Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää mittaohjautuvan piirremallinnuksen periaatteet.
- osaa luoda 2D-profiiliin tarvittavat relaatiot ja mitat sekä käyttää tätä profiilia kolmiulotteisen osan luomiseksi.
- osaa luoda osista kokoonpanoja sekä työpiirustuksia tavanomaisine piirustusmerkintöineen sekä muokata osia ja kokoonpanoja
- osaa perusteet pintamallinnuksesta sekä ohutlevy- mallinnuksesta

Sisältö

- 2d sketch
- relaatiot ja mitoitus
- peruspiirteet (extrude, cut, revolve, loft, circular pattern, fillet, chamfer)
- kokoonpanot
- piirustukset
- pintamallinnus
- ohutlevy

Oppimateriaalit

Ohjelmien opaskirjat, harjoitustehtävät sekä sähköinen "Help" -materiaali.

Opetusmenetelmät

Opettajan antamat tehtäväkohtaiset ohjeet, tunneilla tehtävät harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ryhmän viimeisellä lähitunnilla.
Uusintatentti vko 1/2025

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetus, harjoitustyöt, tentti, ymmärrys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön ja talouteen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen tapauskohtaisesti, esim. AHOT menettelyn mukaisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso koostuu kontaktiopetuksesta, tuntityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä.
Kontaktiopetusta lähtökohtaisesti 12h/opintopiste., itsenäistä työskentelyä 15h /opintopiste. Työjärjestykseen merkitty aika ja paikka. Läsnäolo pakollinen ensimmäisen 10 vko:n aikana.
Palautuksien myöhästyminen vaikuttaa kurssin arvosanaan.

Sisällön jaksotus

3D -mallinnuksen perusteet, ohjelmana Siemens NX.
Parametrinen piirremallinnus, perusmallinnus, kokoonpanot, piirustukset, ja visualisointi.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ItsLearning- Kurssikohtainen työtila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Jatkuva arviointi, tuntityöskentely, pakolliset palautettavat harjoitustyöt.
Läsnäolo opetuksessa on pakollista syyslomaan asti. Tältä ajalta selvittämättömiä poissaoloja saa olla korkeintaan kaksi (2).

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu It's Leatning kurssikohtaiseen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Annetut tehtävät on palautettu ajoissa, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki annetut tehtävät (arvosanat 3-4) suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki annetut tehtävät (arvosana 5) suoritettu hyvin ja huolellisesti.

Tavoitteet

Kurssilla tutustutaan ainetta lisäävän valmistuksen eri tekniikoihin sekä teorian että käytännön tasolla.

Sisältö

Teoriaopetus ja käytännön laboratorioharjoitukset

Oppimateriaalit

Oppimateriaalit jaetaan itsin kautta opiskelijoille luentokalvoilla, sekä linkkeinä verkkomateriaaliin.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana luennot, käytännön harjoitukset ja lopputyö. Lopputyö suoritetaan henkilökohtaisena työnä, josta kirjoitetaan raportti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson aikan pidetään teoriaosuudesta luentotentti. Tentti pidetään vk43

Uusintatentit pidetään tuotantoautomaation koulutustiimin yleisinä tenttipäivinä, jotka ovat vk50 ja vk2/2025. Tentit pidetään auditorio Lemminkäisessä ja uusintatentti alkaa klo 16. Ilmoittautuminen tapahtuu itsissä ja se pitää tehdä viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Tämän jälkeen katsotaan ilmoittautuminen lasketaan uusintatenttiin osallistumiseksi.

Hylätyn tentin voi uusia maksimissaan 2 kertaa ja hyväksyttyä tenttiä voi korottaa 1 kerran.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssilla pyritään yhdistämään luennot ja ja käytännön harjoitukset. Luennoilla käydään kurssin sisältöä teoriassa ja käytännön harjoitteilla sovelletaan teoriaa. Kurssin lopuksi opiskelija lisäksi soveltaa kurssilla opiskeltuja tietoutta lopputyötä tehdessä.
Jotta uudistuva opettajuus ja uudistuva opiskelukyky toteutuisivat, opiskelijalta edellytetään aktiivista ja osallistuvaa otetta ja vastuunottoa omista opinnoistaan. Opettaja toimii kurssin aikana mentorina ja ohjaa opiskelijaa kohti oikeita ratkaisuja ja ahaa-ilmiöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 2 opintopistettä, joka vastaa tuntimääräisesti n.54 h Tuntimäärä jakaantuu seuraavasti;
Luennot, sekä laitteiston käyttö 20h (sisältäen tentin)
Ryhmässä tehtävät harjoitukset (20h)
Lopputyö 14h

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältöön kuuluu luennot, harjoitukset ja loppuharjoitustustyö..

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- tentti 50%
- lopputyö 40%
- harjoitukset 10%

Jokainen osa-alue pitää olla suoritettuna hyväksytysti, jotta kurssin arvosana on mahdollista.

Hylätty (0)

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräaikaan mennessä annettuja harjoitustehtäviä tai palauttanut lopputyötä. Jos opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista kurssin osa-alueista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ainetta lisäävän valmistuksen keskeisimmät menetelmät ja käsitteet. Opiskelija osaa valmistella ja tulostaa yksinkertaisen kappaleen FDM-tulostimella.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää ainetta lisäävän valmistuksen keskeisimmät menetelmät ja ymmärtää niiden välisen eron kappaleita valmistettaessa. Opiskelija osaa valmistella tulostettavan kappaleen tulostusta varten ja ymmärtää ainetta lisäävän valmistuksen mahdollisuudet ja rajoitukset kappaleita suunniteltaessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee ainetta lisäävän valmistuksen prosessin vaiheet suunnittelusta valmistukseen. Opiskelija tuntee eri ainetta lisäävän valmistuksen tekniikat ja osaa soveltaa niitä tehokkaasti kaikissa prosessin vaiheessa.
Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön.
Opiskelija osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja, jonka lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä eri asiayhteyksissä.

Tavoitteet

Kurssilla tutustutaan ainetta lisäävän valmistuksen eri tekniikoihin sekä teorian että käytännön tasolla.

Sisältö

Teoriaopetus ja käytännön laboratorioharjoitukset

Oppimateriaalit

Oppimateriaalit jaetaan itsin kautta opiskelijoille luentokalvoilla, sekä linkkeinä verkkomateriaaliin.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana luennot, käytännön harjoitukset ja lopputyö. Lopputyö suoritetaan henkilökohtaisena työnä, josta kirjoitetaan raportti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson aikan pidetään teoriaosuudesta luentotentti aloitusluennolla ilmoitettuna ajankohtana.

Uusintatentit järjestetään yleiset tentinäkeskiviikkoisin kello 16:00 alkaen viikoilla 20, 23 ja 39.
Ilmoittautuminen tapahtuu itsissä ja se pitää tehdä viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Tämän jälkeen katsotaan ilmoittautuminen lasketaan uusintatenttiin osallistumiseksi.

Hylätyn tentin voi uusia maksimissaan 2 kertaa ja hyväksyttyä tenttiä voi korottaa 1 kerran.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssilla pyritään yhdistämään luennot ja ja käytännön harjoitukset. Luennoilla käydään kurssin sisältöä teoriassa ja käytännön harjoitteilla sovelletaan teoriaa. Kurssin lopuksi opiskelija lisäksi soveltaa kurssilla opiskeltuja tietoutta lopputyötä tehdessä.
Jotta uudistuva opettajuus ja uudistuva opiskelukyky toteutuisivat, opiskelijalta edellytetään aktiivista ja osallistuvaa otetta ja vastuunottoa omista opinnoistaan. Opettaja toimii kurssin aikana mentorina ja ohjaa opiskelijaa kohti oikeita ratkaisuja ja ahaa-ilmiöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 2 opintopistettä, joka vastaa tuntimääräisesti n.54 h Tuntimäärä jakaantuu seuraavasti;
Luennot, sekä laitteiston käyttö 20h (sisältäen tentin)
Ryhmässä tehtävät harjoitukset (20h)
Lopputyö 14h

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältöön kuuluu luennot, harjoitukset ja loppuharjoitustustyö..

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- tentti 50%
- lopputyö 40%
- harjoitukset 10%

Jokainen osa-alue pitää olla suoritettuna hyväksytysti, jotta kurssin arvosana on mahdollista.

Hylätty (0)

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräaikaan mennessä annettuja harjoitustehtäviä tai palauttanut lopputyötä. Jos opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista kurssin osa-alueista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ainetta lisäävän valmistuksen keskeisimmät menetelmät ja käsitteet. Opiskelija osaa valmistella ja tulostaa yksinkertaisen kappaleen FDM-tulostimella.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää ainetta lisäävän valmistuksen keskeisimmät menetelmät ja ymmärtää niiden välisen eron kappaleita valmistettaessa. Opiskelija osaa valmistella tulostettavan kappaleen tulostusta varten ja ymmärtää ainetta lisäävän valmistuksen mahdollisuudet ja rajoitukset kappaleita suunniteltaessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee ainetta lisäävän valmistuksen prosessin vaiheet suunnittelusta valmistukseen. Opiskelija tuntee eri ainetta lisäävän valmistuksen tekniikat ja osaa soveltaa niitä tehokkaasti kaikissa prosessin vaiheessa.
Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön.
Opiskelija osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja, jonka lisäksi opiskelija osaa yhdistää opintojakson oppisisällössä määriteltyjä menetelmiä eri asiayhteyksissä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- ratkaista yhtälöitä
- käyttää vektoreita
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä
- tunnistaa alkeisfunktioiden kuvaajat
- ratkaista perusfunktioihin liittyviä yhtälöitä

Sisältö

Murtoluvut
Potenssit
Polynomilaskentaa
Juuret ja murtopotenssit
Yhtälöt
Geometriaa
Vektorit
Funktiot
Logaritmi- ja eksponenttifunktiot
Funktioiden kuvaajia ja niiden tulkintaa

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija kertaa ruotsin kielen keskeiset kielioppirakenteet ja kehittää suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tarvittavia valmiuksia, joita tarvitaan ruotsin kielen opintojaksoissa jatko-opinnoissa. Lisäksi opiskelija tutustuu tekniikan alan perussanastoon teeman mukaisesti ja oppii tuntemaan ammattikorkeakouluopinnoissa käytettäviä työtapoja ja lähdemateriaaleja.

Sisältö

Opintojaksolla käsitellään aihepiiriin liittyvää tekniikan sanastoa ja tehdään siihen liittyviä kirjallisia ja suullisia tehtäviä.

Peruskielioppirakenteet aihepiiriin integroituna:
-substantiivien taivutus
- adjektiivin taivutus
-verbien taivutus ja aikamuodot
-pronominit
-kysymyssanat ja kysymyslauseet
- pää- ja sivulauseiden sanajärjestys

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- Elementtimenetelmän teoreettiset perusteet rakenteiden mekaniikassa.
- Käyttää elementtimenetelmän tietokoneohjelmia rakenteiden analysoinnissa.

Sisältö

- Viivarakenteet:  kehärakenteet, ristikot, teräspalkkirakenteet.
- pintarakenteet: ohutpeltirakenteet, paineastiat, kuorirakenteet.
- Solidirakenteet: 3D-solidikappaleet, kokoonpanot.
- Värähtelymekaniikka, nurjahdus, lämpöjännitykset  ym. rakenteiden mekaniikan erityiskysymyksiä.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää laajasti diesel- ja kaasumoottoreiden toimintaperiaatteen ja palamistekniikat
- osaa hahmottaa energiataloudellisuuteen ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- ymmärtää perusasiat moottoriprosessin mallinnuksesta.

Sisältö

- Todelliset työkierrot ja kaasunvaihto
- Palaminen ja päästöjen muodostus
- Polttoainelaitteet ja polttoaineen syöttöstrategiat
- Tehon, kulutusten ja päästöjen mittauslaitteet
- Moottorin energiatase ja sen määrittäminen
- Moottoripolttoaineet ja niiden ominaisuudet.
- Moottoriprosessin simuloinnin perusteet.

Aika ja paikka

Sepänkatu, vk 36 - 50, 2018

Oppimateriaalit

•Opintomonisteet
•Mollenhauer, K. 2010. Handbook of Diesel Engines, Springer Germany.
•Ferguson, C. 2001. Internal Combustion Engines. Applied Thermosciences
•Heywood, John B. 1988. Internal Combustion Engine Fundamentals. International Edition, New York. McGraw-Hill Book Company
•Rantala, J. Auto- ja kuljetusalan perusoppi 6: Moottori. 4.painos (2008)
•Bosch. 2010. Dieselmoottorin ohjausjärjestelmät. Autoalan koulutuskeskus. Hki
•Turunen, R ja Niemi, S. (2002). Polttomoottorit. Teoksessa: Raiko et al. (toim.), Poltto ja palaminen
•Päästömittauksen käsikirja
•http://www.dieselnet.com/tg.php , soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopetus. Ryhmä- ja itsenäiset harjoitustehtävät. Harjoitustyö ja tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on 5.12.2024 klo 11.00 Uusintakokeet keväällä 2025 seuraavasti:
- 1. Uusinta ke 29.1. klo 16-18 (vko 5)
- 2. Uusinta ke 26.2. klo 16-18. (vko 9)

Ryhmätyön esitys 12.12.2024 klo 11.00 alkaen

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön ja talouteen .

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jonkin osasuorituksen puuttuessa opettaja määrittelee korvaavan yksilötehtävän.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojaksolla tulee suorittaa tentti ja harjoitustyö hyväksytysti. Henkilökohtaisista harjoitustehtävistä on mahdollista saada lisäpisteitä arviointiin.

Sisällön jaksotus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää laajasti diesel- ja kaasumoottoreiden toimintaperiaatteen ja palamistekniikat
- osaa hahmottaa energiataloudellisuuteen ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavat tekijät
- ymmärtää perusasiat moottoriprosessin mallinnuksesta sekä laboratoriomittauksesta.
Opintojakson sisältö
- Todelliset työkierrot ja kaasunvaihto
- Palaminen ja päästöjen muodostus
- Polttoainelaitteet ja polttoaineen syöttöstrategiat
- Moottorin energiatase ja sen määrittäminen
- Moottoripolttoaineet ja niiden ominaisuudet.
- Ajoneuvojen tehontarve ja moottorin mitoitus
- Moottoriprosessin- ja ajoneuvosimuloinnin perusteet.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opiskelijalla tulee olla valmius asentaa ja käyttää Matlab / Simulink ohjelmaa omalla koneellaan opintojakson aikana.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti- ja harjoitustyö arvioidaan. Opintojakson aikana toteutettavat harjoitustehtävät parantavat arviointia.

Hylätty (0)

Opiskelija tulee hylätyksi jos hän ei ole osallistunut vaadittuihin osasuorituksiin tai hänen tenttituloksensa jää alle vaaditun (n. 30 % pisteistä) tason.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävän osaamisen taso (1): Opiskelija ymmärtää keskeisimmät opintojaksolla esitetyt termit ja käsitteet. Lisäksi hän osaa työskennellä ohjatusti simulointiohjelmistolla. Opiskelija kykenee esiintymään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvän osaamisen taso (3 - 4): Opiskelija ymmärtää keskeiset polttomoottorin palamistapahtumaan liittyvät ilmiöt sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön. Lisäksi opiskelija osaa käyttää simulointiohjelmistoa sekä ymmärtää moottoritutkimuslaitteiston toiminnan. Opiskelija osaa toimia projektityöryhmässä ja kykenee pitämään ymmärrettäviä esityksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävän osaamisen taso (5): Opiskelija ymmärtää laajasti polttomoottorin palamistapahtumaa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä osaa soveltaa niitä monipuolisesti ja innovatiivisesti käytäntöön. Lisäksi opiskelija osaa käyttää simulointiohjelmistoa sekä ymmärtää moottoritutkimuslaitteiston toiminnan. Opiskelija osaa toimia tehokkaasti projektityöryhmässä ja kykenee pitämään selkeitä ja johdonmukaisia esityksiä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 41
Toinen välikoe viikolla 50.

Kurssisuorituksen voi uusia kurssikokeessa, jollaisia järjestetään kaksi kertaa tammikuun aikana. Välikoetta ei voi uusia, vaan uusintakoe on aina kurssikoe.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Läsnäolovelvoitteen perusteet:
- Henkilökohtaisen palautteen mahdollistaminen
- Tehtävien tekeminen pienryhmissä
- Opintoihin kiinnittymisen vahvistaminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä välikokeiden sijaan kurssikoe, osallistumalla vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla näille annetut minitehtävät sekä tekemällä 33 % kurssin harjoitustehtävistä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

24*2h = 48h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
2*1h = 2h kokeenpalautuskerrat
80 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 42.

Ensimmäinen välikoe viikolla 41
Toinen välikoe viikolla 50

Kurssin sisällöt:
- Lukujärjestelmät
- Raja-arvo
- Derivaatta raja-arvona
- Derivointimenetelmät
- Optimointiongelmien ratkaiseminen derivaatan avulla
- MatLab-harjoitukset

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu opetuskerroilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Minitehtävät ja läsnäolo 0-3p (kertyy vasta minimirajan 50 % ylityttyä)

Kirjalliset tehtävät 0-7p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi JOKO

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

TAI

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista molemmista vähintään 5 (tai kurssikokeesta 10) pistettä sekä opiskelijan on osallistuttava vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttaa näille annetut minitehtävät sekä palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 16 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä tai ei ole osallistunut vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttaa näille annetut minitehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 16-25 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 26-35 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 36 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- käsitellä tekniikassa esiintyviä matemaattisia lausekkeita
- laatia tekniikan probleemoista matemaattisen mallin ja ratkoa näin muodostuvia yhtälöitä
- käyttää sekä soveltaa vektoreita tekniikan ongelmissa
- käyttää determinantteja ja matriiseja tekniikan ongelmissa
- käyttää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
- tulkita derivaatan muutosnopeutena
- määrittää derivaatan graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
- ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan käyttöä
- käyttää differentiaalia virhearvioissa
- sarjateorian perusteet
- käyttää oikein opintojakson sisältöön liittyviä matemaattisia termejä ja merkintöjä.

Sisältö

Kurssin sisältö käsittelyjärjestyksessä:
* funktiot ja niiden kuvaajat
* Pythagoraan teoreema ja trigonometriset funktiot
* suora ja kulmakerroin
* eksponentti- ja logaritmifunktiot
* yhdistetty funktio
* funktion raja-arvo ja jatkuvuus
* derivaatan määritelmä
* perusfunktioiden derivaattoja
* derivointisääntöjä
* yhdistetyn funktion derivointi (ketjusääntö)
* tulon ja osamäärän derivointi
* tangentti ja differentiaali
* kriittiset pisteet ja ääriarvot
* ääriarvojen etsintä kriittisten pisteiden tarkastelulla
* usean muuttujan funktiot
* osittaisderivaatat
* differentiaalit ja virhearviot
* kokonaisdifferentiaali

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 41
Toinen välikoe viikolla 50.

Kurssisuorituksen voi uusia kurssikokeessa, jollaisia järjestetään kaksi kertaa tammikuun aikana. Väli- tai lopputestiä ei voi uusia, vain koko opintojakson asiat.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

24*2h = 48h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
82 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 42.

Kurssin sisällöt:
- Lukujärjestelmät
- Raja-arvo
- Derivaatta raja-arvona
- Derivointimenetelmät
- Optimointiongelmien ratkaiseminen derivaatan avulla

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu opetuskerroilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 20 p) muodostuvat seuraavasti:

Harjoitustehtävät 0-4 p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi

Välitesti: 0-4 p
Lopputesti: 0-12 p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan lopputestistå vähintään 3 pistettä sekä opiselijan on hväkytysti palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 8 kurssipistettä
Arvosana 2: 10 kurssipistettä
Arvosana 3: 12 kurssipistettä
Arvosana 4: 14 kurssipistettä
Arvosana 5: 16 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 8 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksyttävästi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 8-11,9 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksyttävästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 12-15,99 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksyttävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 16 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksyttävästi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa suunnitella ja ohjeistaa erityyppisiä energiateknisiä mittauksia
- osaa soveltaa teoriatietoja käytännön mittauksissa
- osaa analysoida mittaustuloksia
- osaa laatia mittausprojektiin liittyvät asiakirjat
- kykenee esittämään tuloksia selkeästi kirjallisesti ja suullisesti.

Sisältö

- erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit
- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen
- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti
- mittausprojektiraportin laatiminen
- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Oppimateriaalit

Opintomonisteita, Energia- ja virtaustekniikan kaavakokoelma sekä Energia- ja virtaustekniikan taulukot ja käyrästöt.
Luettavaksi tukikirjallisuudeksi suositellaan kirjaa Perttula, J., Energiatekniikka. WSOY, Porvoo 2000.
Opintojakson oppimateriaali löytyy Itslearning alustalta..

