective Communication with Data Visualization and Design, 2013 eBook
Yuk M, Diamond S: Data Visualization for Dummies, 2014 eBook

Opetusmenetelmät

Tutkiva oppiminen ja kokeilut. Tekemällä oppiminen (Hands-on)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä voi parannella opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, jonka mukaan oppiminen perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opinnot vähentävät myös sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 h opiskelijan työtä. 3 op = 81 h opiskelijan työtä

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikoinnin merkityksen suunnittelussa. Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Opintojakso täydentää Visuaalinen kommunikointi 1:n sisältöjä seuraavasti:
- Croquis-piirtäminen
- Prototypointi
- Värien havainnointi Albersin väriteorian mukaisesti

Kurssi suoritetaan 4.10.-13.12.2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning kautta, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteet: harjoitustehtävät ja osallistuminen lähitunneilla sekä vastuunotto oppimisestaan. Palaute tehdyistä tehtävistä itsLearningin kautta ja jatkuva palaute/ohjaus kontaktituntien aikana. Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Harjoitustehtäviä ei ole tehty tai niissä on liian paljon puutteita.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
- Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä suunnittelussa käytössä olevia kuvankäsittely-, vektorigrafiikka- ja presentaatio-ohjelmia suunnitelmien ammattimaiseen esittämiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa digitaalisia 2D- ja 3D-ohjelmia suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja osana moniammatillista työskentely-ympäristöä.
- Opiskelija osaa siirtää digitaalisia aineistoja digitaaliseen valmistukseen.

Sisältö

Moduuli koostuu seuraavista osa-alueista:
- 2D- ja 3D-ohjelmat digitaalisessa tuotekehitysympäristössä
- Digitaalinen tuoteprosessi, CAD/CAM perusteet
- Presentaatiomateriaalit ja -taidot

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Erillistä tenttiä ei ole.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen, itsenäinen työskentely ja itsearviointi.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka.
Kurssi päättyy itsenäisesti tehtävään harjoitustyöhön. Harjoitustyö palautetaan viimeistään kaksi viikkoa kurssin viimeisen kontaktikerran jälkeen. Palautuksen myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aikana käydään läpi tyypilliset muotoilijoiden käyttämät ohjelmistot ja menetelmät:
Graafinen suunnittelu (Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator, Taitto: Adobe InDesign, Graafinen käyttöliittymä: Adobe XD, Kuvankäsittely: Adobe Photoshop).
3D-mallinnus: (Polygon mallinnus: Blender, Pintamallinnus: Rhino3D)
Visualisointi / Renderointi: (Ohjelmakohtaiset työkalut).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Its -opintojaksokohtainen työtila. Tukipyynnöt sähköposti.

Arviointiasteikko

H-5

Hylätty (0)

Sovitut tehtävät ovat palauttamatta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoitettu kiitettävää osaamista, esimerkiksi ylimääräisten tehtävien avulla.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen kehittämisessä.

Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Opiskelija ymmärtää käsin piirtämisen mahdollisuuksia havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Oppimateriaalit

Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004 / Drawing on the right side of the brain, 1999
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi - Informaatiomuotoilun perusteet, 2019
Josef Albers: Värien vuorovaikutus / Interaction of colors, 1975
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008 / Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Alex Milton, Paul Rodgers: Research Methods for Product Design, 2007
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Seppo Rihlama: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa, 2000

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Oppimisalustana käytetään itsLearningia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä vastaanotetaan myös myöhässä, mutta se vaikuttaa alentavasti arvosanaan, koska kurssirakenne perustuu aikaisempien tehtävien suorittamiseen ennen uusien tehtävien tekoa. Tehtäviä voi parannella opettajan antaman palautteen perusteella.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, joka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op 27 h opiskelijan työtä eli 5 op on 135 h opiskelijan työtä. Tämä sisältää etäkontaktiohjauksen 8 iltaa (3 x 45 min oppituntia) eli yhteensä 24 oppituntia.

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen muotoilussa.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä ja niiden suhteita.

Sisältö:
Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Kurssi suoritetaan 2.10.-10.12.2024 aikana.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu pääasiallisesti itsLearning-alustalla, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteena ovat harjoitustehtävät ja yleinen aktiivisuus ja osallistuminen etätapaamisissa ja keskusteluissa. Jatkuvaa sanallista palautetta ja arviointia annetaan etätapaamisissa sekä henkilökohtaista palautetta kirjallisesti mm. itsLearningin palautuslaatikon kautta.

Myöhässä palautetut harjoitustehtävät ja poissaolot etätapaamisissa alentavat arvosanaa, koska kurssi etenee pohjautuen osittain aikaisempiin suorituksiin.

Hylätty (0)

Harjoitustöitä ei ole tehty, tai niitä ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia sekä osaa soveltaa erilaisia käyttäjäymmärrystä ja -tietoa tuottavia menetelmiä.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyys on ensimmäinen ydinosa muotoilullista näkökulmaa: lähtökohtaisesti aina suunnitellaan ja kehitetään asioita muille(kin) kuin itselle. Opintojakso johdattaa empatian, uteliaisuuden ja yhteisen kommunikoinnin merkitykseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun pohjautuen.

Käyttäjälähtöisyyteen johdattelevat pääteemamme ovat
- fyysinen käyttäjä, ergonomia ja käytettävyys
- aistit käyttäjäkokemuksessa
- tunteet käyttäjäkokemuksessa - ennen ja jälkeen

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.

Opetusmenetelmät

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Myöhässä palautetut harjoitustyöt alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, joka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. nuorten aikuisten työelämään liittyvien taitojen oppimisena sekä ammatillisten ja teknisten taitojen osaamista. Opintojakso edistää myös säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27 h opiskelijan työtä.
Moduulin 5 op on 135 h opiskelijan työtä, joka muodostuu etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 2 x 4h (Hannu, Mervi)
- Opettajien omat etäkerrat yhteensä noin 4 x 4h (Hannu 4 x 4h, Mervi 4 x 4h)

1h opetusta on 45 min.

Sisällön jaksotus

Kurssi toteutetaan 3.9.-13.11.2024

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Moduulissa toteutetaan yksin tai pienryhmissä erilaisia harjoituksia käyttäjälähtöisyyteen liittyen (mm. käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja ergonomian periaatteita ja standardeja.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning, mutta myös sähköposti ja puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa mahdollisten uusien tarpeiden määrittelemiseksi.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyyden ja -tiedonhankinnan projekti.

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.

Opetusmenetelmät

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Myöhässä palautetut harjoitustyöt alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on innovaatiopedagogiikka, mikä perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen vähenee ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.

Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä. Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa 27 h opiskelijan työtä. 10 op on 270 h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 4 x 8h ja lopetuskerta 4h (Hannu, Mervi)

1 h opetusta on 45 min.

Sisällön jaksotus

Tämä moduuli pohjautuu Johdanto käyttäjälähtöisyyteen, käytettävyyteen ja ergonomiaan 5 op. Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.

Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchaus-menetelmällä.

Moduuli toteutetaan syksyllä 2024. Lähiopiskelupäiviä ovat perjantait työjärjestyksen mukaisesti.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning, mutta myös sähköposti ja puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut niiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.