Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Opiskelija ymmärtää erilaisia prototypoinnin mahdollisuuksia erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistarpeissa.

Opiskelija ymmärtää konseptimuotoilun lähtökohtia ja soveltamismahdollisuuksia ideoiden ja tulevaisuuden näkymien konkretisoinnissa ja tarkastelussa.

Sisältö

Opintojakso muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät
- Johdanto prototypoinnin menetelmiin
- Johdanto konseptimuotoiluun luovan ideoinnin soveltamisessa ja tulevaisuustyökaluna

Oppimateriaalit

https://sitra.fi
https://media.sitra.fi/2019/01/07145732/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa. (2003) Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuus ry. Helsinki.
Kokkonen, Ville et al. (2005) Visioiva tuotekonseptointi: työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry. Hollola.
Dorst, Kees, 2016: Frame innovation - Create new thinking by Design (e-book)
Sanders, Stappers. (2014) Convivial Toolbox – Generative Research for the front end of Design. BIS Publisher.
Curedale. (2013) 50 Brainstorming Methods for team and individual ideation. Design Community Collage Inc.

Muuta kirjallisuutta
Milton, Rodgers. (2013) Research methods for product design. Laurence King Publishing.
Crucq-Toffolo, Knitel. (2016) Concept code – How to create meaningful concepts. BIS Publisher.
VanPatter, Pastor. (2016) Innovation methods mapping. Humantific Publishing.
Phillips. (2012) Creating the perfect design brief – How to manage design for strategic advantage. Allworth Press.
Liedtka, King, Bennett. (2013) Solving Problems with Design Thinking, 2013. Columbia University Press.
Koivisto, Säynäjäkangas, Forsberg. (2019) Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Satu Miettinen (toim.). (2021) Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiateollisuus

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen
Harjoitustyöt
Itsenäinen ja ohjattu työskentely
Yksilö- ja pienryhmätehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka
Oppimisalustana itsLearning
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, to)

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Kestävä kehitys voi esiintyä yhtenä sisältönä harjoitus- ja projektitehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitustyöt
Yksilö- ja ryhmätyöskentely
1op = 27h opiskelijantyötä, 5 op = 135 h opiskelijan työtä, joka koostuu kontaktiopetuksesta Zoomissa työjärjestyksen mukaisesti sekä itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö: Luovuus, megatrendit ja skenaariot, kestävä kehitys ja ideoinnin menetelmät

Visioiva konseptointi, Prototypoinnin merkitys.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Tarvittaessa myös puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritusten laatu, työskentely ja vastuunotto.
Jatkuva palaute
Itse- ja vertaisarviointi
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty hyvin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia sekä osaa soveltaa erilaisia käyttäjäymmärrystä ja -tietoa tuottavia menetelmiä.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyys on ensimmäinen ydinosa muotoilullista näkökulmaa: lähtökohtaisesti aina suunnitellaan ja kehitetään asioita muille(kin) kuin itselle. Opintojakso johdattaa empatian, uteliaisuuden ja yhteisen kommunikoinnin merkitykseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun pohjautuen.

Käyttäjälähtöisyyteen johdattelevat pääteemamme ovat
- fyysinen käyttäjä, ergonomia ja käytettävyys
- aistit käyttäjäkokemuksessa
- tunteet käyttäjäkokemuksessa - ennen ja jälkeen

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?


- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan etäohjauksena ja osittain yhteisopetuksena:
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti, ke, to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Opintojakson 5 op tarkoittaa siis noin 135h opiskelijan työtä, joka etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut etätapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa. Poissaoloja etätapaamisista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Opiskelija ymmärtää käsinpiirtämisen mahdollisuuksia havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Opintojakso koostuu seuraavista osa-alueista:
- Muotoilullinen havainnointi
- Käsin piirtämisen tavat ja välineet -johdanto