Opetusmenetelmät

Opintojaksoon kuuluvat laboratoriotyöt, sekä niihin varatut resurssit määrittelee laboratoriotöitä valvova opettaja. Hänen johdollaan muodostetaan laboratoriotyöryhmät. Hän myös vastaanottaa ja hyväksyy laboratoriotöistä tehdyt työselostukset. Laboratoriotöissä on 100 % läsnäolovelvoite. Kaikki annetut työt on tehtävä ja raportoitava annettuun määräaikaan mennessä. Toteutus on yksityiskohtaisesti nähtävänä Itslearning-alustalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssissa ei ole tenttejä
Hylätyn kurssin voi uusia suorittamalla hyväksytysti vastaavan kurssiin kokonaisuudessaan.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pienryhmätyöskentelyä opettajan tukemana. Kukin ryhmä perehtyy kolmeen projektiin, suunnittelevat sen toteutuksen, laativat ohjeet, suorittavat mittaukset kolmesta laitteistosta (vast), analysoivat tulokset, laativat raportin mittaustulosten pohjalta, palauttavat raportit määräaikaan mennessä Itslearnig-alustalle.

Jokainen ryhmä laatii kirjallisen raportin kolmesta erikseen määrätystä erilaisiin virtaus- ja lämpötekniikan mittauksiin liittyvistä mittalaitteista. Toimeksiannosta 1 laaditaan esitys (esim Powerpoint), joka esitetään koko ryhmälle luentotilassa kurssin lopussa lukujärjestyksen mukaisesti.

Ymmärrys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön ja talouteen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaislaajuus on 5,0 op, joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä. Tämä koostuu mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatimisesta, mittausten suorittamisesta energiatekniikan laboratoriossa, mittausprojektiraportin laatimisesta sekä tulosten esittämisestä kohderyhmälle.

Sisällön jaksotus

-erikseen määriteltävä seminaarityö ja sen esittäminen

-erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit

- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen

- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti

- mittausprojektiraportien laatiminen

- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin kokonaisarviointi koostuu tuotettujen dokumenttien arvioinnista. Kaikilla dokumenteilla on sama painoarvo
Rymä arvioi itsearvioinnilla jokaisen ryhmän jäsenen työpanoksen kurssin tuotoksiin. Tämän perusteella muodostuu opiskelijakohtainen arvosana.
Tuotettvat dokumentit ovat:
3 kpl projektiohjeita ja havaintopöytäkirjoja
3 kpl projektiraportteja
1 seminaarityö
1 seminaarityön esitysmateriaali powerpoint tiedostona

Hylätty (0)

Kurssin hyväksytyn suorittamisen ehtona on 100% läsnäolovelvoite laboratorio-osion tunneille, vaadittujen dokumenttien palauttaminen ohjeistuksen mukaisesti määräaikaan mennessä, sekä suullinen esitys projekti 1. rapostista.
Mikäli nämä asiat eivät toteudu on kurssi hylätty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki vaadittavat raportin rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Raportin muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Tuloksien analysointi on olematonta tai väärin tehty.
Projektiohjeet ovat niin puutteellisia tai epäselviä, että ryhmä ei ole pystynyt itsenäisesti suorittamaan mittauksia niiden perusteella.
Seminaarin suullisessa esityksessä on puutteita ja virheitä. Esitysmateriaali on puutteellinen, virheellinen tai rakenne on sekava.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Raportin rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Raportin teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on mahdollista suorittaa mittaukset itsenäisesti ilman huomattavia ongelmia.
Seminaarin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Raportti on sisällön puolesta erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu, virhearviointi on kunnossa ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on mahdollista itsenäisesti suorittaa mittaukset ilman ongelmia. Lisäksi ohjeissa on painotettu mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseen mittaustilanteessa.
Seminaarin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava. Esityksessä tuodaan ilmi tekijät jotka vaikuttivat tulosten luotettavuuteen, sekä parannusehdotuksia näiden tekijöiden vaikutuksen minimoimiseksi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa suunnitella ja ohjeistaa erityyppisiä energiateknisiä mittauksia
- osaa soveltaa teoriatietoja käytännön mittauksissa
- osaa analysoida mittaustuloksia
- osaa laatia mittausprojektiin liittyvät asiakirjat
- kykenee esittämään tuloksia selkeästi kirjallisesti ja suullisesti.

Sisältö

- erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit
- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen
- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti
- mittausprojektiraportin laatiminen
- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Oppimateriaalit

Opintomonisteita, Energia- ja virtaustekniikan kaavakokoelma sekä Energia- ja virtaustekniikan taulukot ja käyrästöt.
Luettavaksi tukikirjallisuudeksi suositellaan kirjaa Perttula, J., Energiatekniikka. WSOY, Porvoo 2000.
Opintojakson oppimateriaali löytyy Itslearning alustalta..

Opetusmenetelmät

Opintojaksoon kuuluvat laboratoriotyöt, sekä niihin varatut resurssit määrittelee laboratoriotöitä valvova opettaja. Hänen johdollaan muodostetaan laboratoriotyöryhmät. Hän myös vastaanottaa ja hyväksyy laboratoriotöistä tehdyt työselostukset. Laboratoriotöissä on 100 % läsnäolovelvoite. Kaikki annetut työt on tehtävä ja raportoitava annettuun määräaikaan mennessä. Toteutus on yksityiskohtaisesti nähtävänä Itslearning-alustalla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssissa ei ole tenttejä
Hylätyn kurssin voi uusia suorittamalla hyväksytysti vastaavan kurssiin kokonaisuudessaan.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pienryhmätyöskentelyä opettajan tukemana. Kukin ryhmä perehtyy kolmeen projektiin, suunnittelevat sen toteutuksen, laativat ohjeet, suorittavat mittaukset kolmesta laitteistosta (vast), analysoivat tulokset, laativat raportin mittaustulosten pohjalta, palauttavat raportit määräaikaan mennessä Itslearnig-alustalle.

Jokainen ryhmä laatii kirjallisen raportin kolmesta erikseen määrätystä erilaisiin virtaus- ja lämpötekniikan mittauksiin liittyvistä mittalaitteista. Toimeksiannosta 1 laaditaan esitys (esim Powerpoint), joka esitetään koko ryhmälle luentotilassa kurssin lopussa lukujärjestyksen mukaisesti.

Ymmärrys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön ja talouteen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaislaajuus on 5,0 op, joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä. Tämä koostuu mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatimisesta, mittausten suorittamisesta energiatekniikan laboratoriossa, mittausprojektiraportin laatimisesta sekä tulosten esittämisestä kohderyhmälle.

Sisällön jaksotus

-erikseen määriteltävä seminaarityö ja sen esittäminen

-erikseen määritettävät energiatekniikan mittausprojektit

- mittausprojektisuunnitelman ja ohjeiden laatiminen

- mittausten suorittaminen ohjeistuksen mukaisesti

- mittausprojektiraportien laatiminen

- tulosten esittäminen kohderyhmälle.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin kokonaisarviointi koostuu tuotettujen dokumenttien arvioinnista. Kaikilla dokumenteilla on sama painoarvo
Rymä arvioi itsearvioinnilla jokaisen ryhmän jäsenen työpanoksen kurssin tuotoksiin. Tämän perusteella muodostuu opiskelijakohtainen arvosana.
Tuotettvat dokumentit ovat:
3 kpl projektiohjeita ja havaintopöytäkirjoja
3 kpl projektiraportteja
1 seminaarityö
1 seminaarityön esitysmateriaali powerpoint tiedostona

Hylätty (0)

Kurssin hyväksytyn suorittamisen ehtona on 100% läsnäolovelvoite laboratorio-osion tunneille, vaadittujen dokumenttien palauttaminen ohjeistuksen mukaisesti määräaikaan mennessä, sekä suullinen esitys projekti 1. rapostista.
Mikäli nämä asiat eivät toteudu on kurssi hylätty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kaikki vaadittavat raportin rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Raportin muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Tuloksien analysointi on olematonta tai väärin tehty.
Projektiohjeet ovat niin puutteellisia tai epäselviä, että ryhmä ei ole pystynyt itsenäisesti suorittamaan mittauksia niiden perusteella.
Seminaarin suullisessa esityksessä on puutteita ja virheitä. Esitysmateriaali on puutteellinen, virheellinen tai rakenne on sekava.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Raportin rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Raportin teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on mahdollista suorittaa mittaukset itsenäisesti ilman huomattavia ongelmia.
Seminaarin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Raportti on sisällön puolesta erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu, virhearviointi on kunnossa ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita.
Projektiohjeet ovat laaditut niin, että niiden avulla on mahdollista itsenäisesti suorittaa mittaukset ilman ongelmia. Lisäksi ohjeissa on painotettu mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseen mittaustilanteessa.
Seminaarin suullinen esitys on selkeä. Tuloksia on analysoitu huolella ja johtopäätökset ovat oikeita. Tulosten arviointi perustuu lähdeaineistovertailuun. Esitysmateriaali on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava. Esityksessä tuodaan ilmi tekijät jotka vaikuttivat tulosten luotettavuuteen, sekä parannusehdotuksia näiden tekijöiden vaikutuksen minimoimiseksi.

Tavoitteet

Opintojaksolla käsitellään erilaisten energiatekniikoiden ja -järjestelmien perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää energiateknisten laitteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteita sekä hallitsee niiden suunnitteluperiaatteet ja hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät.

Sisältö

- Pumppaustekniikka
- Voimalaitokset ja uusiutuva energia
- Mäntämoottoritekniikka.

Huom. opintojakson sisältö voi vaihdella eri vuosina, joten yksi tai useampi em. aihepiireistä voi korvautua esim. seuraavilla aiheilla:
- akkuteknologia ja energian varastointi
- vetytalous ja -teknologia
- lämpöpumput ja kylmäkoneet
- tms.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy ITS Learning -alustalta.

Opetusmenetelmät

Luennot
Itseopiskelu
Tekemällä oppiminen
Projektioppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään opintojakson viimeisellä lähikerralla pe 21.3.2025 (vko 12).

Tentissä saa olla mukana normaalien kirjoitusvälineiden lisäksi ainoastaan taskulaskin. Tietokoneen, älypuhelimen tms. käyttöä ei sallita. Kaavat, käyrästöt yms. ovat tehtäväpaperin liitteenä.

Opintojaksosta ei järjestetä uusintatenttejä (tutkintosääntö 1.8.2024 alkaen).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetus
Etäopetus
Itseopiskelu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 4 op vastaten n. 100 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Pumppu ja putkisto
Mäntämoottoritekniikka

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintäkanavat:
- lähitunnit
- etätunnit (Teams)
- sähköposti (mm. asiat & kysymykset, joita halutaan käsiteltävän Teams-tapaamisissa).

Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan Konetekniikan monimuoto-opiskelijoille.
Muiden koulutusten opiskelijoita otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli tilaa on.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu seuraavien osioiden summana:
- Projektityö 1, 25 %
- Projektityö 2, 25 %
- Tentti 50 %.

Projektityöt palautetaan omina PDF-tiedostoina ITS Learningissä olevaan projektityökohtaiseen palautuslaatikkoon. Palautukset viimeistään:
- Putkiston mitoitus ja keskipakopumpun valinta, vko 6 sunnuntai 9.2.2025 (klo 23.59)
- Dieselmoottorin päämitat ja käyttöominaisuudet, vko 11 sunnuntai 16.3.2025 (klo 23.59).

Hylätty (0)

Projektityö(t) palauttamatta
TAI
Tentti tekemättä
TAI
Kaikkien osasuoritusten yhteispistemäärä alle 30 % kokonaispistemäärästä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

min. 30 % kokonaispistemäärästä -> as. 1
min. 45 % kokonaispistemäärästä -> as. 2

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

min. 60 % kokonaispistemäärästä -> as. 3
min. 75 % kokonaispistemäärästä -> as. 4

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

min. 90 % kokonaispistemäärästä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää paineen, virtausten ja lämpötilan mittaamisen teoreettisen taustan ja osaa soveltaa sitä käytäntöön
- ymmärtää lämmön ja lämpövirran käsitteenä sekä osaa analysoida yksinkertaisia systeemejä jotka ovat insinöörin osaamisen kannalta keskeisiä
- osaa sähköoppiin ja virtapiireihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osaa soveltaa niitä insinöörille tyypillisten ongelmien ratkaisuun
- ymmärtää magnetismin käsitteenä ja osaa kuvailla yksinkertaisen tasavirtamoottorin toimintaa
- tunnistaa sähkövirtaan ja nesteen virtaukseen liittyvän analogian ja osaa havainnollistaa tasavirtapiirin toimintaa sen avulla
- ymmärtää energia-käsitteen keskeisen roolin insinöörin osaamisessa
- osaa tehdä yksikkömuunnoksia kurssin sisältöön liittyvillä suureilla
- ymmärtää paremmin englanninkielistä fysiikan ja tekniikan alan kirjallisuutta

Sisältö

- Paine
- Fluidit
- Lämpötila
- Lämpö
- Sähkö
- Tasavirtapiirit
- Magnetismi

Oppimateriaalit

Course Material
The reading material for this course is

College Physics online book, which is available for free
You will find a list of relevant book chapters in every theme reading material 1/6” etc..

A tablebook is also needed – please see the list Allowed in the test that you can find on this page


As an additional reading material you can use

Insinöörin (AMK) fysiikka, osa 1; Hautala; Peltonen.
Momentti 1: Insinöörifysiikka; Inkinen; Tuohi
Both of the finnish speaking additional books should be available at TUAS library.
The “BookComparison.pdf file will help you to find the correct chapters in the book.

Please note that the formula notations in these additional books can be different compaared to the notation seen on the course book and slides

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Final test: December 2024
Re-Test 1: January 2025
Re-test 2: February 2025

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

How much student work is 5 credits?
5 x 27 h = 135 h

Sisällön jaksotus

During the course we have two weekly lessons.
You are supposed to attend all lessons every week.

If you happen to be away due to sickness - it is not necessary to inform the teacher, but if you are working
with a team, it is very important to inform the team mates.

The lesson times can be checked at https://lukkari.turkuamk.fi/
Search for: Engineering Physics 2

The first weekly lesson/lecture is given in an auditorium,
the second weekly lesson is at campus laboratory area – you will be working with the exercises, experiments and project during these lessons. Teachers will be there to help you.


As much as 70% of the work during the course is done outside the lecture times.
It is important to do the readings and exercises weekly.

Working with the team is also a big part of the course.
Most of the teamwork time is not written in the schedule but you need to make up the teamwork times with the team.
Please be active in teamwork and try to make good weekly routines - do not forget the coffee and lunch breaks.

Course contents:
- Pressure
- Fluids
- Temperature
- Heat
- Electricity
- DC-circuits
- Magnetism

Viestintäkanava ja lisätietoja

Please contact the teacher by email (pekka.jukantupa@turkuamk.fi)
or by phone during business hours

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Grading
Engineering Physics 2 (5 credits)


Your grade consist of
1) Test points (24 p) *You need 10 test points to pass the course
2) Exercises (6 x 1 p = 6 p) ---> return box every second week
3) Experiments (6 x 1 p = 6 p) ---> return box every second week



Points Grade
10* 1
20 2
24 3
28 4
32 5
­



Re-exam:

If you didn´t pass or attend the test, there will be two official re-exams.
Your exercise/experiment points are valid in these two exams

If you miss a return box, you will not be able to do it later.
You will receive one “free” point for exercise return boxes so that missing one return box will not have negative effect on grade




Allowed in the test:

Calculator
Dictionary
A book of physics tables
Technical formulas* / Tekniikan kaavasto MAOL / Tekniikan taulukkokirja / etc.
One A4 ”cheat sheet” where you are allowed to have physical formulas and constants
Example calculations/problems are not allowed
A printed (and modified) version of file Formulas.pdf is also allowed


*Available at the library

*You will need a tablebook at the test

Tavoitteet

Student can- make lay-out design- design piping systems- model and simulate powerplant or engine cycles and processes- manage and realize a R&D project- apply some computer program for project management.

Sisältö

#NIMI?

Oppimateriaalit

Tehtäväkohtainen materiaali kunkin projektityöaiheen mukaan. Materiaali jaetaan pääosin Itsissä.

Opetusmenetelmät

Projektioppiminen, kirjallisuusselvitykset, laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Aloitukseen ja ryhmätyön esitykseen, sekä erikseen sovittaviin välitsekkauksiin on kaikkien ryhmän jäsenten osallistuttava.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itsenäinen opiskelu
Tiimiopiskelu
Projektissa opiskelu
Tiedonhankinta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson suoritus koostuu ryhmässä tehtävästä projektityöstä. Työn laajuuden mitoitus 5 op.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Projektiraportin hyväksyntä ja palautus määräaikaan mennessä, sekä pakollisiin kertoihin osallistuminen on hyväkstytyn suorituksen edellytyksenä.

Sisällön jaksotus

Opintojakson toteutus sisältää vaihtuva-aiheisia ryhmätöitä koneteknisistä aiheista. Työt tehdään 2-4 hengen ryhmissä. Opintojakson ajoitus: vkolla 36 jaetaan ryhmät sekä tehtävät sekä työ esitetään viikolla 50 lukujärjestyksen mukaan, näihin on pakollista osallistua. Myös 1 - 2 välitarkastusta työn edetessä ovat pakollisia, näiden ajankohdat sovitaan kurssin alkaessa. Muuten työskentelyaikataulu ryhmän oman aikataulun mukaisesti. Joka viikko varataan 2h opettajaresurssia ohjausta varten, tätä ryhmät voivat käyttää oman harkintansa mukaisesti.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan niille Konetekniikan opiskelijoille, joiden tutkintovaatimuksiin tämä opintojakso kuuluu.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ryhmätyö arvioidaan koko ryhmän osalta hyväksytty / hylätty asteikolla.

Hylätty (0)

Jokin arviointikriteereistä ei täyty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hyväksytty- hylätty arviointi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyväksytty- hylätty arviointi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hyväksytty- hylätty arviointi.

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Oppimateriaalit

Opintojakson oppimateriaali on itslearningissä.
Opintojakson aikana opiskelija valitsee osittain itselleen kiinnostavia alaan liittyviä aiheita ja lähteitä.

Opetusmenetelmät

Itseopiskelu, tekemällä oppiminen, tehtävien tekeminen, ryhmätyöskentely ja projektityöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtäväperustainen arviointi, ei uusintoja eikä tenttejä. Opiskelija ei voi korottaa yksittäisten arvioitavien tehtävien pistemäärää eikä opintojakson loppuarvosanaa (tutkintosäännön mukaisesti).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogiset toimintatavat kannustavat opiskelijaa aktiiviseen oppimiseen ja tiedon soveltamiseen monipuolisten menetelmien ja alakohtaisten tehtävien avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti ja arvosanan saaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille sekä annettujen tehtävien tekemistä ajallaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus ja tehtävät sekä itsenäinen työ. Opiskelijat tekevät ryhmätyötä projektin merkeissä. Opintojakson laajuus on 5 opintopistettä, mikä vastaa 133 tuntia opiskelijan työtä.

Viikottaiset oppitunnit (14 kertaa)

4 arvioitavaa tehtävää ja etätehtävät. Projektityöskentely. Tuntitehtävät ja opiskelijan omalla ajalla tehtävä työ.

Sisällön jaksotus

Opintojakson tavoitteena on aktivoida ja kehittää opiskelijan alakohtaisia kieli- ja viestintätaitoja englannin kielessä. Opiskelija saavuttaa ammattilisia taitoja monipuolisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteista. Lisäksi opiskelija kehittää taitojaan jatkuvan, elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on riittävät taidot viestiä ammatin vaatimissa tehtävissä ja hän pystyy tuottamaan selkeää, jäsenneltyä ja tiivistä tekstiä, esittämään ja kuvailemaan alaan liittyvistä aiheista suullisesti ja pystyy ilmaisemaan ja vaihtamaan mielipiteitä käyttäen selkeää, asianmukaista kieltä. Opiskelija pystyy lukemaan alaan liittyviä tekstejä.

Opintojakson aiheet:
- Tyyli ja rekisterit
- Sähköposti- ja puhelinviestintä
- Messut ja tuote-esittelyt
- Raportointi
- Suullinen esittäminen
- Kokoustaminen
- Keskustelutaito
- Pump Design -projekti yhteistyössä Pekka Jukantuvan ja Antti Meriön kanssa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opiskelijalla tulee olla käytössään toimiva tietokone, mikrofoni ja kamera online-tunteja varten.

