Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia sekä osaa soveltaa erilaisia käyttäjäymmärrystä ja -tietoa tuottavia menetelmiä.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyys on ensimmäinen ydinosa muotoilullista näkökulmaa: lähtökohtaisesti aina suunnitellaan ja kehitetään asioita muille(kin) kuin itselle. Opintojakso johdattaa empatian, uteliaisuuden ja yhteisen kommunikoinnin merkitykseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun pohjautuen.

Käyttäjälähtöisyyteen johdattelevat pääteemamme ovat
- fyysinen käyttäjä, ergonomia ja käytettävyys
- aistit käyttäjäkokemuksessa
- tunteet käyttäjäkokemuksessa - ennen ja jälkeen

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/136841)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.

Opetusmenetelmät

Opiskelussa painottuu käytännönläheinen tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogisena toimintatapana on käytännönläheisyys, ja joka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle.

Kestävä kehitys ilmenee mm. nuorten aikuisten työelämään liittyvien taitojen oppimisena sekä ammatillisten ja teknisten taitojen osaamista. Opintojakso edistää myös säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.

Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27 h opiskelijan työtä.
Moduulin 5 op on 135 h opiskelijan työtä, joka muodostuu etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 2 x 4h (Hannu, Mervi)
- Opettajien omat etäkerrat yhteensä noin 4 x 4h (Hannu 4 x 4h, Mervi 4 x 4h)

1h opetusta on 45 min.

Sisällön jaksotus

Kurssi toteutetaan syksyllä 2025.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Moduulissa toteutetaan yksin tai pienryhmissä erilaisia harjoituksia käyttäjälähtöisyyteen liittyen (mm. käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja ergonomian periaatteita ja standardeja.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti itsLearning, mutta myös sähköposti ja puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset ja poissaolot alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Opiskelija on osallistunut lähitapaamisiin 50% tai vähemmän ja/tai poistunut niistä aikaisemmin. Ei ole osallistunut yhteiseen tekemiseen juurikaan. Harjoitustehtävät on tehty, mutta puutteellisesti ja palautettu myöhässä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on ollut paikalla lähitapaamisissa. Kaikki tehtävät (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai palautettu myöhässä. Ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.
Tai opiskelijalla on paljon poissaoloja, jolloin ryhmätyöskentely on ollut heikkoa, vaikka tehtävät on tehty hyvin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu aikataulussa hyvin ja huolellisesti. Osallistuminen lähitapaamisissa yhteiseen tekemiseen on ollut aktiivista. Ei poissaoloja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa. Ei poissaoloja.