Oppimateriaalit

Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004 / Drawing on the right side of the brain, 1999
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi - Informaatiomuotoilun perusteet, 2019
Josef Albers: Värien vuorovaikutus / Interaction of colors, 1975
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008 / Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Alex Milton, Paul Rodgers: Research Methods for Product Design, 2007
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Seppo Rihlama: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa, 2000

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä vastaanotetaan myös myöhässä, mutta se vaikuttaa alentavasti arvosanaan. Myös poissaolot alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, tekemällä oppiminen
Oppimisalustana toimii itsLearning.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op 27 h opiskelijan työtä eli 5 op on 135 h opiskelijan työtä. Tämä sisältää etäkontaktiopetuksen 8 iltaa (4 x 45 min oppituntia) eli 24 h.

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Sisältö:
Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu pääasiallisesti itsLearning-alustalla, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteena ovat harjoitustehtävät ja yleinen aktiivisuus ja osallistuminen etätapaamisissa ja keskusteluissa. Jatkuvaa sanallista palautetta ja arviointia annetaan etätapaamisissa sekä henkilökohtaista palautetta kirjallisesti mm. itsLearningin palautuslaatikon kautta.

Myöhässä palautetut harjoitustehtävät ja poissaolot etätapaamisissa alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Harjoitustöitä ei ole tehty, tai niitä ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro

Luennot, yksilötehtävät, työpajat ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Työpajafasilitointi (harjoitukset ryhmälle ja työpaja toimeksiantajalle)
Esittelyt
Vertaispalautteet
Prosessiportfolio eli loppuraportti
Artikkeli prosessista ja sen tuloksista
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja tekemällä oppimiseen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, ke, to) 45 h
Itsenäistä ohjattua työskentelyä 225 h

- Essee 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 10h
- Prosessiportfolio 24h
- Artikkeli 8h
- Vertaispalautteet 2h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: Kevät 2024
Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, service blueprint, liiketoimintamalli (business model canvas)

Työpajan fasilitointi ja fasilitointimenetelmiä

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Palvelumuotoiluprojekti on mahdollisuus tehdä:
- omalle toimeksiantajalle tai
- ryhmätyönä 3-4 hengen ryhmissä koulun palvelumuotoilutoimeksiannoista, jolloin opettaja muodostaa ryhmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (opinnäyteanalyysi) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
Tehtävien palauttaminen aikataulussa. Miron täyttäminen.
Prosessiportfolio, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (mm. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin lisäksi itse- ja vertaisarviointi vaikuttavat arvosanan muodostumiseen.

Hylätty (0)

Ei ymmärretty palvelumuotoilun teoriaa ja prosessia. Projektin toteutus heikkoa tai jäänyt kesken. Ei tehty juurikaan tiedonhankintaa. Prosessin dokumentointi Mirossa heikkoa tai epäjohdonmukaista. Osallistuminen heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet (tiedonhankinnan, ideoinnin, suunnittelun, testauksen ja toteutuksen) ja osaa käyttää soveltuvia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimiseksi prosessin eri vaiheissa. Hän osaa ottaa kehittämisen lähtökohdaksi palvelujen käyttäjän ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeensa sekä osaa ottaa huomioon palveluntarjoajaorganisaation sekä eri sidosryhmien näkökulmat palveluja muotoiltaessa.
Opiskelija osaa toteuttaa palvelujen yhteiskehittämistä organisaation henkilökunnan, käyttäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija ymmärtää muotoilun merkityksen ja mahdollisuudet organisaatioissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelija tiedostaa visuaalisen ilmeen ja digitaalisen viestinnän merkityksen yrityskuvan muodostamisessa sekä pystyy osallistumaan yritykselle selkeän graafisen julkisuuskuvan suunnitteluun ja toteutukseen sen kaikilla tasoilla.

Sisältö

Moduuli muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Palvelumuotoilu ja strateginen muotoilu

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta:

Clark. T., Pigneur, Y.& Osterwalder, A. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Clark, T., Pigneur, Y. & Osterwalder, A. 2012. Business model you: a one-page method for reinventing your career. John Wiley & Sons.