Opettajaan voi olla yhteydessä sähköpostitse: piia.pesso(a)turkuamk.fi

Opintojakso alkaa lukujärjestyksen mukaisesti syyskuussa 2024:

PKONTK24A: ke 4.9. klo 12.30
PKONTK24B: pe 6.9. klo 9.15

Tuntien aloitusajat ovat lukujärjestyksessä aina oikein ja päivitetty. Jos tunnin aloitusajaksi on merkitty 12.30, tunti alkaa siihen aikaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioitavat oppimistehtävät (arviointi asteikolla 0-5 p per tehtävä)

1 Muodollinen sähköposti (20.9. kampuksella)
2 Projektikokous (viikolla 40 pienryhmätapaamisessa)
3 Suullinen esitys (viikoilla 45-46)
4 Kirjallinen raportti (5.12. mennessä)

Ennakkotehtävät ja muut tehtävät 10 kpl (0... +5 pistettä), vähintään 5 pitää olla tehtynä, jotta opintojakson voi suorittaa hyväksytysti.

Aktiivinen läsnäolo ja positiivinen osaamisen näyttö voi antaa lisäpisteitä 0-6. Pelkkä läsnäolo ei kerrytä lisäpisteitä, koska se on oletus eli jatkuva aktiivisuus ja osaamisen näyttö voi antaa lisäpisteitä.

Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen (vähintään 9:llä tunnilla pitää olla paikalla, 64% lähitunneista). Lähitunteja yhteensä 14 kertaa. Pakolliset tunnit on merkitty itslearning-työtilan viikkoaikatauluun. Läsnäolovelvoite perustuu opiskeltavan oppiaineen luonteeseen. Kieltä ja viestintää opetellaan harjoittelemalla usein muiden ihmisten kanssa.

Poissaoloja ei voi korvata lisätehtävillä ja tehtävien määräaikoihin ei tehdä poikkeuksia, vaan niitä on noudatettava. Jos opiskelija saa opintojakson suoritettua, arvosanaa ei voi korottaa tekemällä joitakin tehtäviä uudelleen (tutkintosäännön mukaisesti). Vähintään 3 tehtävää täytyy olla tehtynä 0-5 pistettä arvioitavista tehtävistä ja vähintään 5 tehtävää muista tehtävistä, jotta opintojakson voi suorittaa hyväksytysti.

Hylätty (0)

Arvioitavia tehtäviä tekemättä (2 tai useampi 5 pisteen tehtävä, yli 5 pisteen arvoista tehtävää).
Liiallinen poissaolo oppitunneilta (enemmän kuin 5 kertaa).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1: 4-12,25 pistettä
Arvosana 2: 12,5-20,25 pistettä

Poissaoloja lähitunneilta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3: 20.5-28,75 points
Arvosana 4: 29-36,75 points

Aktiivinen osallistuminen opetukseen (yli 9 kertaa paikalla).

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät palautettu ajallaan ja ohjeiden mukaisesti, pisteet 37-40.
Aktiivinen osallistuminen tunneille (yli 9 kertaa läsnä).

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Oppimateriaalit

Opintojakson oppimateriaali on itslearningissä.
Opintojakson aikana opiskelija valitsee osittain itselleen kiinnostavia alaan liittyviä aiheita ja lähteitä.

Opetusmenetelmät

Itseopiskelu, tekemällä oppiminen, tehtävien tekeminen, ryhmätyöskentely ja projektityöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtäväperustainen arviointi, ei uusintoja eikä tenttejä. Opiskelija ei voi korottaa yksittäisten arvioitavien tehtävien pistemäärää eikä opintojakson loppuarvosanaa (tutkintosäännön mukaisesti).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogiset toimintatavat kannustavat opiskelijaa aktiiviseen oppimiseen ja tiedon soveltamiseen monipuolisten menetelmien ja alakohtaisten tehtävien avulla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti ja arvosanan saaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille sekä annettujen tehtävien tekemistä ajallaan.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus ja tehtävät sekä itsenäinen työ. Opiskelijat tekevät ryhmätyötä projektin merkeissä. Opintojakson laajuus on 5 opintopistettä, mikä vastaa 133 tuntia opiskelijan työtä.

Viikottaiset oppitunnit (14 kertaa)

4 arvioitavaa tehtävää ja etätehtävät. Projektityöskentely. Tuntitehtävät ja opiskelijan omalla ajalla tehtävä työ.

Sisällön jaksotus

Opintojakson tavoitteena on aktivoida ja kehittää opiskelijan alakohtaisia kieli- ja viestintätaitoja englannin kielessä. Opiskelija saavuttaa ammattilisia taitoja monipuolisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteista. Lisäksi opiskelija kehittää taitojaan jatkuvan, elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on riittävät taidot viestiä ammatin vaatimissa tehtävissä ja hän pystyy tuottamaan selkeää, jäsenneltyä ja tiivistä tekstiä, esittämään ja kuvailemaan alaan liittyvistä aiheista suullisesti ja pystyy ilmaisemaan ja vaihtamaan mielipiteitä käyttäen selkeää, asianmukaista kieltä. Opiskelija pystyy lukemaan alaan liittyviä tekstejä.

Opintojakson aiheet:
- Tyyli ja rekisterit
- Sähköposti- ja puhelinviestintä
- Messut ja tuote-esittelyt
- Raportointi
- Suullinen esittäminen
- Kokoustaminen
- Keskustelutaito
- Pump Design -projekti yhteistyössä Pekka Jukantuvan ja Antti Meriön kanssa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opiskelijalla tulee olla käytössään toimiva tietokone, mikrofoni ja kamera online-tunteja varten.

Opettajaan voi olla yhteydessä sähköpostitse: piia.pesso(a)turkuamk.fi

Opintojakso alkaa lukujärjestyksen mukaisesti syyskuussa 2024:

PKONTK24A: ke 4.9. klo 12.30
PKONTK24B: pe 6.9. klo 9.15

Tuntien aloitusajat ovat lukujärjestyksessä aina oikein ja päivitetty. Jos tunnin aloitusajaksi on merkitty 12.30, tunti alkaa siihen aikaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioitavat oppimistehtävät (arviointi asteikolla 0-5 p per tehtävä)

1 Muodollinen sähköposti (20.9. kampuksella)
2 Projektikokous (viikolla 40 pienryhmätapaamisessa)
3 Suullinen esitys (viikoilla 45-46)
4 Kirjallinen raportti (5.12. mennessä)

Ennakkotehtävät ja muut tehtävät 10 kpl (0... +5 pistettä), vähintään 5 pitää olla tehtynä, jotta opintojakson voi suorittaa hyväksytysti.

Aktiivinen läsnäolo ja positiivinen osaamisen näyttö voi antaa lisäpisteitä 0-6. Pelkkä läsnäolo ei kerrytä lisäpisteitä, koska se on oletus eli jatkuva aktiivisuus ja osaamisen näyttö voi antaa lisäpisteitä.

Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen (vähintään 9:llä tunnilla pitää olla paikalla, 64% lähitunneista). Lähitunteja yhteensä 14 kertaa. Pakolliset tunnit on merkitty itslearning-työtilan viikkoaikatauluun. Läsnäolovelvoite perustuu opiskeltavan oppiaineen luonteeseen. Kieltä ja viestintää opetellaan harjoittelemalla usein muiden ihmisten kanssa.

Poissaoloja ei voi korvata lisätehtävillä ja tehtävien määräaikoihin ei tehdä poikkeuksia, vaan niitä on noudatettava. Jos opiskelija saa opintojakson suoritettua, arvosanaa ei voi korottaa tekemällä joitakin tehtäviä uudelleen (tutkintosäännön mukaisesti). Vähintään 3 tehtävää täytyy olla tehtynä 0-5 pistettä arvioitavista tehtävistä ja vähintään 5 tehtävää muista tehtävistä, jotta opintojakson voi suorittaa hyväksytysti.

Hylätty (0)

Arvioitavia tehtäviä tekemättä (2 tai useampi 5 pisteen tehtävä, yli 5 pisteen arvoista tehtävää).
Liiallinen poissaolo oppitunneilta (enemmän kuin 5 kertaa).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arvosana 1: 4-12,25 pistettä
Arvosana 2: 12,5-20,25 pistettä

Poissaoloja lähitunneilta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Arvosana 3: 20.5-28,75 points
Arvosana 4: 29-36,75 points

Aktiivinen osallistuminen opetukseen (yli 9 kertaa paikalla).

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät palautettu ajallaan ja ohjeiden mukaisesti, pisteet 37-40.
Aktiivinen osallistuminen tunneille (yli 9 kertaa läsnä).

Tavoitteet

The aim of the course is to activate and develop the students’ field-relevant English language and communication skills. The students gain professional skills in various spoken and written communicative situations encountered in working life and society. In addition, they learn to utilize tools and techniques to further develop their skills in authentic, field-specific contexts.
Upon completing the course, the students have acquired sufficient skills to communicate at level B2 of the European Framework of Reference for Languages which states that at level B2, students should be able to produce clear, coherent and well-structured texts, present detailed descriptions related to their field of interest, express and exchange opinions using fluent language, follow complex argumentation, and read longer articles and reports.

Sisältö

- writing professional, field-specific texts
- presenting and discussing field-specific topics in a professional manner
- reading field-specific texts and utilizing the information in professional contexts
- learning and using key terminology of their field
- becoming professional, autonomous language users in working life

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- Elementtimenetelmän teoreettiset perusteet rakenteiden mekaniikassa.
- Käyttää elementtimenetelmän tietokoneohjelmia rakenteiden analysoinnissa.

Sisältö

- Viivarakenteet: kehärakenteet, ristikot, teräspalkkirakenteet.
- Ppintarakenteet: ohutpeltirakenteet, paineastiat, kuorirakenteet.
- Solidirakenteet: 3D-solidikappaleet, kokoonpanot.

Aika ja paikka

Syksyllä 2018 Sepänkadulla

Oppimateriaalit

Siemens FEM, Siemens Xcelator Academy

Opetusmenetelmät

Oppilaiden harjoitustyöt, käyttäen NX:n FEM-ohjelmistoa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin tuloksellinen suorittaminen vaatii matematiikan ja aikaisempien lujuusopin kurssien tietosisältöjen hallitsemista. Oppilaan on itse huolehdittava näiden asioiden mahdollisesta kertaamisesta.
Luennot tutustutaan vain keskeisiin asioihin. Kurssin asioiden syvällinen hallitseminen vaatii opiskelijalta omaehtoista tutustumistan ohjelman harjoitustöihin

Sisällön jaksotus

Siemens Xcelerator harjoitukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyö

Hylätty (0)

Ei ajallaan palutettuja harjoitustöitä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Ajallaan ja hyväksytysti palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Ajallaan ja hyväksytysti palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ajallaan ja hyväksytysti palautetut harjoitukset, lukumäärän mukaan

Tavoitteet

Opiskelija aktivoi ruotsin kieltään, niin että hän ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä osaa tuottaa sitä arkipäivän tilanteissa. Lisäksi hän hallitsee ruotsin kielen keskeiset rakenteet. Tämän opintojakson jälkeen opiskelija pystyy paremmin suoriutumaan tulevista pakollisista ruotsin opintojaksoista. Opintojaksoa suositellaan niille, jotka kokevat ruotsin taitonsa puutteelliseksi. Oman taitotason määrittely tapahtuu esimerkiksi lähtötasotestin avulla.

Sisältö

Ruotsin kielen peruskieliopin ja – rakenteiden kertaus sekä perussanaston hallinta arkipäivän tilanteissa.

Oppimateriaalit

Opettajan kokoama oppimateriaali sähköisena Itslearningissä.

Opetusmenetelmät

Ohjattua ja itsenäistä opiskelua, pari- ja ryhmäkeskustelua, itsenäisiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kokeiden ajankohdat näkyvät suunnitelmassa.
Kokeiden uusintamahdollisuus 10.12.2024.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Suomeksi
Erilaisia harjoituksia lähiunneilla ja itsenäisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähitunteja, tehtäviä ja itsenäistä työskentelyä. Joka viikko tulee kotitehtäviä aina seuraavaksi kerraksi. Koe 1 puolessa välissä ja koe 2 kurssin lopussa.
1 op = 27 h

Sisällön jaksotus

vko 36 Tunnit 1–2
• Opintojakson esittely, tutustuminen
• Kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen

vko 37 Tunnit 3–4
• Kysymyslauseet, tehtäviä
• Persoonapronominien perus-, objekti- ja omistusmuodot

vko 38 Tunnit 5–6
• Persoonapronominit, tehtäviä
• Substantiivien taivutus

vko 39 Tunti 7–8 (huom! 2 x 1h)
• Substantiivien taivutus, tehtäviä

vko 40 Tunti 9
• Substantiivien taivutus, tehtäviä

vko 41 Tunti 10
• KOE 1 ke 9.10.

vko 42 Ei tunteja/opetukseton viikko/syysloma

vko 43 Tunti 11
• Adjektiivin muodot ja niiden käyttö

vko 44 Tunti 12
• Adjektiiviharjoituksia

vko 45 Tunti 13
• Adjektiiviharjoituksia

vko 46 Tunnit 14–16 (huom! (1 x 1h ja 1 x 2h)
• Verbiryhmät ja aikamuodot
• Verbiharjoituksia

vko 47 Tunnit 17–18
• Verbien käytön harjoituksia

vko 48 Tunnit 19–20
• Verbiharjoituksia
• Sanajärjestys

vko 49 Tunnit 21–22
• KOE 2 ti 3.12.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolla edellytetään läsnäoloa, koska tunneilla harjoitellaan pareittain sekä pienryhmissä suullista kielitaitoa ja vuorioaikutustaitoja. Aktiivinen osallistuminen opetukseen on myös osa arviointia.

Ammattioppilaitoksesta tulevat opiskelijat ovat etusijalla, jos ryhmäkoko alkaa ylittyä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty.

Hyväksytty arvio edellyttää:

osallistumista lähitunneille vähintään 75 %
kotitehtävien suorittamista aikataulun mukaan vähintään 50-75 %
kokeiden (Koe 1 ja Koe 2) hyväksyttyä suorittamista.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Oppimateriaalit

Saatavilla kurssin Itslearning - työtilassa

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Laboratoriovuorot pidetään Educityn laboratoriokerroksessa
Tarkistathan päivämäärät aikataulusta ja lukujärjestyksestä
Kurssilla on läsnäolovelvollisuus
Poissaolot pääsääntöisesti korvataan toisen ryhmän labravuorolla
Aloitusvuoron läsnäolot kirjataan kokouksen läsnäololistasta
Aloitusvuorolta poissa olleiden tulee oma aloitteisesti perehtyä Kurssin suorittamiseen liittyviin ohjeistuksiin ja työturvallisuusohjeisiin

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 3 x 27 h = 81 h


Työskentelyohjeita laboratorioon


Ennen laboratoriovuoroa

Valmistaudu etukäteen
Tule paikalle ajoissa, työvuoron alussa
Vie takki ja ylimääräiset tavarat alakerran aulatilassa olevaan lokerikkoon
Ota kannettava tietokone ja tarvittaessa laukku mukaan laboratorioon
Laukkua voit säilyttää laboratoriossa selkänojalla tai naulakossa (ei pöydällä tai lattialla)


Laboratoriotiloissa

Tarvittavat välineet haetaan varastosta tai mittausvälinevaunusta
Eväät syödään ja juomat juodaan kahvilassa/käytävässä
Työvuoron aika kannattaa käyttää hyödyksi, kysy esim vinkkejä raportointiin
Välineet palautetaan paikoilleen laboratoriovuoron loputtua
Työpiste jätetään siistiksi
Tuolit paikalleen, kiitos
Huolehdittava itse, että kaikki työt on tehty
Jokainen työntekijä on vastuussa käyttämistään välineistä ja korvaus-velvollinen, jos vikaantuminen aiheutuu huolimattomuudesta tai määräysten rikkomisesta.
Jännitelähteen (myös pariston) kytkeminen piiriin on kielletty ennen kuin valvoja on tarkastanut kytkennän.

Sisällön jaksotus

Kurssille ilmoittautuneet opiskelijat jakautuvat ryhmiin R1, R2 ja R3 alla olevan periaatteen mukaan. Valinnat vahvistetaan aloitusluennolla.

Koko lukukauden tunnit on suunniteltu lukujärjestyksiin siten, että VAIN seuraavan periaatteen mukaan toimien ei tule päällekkäisyyksiä:

PKONT***A sallitut pienryhmät: R1 ja R2
PKONT***B sallitut pienryhmät: R3 ja R2

Ryhmiin liittyvät toiveet kuullaan.
Perustellut toiveet pyritään täyttämään.
Perustelut ennen aloitusluentoa osoitteeseen
pekka.jukantupa@turkuamk.fi, kiitos.

Ryhmien R1/R2/R3 aikataulut voi tarkistaa A/B luokan lukkareista.
Kannattaa huomata, että aikatauluissa on poikkeuksia joillain viikoilla ja tuntien ajankohdat voivat myös tykkänään muuttua jossain kohtaa lukukautta. Tarkistathan siis jo tässä vaiheessa tulevien viikkojen lukkarit lukukauden loppuun asti.

https://lukkari.turkuamk.fi/


Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- muu aihe

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanan muodostuminen
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kokonaisarvosana muodostuu seuraavista osa-arvioinneista
Vastuutyön työohje ja mittauspöytäkirja, arv. 0-5
ks. vastuutyöohjeen ja mittauspöytäkirjan arviointiohjeet
opettaja arvioi
paino 20%
Vastuutyön loppuraportti 0-5
ks. raportin arviontiperusteet laboratoriovuoro 1 kohdalta
opettaja arvioi
paino 80 %
Mittaukset: Hyväksytty/Hylätty

Em. perusteella laskettuun arvosanaan vaikuttavat lisäksi:
Työskentely vuorolla (+/-)
Myöhästymiset (-)
Puutteet suorituksissa tai työt palautettu väärään kansioon (-)
Poissaolot (-)


Suoritusvaatimukset kurssin läpäisemiseksi

Osallistuminen ryhmän työskentelyyn työvuoroilla sekä kirjallisten tehtävien tekemisessä muulla ajalla
Raportin palautus hyväksytysti
Kaikkien mittausten suorittaminen

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Oppimateriaalit

Saatavilla kurssin Itslearning - työtilassa

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Laboratoriovuorot pidetään Educityn laboratoriokerroksessa
Tarkistathan päivämäärät aikataulusta ja lukujärjestyksestä
Kurssilla on läsnäolovelvollisuus
Poissaolot pääsääntöisesti korvataan toisen ryhmän labravuorolla
Aloitusvuoron läsnäolot kirjataan kokouksen läsnäololistasta
Aloitusvuorolta poissa olleiden tulee oma aloitteisesti perehtyä Kurssin suorittamiseen liittyviin ohjeistuksiin ja työturvallisuusohjeisiin

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 3 x 27 h = 81 h


Työskentelyohjeita laboratorioon


Ennen laboratoriovuoroa

Valmistaudu etukäteen
Tule paikalle ajoissa, työvuoron alussa
Vie takki ja ylimääräiset tavarat alakerran aulatilassa olevaan lokerikkoon
Ota kannettava tietokone ja tarvittaessa laukku mukaan laboratorioon
Laukkua voit säilyttää laboratoriossa selkänojalla tai naulakossa (ei pöydällä tai lattialla)


Laboratoriotiloissa

Tarvittavat välineet haetaan varastosta tai mittausvälinevaunusta
Eväät syödään ja juomat juodaan kahvilassa/käytävässä
Työvuoron aika kannattaa käyttää hyödyksi, kysy esim vinkkejä raportointiin
Välineet palautetaan paikoilleen laboratoriovuoron loputtua
Työpiste jätetään siistiksi
Tuolit paikalleen, kiitos
Huolehdittava itse, että kaikki työt on tehty
Jokainen työntekijä on vastuussa käyttämistään välineistä ja korvaus-velvollinen, jos vikaantuminen aiheutuu huolimattomuudesta tai määräysten rikkomisesta.
Jännitelähteen (myös pariston) kytkeminen piiriin on kielletty ennen kuin valvoja on tarkastanut kytkennän.

Sisällön jaksotus

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- muu aihe

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanan muodostuminen
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kokonaisarvosana muodostuu seuraavista osa-arvioinneista
Vastuutyön työohje ja mittauspöytäkirja, arv. 0-5
ks. vastuutyöohjeen ja mittauspöytäkirjan arviointiohjeet
opettaja arvioi
paino 20%
Vastuutyön loppuraportti 0-5
ks. raportin arviontiperusteet laboratoriovuoro 1 kohdalta
opettaja arvioi
paino 80 %
Mittaukset: Hyväksytty/Hylätty

Em. perusteella laskettuun arvosanaan vaikuttavat lisäksi:
Työskentely vuorolla (+/-)
Myöhästymiset (-)
Puutteet suorituksissa tai työt palautettu väärään kansioon (-)
Poissaolot (-)


Suoritusvaatimukset kurssin läpäisemiseksi

Osallistuminen ryhmän työskentelyyn työvuoroilla sekä kirjallisten tehtävien tekemisessä muulla ajalla
Raportin palautus hyväksytysti
Kaikkien mittausten suorittaminen

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- Osaa tutkia ja mitata koneissa, laitteissa ja prosesseissa vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä mittaamalla
- ymmärtää mittaustarkkuuden merkityksen
- osaa tehdä mittauksia erilaisilla mittalaitteilla ja käyttää mm. taulukkolaskentaohjelmaa mittaustulosten käsittelyssä
- osaa käyttää fysiikan käsitteitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä
- ymmärtää syvällisemmin tutkimusten kohteena olleiden ilmiöiden luonteen

Sisältö

Laboratoriotöiden sisältöjä
- kimmoisuus
- resistiivisyys
- lämpölaajeneminen
- kitka
- ääni
- kiihtyvyys
- valinnainen aihe
- workshop

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

Fluidien mekaniikka ja lämpöoppi
- määritellä paineeseen, virtauksiin ja lämpötilaan liittyvät peruskäsitteet
- antaa esimerkkejä paineen ja virtausnopeuden mittausmenetelmistä
- mitata lämpötilaa eri menetelmillä
- mitata ja laskea kappaleen tiheyden, nesteen virtausnopeuden, pumpun tuottaman paineen
- käyttää Bernoullin yhtälöä laskutehtävissä
- käyttää lämmön ja lämpövirran käsitteitä ja soveltaa niitä ongelmanratkaisussa

Sähköoppi
- määritellä sähköstatiikkaan ja virtapiireihin liittyvät peruskäsitteet
- käyttää sähköstatiikkaan ja tasavirtapiirien liittyviä käsitteitä ja soveltaa niitä ongelmanratkaisussa
- tulkita tasavirtapiirien kytkentäkaavioita ja ratkaista niihin liittyviä suureita
- käyttää Kirchoffin lakeja virtapiirissä kulkevan virran laskemiseksi
- mitata virtaa ja jännitettä sekä määrittää sähkömoottorin/pumpun ottotehon

Sisältö

- Fluidien mekaniikka
- Lämpötila
- Lämpö
- Lämmön siirtyminen
- Sähköstatiikka
- Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

Fluidien mekaniikka ja lämpöoppi
- määritellä paineeseen, virtauksiin ja lämpötilaan liittyvät peruskäsitteet
- antaa esimerkkejä paineen ja virtausnopeuden mittausmenetelmistä
- mitata lämpötilaa eri menetelmillä
- mitata ja laskea kappaleen tiheyden, nesteen virtausnopeuden, pumpun tuottaman paineen
- käyttää Bernoullin yhtälöä laskutehtävissä
- käyttää lämmön ja lämpövirran käsitteitä ja soveltaa niitä ongelmanratkaisussa

Sähköoppi
- määritellä sähköstatiikkaan ja virtapiireihin liittyvät peruskäsitteet
- käyttää sähköstatiikkaan ja tasavirtapiirien liittyviä käsitteitä ja soveltaa niitä ongelmanratkaisussa
- tulkita tasavirtapiirien kytkentäkaavioita ja ratkaista niihin liittyviä suureita
- käyttää Kirchoffin lakeja virtapiirissä kulkevan virran laskemiseksi
- mitata virtaa ja jännitettä sekä määrittää sähkömoottorin/pumpun ottotehon

Sisältö

- Fluidien mekaniikka
- Lämpötila
- Lämpö
- Lämmön siirtyminen
- Sähköstatiikka
- Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää hitsauksen laadun- ja kustannustenhallinnan perusteet
- osaa käyttää hitsaukseen liittyviä laatustandardeja
- osaa tehdä ja hyväksyttää hitsausohjeen (WPS)
- osaa valita soveltuvan NDT-menetelmän laadun varmistamiseksi
- osaa arvioida ja hallita hitsatun tuotteen kustannuksia

Sisältö

- Johdatus hitsauksen laadun- ja kustannusten hallintaan
- Hitsauksen laatustandardit
- Hitsausohjeet (WPS) ja niiden hyväksyntä
- NDT-menetelmät ja hitsausvirheet
- Hitsauskustannusten laskeminen
- Laserhitsaus

Oppimateriaalit

itslearning-järjestelmässä oleva sähköinen aineisto

Opetusmenetelmät

Luennot, tehtävät ja harjoitustyö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti xxxx

Uusintamahdollisuus:Ke 14.5.2025 Lemminkäisen kadun auditorio Lemminkäinen klo 16

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot ja harjoitustyön teko ohjatusti 50 h
Verkossa olevien tehtävien tekeminen 20 h
Harjoitustyön teko ryhmissä 45 h
Tenttiin valmistautuminen 18 h

Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Hitsausohje (WPS) ja sen hyväksyminen
Hitsausvirheet
Hitsauksen kustannusten hallinta
NDT-menetelmät
Hitsattu rakenne väsyttävässä kuormituksessa

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssi on tarkoitettu vain konetekniikan opiskelijoille, jotka opiskelevat tuotantotekniikan suuntautumista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

50% Tentti
30% Harjoitustyö (menetelmäkoe)
20% Etätehtävä aktiivisuus

Hylätty (0)

Tentissä suoriutuminen on heikkoa.
Harjoitustyö on tekemättä tai erittäin puutteellinen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät hitsauksen laadun ja kustannusten hallintaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät hitsauksen laadun ja kustannusten hallintaan. Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti hitsauksen laadun ja kustannusten hallintaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

- Interpret the microstructures of welds for a wide range of ferrous and non-ferrous alloys

- Can determine if preheating is needed before welding

- Recommend the procedures and methods necessary to prevent weld defects

- Recommend the procedures and methods to improve the fatigue life of welded structures

Sisältö

- Metallographic examinations
- Welding defects and causes
- Welding plain carbon and carbon manganese steel, Welding of stainless steels, Welding of aluminum
- Repair welding
- Improving fatigue life of welded structures

Oppimateriaalit

Oppimateriaalina pääsääntöisesti luentomateriaali, joka on opiskelijan saatavissa It's Learningistä.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana luennot,harjoitustyö / lopputyö. Lopputyö suoritetaan 3-4 opiskelijan ryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko kurssin tentti järjestetään viimeisellä luentokerralla,

Viimeisen luentokerran jälkeen uusinta tenttoi on mahdollista tehdä seuraavana kahtena tuotantoautomaation yleisenä tenttipäivänä, päivämäärän ja ajan saat opettajalta. Uusintatentteihin tulee ilmoittautua opettajalle viimeistään viikko ennen tenttiä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kursilla pyritään yhdistämään työelämälähtöisyys: luennoilla otetaan esiin esimerkkejä työelämästä ja siitä mikä on hitsausmetallurgian vaikutus hitsaustuotannossa. Opiskelijoita myös valmennetaan tunnistamaan eri hitsausmenetelmien ja hitsattavien materiaalien hyödyt ja haitat hitsausmetallurgia silmälläpitäen. Kurssin lopputyössä opiskelija osaa soveltaa kurssilla oppimiaan asioita.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luento opetusta 36 h
Harjoituksia 4 h
Harjoitustyö 55 h
Itsenäistä opiskelua 40h

Sisällön jaksotus

Kurssi sisältää pääsääntöisesti luentoja, laboratorio työskentelyä sekä harjoitustyön .

Tarkempi aikataulu löytyy It's Learning.

Viestintäkanava ja lisätietoja

ta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- Tentti/tentit 50% (arvostelu 0-5)
- Lopputyö 50 % (arvostelu 0-5)

Jokainen osa-alue tulee olla suoritettuna hyväksytysti, jotta loppuarvosanan saaminen on mahdollista

Hylätty (0)

Lopputyötä ei ole tehty annetun ohjeistuksen mukaisesti ja/tai tentin arvosanaksi on muodostunut hylätty. Opiskelija ei siis tunne hitsausmetallurgian perusperiaatteita, eikä osaa soveltaa teoriaa käytäntöön.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija ymmärtää hitsausmetallurgian perusperiaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää syvällisesti hitsausmetallurgian perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä kohtalaisesti omassa työssään

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää syvällisesti hitsausmetallurgian perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä hyvin omassa työssään. Ymmärtää hitsausmetallurgian vaikutuksen hitsin ominaisuuksiin ja kuinka hitsin metallurgiaan voidaan vaikuttaa hitsatessa

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää yleisimpien hitsausprosessien toimintaperiaatteet
- osaa valita käyttötarkoitukseen soveltuvan hitsausprosessin
- osaa säätää kaarihitsausprosessien hitsausparametreja
- osaa arvioida milloin on kustannustehokasta käyttää mekanisoitua tai robotisoitua hitsausta
- osaa käyttää hitsausrobottia MAG-hitsaukseen

Sisältö

- Johdatus hitsaustekniikkaan
- MIG/MAG ja MAG-täytelankahitsaus
- TIG-hitsaus
- Puikkohitsaus
- Jauhekaarihitsaus
- Muut hitsausprosessit
- Robotisoitu ja mekanisoitu hitsaus

Oppimateriaalit

Weman Klas, Welding processes handbook (Löytyy e-kirjana
kirjastosta.)
itslearning-järjestelmässä oleva sähköinen aineisto

Opetusmenetelmät

Luennot, laboratorioharjoitukset, oppilaiden esitykset ja kotitehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin ensimmäinen tentti on xxx
Uusintatentti mahdollisuus on viikolla 20 keskiviikko klo 16:00.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

22 h Luennot
32 Laboratorioharjoitukset
12 h Esityksen valmistelu (Harvinaisemmat hitsausprosessit)
25 h itslearning-järjestelmässä olevien tehtävien teko (etätehtävät)
20 h Laboratoriotöiden raportointi
22 h Tentteihin valmistautuminen
Yhteensä:133 h

Sisällön jaksotus

Johdanto
Luennot (MIG/MAG, Puikko,TIG)
Hitsausharjoitukset (MIG/MAG, Puikko ja TIG) x 3
Robottihitsausharjoitukset x 4
Laserhitsaus
Tehtävien tarkastus
Harvinaisemmat hitsausprosessit esitykset
Tentti

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssi on tarkoitettu vain konetekniikan opiskelijoille, jotka opiskelevat tuotantotekniikan suuntautumista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

50 % Tentti
12,5 % Harjoituksiin liittyvä raportointi
15 % Harjoitusten paikallaolo
12,5 % Etätehtäväaktiivisuus
10 % Esitys:Harvinaisemmat hitsausprosessit

Hylätty (0)

Hitsausharjoituksiin (käsin/robottihitsaus) osallistuminen on ollut heikkoa.
Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hitsausharjoitukset (käsin/robottihitsaus) ja niihin liittyvä raportointi suoritettu tyydyttävästi.

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät hitsausprosesseihin ja -laitteisiin. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hitsausharjoitukset (käsin/robottihitsaus) ja niihin liittyvä raportointi suoritettu hyvin.

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät hitsausprosesseihin ja -laitteisiin. Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hitsausharjoitukset (käsin/robottihitsaus) ja niihin liittyvä raportointi suoritettu kiitettävästi.

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti hitsausprosesseihin ja -laitteisiin liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä

Tavoitteet

Opintojakso käsittelee työelämälähtöisesti sekä perinteistä hydrauliikan proportionaali-, regel- ja servotekniikkaa, että tulevaisuuden teknologioita kuten, digitaalista hydrauliikkaa ympäristöystävällisen ja taloudellisen suunnittelun ja toteutuksen kannalta.

Sisältö

Toteutetaan harjoitustöitä suunnittelu- ja simulointiohjelmistoympäristössä. Tutustutaan olemassa oleviin sovellutuksiin ja uusiin teknologioihin. Tutustutaan ongelmien ratkaisuun sekä järjestelmän että komponenttien kannalta harjoitustöissä ja yritysprojekteissa laboratorio-olosuhteissa sekä todellisissa järjestelmissä.

Oppimateriaalit

Jaetaan Itslearning oppimisalustassa.
Harjoitustöihin aiheita saadaan mahdollisuuksien mukaan teollisuudesta.

Opetusmenetelmät

Kontaktitunnit, harjoitustehtävät (aika ja paikka vapaa), laboratoriotyöt lähiopetuksena. Oppimisalusta Itslearning.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Oppimisalustassa ja lukujärjesteyksessä ilmoitetaan varsinaisen tentin ajankohta. Uusinnat yleisinä uusintapäivinä.

Tentti: vko 15/25 (lukujärjestyksen mukaisesti).
Uusintapäivät 2024 (pääsääntöisesti Lemppari, auditorio kl16-19, poikkeuksista ilmoitetaan erikseen)
Kevät 25:
15.1.
12.2.
14.5.
4.6.
Syksy 25:
24.9.
22.10.
10.12.
Ilmoittautuminen aina sähköpostilla opettajalle vähintään viikko ennen uusintapäivää.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kontaktitunnit 45h
Harjoitustyöt 30h
Seminaarityö 8h.
Kokeeseen valmistuminen 10h
Laboratoriotöiden raportointi 10h
Vieraskielinen kirjallisuus 20h
Harjoitustöiden läpikäynti 10h
Työn kuormitus yhteensä 133h.

Sisällön jaksotus

Toteutetaan harjoitustöitä suunnittelu- ja simulointiohjelmistoympäristössä. Tutustutaan olemassa oleviin sovelluksiin ja uusiin teknologioihin. Tutustutaan ongelmien ratkaisuun, sekä järjestelmän, että komponenttien kannata harjoitustöissä ja yritysprojekteissa, laboratorio-olosuhteissa, sekä todellisissa järjestelmissä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti, harjoitustehtävät, ryhmätyöt ja laboratoriotyöt
Tentti 40 %
Harjoitustyöt 25 %
Laboratoriotyöt 25 %
Tuntiaktiivisuus ym. 10 %

Hylätty (0)

Jokin kohdasta "arvioinnin kohteet, ajoitus ja menetelmät" -kohdasta suorittamatta (pois lukien tuntiaktiivisuus ym.).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kohdan "arvioinnin kohteet, ajoitus ja menetelmät" mukaan laskettu: opiskelija tunnistaa perusasiat ja osaa laskea ja tehdä valintoja tyydyttävällä tasolla.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kohdan "arvioinnin kohteet, ajoitus ja menetelmät" mukaan laskettu: opiskelija osaa syvällisemmin käsitellä kurssin sisällön mukaisia asioita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kohdan "arvioinnin kohteet, ajoitus ja menetelmät" mukaan laskettu: opiskelija osaa kriittisesti ja perustellen käsitellä kurssin sisällön mukaisia asioita.

Esitietovaatimukset

Hydrauliikka ja penumatiikka -kurssi suoritettuna.

Tavoitteet

Opintojakso tarjoaa viitekehyksen, jonka puitteissa opiskelijalle annetaan mahdollisuus osata fysiikan keskeisiä perusteita sekä tekniikalle ominaisia toimintatapoja. Hän osaa:
- Hyödyntää Kansainvälistä suure- ja mittayksikköjärjestelmää teknisen tiedon tulkinnassa ja selittämisessä.
- Tulkita ja ratkaista suureyhtälöitä sekä niiden tuloksia ja suureiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia.
- Selittää suureiden riippuvuuksia toisistaan määrittelemällä uusia suureita ja tulkitsemalla luonnonilmiöitä.
- Arvioida käytettävien fysikaalisten ja teknisten käsitteiden ja menetelmien pätevyys- ja sovellusalueita.
- Yleistää fysikaaliset peruskäsitteet, -periaatteet sekä -vuorovaikutukset ja säilymisperiaatteet kaikkia fysikaalisia ilmiöitä yhdistäviksi tekijöiksi.

Sisältö

- Nesteiden ja kaasujen mekaniikka
- Lämpötila ja sen muuttuminen
- Lämpöenergia
- Lämpöenergian siirtyminen
- Sähköstatiikka

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Läsnäolovelvoitteen perusteet:
- Henkilökohtaisen palautteen mahdollistaminen
- Tehtävien tekeminen pienryhmissä
- Opintoihin kiinnittymisen vahvistaminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 9.
Toinen välikoe viikolla 17.

Uusinnassa, jotka järjestetään toukokuun aikana, uusitaan jompi kumpi välikokeista.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Matemaattiset aineet kehittävät työkaluja, joilla tarkastella muun muassa kestävään kehitykseen liittyviä luonnontieteellisiä kysymyksiä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 tuntia opiskelijan työtä

26*2h = 52h kontaktiopetusta
2*3h = 6h välikokeet
1*2h = 2h kokeenpalautuskerrat
75 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 8.
Ensimmäinen välikoe viikolla 7
Toinen välikoe viikolla 17

Kurssin sisällöt:
- Ensimmäisen ja toisen asteen polynomiyhtälöt sekä -epäyhtälöt
- Yhtälöryhmät
- Geometria ja trigonometria
- Vektorit
- Matriisit
- Eksponenttifunkio, logaritmifunktio ja niiden yhtälöt
- Trigonometriset yhtälöt

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Minitehtävät ja läsnäolo 0-3p (kertyy vasta minimirajan 50 % ylityttyä)

Kirjalliset tehtävät 0-7p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista molemmista vähintään 5 pistettä sekä opiskelijan on oltava läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla niihin liiittyvät minitehtävät ja palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 16 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä tai ei ole ollut läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttanyt niihin liiittyvät minitehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 16-25 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 26-35 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 36 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Kurssin materiaali jaetaan ITSlearning-sivustolla.

Opetusmenetelmät

Opetus perustuu etäopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Loppukoe pidetään torstaina 20.3. klo 9.00-11.00. Uusintakokeet pidetään monimuodon yleisinä uusintakertoina, joista koulutus ilmoittaa erikseen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetusvideoilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa työskentelyssä sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

8*2h = 16h opetusvideoihin perehtyminen
9*1h = 9h Lisäohjausvideoihin perehtyminen
3*1h = 3h Teams-opetusta
10h lähiopetusta
2h kurssikoe
94 h teoriasisällön opettelua, laskuharjoitustehtävien tekemistä, kokeeseen valmistautumista yms

Sisällön jaksotus

Kurssi suoritetään pääosin itseopiskeluna opetusvideoiden ja laskuharjoitustehtävien avulla. Näiden lisäksi on lähiopetusta ja Teams-tunteja.

Lähiopetusta järjestetään:
- To 9.1.
- Pe 10.1.
- To 23.1.
- To 13.2.
- To 20.3. (Loppukoe)

Teams-tunnit:
- To 23.1.
- To 6.2.
- To 6.3.


Jokaisella opetusviikolla ensimmäistä lukuun ottamatta maanantaisin julkaistaan opetusvideo, joka sisältää kyseisen viikon teorian ja esimerkkejä. Opiskelijoilla on perjantaihin asti aikaa kertoa opettajalle lisäohjaustoiveita, joiden pohjalta perjantaisin julkaistaan lisäohjausvideo. Laskuharjoitustehtävien palautus on aina opetusviikon sunnuntaihin klo 23.59 mennessä. Esimerkkiratkaisut julkaistaan palautusajan päätyttyä.

Lähikerroilla käydään läpi hankalaksi koettuja asioita ja tehdään mahdollisesti lisäharjoitustehtäviä.

Teams-tunneilla opettaja vastaa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.

Tarkempi kurssin sisällön aikataulutus löytyy toteutuksen ITSlearning-sivusolta.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.
Kurssilla vaaditaan vähintään funktiolaskin. Graafinen tai symbolinen laskin ei ole välttämätön, mutta monirivinen näyttö laskimessa voi olla avuksi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Laskuharjoitustehtävistä kerätyt pisteet 0-10p.

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan
- Kurssikokeesta 10 pistettä
- Opiskelijan on palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä.

Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavan taulukon perusteella:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Kurssin minimivaatimuksia (10 pistettä kokeesta sekä palautettu 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä) ei ole täytetty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Kurssin minimivaatimukset (10 pistettä kokeesta sekä palautettu 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä) on täytetty ja kurssipisteitä ansaittu 16-25,75 p.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kurssin minimivaatimukset (10 pistettä kokeesta sekä palautettu 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä) on täytetty ja kurssipisteitä ansaittu 26-35,75 p.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kurssin minimivaatimukset (10 pistettä kokeesta sekä palautettu 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä) on täytetty ja kurssipisteitä ansaittu vähintään 36 p.