Curedale, R. 2013. Service Design. 250 essential methods. Design Community College.

Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.

Holmlid, S., Mattelmäki, T., Visser, F.S & Vaajakallio, K. 2015. Co-creative Practises in Service Innovation. In The Handbook of Service Innovation. (Eds. Agarwal, R., Selen, W., Roos, G. & Green, R). Springer. 545-574.

Kantojärvi, P. 2012, Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Talentum.

Kimbell, L. 2014. The Service Innovation Handbook. Action-oriented creative thinking toolkit for service organizations. Templates – cases – capabilities. BIS Publishers.

Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers. Osa kirjasta tarkasteltavana: https://books.google.fi/books?id=pCVATIpzYfUC&pg=PA44&hl=fi&source=gbs_toc_r&cad=3#v=onepage&q&f=false

Miettinen, S. 2014. Muotoiluajattelu. Teknova.

Osterwalder, A. 2014. Value proposition design: how to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Stickdorn, M., Schneider, J. 2011. This is Service Design Thinking. John Wiley & Sons.

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. O'Reilly.

Tuulaniemi, J. 2013. Palvelumuotoilu. Talentum.

Van Patter, G.K., Pastor, E. & Jones, P. 2020 Rethinking Design Thinking: Making Sense of the Future That Has Already Arrived. Humantific & NextDesign Leadership Network.

Opinnäytetöitä:

Aromaa, S. 2018. Group Workshops as a Tool in Development of a New, Digital Service – Case Neighbour Food.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151516/Aromaa_Sanni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteenmäki, S. 2019. Designing a New Generation Online Community for Telia Finland.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172443/Susanna-Lahteenmaki-Service-Design-Online-Community-Telia-2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rainio, I. 2014. Co-created Corporate Story - Creating a Concept for Engaging Staff into Change Implementation. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/82186

Raitanen, N. 2020. Service Designing Co-working Possibilities. Internal Communication in Virtual Expert Teams. Novia UAS.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339791/Raitanen_Noora.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Salmelin, A. 2014. Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku. Laurea UAS.
https://www.theseus.fi/handle/10024/78590


Artikkeleita

Ambrosio, M. & Vezzoli, C. (eds.) Designing Sustainability for All. 3rd LeNS world distributed conference VOL. 1.
https://www.researchgate.net/publication/339745792_EDIZIONI_POLIDESIGN_DESIGNING_SUSTAINABILITY_FOR_ALL_3_rd_LeNS_world_distributed_conference_VOL_1_Edited_by_Marcelo_Ambrosio_and_Carlo_Vezzoli_MILANO_MEXICO_CITY_CURITIBA_CAPE_TOWN_BANGALORE_BEIJING_P

Buehring, J. & Bishop, P.C. 2020. Foresight and Design: New Support for Strategic Decision Making. She Ji: The Journal of Design, Economics and Innovation. Volume 6, Issue 3, Autumn 2020, pp 408 – 432. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2405872620300423

Lucidchart. 2021. Top Frameworks for Strategic Planning. https://www.lucidchart.com/blog/strategic-planning-frameworks

Mager, B. 2020. The Future of Service Design. https://www.academia.edu/44459133/The_Future_of_Service_Design

Naranjo-Bock, C. 2012. Creativity-based Research: The Process of Co-Designing with Users.
https://uxmag.com/articles/creativity-based-research-the-process-of-co-designing-with-users

Sanders, E. & Stappers, P.J. 2008. Co-creation and the New Landscapes of Design.
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Wright, N. 2020. Principles for Designing Sustainable Services. https://medium.com/wearesnook/principles-for-designing-sustainable-services-bbf3f3948ac2

www.innovationtool.fi


Muita linkkejä menetelmiin ja työkaluihin julkaistaan Itslearning-alustalla.