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa käsitellä tekniikan aloilla esiintyviä matemaattisia lausekkeita.
• ymmärtää yhtälönratkaisun periaatteet ja osaa ratkaista tekniikan aloille tyypillisiä yhtälöitä.
• ymmärtää vektorilaskennan periaatteet ja osaa soveltaa vektoreita tekniikan alan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää geometrian ja trigonometrian peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ongelmaratkaisussa.
• ymmärtää funktion käsitteen ja tietää funktioiden perusominaisuuksia.
• osaa soveltaa funktioita tekniikan ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen.
• ymmärtää matriisilaskennan periaatteet
• osaa soveltaa yhtälöryhmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa.
• tuntee matematiikan merkintätapoja ja osaa soveltaa niitä tekniikan aloilla.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtolausekkeet, potenssit, polynomilausekkeet ja rationaalilausekkeet
• Polynomifunktiot sekä I ja II asteen polynomiyhtälöt ja -epäyhtälöt
• Yhtälöryhmät
• Juuret ja juuriyhtälöt
• Eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• Logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• Kulmat ja kulmayksiköt
• Suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Trigonometriset funktiot yksikköympyrässä
• Trigonometriset yhtälöt
• Sinilause, kosinilause ja yleisen kolmion ratkaiseminen
• Vektorilaskennan peruskäsitteet ja tekniikan ongelmien mallintaminen vektorien avulla
• Vektorien pistetulo ja ristitulo
• Matriisilaskennan peruskäsitteet, determinantti ja käänteismatriisi
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Arviointiasteikko

H-5

Esitietovaatimukset

Opintojakso "Matemaattisen aineiden perustaidot" tai vastaavat tiedot ja taidot.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Läsnäolovelvoitteen perusteet:
- Henkilökohtaisen palautteen mahdollistaminen
- Tehtävien tekeminen pienryhmissä
- Opintoihin kiinnittymisen vahvistaminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 41
Toinen välikoe viikolla 50.

Kurssisuorituksen voi uusia kurssikokeessa, jotka järjestetään tammikuun aikana. Välikoetta ei voi uusia, vaan uusintakoe on aina kurssikoe.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä välikokeiden sijaan kurssikoe, olemalla läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla niihin liiittyvät minitehtävät sekä tekemällä 33 % kurssin harjoitustehtävistä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia opiskelijan työtä

20*2h = 40h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
1*2h = 2h kokeenpalautuskerrat
62 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 42.

Ensimmäinen välikoe viikolla 40
Toinen välikoe viikolla 47

Kurssin sisällöt:
- Integraali pinta-alana
- Perusfunktioiden integroiminen
- Integroimistekniikoita
- Separoituvat differentiaaliyhtälöt
- Ensimmäisen ja toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
- Integraalien sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Minitehtävät ja läsnäolo 0-3p (kertyy vasta minimirajan 50 % ylityttyä)

Kirjalliset tehtävät 0-7p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi JOKO

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

TAI

Loppukoe 0-32p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista molemmista vähintään 5 (tai kurssikokeesta 10) pistettä sekä opiskelijan on oltava läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla niihin liiittyvät minitehtävät ja palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 16 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä tai ei ole ollut läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttanyt niihin liiittyvät minitehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 16-25 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 26-35 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 36 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssisuorituksen voi uusia kurssikokeessa, jotka järjestetään tammikuun aikana. Väli- tai lopputestiä ei voi uusia, vaan uusintakoe on aina kurssikoe on aina koko opintojakson sisällöstä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia opiskelijan työtä

20*2h = 40h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
64 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 42.

Ensimmäinen välikoe viikolla 40
Toinen välikoe viikolla 47

Kurssin sisällöt:
- Integraali pinta-alana
- Perusfunktioiden integroiminen
- Integroimistekniikoita
- Separoituvat differentiaaliyhtälöt
- Ensimmäisen ja toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
- Integraalien sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 20 p) muodostuvat seuraavasti:

Harjoitustehtävät 0-4 p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)
sekä
Välitesti: 0-4 p
Lopputesti: 0-12 p


Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan lopputestistä vähintään 3 pistettä sekä opiskelijan on palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksytysti. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 8 kurssipistettä
Arvosana 2: 10 kurssipistettä
Arvosana 3: 12 kurssipistettä
Arvosana 4: 14 kurssipistettä
Arvosana 5: 16 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 8 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 8-11,99 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 12-15,99 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 16 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä hyväksytysti..

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Oppimateriaalit

Kurssilla käytetään kirjaa Insinöörin matematiikka (Tuomenlehto ym, Edita). Opintojakson materiaali löytyy ITSL-sivuilla viikkoteemoittain, lisämateriaalina käytetään erityisesti Majaniemen monistetta Matematiikka I ja II (jotka löytyy ITSistä pdf-tiedostona).

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, verkko-opetus ja -ohjaus, itseopiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on kurssin päättävillä tunneilla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa, itsenäisessä tekemisessä sekä laskuharjoitustehtävien läpikäymisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Lähiopetus, verkko, itseopiskelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia opiskelijan työtä

13h kontaktiopetusta
2h loppukoe
93h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Materiaali ja toteutus Itslearning-oppimisalustalla.

Kurssin sisällöt:
- Integraali pinta-alana
- Perusfunktioiden integroiminen
- Integroimistekniikoita
- Separoituvat differentiaaliyhtälöt
- Ensimmäisen ja toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
- Integraalien sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Verkko-oppimisalusta ItsLearning

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 20 p) muodostuvat seuraavasti:

Harjoitustehtävät 0-4 p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi

Loppukoe 0-16 p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan loppukokeesta vähintään 5 pistettä sekä opiskelijan on osallistuttava vähintään 50 % opetuskerroista ja palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 8 kurssipistettä
Arvosana 2: 10 kurssipistettä
Arvosana 3: 12 kurssipistettä
Arvosana 4: 14 kurssipistettä
Arvosana 5: 16 kurssipistettä


Kurssin jälkeen järjestetään kaksi tenttitilaisuutta, joissa voi tehdä koko kurssin tentin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa määrittää pinta-alojen likiarvoja kuvaajan perusteella (numeerinen integrointi)
- tiedostaa määrätyn integraalin perusajatuksen ja osaa soveltaa sitä
- osaa integroida perusfunktioita
- osaa integroida yhdistettyjä funktioita
- osaa osittaisintegroida
- pystyy soveltamaan integraalilaskentaa käytännön sovelluksiin

Sisältö

- Määrätty integraali
- Määräämätön integraali
- Integroimismenetelmiä
- Differentiaaliyhtälöt
- Sovelluksia

Oppimateriaalit

Edita; Insinöörin matematiikka; Ari Tuomenlehto & co.
Itslearning-oppimisymäristössä oleva ja sinne linkitetty materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Läsnäolovelvoitteen perusteet:
- Henkilökohtaisen palautteen mahdollistaminen
- Tehtävien tekeminen pienryhmissä
- Opintoihin kiinnittymisen vahvistaminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ensimmäinen välikoe viikolla 7
Toinen välikoe viikolla 14.

Uusinnassa uusitaan jompi kumpi välikokeista.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Läpäisemällä välikokeiden sijaan kurssikoe, olemalla läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla niihin liiittyvät minitehtävät sekä tekemällä 33 % kurssin harjoitustehtävistä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia opiskelijan työtä

20*2h = 40h kontaktiopetusta
2*2h = 4h välikokeet
1*2h = 2h kokeenpalautuskerrat
62 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja välikokeisiin valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla pidetään pääsääntöisesti kaksi opetuskertaa viikoittain poislukien viikko 8.

Ensimmäinen välikoe viikolla 7
Toinen välikoe viikolla 14

Kurssin sisällöt:
- Integraali pinta-alana
- Perusfunktioiden integroiminen
- Integroimistekniikoita
- Separoituvat differentiaaliyhtälöt
- Ensimmäisen ja toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
- Integraalien sovelluksia

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu luennoilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 42 p) muodostuvat seuraavasti:

Minitehtävät ja läsnäolo 0-3p (kertyy vasta minimirajan 50 % ylityttyä)

Kirjalliset tehtävät 0-7p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)

ja lisäksi

Välikoe 1: 0-16 p
Välikoe 2: 0-16 p

Kurssin hyväksyttyyn läpäisemiseen vaaditaan välikokeista molemmista vähintään 5 pistettä sekä opiskelijan on oltava läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttamalla niihin liiittyvät minitehtävät ja palautettava vähintään 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä. Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 16 kurssipistettä
Arvosana 2: 21 kurssipistettä
Arvosana 3: 26 kurssipistettä
Arvosana 4: 31 kurssipistettä
Arvosana 5: 36 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija on saanut alle 16 kurssipistettä tai ei ole palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä tai ei ole ollut läsnä vähintään 50 % opetuskerroista ja palauttanyt niihin liiittyvät minitehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on saanut 16-25 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on saanut 26-35 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saanut vähintään 36 kurssipistettä ja palauttanut 33 % kurssin laskuharjoitustehtävistä sekä osallistunut 50 % opetuskerroista ja palauttanut niihin liittyvät minitehtävät.

Tavoitteet

- Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa laboratorioympäristössä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti
- Opiskelija tunnistaa luonnontieteetellisiä ilmiöitä, niiden vaikutuksia ja osaa hyödyntää yksinkertaisia matemaattisia funktioita ilmiöiden vaikutuksen mallintamisessa
- Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa luonnontieteellisiä ilmiöitä teknisissä ratkaisuissa

Sisältö

Opintojaksolla tutustutaan Turun AMK:n eri laboratorioihin (tekniikan alan laboratoriot) sekä projektioppimisympäristöihin, ja suoritetaan laboratoriotöitä eri laboratorioissa pienryhmätyöskentelynä. Laboratoriotöistä kirjoitetaan jokaisesta kirjallinen työraportti.

Opintojaksolla hankitaan perusosaaminen opiskeluun tarvittavista Turun AMK:n tietojärjestelmistä, perehdytään tietoturvavaatimuksiin sekä otetaan henkilökohtaiset käyttäjätunnukset aktiiviseen käyttöön.

Ennen laboratoriotöiden aloittamista opitaan tarvittavat turvallisuuskäytännöt sekä perehdytään mittauksissa tarvittavien mittalaitteiden käsittelyyn, kerättyjen mittaustietojen käsittelyyn ja analysointiin.

Opintojakson aikana perehdytään tekniikan alan opinnoissa käytössä oleviin opiskelumenetelmiin, kuten CDIO ja innovaatiopedagogiikka, käytännön tilanteissa.

Laboratoriotyöt vaihtelevat toteutuvan ryhmäkoon mukaan, esim.:
• Fysiikan laboratorio
• Rakennuslaboratorio
• Uuden energian laboratorio
• Autolaboratorio
• Kiertotalouden työpaja

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
esitellä, vertailla ja arvioida erilaisia prototypoinnin menetelmiä
käyttää opintojaksolla harjoiteltuja prototypoinnin menetelmiä.

Sisältö

Kokeileva kehittäminen -opintojaksolla tutustutaan prototypointiin suunnittelun työkaluna:
Mitä prototypointi tarkoittaa - miksi?
Prototypoinnin menetelmät - mitä?
Mitä prototypointi käytännössä on erilaisissa suunnitteluhaasteissa – miten?
Valittujen prototypoinnin menetelmien kokeilu – tekemällä oppiminen.

Opetusmenetelmät

Luennot ja pajatyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen, mahdollinen materiaalien uusiokäyttö

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla suoritetaan erilaisten toimeksiantojen pohjalta konkreettisia harjoitustehtäviä, joiden avulla voidaan kehittää joko uusia tuotteita tai kehittää jo olemassa olevia.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning-oppimisympäristö
Youtube-videot

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamisessa.

Hylätty (0)

Osallistumattomuus, tehtäviä suorittamatta, ei arvioinut omaa toimintaansa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Riittävä osallistuminen, tyydyttävä tehtävien suorittaminen pääosin aikataulun mukaisesti, oman toiminnan arviointi perustasolla, vähäinen aktiivisuus pajatyöskentelyssä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen asianmukaisesti ja aikataulun mukaisesti, oman toiminnan riittävä arviointi ja reflektointi, aktiivisuus pajatyöskentelyssä, muut huomioiva tiimikäyttäytyminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen erinomaisesti ja aikataulun mukaisesti, oman toiminnan kattava arviointi ja reflektointi, kiitettävä aktiivisuus pajatyöskentelyssä, rakentava tiimikäyttäytyminen.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
esitellä, vertailla ja arvioida erilaisia prototypoinnin menetelmiä
käyttää opintojaksolla harjoiteltuja prototypoinnin menetelmiä.

Sisältö

Kokeileva kehittäminen -opintojaksolla tutustutaan prototypointiin suunnittelun työkaluna:
Mitä prototypointi tarkoittaa - miksi?
Prototypoinnin menetelmät - mitä?
Mitä prototypointi käytännössä on erilaisissa suunnitteluhaasteissa – miten?
Valittujen prototypoinnin menetelmien kokeilu – tekemällä oppiminen.

Opetusmenetelmät

Luennot ja pajatyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Tekemällä oppiminen, mahdollinen materiaalien uusiokäyttö

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla suoritetaan erilaisten toimeksiantojen pohjalta konkreettisia harjoitustehtäviä, joiden avulla voidaan kehittää joko uusia tuotteita tai kehittää jo olemassa olevia.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Itslearning-oppimisympäristö
Youtube-videot

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamisessa.

Hylätty (0)

Osallistumattomuus, tehtäviä suorittamatta, ei arvioinut omaa toimintaansa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Riittävä osallistuminen, tyydyttävä tehtävien suorittaminen pääosin aikataulun mukaisesti, oman toiminnan arviointi perustasolla, vähäinen aktiivisuus pajatyöskentelyssä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen asianmukaisesti ja aikataulun mukaisesti, oman toiminnan riittävä arviointi ja reflektointi, aktiivisuus pajatyöskentelyssä, muut huomioiva tiimikäyttäytyminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen erinomaisesti ja aikataulun mukaisesti, oman toiminnan kattava arviointi ja reflektointi, kiitettävä aktiivisuus pajatyöskentelyssä, rakentava tiimikäyttäytyminen.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja mitoitusparametrien vaikutuksen
- Opiskelija osaa mitoittaa ja valita tärkeimmät koneenosat

Sisältö

Opintojakson sisältö:
- Kiiliahihnävälitykset
- Vierintälaakerit
- Akselin mitoitus
- Akselin liittäminen napaan
- Ruuvilitokset
- Hammaspyörät ja vaihteet
- Ketjuvälitykset
- Hammashihnavälitykset

Oppimateriaalit

Koneenelimet ja mekanismit, edita 1999
Koneenosien suunnittelu, Airila, Ekman 1997
Itslearning luentomateriaalit

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyö, laskuharjoitukset
Luennoilla käydään läpi jika viikon aiheen perusteet.
Laskutunneilla opiskelija tutkii aihetta ja tekee päätelmiään opettajan toimiessa valmentajana.
Lopputyössä ( harjoitustehtävä) opiskelija joutuu ottamaan vastuun työstään ja aikataulustaan osittain opettajan ohjauksessa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta määritetään kurssin aluksi.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Osaksi käänteinen luokkajärjestys.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot 40 tuntia
Ryhmäohjaukset 6 tuntia
Harjoitustyö 40 tuntia
Tentti ja valmistautuminen 30 tuntia

Sisällön jaksotus

Luennot 2+2 h/viikko x 8 viikkoa
Ryhmätyöt 2h/vko 3 viikkoa
Tentti

Tiistaiset TEAMS etä-tuntien linkki :
https://teams.microsoft.com/l/channel/19%3arN-8rsF8NmLrDhGfbVAXL3VCPMRv6Grdx8bvnvkiFxw1%40thread.tacv2/General?groupId=84de97b1-69d4-4c0b-a18f-a309efc37b4e&tenantId=ab32bc86-12f2-4b38-b262-c5775982e241

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti 90%, ryhmätyö, molemmat hyväksytysti
Arvosana määräytyy Tentin ja harjoitustyön yhteispistemäärän mukaisesti.

Hylätty (0)

Harjoitustyö palauttamatta/ tentti hylätty ( alle 6 p)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti 6-11p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti 12-17p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti yli 18p

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija yleisimmin käytettyjen koneenosien rakenteisiin, käyttökohteisiin ja mitoitukseen.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään keskeiset koneenosat mitoituksineen:- hitsaus-, ruuvi- ja liimaliitosten mitoitus- akselien mitoitus väsymislujuuden mukaan ja osien liittäminen akselille (kiila, kutistusliitos, erilaiset liitososat)- vierintälaakerien valinta ja mitoitus- hammaspyörien ja vaihteiden yleistietoutta sekä lieriöpyörien mitoitusta- kiilahihna-, ketju- ja hammashihnavälitykset. 

Oppimateriaalit

Koneenelimet ja mekanismit, edita 1999
Koneenosien suunnittelu, Airila, Ekman 1997
Itslearning luentomateriaalit

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset harjoitukset, laskuharjoitukset
Luennoilla käydään läpi aiheiden perusteet.
Laskuharjoituksissa opiskelija tutkii aihetta ja tekee päätelmiä. Tarvittaessa opettajalta etätukea ja/tai luentojen yhteydessä.
Lopputyössä ( harjoitustehtävä) opiskelija joutuu ottamaan vastuun työstään ja aikataulustaan osittain opettajan ohjauksessa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

5.12.2024 2 h
uusinta 12.12.2024

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Itseopiskelu, työssäoppiminen ja luennot. Tarkastellaan tuotteiden korjaus- ja kierrätysmahdollisuuksien parantamista tuotteiden suunnittelun näkökulmasta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Lähiopetus ja Teams-tapaamisille ei ole vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tehtävät ja harjoitukset työpaikana mukaan. Jos harjoitusta ei ole mahdollista tehdä työpaikalla, sovitaan erillinen aihe.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

-Lähtötason arviointi, oppimismahdollisuudet ja odotukset (Forms -kysely ennen luentoja)
-Oppimistehtävien määrittely ja hyväksyttäminen (opettajalla ja työpaikalla)
-Keskeiset aiheet luentomateriaaleista
-Laskuharjoitukset
-Tentti

Sisällön jaksotus

4x3 h lähi + 4 h etä (Teams) + 119 h itsenäisiä harjoituksia (työpaikka- ja erillisisharjoituksia)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti 40 %
Harjoitukset ja projektit 60 %

Hylätty (0)

Tentti hylätty tai harjoituksista 50 % hylättyjä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tentti arvosanalla 1-2 ja vähintään 50 % harjoituksista suoritettu hyväksytysti

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:•on oppinut valitsemaan ja mitoittamaan niitä keskeisiä koneenosia, jotka eivät sisälly koneenosien suunnittelun peruskurssiin•on kehittänyt koneteknistä osaamistaan myöhemmin samassa moduulissa alkavan koneensuunnitteluprojektiin edellyttämälle tasolle•omaa sellaisen koneteknisen yleissivistyksen, joka mahdollistaa sujuvan työskentelyn konetekniikan ammattilaisten kanssa samassa toimintaympäristössä

Sisältö

Opintojakso on osa ”koneen suunnittelu” –moduulia ja se edellyttää mekaniikan ja lujuusopin perustietojen hallintaa.
Kurssin aikana opiskellaan seuraavia aiheita:•Jouset•Liukulaakerit•Kytkimet ja jarrut•Voitelu ja tiivistimet•Säädettävät käytöt•Mekanismit
Kurssin aikana tehdään mitoitusharjoituksia sekä teollisuusvierailu.

Oppimateriaalit

Luennoilla ilmoitettava materiaali. Lisäksi kurssin Optima kansioon ladataan kiinnostavaa materiaalia.

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Laskuharjoituksia, mitoitustehtäviä.

Sisällön jaksotus

Kurssilla käsitellään koneensuunnitteluun aiheita, joita peruskurssissa ei ole käsitelty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävien palautus

Hylätty (0)

Harjoitustyöt ja tehtävät palauttamatta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tietää millaisia vaatimuksia konesuunnittelulle asetetaan
- osaa suunnitella toimivan ja valmistuskelpoisen koneen tai koneen osakokonaisuuden
- on kykenevä toimimaan suunnitteluryhmän jäsenenä
- sisäistää laatuvaatimusten, aikataulujen, valmistettavuuden ja kustannuspaineen asettamat vaatimukset suunnittelutyölle
- osaa hyödyntää suunnittelussa vakioituja ratkaisuja, standardiosia ja suunnitteluohjelmistoja

Sisältö

Opintojakso osa ”koneensuunnittelu” –moduulia ja se edellyttää mekaniikan, lujuusopin, CAE-menetelmien, materiaaliopin ja valmistustekniikan perustietojen hallintaa.
Kurssin aikana suunnitellaan ryhmätyönä mekaaninen toimiva kone etukäteen annettujen lähtötietojen perusteella. Suunnittelutyö jaetaan osiin ja aikataulutetaan siten, että tuotantokelpoinen suunnitteluaineisto sekä materiaalien ostoalusteet ovat valmiina opintojakson lopussa. Laitteen toiminta simuloidaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelutehtävän vaativuus sovitetaan vastaamaan opintojakson laajuutta.
Seuraavissa moduuleissa suunnitteluryhmä rakentaa ja koekäyttää suunnitelmien tässä opintojaksossa suunnitellun koneen.

Oppimateriaalit

Kaikki konneensuunnitteluun liittyvä aineisto.

Opetusmenetelmät

Harjoitustyö

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Suunnitella tehtävänannon mukainen toimiva kone tai laite ja dokumentoida se siten, että sen valmistaminen on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opintojaksoon kuuluu ryhmätyönä tehtävä koneensuunniteluprojekti ja sen dokumentoiminen.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssin menestyksellinen suorittaminen vaatii esitietoina koneensuunnittelun, hydrauliikan, automaatiotekniikan ja teknisen dokumentaation perustietojen ja -taitojen hallintaa. Opiskelijan on itse huolehdittava tästä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu harjoitustyön ja työn loppuraportin mukaan.

Hylätty (0)

Harjoitustyö tekemättä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Vain osa harjoitustyön tehtävistä tehty.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki harjoitustyön tehtävät tehty

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kaikki harjoitustyön tehtävät tehty kiitettävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- Hallitsee konenäkötekniikan eri osa-alueiden vaatimukset
- Ymmärtää kameran, optiikan ja valaistustekniikan merkityksen konenäköjärjestelmän suunnittelussa
- Osaa digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja tuntee erilaisia toteutustekniikoita sekä sovellusesimerkkejä tuotantojärjestelmien automaatiototeutuksista
- Tuntee erilaiset tuotantoautomaatiossa käytettävät tunniste- ja saattomuistitekniikat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet
- Ymmärtää tuotantomittausten soveltamismahdollisuudet koneiden ja laitteiden suorituskyvyn seurannassa.

Sisältö

- Konenäön perusteet
- Kameratekniikat ja optiikat
- Valaistuksen merkitys
- Konenäön liitännät eri järjestelmiin
- RFID-tunnisteet ja saattomuistit
- Tuotannon mittaukset

Oppimateriaalit

Tarvittavat materiaalit pääosin Optimassa ja esitellään kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Luennoilla käydään läpi yleisimpien konenäkö- ja sensoritekniikoiden perusteet. Opiskelijoille esitellään perusteet teknologioista, joita täydennetään ja syvennetään käytännön läheisillä harjoitustöillä. Harjoitustyöt tehdään pääosin ryhmätöinä mutta mukana on myös yksilötehtäviä. Harjoitustöihin on myös kytketty esitehtäviä, jotka tulee tehdä ennen harjoitusjaksoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään kurssin loppupuolella, tarkka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Tentti on mahdollista uusia kaksi kertaa yhteisissä uusintatenttitilaisuuksissa kurssin jälkeen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla painotetaan työelämälähtöistä toimintaa, jossa korostetaan mm. opiskelijan omaa aktiivisuutta tiedon haun ja suunnittelupainotteisten harjoitustehtävien toteutuksessa. Harjoitustehtävissä on huomioitu niin laitteistojen kuin sovellustenkin osalta teolliseen tuotantoon liittyviä toteutuksia. Suunnittelutehtävissä hyödynnetään laitetoimittajien tarjontaa valittaessa komponentteja omiin suunnittelutehtäviin. Ryhmätyönä tehtävien suunnittelutehtävien tulokset esitellään yleensä kurssin aikana. Laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt tehdään pienryhmissä. Työt voivat olla joko neljän tunnin jaksoissa tai laajemmissa useammalla harjoituskerran kokonaisuuksissa. Harjoitustyöt dokumentoidaan raporttimuotoon harjoituksen lopussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaava kurssi muualla suoritettuna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 4 opintopistettä, tunnit jakautuvat seuraavasti:
Luennot ja harjoitustyöt 60 % (sisältäen tentin sekä harjoitustöiden raportoinnit)
Laboratoriotyöskentely 40 % ( sisältäen raportoinnin )

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö koostuu luennoista, Itslearningissä olevista harjoituksista sekä laboratorioharjoituksista. Kukin osa-alue edustaa n. kolmanneksen laajuisista osuutta koko kurssista. Alkuosa kurssista käsitellään konenäkötekniikkaa ja jälkimmäisellä osuudella siirrytään sensoritekniikkaan.
Opintojakson alkuosassa käsitellään konenäkötekniikan ja digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja erilaisia toteutustekniikoita sekä sovellutusesimerkkejä kone- ja tuotantotekniikan automaatiototeutuksissa. Kurssilla laaditaan mm. suunnittelutyö käytännön konenäkösovellutuksista.
Kurssin jälkimmäisellä puoliskolla perehdytään erilaisiin tuotannon mittausmenetelmiin ja älykkäisiin anturiratkaisuihin ja niiden käyttösovelluksiin mm. koneiden ja laitteiden suorituskyvyn seurannassa.

Sisältö
- Konenäön perusteet
- Kameratekniikat ja optiikat
- Valaistuksen merkitys
- Liitännät
- RFID-tunnisteet ja saattomuistit
- Tuotannonmittaukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvioinnissa huomioidaan tentin lisäksi harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset. Kurssin läpäisy edellyttää tentin ja henkilökohtaisten harjoitusten sekä laboratorioharjoitusten hyväksytysti suorittamista. Harjoitustöiden osuus on 20 prosenttia ja tentin 80 prosenttia kurssin kokonaisarvioinnista.

Hylätty (0)

Opiskelijan tiedot ja osaaminen eivät vastaa kurssin vaatimuksia.
• pisteet < 34 %

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunteen konenäkö- ja sensoritekniikan keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä johdonmukaisesti.
• 35 %< pisteet < 47 %
• 47 %< pisteet < 60 %

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija käyttää konenäkö- ja sensoritekniikan käsitteitä ja tietoja sujuvasti sekä osaa johdonmukaisesti soveltaa niitä ammatillisissa tehtävissä.
• 60% < pisteet < 73 %
• 73% < pisteet < 87%

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa konenäkö- ja sensoritekniikan teorian ja ammattikäsitteiden hyvän hallinnan ja osaa laaja-alaisesti sekä johdonmukaisesti soveltaa ammatillista osaamista eri tehtävissä.
• Pisteet > 87 %

Oppimateriaalit

Tarvittavat materiaalit pääosin Its:ssä ja esitellään kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Luennoilla käydään läpi yleisimpien konenäkö- ja sensoritekniikoiden perusteet. Opiskelijoille esitellään perusteet teknologioista, joita täydennetään ja syvennetään käytännön läheisillä harjoitustöillä. Harjoitustyöt tehdään pääosin ryhmätöinä mutta mukana on myös joitakin yksilötehtäviä. Harjoitustöihin on myös kytketty esitehtäviä, jotka tulee tehdä ennen harjoitusjaksoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään kurssin loppupuolella, tarkka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Tentti on mahdollista uusia kaksi kertaa yhteisissä uusintatenttitilaisuuksissa kurssin jälkeen.
Uusintatenttien ajankohta ilmoitetaan kurssin lopulla.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla painotetaan työelämälähtöistä toimintaa, jossa korostetaan mm. opiskelijan omaa aktiivisuutta tiedon haun ja suunnittelupainotteisten harjoitustehtävien toteutuksessa. Harjoitustehtävissä on huomioitu niin laitteistojen kuin sovellustenkin osalta teolliseen tuotantoon liittyviä toteutuksia. Suunnittelutehtävissä hyödynnetään laitetoimittajien tarjontaa valittaessa komponentteja omiin suunnittelutehtäviin. Ryhmätyönä tehtävien suunnittelutehtävien tulokset esitellään yleensä kurssin aikana. Laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt tehdään pienryhmissä. Työt voivat olla joko neljän tunnin jaksoissa tai laajemmissa useammalla harjoituskerran kokonaisuuksissa. Harjoitustyöt dokumentoidaan raporttimuotoon harjoituksen lopussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaava kurssi muualla suoritettuna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, tunnit jakautuvat seuraavasti:
Luennot ja harjoitustyöt 60 % (sisältäen tentin sekä harjoitustöiden raportoinnit)
Laboratoriotyöskentely 40 % ( sisältäen raportoinnin )

Sisällön jaksotus

Suomeksi
Kurssin sisältö koostuu luennoista, ITlearningissa olevista harjoituksista sekä laboratorioharjoituksista. Kukin osa-alue edustaa n. kolmanneksen laajuisista osuutta koko kurssista. Alkuosa kurssista käsitellään konenäkötekniikkaa ja jälkimmäisellä osuudella siirrytään sensoritekniikkaan.
Opintojakson alkuosassa käsitellään konenäkötekniikan ja digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja erilaisia toteutustekniikoita sekä sovellutusesimerkkejä kone- ja tuotantotekniikan automaatiototeutuksissa. Kurssilla laaditaan mm. suunnittelutyö käytännön konenäkösovellutuksista.
Kurssin jälkimmäisellä puoliskolla perehdytään erilaisiin tuotannon mittausmenetelmiin ja älykkäisiin anturiratkaisuihin ja niiden käyttösovelluksiin mm. koneiden ja laitteiden suorituskyvyn seurannassa.

Sisältö
- Konenäön perusteet
- Kameratekniikat ja optiikat
- Valaistuksen merkitys
- Liitännät
- RFID-tunnisteet ja saattomuistit
- Tuotannonmittaukset
- Ympäristövaikutukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvioinnissa huomioidaan tentin lisäksi harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset. Kurssin läpäisy edellyttää tentin ja henkilökohtaisten harjoitusten sekä laboratorioharjoitusten hyväksytysti suorittamista. Harjoitustöiden osuus on 20 prosenttia ja tentin 80 prosenttia kurssin kokonaisarvioinnista.

Hylätty (0)

Opiskelijan tiedot ja osaaminen eivät vastaa kurssin vaatimuksia.
• pisteet < 34 %

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunteen konenäkö- ja sensoritekniikan keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä johdonmukaisesti.
• 35 %< pisteet < 47 %
• 47 %< pisteet < 60 %

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija käyttää konenäkö- ja sensoritekniikan käsitteitä ja tietoja sujuvasti sekä osaa johdonmukaisesti soveltaa niitä ammatillisissa tehtävissä.
• 60% < pisteet < 73 %
• 73% < pisteet < 87%

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa konenäkö- ja sensoritekniikan teorian ja ammattikäsitteiden hyvän hallinnan ja osaa laaja-alaisesti sekä johdonmukaisesti soveltaa ammatillista osaamista eri tehtävissä.
• Pisteet > 87 %

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee valmistustekniikan perusmenetelmät ja niihin liittyvät koneet ja laitteet. Hän osaa käyttää manuaalikoneita ja valmistaa yksinkertaisi komponentteja osaksi laitekokoonpanoa. Opiskelija osaa arvioida näiden komponenttien valmistamiseen tarvittavaa aikaa ja materiaaleja sekä kuinka laitteen valmistuskustannukset muodostuvat.
- levytyö
- sorvaus
- hitsaus
- jyrsintä

Sisältö

Harjoitustöissä suunnitellaan yksinkertainen konetekninen laite ja valmistetaan se käyttäen manuaalisia koneita. Toteutettua laitetta harjoitellaan arvioimaan aikataulun, laadun (mittatarkkuuden) sekä hinta-arvion täsmällisyyden perusteella.

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:

- osaa materiaalitestauksen perusteet
- tietää terästen, alumiinien ja valurautojen käyttökohteet, ominaisuudet sekä materiaalimerkinnät
- tuntee yleisimmät muovit ja komposiitit
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- tuntee korroosioneston perusteet
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia valitessaan kustannustehokkaan ja kestävää kehitystä tukevan materiaalin käyttötarkoitukseen

Sisältö

-Materiaalitestauksen perusteet
-Teräksen valmistus ja teräkset
-Valuraudat ja alumiinit
-Titaani- ja nikkeliseokset
-Materiaalinvalintaprosessi
-Muovit ja komposiitit
-Metallin sisäinen rakenne
-Metallin plastinen muodonmuutos
-Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
-Korroosionesto

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa olevat tehtävät, laboratoriotyöt, materiaalinvalintaharjoitustyö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

1. Välikoe on viikolla 43.
2. välikoe on viikolla 49.

Uusintamahdollisuus on tammikuussa 2025 viikolla 3 keskiviikkona.
Uusintojen "pelisääntöjä" on kuvattu tarkemmin itsleaningissä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys huomioidaan materiaalinvalintaharjoitustyössä ottamalla ympäristöasioita huomioon vertailtaessa eri materiaaleja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

39 h Luennot
18 h Verkossa olevat tehtävät
28 h Materiaalinvalintaharjoitustyö
20 h Välikokeisiin valmistautuminen
12 h Laboratoriotyöt (Pakollinen läsnäolo)
16 h Laboratoriotöiden raportointi
Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Materiaalitestauksen perusteet
Teräksen valmistus ja teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Titaani- ja nikkeliseokset
Materiaalinvalintaprosessi
Muovit ja komposiitit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
Korroosionesto

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajalta oppilaille tapahtuu itslearningin ilmoitusten kautta.
Opiskelijoiden toivotaan ottavan yhteyttä opettajaan sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:

Välikokeet (2 kpl) 50 %
Materiaalinvalintaharjoitustyö 15 %
Laboratoriotyöt 15 %
Aktiivisuus itslearningiin palautettavien etätehtävien, etätenttien ja raporttien yms. suhteen 10 %
Etätenttien tulokset 10 %

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.
Laboratoriotöihin ja materiaalinvalintaharjoitustyöhön osallistuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan
materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin
kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa
toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan.
Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut,
ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa
palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja
lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat
menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija
on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa
hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:

- osaa materiaalitestauksen perusteet
- tietää terästen, alumiinien ja valurautojen käyttökohteet, ominaisuudet sekä materiaalimerkinnät
- tuntee yleisimmät muovit ja komposiitit
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- tuntee korroosioneston perusteet
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia valitessaan kustannustehokkaan ja kestävää kehitystä tukevan materiaalin käyttötarkoitukseen

Sisältö

-Materiaalitestauksen perusteet
-Teräksen valmistus ja teräkset
-Valuraudat ja alumiinit
-Titaani- ja nikkeliseokset
-Materiaalinvalintaprosessi
-Muovit ja komposiitit
-Metallin sisäinen rakenne
-Metallin plastinen muodonmuutos
-Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
-Korroosionesto

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot ja verkossa olevat tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti viikolla 50.

Uusintamahdollisuus on tammikuussa 2025 viikolla 3 keskiviikkona.
Uusintojen "pelisääntöjä" on kuvattu tarkemmin itsleaningissä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys huomioidaan esimerkiksi esittelemällä suurlujuusteräksiä joiden käytöllä voidaan saavuttaa kevyempiä ja polttoainetaloudellisempia ratkaisuja liikkuvassa kalustossa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

113 h Luennot ja verkossa olevat tehtävät
20 h Tenttiin valmistautuminen

Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Materiaalitestauksen perusteet
Teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Titaani- ja nikkeliseokset
Muovit ja komposiitit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
Korroosionesto

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajalta oppilaille tapahtuu itslearningin ilmoitusten kautta.
Opiskelijoiden toivotaan ottavan yhteyttä opettajaan sähköpostilla.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:

Etätentit 20 %
Etätehtävät 20 %
Loppukoe 60 %

Etätenttejä ja etätehtäviä ei ole mahdollista palauttaa enää määräajan jälkeen.

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan
materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin
kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa
toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan.
Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut,
ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa
palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja
lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat
menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija
on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa
hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:

- osaa materiaalitestauksen perusteet
- tietää terästen, alumiinien ja valurautojen käyttökohteet, ominaisuudet sekä materiaalimerkinnät
- tuntee yleisimmät muovit ja komposiitit
- ymmärtää muokkauksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen teräksen rakenteeseen
- tuntee korroosioneston perusteet
- osaa käyttää systemaattista materiaalinvalintaprosessia valitessaan kustannustehokkaan ja kestävää kehitystä tukevan materiaalin käyttötarkoitukseen

Sisältö

-Materiaalitestauksen perusteet
-Teräksen valmistus ja teräkset
-Valuraudat ja alumiinit
-Titaani- ja nikkeliseokset
-Materiaalinvalintaprosessi
-Muovit ja komposiitit
-Metallin sisäinen rakenne
-Metallin plastinen muodonmuutos
-Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
-Korroosionesto

Oppimateriaalit

Edita:Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto, Laitinen etc.)
Sähköinen aineisto:itslearning-ympäristössä

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa olevat tehtävät, laboratoriotyöt, materiaalinvalintaharjoitustyö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

1. Välikoe on viikolla 9
2. välikoe on viikolla 16

Uusintamahdollisuus on 2025 viikolla 20 keskiviikkona.
Uusintojen "pelisääntöjä" on kuvattu tarkemmin itsleaningissä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys huomioidaan materiaalinvalintaharjoitustyössä ottamalla ympäristöasioita huomioon vertailtaessa eri materiaaleja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

39 h Luennot
18 h Verkossa olevat tehtävät
28 h Materiaalinvalintaharjoitustyö
20 h Välikokeisiin valmistautuminen
12 h Laboratoriotyöt (Pakollinen läsnäolo)
16 h Laboratoriotöiden raportointi
Yhteensä 133 h

Sisällön jaksotus

Materiaalitestauksen perusteet
Teräksen valmistus ja teräkset
Valuraudat ja alumiinit
Titaani- ja nikkeliseokset
Materiaalinvalintaprosessi
Muovit ja komposiitit
Metallin sisäinen rakenne
Metallin plastinen muodonmuutos
Teräksen yleisimmät lämpökäsittelyt
Korroosionesto

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä opettajalta oppilaille tapahtuu itslearningin ilmoitusten kautta.
Opiskelijoiden toivotaan ottavan yhteyttä opettajaan sähköpostilla.

Kurssi on tarkoitettu vain konetekniikan opiskelijoille.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:

Välikokeet (2 kpl) 50 %
Materiaalinvalintaharjoitustyö 15 %
Laboratoriotyöt 15 %
Aktiivisuus itslearningiin palautettavien etätehtävien, etätenttien ja raporttien yms. suhteen 10 %
Etätenttien tulokset 10 %

Hylätty (0)

Tentissä/välikokeessa suoriutuminen on ollut heikkoa.
Laboratoriotöihin ja materiaalinvalintaharjoitustyöhön osallistuminen on ollut heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan
materiaalitekniikkaan. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin
kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa
toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät konetekniikan materiaalitekniikkan.
Opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut,
ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa
palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti konetekniikan materiaalitekniikkaan liittyviä käsitteitä ja
lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat
menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija
on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa
hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

- Opiskelija ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja mitoitusparametrien vaikutuksen
- Opiskelija osaa mitoittaa ja valita tärkeimmät koneenosat

Sisältö

- Kiilahihnävälitykset
- Vierintälaakerit
- Akselin mitoitus
- Akselin liittäminen napaan
- Ruuvilitokset
- Hammaspyörät ja vaihteet
- Ketjuvälitykset
- Hammashihnavälitykset

Oppimateriaalit

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
ITSlearning luentomateriaali
Koneenelimet ja mekanismit, Blom..Suosara
Koneenosien suunnittelu (sarja), Airila..Ranta
Koneenosien suunnittelu, Airila…Välimaa

Opetusmenetelmät

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Luennot, ryhmätyö, laskuharjoitukset
Luennoilla käydään läpi joka viikon aiheen perusteet.
Laskutunneilla opiskelija tutkii aihetta ja tekee päätelmiään opettajan toimiessa valmentajana.
Lopputyössä ( harjoitustehtävä) opiskelija joutuu ottamaan vastuun työstään ja aikataulustaan osittain opettajan ohjauksessa Harjoitustyö ei kuitankaan ole pakollinen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan kurssin aluksi

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Käänteinen luokkajärjestys
Oivaltavan oppimisen ymmärtäminen
Teorian vienti soveltavaan ratkaisuun

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Opintojakson laajuus on 5 op.
Lähitunnit n. 45
Harjoitustyö 60 h
Tehtävät 30 h
Tentti harjoitteluineen 20 h

Sisällön jaksotus

KONEENOSIEN SUUNNITTELU
Luennot 3h/viikko x 12 viikkoa

Tentti
• Akseli ja Navat
• Hammasvaihteet
• Hitsaus
• Jouset
• Kiilahihnat
• Laakerit
• Lattahihnavälitykset
• Ruuvit

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti ja harjoitustyö
Tentti 90%, harjoitustyö 10%
Arvosana määräytyy Tentin ja harjoitustyön yhteispistemäärän mukaisesti.

Hylätty (0)

tentti hylätty ( alle 6 p)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti 6-11p

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti 12-17p

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyö hyväksytty, tentti yli 18p

Esitietovaatimukset

Tulityö- ja työturvakortit pitää olla suoritettu ennen labroihin menoa.

Tavoitteet

- Tuntee keskeiset koneturvallisuuteen liittyvät säädökset ja standardit
- Osaa koneiden riskienhallintaan ja -arviointiin liittyvät yleiset käytännöt
- Ymmärtää koneautomaation ohjausjärjestelmien turvallisuussuunnittelun periaatteet
- Osaa ohjausjärjestelmiin ja turvalaitteisiin liittyvät valintakäytännöt
- Ymmärtää koneen jäännösriskeihin liittyvät informointimenetelmät
- Tuntee koneiden turvallisuusarviointiin liittyvät periaatteet

Sisältö

- Koneisiin ja järjestelmiin liittyvät turvallisuusmääräykset
- Riskienhallintaan liittyvät turvallisuuskäytännöt
- Yleiset ohjausjärjestelmiin ja turvalaitteisiin liittyvät turvallisuusperiaatteet
- Eri energiamuotojen turvallisuusvaatimukset
- Suunnittelumenetelmien periaatteet ja käytettävät ohjelmistot
- Turvallisuusjärjestelmien sovellusesimerkkejä
- Suunnittelutehtävät eri prosesseille ja harjoitusten esittely
- Kurssin arviointi

Oppimateriaalit

Tarvittavat materiaalit pääosin Itslearningissa ja esitellään kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Luennoilla käydään läpi koneturvallisuusteknologioiden perusteet. Opiskelijoille esitellään perusteet koneturvateknologioista ja menetelmistä, joita täydennetään sekä syvennetään käytännön läheisillä harjoitustöillä. Harjoitustyöt tehdään pääosin ryhmätöinä mutta mukana on myös joitakin yksilötehtäviä. Harjoitustöihin on myös kytketty esitehtäviä, jotka tulee tehdä ennen harjoitusjaksoja.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään kurssin loppupuolella, tarkka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Tentti on mahdollista uusia kaksi kertaa yhteisissä uusintatenttitilaisuuksissa kurssin jälkeen.
Uusintatentit pidetään viikolla 50 keskiviikkona klo 16.00 ja viikolla 2 keskiviikkona klo 16.00.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla painotetaan työelämälähtöistä toimintaa, jossa korostetaan mm. opiskelijan omaa aktiivisuutta tiedon haun ja suunnittelupainotteisten harjoitustehtävien toteutuksessa. Harjoitustehtävissä on huomioitu niin laitteistojen kuin sovellustenkin osalta teolliseen tuotantoon liittyviä toteutuksia. Suunnittelutehtävissä hyödynnetään laitetoimittajien tarjontaa valittaessa komponentteja ja sovelluksia omiin suunnittelutehtäviin sekä lisäksi koneteknologiakeskuksen harjoitteluympäristöjä. Ryhmätyönä tehtävien suunnittelutehtävien tulokset esitellään yleensä kurssin aikana. Laboratoriossa tehtävät harjoitustyöt tehdään pienryhmissä. Työt voivat olla joko neljän tunnin jaksoissa tai laajemmissa useammalla harjoituskerran kokonaisuuksissa. Harjoitustyöt dokumentoidaan raporttimuotoon harjoituksen lopussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaava kurssi muualla suoritettuna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, tunnit jakautuvat seuraavasti:
Luennot ja harjoitustyöt 60 % (sisältäen tentin sekä harjoitustöiden raportoinnit)
Laboratoriotyöskentely 40 % ( sisältäen raportoinnin )

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö koostuu luennoista, Itslearningissa olevista harjoituksista sekä laboratorioharjoituksista.
Kukin osa-alue edustaa n. kolmanneksen laajuisista osuutta koko kurssista.
Opintojakson alkuosassa käsitellään koneturvatekniikan perusteita ja niihin littyviä säädöksiä sekä sovellutusesimerkkejä tuotannollisista toteutuksissa.
Kurssin jälkimmäisellä puoliskolla tehdään koneturvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja harjoituksia.

Sisältö:
- Koneisiin ja järjestelmiin liittyvät turvallisuusmääräykset
- Riskienhallintaan liittyvät turvallisuuskäytännöt
- Yleiset ohjausjärjestelmiin ja turvalaitteisiin liittyvät turvallisuusperiaatteet
- Eri energiamuotojen turvallisuusvaatimukset
- Suunnittelumenetelmien periaatteet ja käytettävät koneturvaohjelmistot
- Turvallisuusjärjestelmien sovellusesimerkkejä
- Suunnittelutehtävät eri prosesseille
- Ympäristövaikutukset

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvioinnissa huomioidaan tentin lisäksi harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset. Kurssin läpäisy edellyttää tentin ja henkilökohtaisten harjoitusten sekä laboratorioharjoitusten hyväksytysti suorittamista. Harjoitustöiden osuus on 20 prosenttia ja tentin 80 prosenttia kurssin kokonaisarvioinnista.

Hylätty (0)

Opiskelijan tiedot ja osaaminen eivät vastaa kurssin vaatimuksia.
• pisteet < 34 %

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunteen koneturvallisuuteen liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä johdonmukaisesti.
• 35 %< pisteet < 47 %
• 47 %< pisteet < 60 %

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija käyttää koneturvallisuuteen liittyviä käsitteitä ja tietoja sujuvasti sekä osaa johdonmukaisesti soveltaa niitä ammatillisissa tehtävissä.
• 60% < pisteet < 73 %
• 73% < pisteet < 87%

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa koneturvallisuuteen liittyvän teorian ja ammattikäsitteiden hyvän hallinnan ja osaa laaja-alaisesti sekä johdonmukaisesti soveltaa ammatillista osaamista eri tehtävissä.
• Pisteet > 87 %

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää kunnossapidon käsitteistöä ja taloudellista merkitystä yritykselle
- tuntee erilaisten kunnossapitostrategioiden ja filosofioiden periaatteita
- osaa kunnossapidon ja kunnonvalvonnan suunnitteluprosessiin
- tunnistaa erilaisia kunnonvalvontatekniikoita, sekä niissä hyödynnettäviä tietojärjestelmiä
- on perehtynyt kunnossapidon jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

Sisältö

- Kunnossapitolajit
- Kunnossapidon merkitys yrityksen toimintaan
- Kunnossapitostrategiat ja kunnossapidon suunnittelu
- Kunnossapidon tietojärjestelmät
- Kunnonvalvontamenetelmät
- Jatkuva parantaminen

Oppimateriaalit

"KUNNOSSAPITO menestystekijä" Opetushallitus. (http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/index.html)
Itslearning alustalla julkaistu oppimateriaali

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu oppimateriaalin avulla
Luennot
Ryhmätyöt
Laboratoriotyöt
Kirjalliset raportit
Tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti víikolla 48 lukujärjestyksen mukaisesti
Uusintatentit
ke 29.1.2025 klo 16:00-18:00
ke 26.2.2025 klo 16:00-18:00

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Lähiopetus, harjoitustyöt, labra, tentti, ymmärrys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön ja talouteen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia toteustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus luentotunneilla, kunnossapitosuunnitelma harjoitustyö, laboratoriotyöt.
Opintojakson laajuus on 5 op joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä

Sisällön jaksotus

vko 38 Kurssin aloitus, pelisäännöt, aikataulutu, pienryhmiin jako, luento
vko 39 Teorialuento, ryhmätöiden jako
vko 40-43 Laboratorio osio erillisen aikataulun mukaisesti
vko 47 ryhmäkohtaisten harjoitustöiden esittely ja vertaisarviointi
vko 48 Tentti

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Pienryhmässä harjoitustyö ja sen esittäminen kirjallisesti ja suullisesti.
Kunkin opiskelijan osallistuminen 100% laboratoriomittauksiin.
Pienryhmässä laboratorioraportit.
Kaikki osa-alueet on suoritettava hyväksytysti kurssiarvosanan saamiseksi.

Kurssin arviointiperuste

Arvosanasta 50% muodostuu tentin perusteella ja 50% harjoitustyöstä ja labraraporteista ryhmän itsearvioinnin kertoimien mukaisesti oppilaskohtaisesti painotettuina.

Hylätty (0)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältöä ei ole sisäistetty edes pääpiirteittäin. Vastaukset ovat pääsääntöisesti puutteellisia tai virheellisiä.
Harjoitustyötä ei ole palautettu hyväksytyssä muodossa määräaikaan mennessä
Laboratorioraportteja ei ole palautettu hyväksytyssä muodossa määräaikaan mennessä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on osittain sisäistetty pääpiirteittäin. Vastauksissa on lukuisia puutteita ja virheitä.
Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Tuotosten muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Seminaariesitelmän sisältö on suppea. Vaadittuihin seikkoihin ei ole perehdytty riittävästi, rakenne on sekava. Harjoitustyön suullinen esitys on suppea ja puutteellinen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on melko kattavasti sisäistetty. Vastauksissa on jonkin verran puutteita ja virheitä.
Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Tuotosten teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin. Seminaariesitelmän sisältö on kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty riittävästi, rakenne on selkeä. Harjoitustyössä tehdyt valinnat on perusteltu. Harjoitustyön suullinen esitys on selkeää ja kattaa hyvin vaaditun aihealueen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tenttituloksen perusteella kurssin sisältö on kattavasti sisäistetty. Vastauksissa mahdollisesti olevien puutteiden ja virheiden määrä on hyvin pieni.
Harjoitustyö ja laboratorioprojekti ovat sisällöiltään erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita. Seminaariesitelmän sisältö on erittäin kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty erityisellä huolellisuudella, rakenne on selkeä. Harjoitustyön suullinen esitys on selkeästi jäsennelty ja siinä esitetään kattavasti ja perustellusti harjoitustyössä tehdyt valinnat. Lisäksi esityksessä viitataan ja vertaillaan omia valintoja lähteisiin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää kylmätekniikan perusteet
- ymmärtää jäähdytystekniikassa käytettävien laitteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteen
- osaa kylmälaitoksen suunnittelun perusteet
- on tietoinen alaan liittyvistä säädöksistä.

Sisältö

- kylmätekninen kiertoprosessi
- kylmälaitoksen komponentit ja niiden toiminta
- laitostyypit ja niiden toiminta
- kylmätehontarpeen määritys
- kylmälaitoksen suunnittelu
- kylmäaineet
- kylmäalaan liittyvät lait ja asetukset.

Oppimateriaalit

Kirjat: Käytännön kylmätekniikka ISBN 951-96449-1-1
Kylmätekniikka ISBN 978-951-96449-7-4
Kylmälaitoksen suunnittelu ISBN 978-952-13-3321-7
Itslearning alustalla julkaistu oppimateriaali

Opetusmenetelmät

Lähiopetus luentotunneilla, kylmälaitoksen mitoitusharjoitustyö, seminaariesitelmät, laboratoriotyöt ja tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Harjoitustyö on oltava palautettuna, jotta tenttiin voi osallistua
Tentin ajankohta viikolla 15 lukujärjestyksen mukaisesti
Uusintatenttien ajankohdat:
- keskiviikko 14.05.2025 klo 16-18 (vko 20)
- keskiviikko 24.09.2025 klo 16-18 (vko 39).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus luentotunneilla, kylmälaitoksen mitoitusharjoitustyö, seminaariesitelmät, laboratoriotyöt ja tentti. Opintojakson laajuus on 5 op joka vastaa noin 133 h opiskelijatyötä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Sähköposti

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Henkilökohtainen harjoitustyö, Henkilökohtainen tentti, Pienryhmässä seminaariesitelmä, Pienryhmässä laboratorioraportit. Kaikki osa-alueet on suoritettava hyväksytysti kurssiarvosanan saamiseksi.
Laboratorio mittauksiin ja seminaariesitykseen on 100% läsnäolovelvoite.
Henkilökohtainen mitoitusharjoitustyö tulee olla palautettuna Itslearning alustalle kaksivuorokautta ennen tenttiajankohtaa.
Tentissä saa olla mukana oma mitoitusharjoitustyö paperille tulostettuna, laskin, kynä kumi ja viivotin. Puhelinta ei saa käyttää laskimena.
Kurssin kokonaisarvosana muodostuu seuraavasti painotettuna:
70% tentti
20% harjoitustyö
5 % seminaari
5 % laboratorioraportti

Hylätty (0)

Vaadittuja osa-alueita ei ole suoritettu määräaikaan mennessä, tai osa suorituksista on tekemättä.
Tentistä saatu arvosana on hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat löytyvät, mutta sisältö on laajuudeltaan tai kattavuudeltaan puutteellinen. Tuotosten muotoilussa ja selkeydessä on vielä parannettavaa. Teksti on kokonaista tekstiä eikä sisällä suoranaista lainaamista aihealueen teoksista. Laskuja on yritetty, mutta niissä on paljon tai jonkin verran puutteita. Seminaariesitelmän sisältö on suppea. Vaadittuihin seikkoihin ei ole perehdytty riittävästi, rakenne on sekava. Seminaarityön aiheen valinta on tehty kevyin perustein.
Tentistä saatu arvosana

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyössä ja laboratorioprojektissa rakenneosat ovat sisällöltään melko kattavia sekä muotoilu on pääosin kunnossa. Tuotosten teksti on sujuvaa ja sisällön osalta ok. Taulukot ja kuvaajat ovat tekstiin upotettuina ja selkeästi tulkittavissa. Kaikki laskut on suoritettu, jonkin vähäisiä puutteita on olemassa. Tulokset on selkeästi esitetty yksikkötarkastelu mukaan luettuna. Kirjallisuudesta etsityt tuloksien vertailuarvot löytyvät ja tuloksia on melko onnistuneesti verrattu niihin. Seminaariesitelmän sisältö on kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty riittävästi, rakenne on selkeä. Seminaarityön aiheen valintaan on kiinnitetty huomiota ja aihe on mahdollistanut aihealueeltaan kattavan esityksen tekemisen.
Tentistä saatu arvosana

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyö ja laboratorioprojekti ovat sisällöiltään erittäin selkeä ja yksityiskohtainen. Ulkoasu on viimeistelty ja huoliteltu. Teksti on monipuolista, täsmällistä ja pohdiskelevaa. Kuvissa eikä taulukoissa ole virheitä. Laskut ovat oikein suoritettu ja tulokset on esitetty selkeästi niitä kommentoiden. Työn suorittamisesta on monipuolista pohdintaa, saatuja tuloksia on analysoitu syvällisesti. Lisäksi on pohdittu työn suorittamiseen tai sisällön kehittämiseen liittyviä asioita. Seminaariesitelmän sisältö on erittäin kattava. Vaadittuihin seikkoihin on perehdytty erityisellä huolellisuudella, rakenne on selkeä. Seminaarityön aiheen valintaan on kiinnitetty huomiota ja aihe on mahdollistanut aihealueeltaan kattavan esityksen tekemisen. Seminaarityössä on esitetty vertailua laajalti aihealueeseen liittyen.
Tentistä saatu arvosana

Sisältö

Kurssin sisältö koostuu projektityön toteutukseen liittyvistä luennoista ja ohjaustilaisuuksista sekä väli- ja loppuraporttien esitelmistä. Luennot painottuvat kurssi alkuosaan, jossa käydään läpi tehtävänannot ja vaatimukset sekä projektin läpivientiin liittyyvät toimenpiteet. Väliraportoinneilla seurataan sovittuina ajakohtina toteutuksen edistymistä ja kurssin lopussa pidetään loppuraportin esitelmätilaisuus.

Oppimateriaalit

Tarvittavat materiaalit pääosin Itslearning:ssä ja esitellään kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Kurssilla tarvittava perusteoria käsitellään pääosin koneturvallisuus- ja käytettävyyskurssien yhteydessä (kts. toteutussuunnitelmat). Projektityössä pyritään hyödyntämään em. kursseilla saatua teoriopetusta ja yhdistämään käytännönläheiseen projektiin, jossa painotetaan myös itse projektointiin liittyviä aiheita ja vaatimuksia sekä huomioidaan myös projektityön ympäristövaikututukset.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin arviointi perustuu projektityön toteutukseen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opintojaksolla painotetaan työelämälähtöistä toimintaa, jossa korostetaan mm. opiskelijan omaa aktiivisuutta tiedon haun ja suunnittelupainotteisen projetityön toteutuksessa. Työssä pyritään huomioimaan niin laitteistojen kuin sovellustenkin osalta teolliseen tuotantoon liittyviä ratkaisuja, jossa hyödynnetään laitetoimittajien tarjontaa valittaessa komponentteja ja sovelluksia omiin suunnittelutehtäviin. Henkilökohtaisen projektityön tulokset esitellään kurssin lopussa ja edistymistä seurataan väliraporttien avulla. Projektityön toteutukseen liittyvät vaatimukset esitellään tarkemmin kurssin alussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vastaava kurssi muualla suoritettuna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, tunnit jakautuvat seuraavasti:
Luennot ja ohjaustilaisuudet 30 %
Projektityön toteutus ja raportoinnit 70 %

Sisällön jaksotus

Kurssin sisältö koostuu projektityön toteutukseen liittyvistä luennoista ja ohjaustilaisuuksista sekä väli- ja loppuraporttien esitelmistä. Luennot painottuvat kurssi alkuosaan, jossa käydään läpi tehtävänannot ja vaatimukset sekä projektin läpivientiin liittyyvät toimenpiteet. Väliraportoinneilla seurataan sovittuina ajakohtina toteutuksen edistymistä ja kurssin lopussa pidetään loppuraportin esitelmätilaisuus. Ryhmät hakevat ensisijaisesti kurssin aiheeseen soveltuvan projektityöhön yrityksistä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointiin liittyvät tarkemmat kriteerit käydään läpi kurssin alussa.
Kurssin läpäisy edellyttää projektityöhön liittyvien vaatimusten lisäksi välitarkastelutilaisuuksiin sekä loppuseminaariin osallistumista.

Hylätty (0)

Opiskelijan tiedot, osaaminen ja projektityön toteutus eivät vastaa kurssin vaatimuksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunteen projektiin liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä johdonmukaisesti.
Projetityön toteutus täyttää vain osittain asetetut vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija käyttää projektiin liittyviä käsitteitä ja tietoja sujuvasti sekä osaa johdonmukaisesti soveltaa niitä ammatillisissa tehtävissä. Projektityö täyttää hyvin sille asetetetut vaatimukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa projektityöhön liittyvän teorian ja ammattikäsitteiden hyvän hallinnan ja osaa laaja-alaisesti sekä johdonmukaisesti soveltaa ammatillista osaamista eri tehtävissä. Projektityö osittain ylittää asettetut vaatimukset ja siinä on käytetty uusia ratkaisuja.

Tavoitteet

Laivan järjestelmät kurssi on jatkoa laivan koneistot–opintojaksolle. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laivan järjestelmät kokonaisuutena; niiden toimintaperiaatteet, pääkomponentit, säiliöt, putkistot ja laitesijoittelun yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa laivaputkistosuunnittelun ja – mitoituksen perusteet sekä tuntee järjestelmäkohtaisia erityisvaatimuksia. Opiskelija osaa laatia pelkistetyn putkistokaavion.

Sisältö

Opintojaksolla käydään läpi laivan koneistoja palvelevia apujärjestelmiä. Edellisten lisäksi käsitellään myös laivan turvallisuuteen, lastaukseen ja laivalla asumiseen liittyviä järjestelmiä.
Laivaputkistojen osalta perehdytään laivoissa käytettäviin pumppuihin ja puhaltimiin. Lisäksi opiskellaan putkistojen rakennustapaa, reititystä, sääntöjä, mitoitusta ja putkistomateriaaleja. Harjoitustyönä laaditaan putkistokaavio.
Opetus pyritään toteuttamaan telakan tiloissa siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua todellisiin toteutusratkaisuihin rakenteilla olevassa aluksessa ja yhdistää tätä tietoa teoriaopiskeluun.

Oppimateriaalit

ITS Learningissä jaettu aineisto.

Opetusmenetelmät

Luennot ja tietoiskut
Itseopiskelu
Tekemällä oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään opintojakson lopussa viikon 48 lukujärjestystunneilla.

Tentissä saa olla mukana normaalien kirjoitusvälineiden lisäksi ainoastaan taskulaskin. Tietokoneen, älypuhelimen tms. käyttöä ei sallita. Kaavat, käyrästöt yms. ovat tehtäväpaperin liitteenä.

Opintojaksosta ei järjestetä uusintatenttejä (tutkintosääntö 1.8.2024 alkaen).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Perusbehavioristiset luennot
Itsenäinen työskentely
Tiimityöskentely

Kokonaisvaltainen laivan ympäristövaikutusten havainnoiminen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Suunnittelutyö (polttoainejärjestelmä) tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmät ovat lähtökohtaisesti samat kuin Laivan koneistot -opintojaksolla.

Cadmatic-ohjelman käyttö

Opintojakson laajuus on 6 op, joka vastaa n. 144 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Laivan koneputkistot
Laivaputkistot
Yleistä laivaputkistoista
Putkistovarusteita
Dual Fuel - ja Gas Diesel -moottorien polttoainejärjestelmät
Tulevaisuuden laivapolttoaineet
Cadmatic-ohjelman käyttö (5*4h, todennäköisesti syysloman jälkeen).

Viestintäkanava ja lisätietoja

Lukujärjestykseen merkityt lähiopetustunnit
ITS Learning
Toissijaisena viestintäkanavana on sähköposti, mutta se ei koske suunnittelutyön ohjausta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu kolmesta osasuorituksesta:
- suunnittelutyö 30 %
- Cadmatic-harjoitukset 25 %
- lopputentti 45 %.

Opintojakson läpäisyyn vaaditaan 30 % maksimipistemäärästä sekä kaikkien osasuoritusten teko.

Hylätty (0)

Opintojakson arvioinnista on saatu alle 30 % kokonaispistemäärästä TAI jokin osasuoritus puuttuu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 30 % kokonaispistemäärästä (arvosana 1)
Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 45 % kokonaispistemäärästä (arvosana 2)

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 60 % kokonaispistemäärästä (arvosana 3)
Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 75 % kokonaispistemäärästä (arvosana 4)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 90 % kokonaispistemäärästä (arvosana 5)

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laivan pääkoneistot ja niiden käyttötarkoitukset. Opiskelija osaa mitoittaa ja valita rahtilaivan kuljetuskoneiston pääkomponentit yleisellä tasolla. Opiskelijalla on käsitys konehuoneen laitesijoittelusta ja hän tuntee konetiloja koskevia sääntöjä ja määräyksiä.

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään laivojen koneistoihin tarvelähtöisesti.
Opiskelun aikana käydään läpi rahtilaivan konehuoneen yleisjärjestely ja tehdään laivavierailu satamassa olevaan alukseen. Opiskelijat laativat omasta harjoitustyöaluksestaan konehuonejärjestelypiirustuksen. Samaan alukseen tehdään myös akselijohtopiirustus, jonka komponenttien mitoituksesta ja valinnasta laaditaan raportti.
Kurssilla käsitellään laivakoneistojen tulevia kehitystrendejä ja tätä kehitystä ohjaavaa säännöstöä.

Oppimateriaalit

ITS Learningissä jaettu aineisto.

Opetusmenetelmät

Luennot ja tietoiskut
Tekemällä oppiminen
Itseopiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään opintojakson lopussa viikolla 48.

Tentissä saa olla mukana normaalien kirjoitusvälineiden lisäksi ainoastaan taskulaskin. Tietokoneen, älypuhelimen tms. käyttöä ei sallita. Kaavat, käyrästöt yms. ovat tehtäväpaperin liitteenä.

Opintojaksosta ei järjestetä uusintatenttejä (tutkintosääntö 1.8.2024 alkaen).

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Perusbehavioristiset luennot
Itsenäinen työskentely
Tiimityöskentely

Kokonaisvaltainen laivan ympäristövaikutusten havainnoiminen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Dieselmoottoritehtävä ja akselilinjan suunnittelutyö tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmät ovat lähtökohtaisesti samat kuin Laivan järjestelmät -opintojaksolla.

Opintojakson laajuus on 6 op, joka vastaa n. 144 h opiskelijan työtä.

Sisällön jaksotus

Laivojen dieselmoottorit
Koneistovaihtoehdot ja niiden valintaperusteet
Konehuoneen yleisjärjestely
Akselilinja ja mekaaninen voimansiirto
Potkurit ja propulsiojärjestelmät
Höyry- ja kaasuturbiinit
Energiatehokas laiva
Sähkön tuotanto
Pakokaasupäästöt

Viestintäkanava ja lisätietoja

Lukujärjestykseen merkityt lähiopetustunnit
ITS Learning
Toissijaisena viestintäkanavana on sähköposti, mutta se ei koske dieselmoottoritehtävän ja suunnittelutyön ohjausta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu kolmesta osasuorituksesta:
- dieselmoottoritehtävä ja akselilinjan suunnittelutyö yht. 50 %
- lopputentti 50 %.

Opintojakson läpäisyyn vaaditaan 30 % maksimipistemäärästä sekä kaikkien osasuoritusten teko.

Hylätty (0)

Opintojakson arvioinnista on saatu alle 30 % kokonaispistemäärästä TAI jokin osasuoritus puuttuu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 30 % kokonaispistemäärästä (arvosana 1)
Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 45 % kokonaispistemäärästä (arvosana 2)

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 60 % kokonaispistemäärästä (arvosana 3)
Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 75 % kokonaispistemäärästä (arvosana 4)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opintojakson arvioinnista on saatu vähintään 90 % kokonaispistemäärästä (arvosana 5)

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- levytöiden peruskäsitteet ja terminologian
- opiskelija osaa ratkaista levytyötekniikkaan liittyviä ongelmia
- tunnistaa levytyötekniikan menetelmät ja koneet
- ymmärtää levytyötekniikan taloudellisen merkityksen tuotannossa ja hahmottaa sovellusesimerkkien kautta yleisimmät tuotantoprosessit
- suunnitella levytyötuotannon tarvitsemat toimenpiteet, sekä materiaaleihin ja valmistukseen liittyvät kustannus- ja laatutekijät.

Sisältö

Levytyötekniikkaan liittyvät aihealueet
- peruskäsitteet
- mekaaniset leikkausmenetelmät
- mekaaniset liittämismenetelmät
- materiaalit
- muovausmenetelmät
- laadun hallinta
- keskeisimmät suunnitteluseikat (DFM(A))

Oppimateriaalit

Luentokalvot, jotka opiskelija saa ItsLearningistä.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana: luennot, harjoitukset, luentotestit (vapaaehtoiset), valmiin ohutlevykappaleen purku ja lopputyö. Lopputyö, sekä valmiin ohutlevytuotteen purkuraportti suoritetaan 2-3 opiskelijan ryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko kurssin tentti järjestetään viimeisellä luentokerralla.
Seuraavat tentit järjestetään keskiviikkoisin kello 16:00 alkaen viikoilla 50, 3 ja 7. Tenttiin ilmoittautuminen viikkoa ennen tentin ajankohtaa itsissä olevan ilmoittautumistyökalun avulla. Opiskelijoilla on oikeus kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa (korkein arvosana jää voimaan) ja kaksi kertaa hylättyä arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kursilla pyritään yhdistämään työelämälähtöisyys: luennoilla otetaan esiin esimerkkejä työelämästä ja siitä miten levytyötekniikkan eri sovelluksia sovelletaan työelämässä ja mitkä ovat mahdollisia kulmakiviä, sekä yleisimpiä ongelmakohtia. Opiskelijoita myös valmennetaan suunnittelutehtäviin, antamalla perusvalmiudet/teoriat levytyöosien suunnittelutöihin.
Jotta uudistuva opettajuus ja uudistuva opiskelukyky toteutuisivat, opiskelijalta edellytetään aktiivista ja osallistuvaa otetta ja vastuunottoa omista opinnoistaan. Opettaja toimii kurssin aikana mentorina ja ohjaa opiskelijaa kohti oikeita ratkaisuja ja ahaa-ilmiöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, joka tuntimääräisesti jakautuu seuraavasti:
- Luennot 28 h (sisältäen tentin)
- Harjoitukset 22 h
- Lopputyö 61 h
- Mahdollinen yritysvierailu 4 h
- Valmiin ohutlevytuotteen purkaminen ja raportointi 20 h

Sisällön jaksotus

Levytyötekniikkaan liittyvät aihealueet
- peruskäsitteet
- mekaaniset leikkausmenetelmät
- mekaaniset liittämismenetelmät
- materiaalit
- muovausmenetelmät
- laadun hallinta
- keskeisimmät suunnitteluseikat (DFM(A))

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla käytetään Siemens NX -ohjelmistoja, joten ohjelmiston perustuntemus on eduksi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- Tentti 50%
- Purettavan ohutlevytuotteen raportointi 25 %
- Lopputyö 25 %
Jokainen osa-alue tulee olla suoritettuna hyväksytysti, jotta loppuarvosanan saaminen on mahdollista. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua mahdolliselle kursiolle.

Opiskelijalla on mahdollista “ansaita” tenttiarvosanaan +1 tekemällä viikoittaisia luentotestejä ItsLearningissä. Yksittäisestä luentotestistä tulee saada 80 %:a oikein, jotta testi on hyväksytty. Kaikista luentotesteistä (yhteensä 10 kappaletta) tulee hyväksytysti suorittaa niin ikään 80 %:a, jotta +1 lisäarvosana on mahdollista. Opiskelijan on kuitenkin osallistuttava tenttiin. Jos hän saa tentistä hylätyn arvosanan ja on suorittanut luentotestit hyväksytyksi tulee lopulliseksi arvosanaksi 1.

Hylätty (0)

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräaikaan mennessä annettuja tehtäviä ja/tai palautetut tehtävät eivät vastaa tehtävänantoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät levytyötekniikoihin. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät levytyötekniikoihin. Opiskelija osaa itsenäisesti liittyviä niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti levytyötekniikkaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- levytöiden peruskäsitteet ja terminologian
- opiskelija osaa ratkaista levytyötekniikkaan liittyviä ongelmia
- tunnistaa levytyötekniikan menetelmät ja koneet
- ymmärtää levytyötekniikan taloudellisen merkityksen tuotannossa ja hahmottaa sovellusesimerkkien kautta yleisimmät tuotantoprosessit
- suunnitella levytyötuotannon tarvitsemat toimenpiteet, sekä materiaaleihin ja valmistukseen liittyvät kustannus- ja laatutekijät.

Sisältö

Levytyötekniikkaan liittyvät aihealueet
- peruskäsitteet
- mekaaniset leikkausmenetelmät
- mekaaniset liittämismenetelmät
- materiaalit
- muovausmenetelmät
- laadun hallinta
- keskeisimmät suunnitteluseikat (DFM(A))

Oppimateriaalit

Luentokalvot, jotka opiskelija saa ItsLearningistä.

Opetusmenetelmät

Kurssiin sisältyy olennaisena osana: luennot, harjoitukset, luentotestit (vapaaehtoiset), valmiin ohutlevykappaleen purku ja lopputyö. Lopputyö, sekä valmiin ohutlevytuotteen purkuraportti suoritetaan 2-3 opiskelijan ryhmissä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koko kurssin tentti järjestetään viimeisellä luentokerralla.
Seuraavat tentit järjestetään keskiviikkoisin kello 16:00 alkaen viikoilla 50, 3 ja 7. Tenttiin ilmoittautuminen viikkoa ennen tentin ajankohtaa itsissä olevan ilmoittautumistyökalun avulla. Opiskelijoilla on oikeus kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa (korkein arvosana jää voimaan) ja kaksi kertaa hylättyä arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kursilla pyritään yhdistämään työelämälähtöisyys: luennoilla otetaan esiin esimerkkejä työelämästä ja siitä miten levytyötekniikkan eri sovelluksia sovelletaan työelämässä ja mitkä ovat mahdollisia kulmakiviä, sekä yleisimpiä ongelmakohtia. Opiskelijoita myös valmennetaan suunnittelutehtäviin, antamalla perusvalmiudet/teoriat levytyöosien suunnittelutöihin.
Jotta uudistuva opettajuus ja uudistuva opiskelukyky toteutuisivat, opiskelijalta edellytetään aktiivista ja osallistuvaa otetta ja vastuunottoa omista opinnoistaan. Opettaja toimii kurssin aikana mentorina ja ohjaa opiskelijaa kohti oikeita ratkaisuja ja ahaa-ilmiöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin laajuus on 5 opintopistettä, joka tuntimääräisesti jakautuu seuraavasti:
- Luennot 28 h (sisältäen tentin)
- Harjoitukset 22 h
- Lopputyö 61 h
- Mahdollinen yritysvierailu 4 h
- Valmiin ohutlevytuotteen purkaminen ja raportointi 20 h

Sisällön jaksotus

Levytyötekniikkaan liittyvät aihealueet
- peruskäsitteet
- mekaaniset leikkausmenetelmät
- mekaaniset liittämismenetelmät
- materiaalit
- muovausmenetelmät
- laadun hallinta
- keskeisimmät suunnitteluseikat (DFM(A))

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kurssilla käytetään Siemens NX -ohjelmistoja, joten ohjelmiston perustuntemus on eduksi.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
- Tentti 50%
- Purettavan ohutlevytuotteen raportointi 25 %
- Lopputyö 25 %
Jokainen osa-alue tulee olla suoritettuna hyväksytysti, jotta loppuarvosanan saaminen on mahdollista. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua mahdolliselle kursiolle.

Opiskelijalla on mahdollista “ansaita” tenttiarvosanaan +1 tekemällä viikoittaisia luentotestejä ItsLearningissä. Yksittäisestä luentotestistä tulee saada 80 %:a oikein, jotta testi on hyväksytty. Kaikista luentotesteistä (yhteensä 10 kappaletta) tulee hyväksytysti suorittaa niin ikään 80 %:a, jotta +1 lisäarvosana on mahdollista. Opiskelijan on kuitenkin osallistuttava tenttiin. Jos hän saa tentistä hylätyn arvosanan ja on suorittanut luentotestit hyväksytyksi tulee lopulliseksi arvosanaksi 1.

Hylätty (0)

Jos opiskelija ei ole suorittanut määräaikaan mennessä annettuja tehtäviä ja/tai palautetut tehtävät eivät vastaa tehtävänantoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa keskeisimmät käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät levytyötekniikoihin. Ohjattuna opiskelija osaa myös soveltaa oppimiaan tietojaan yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin käsitteet ja lainalaisuudet, jotka liittyvät levytyötekniikoihin. Opiskelija osaa itsenäisesti liittyviä niitä haasteellisiin tilanteisiin. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta, sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti levytyötekniikkaan liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia, ja osaa soveltaa niitä myös vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat menetelmät ja eri ratkaisuvaihtoehdot ja osaa muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- ymmärtää hitausvoimien ja – momenttien vaikutuksen rakenteisiin

- analysoida suhteellisen monimutkaisten rakenteiden kestävyyttä

- osaa analysoida muodonmuutossuureita, kuten palkkirakenteiden taipumia

- osaa mitoittaa akselit ja puristussauvat

- tuntee väsyttävästi kuormitettujen rakenteiden mitoitusperiaatteet

Sisältö

- Kinematiikka

- Kinetiikka

- Kimmoviivan yhteenlaskuperiaate taulukoihin tukeutuen,

- poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö,

- puristussauvan nurjahdus ja materiaalin väsyminen

Oppimateriaalit

Oppimateriaali löytyy kokonaisuudessaan optiman työtilasta.

Opetusmenetelmät

kurssi toteutetaan käännetyn luokkahuoneen periaatteella. Kaikki kurssiin liittyvät luennot löytyvät videoituna linkkien Lujuusopin perusteet. Luennolle tullessa kunkin osallistujan tulee etukäteen tutustua ennalta ilmoitettuihin aiheisiin videoilta ja lähituniten aikana keskitytään tehtäviin ja niiden ratkaisuihin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin tarkka päivämäärä löytyy oppimisportaalin toteutussuunnitelmasta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Käänteinen opetus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

tehtävien ratkaiseminen itsenäisesti etänä ja palautttaminen hyväksytysti määräaikaan mennessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssi koostuu n. 15 lujuusopin ja 25 dynamiikan tehtävästä, joita ratkotaan lähitunneilla.

Sisällön jaksotus

-Kinetiikan ja kinematiikan perusteet
-Kimmoviivan differentiaaliyhtälö, kimmoviivan yhteenlaskuperiaate taulukoihin tukeutuen, hyperstaattiset tilanteet, poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö, puristussauvan nurjahdus, materiaalin väsyminen, dynaaminen kuormitus mitoituksen perustana.
Tarkka ajoitus ITslearning ympäristössä.

Viestintäkanava ja lisätietoja

https://turkuamk.itslearning.com/

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson läpäisy (arvosana 1) on mahdollista suorittaa etänä harjoitustehtäviä suorittamalla. Katso tarkemmat ohjeet oppisportaalista. Parempien arvosanojen saavuttaminen edellyttää tenttiin osallistumista.

Hylätty (0)

Harjoitustehtävien yhteispisteet eivät riitä läpäisyyn. Tenttistä ei ole saavutettu 40% pisteistä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 40%.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 80%.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tentin ja harjoitustehtävien yhteispisteet ylittävät 87%.

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa tarvittavat lähtötiedot ja -taidot.

Sisältö

• Lukujen esitystavat ja lukujoukot
• Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys
• Murtoluvuilla laskeminen ja murtolausekkeiden käsittely
• Potenssien ja juurten laskusäännöt
• Murtopotenssit ja negatiiviset potenssit
• Polynomien laskusäännöt
• Rationaalilausekkeiden sieventäminen
• Prosenttilaskenta
• Ensimmäisen ja toisen asteen polynomiyhtälöt
• Lineaarinen yhtälöpari
• Suora ja paraabeli
• Funktion ja muuttujan peruskäsitteet
• Funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta
• Geometrian ja trigonometrian perusasioita
• Suureet ja SI-järjestelmä
• Yksiköiden käsittely laskuissa ja yksikkömuunnokset
• Koulutuskohtaisia sisältöjä

Oppimateriaalit

Toteutuksen ITSlearning-alueella jaettu materiaali.

Opetusmenetelmät

Kurssin opetus perustuu lähiopetukseen ja laskuharjoitustehtäviin.

Läsnäolovelvoitteen perusteet:
- Henkilökohtaisen palautteen mahdollistaminen
- Tehtävien tekeminen pienryhmissä
- Opintoihin kiinnittymisen vahvistaminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssikoe viikolla 48.

Kaksi uusintakoetta järjestetään tammikuun aikana.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetuskerroilla annetaan teoriaopetusta ja käydään läpi esimerkkejä, mutta pääpaino oppimisessa on opiskelijan omassa osallistumisessa sekä laskuharjoitustehtävien tekemisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 134 tuntia opiskelijan työtä

23*2h = 46h kontaktiopetusta
1*2h = 2h välikokeet
86 h itsenäistä opiskelua sisältäen laskuharjoitusten tekemisen ja kurssikokeeseen valmistautumisen.

Sisällön jaksotus

Kurssilla järjestetään viikoittain kaksi opetuskertaa pois lukien viikko 42.

Viikot 36-41:
- Laskujärjestys, murtolausekkeet, polynomit, ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt

Viikot 43-47:
- Suoran yhtälö, paraabeli, yhtälöparit, funktiot, geometria, prosenttilaskenta

Viikko 48:
- Kertaus ja kurssikoe

Viestintäkanava ja lisätietoja

Koko kurssia koskeva viestintä tapahtuu opetuskerroilla ja ITS-learning-alustalla tai sähköpostitse. Yhteydenotot opettajaan sähköpostitse.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssipisteet (max 20 p) muodostuvat seuraavasti:

- Läsnäolo opetuskerroilla 0-1p (kertyy vasta minimirajan 50 % ylityttyä)
- Kotitehtävät 0-3p (kertyy vasta minimirajan 33 % ylityttyä)
- Kurssikoe 0-16p

Tämän jälkeen arvosana muotoutuu seuraavasti:

Arvosana 1: 8 kurssipistettä
Arvosana 2: 10 kurssipistettä
Arvosana 3: 12 kurssipistettä
Arvosana 4: 14 kurssipistettä
Arvosana 5: 16 kurssipistettä

Hylätty (0)

Opiskelija saa alle 8 kurssipistettä, ei ole osallistunut vähintään 50 % opetuskerroista tai ei ole palauttanut 33 % kurssin tehtävistä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on osallistunut vähintään 50 % kurssin opetuskerroista, palauttanut vähintään 33 % kurssin tehtävistä ja saanut 8-11,99 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on osallistunut vähintään 50 % kurssin opetuskerroista, palauttanut vähintään 33 % kurssin tehtävistä ja saanut 12-15,99 kurssipistettä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on osallistunut vähintään 50 % kurssin opetuskerroista, palauttanut vähintään 33 % kurssin tehtävistä ja saanut vähintään 16 kurssipistettä.