Opetusmenetelmät

Oppimisalustana itsLearning
Yhteiskehittämisalustana Miro

Luennot, yksilötehtävät, työpajat ja ryhmätyöt
Työelämälähtöinen kehittämistehtävä
Työpajafasilitointi (harjoitukset ryhmälle ja työpaja toimeksiantajalle)
Esittelyt
Vertaispalautteet
Prosessiportfolio eli loppuraportti
Artikkeli prosessista ja sen tuloksista
Aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus ryhmätöissä, vertaisoppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

ei tenttejä

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Kurssi perustuu innovaatiopedagogiikkaan ja tekemällä oppimiseen.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.
Opinnoissa emme erottele ihmisiä iän, sukupuolen, suuntautuneisuuden, elämänkatsomuksen, taustan tms. mukaan.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus voivat olla osana tehtävän projektin sisältöjä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 270 h
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, ke, to) 45 h
Itsenäistä ohjattua työskentelyä 225 h

- Essee 14h
Palvelumuotoiluprojekti toimeksiantajalle oppimistehtävineen yht.138h ja lisäksi siihen liittyen:
- Brief toimeksiantajalta + projektisuunnitelma 16h
- Työpajaharjoitusten suunnittelu ja esitykset 10h
- Prosessiportfolio 24h
- Artikkeli 8h
- Vertaispalautteet 2h
- Esitykset 6h

Sisällön jaksotus

Ajoitus: Kevät 2024
Tavoite:
Opiskelija ymmärtää palvelumuotoilun periaatteet ja prosessin eri vaiheet (ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaihe). Olennaista on tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarpeet, joihin löydetään vastauksia yhteiskehittämisen avulla. Opiskelija osaa hyödyntää palvelumuotoilua käytännössä työelämälähtöisessä projektissa yhteistyössä toimeksiantajan
kanssa.

Sisältö:
Palvelumuotoiluprosessi:
Ymmärrysvaihe
- lähtökohdat, määrittely
- asiakkaan ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen
Konseptointivaihe
- yhteiskehittäminen
- käyttäjäpersoonat, palvelupolut, ideointi
Prototypointivaihe
- konseptin prototypointi ja testaus

Palvelumuotoilumenetelmät: esim. käyttäjätutkimus, palvelupolkujen kartoittaminen, ideoinnin fasilitointi, prototypointi ja testaus

Palvelun muotoilutyökalut: esim. käsitekartta, kuvakäsikirjoitus, persoonat, palvelupolku, palvelukonsepti, service blueprint, liiketoimintamalli (business model canvas)

Työpajan fasilitointi ja fasilitointimenetelmiä

Palvelumuotoiluprojekti – teorian soveltaminen työelämäprojektiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Pääasiallisesti viestimme itsLearning-alustan kautta, mutta tarvittaessa myös sähköpostilla ja puhelimitse.

Palvelumuotoiluprojekti on mahdollisuus tehdä:
- omalle toimeksiantajalle tai
- ryhmätyönä 3-4 hengen ryhmissä koulun palvelumuotoilutoimeksiannoista, jolloin opettaja muodostaa ryhmät.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 - 5.

Arvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Yksilötehtävien (opinnäyteanalyysi) arvioinnin perusteina:
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen ja vuorovaikutus ryhmätöihin
Tehtävien palauttaminen aikataulussa. Miron täyttäminen.
Prosessiportfolio, joka kuvaa koko prosessin etenemisen briefistä prosessin loppuun asti sisältäen tarvittavan teoreettisen taustoituksen, tutkimusmenetelmien ja palvelumuotoilutyökalujen käytön ja niistä saadut tulokset palvelumuotoiluprosessin eri vaiheissa (mm. työpajan suunnittelun ja toteuttamisen), sekä lopputuloksen palvelun kehittämiseksi ja tulosten arvioinnin. Prosessiportfolio koostuu tekstistä ja visualisoidusta havaintoaineistosta sekä muusta aineistosta, jotta lukija voi ymmärtää prosessin.
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Palvelumuotoilumenetelmien ja -työkalujen monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
- Sidosryhmien osallistaminen prosessin eri vaiheissa
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
- Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
- Prosessiportfolion informatiivisuus, selkeys ja kattavuus

Opettajan arvioinnin lisäksi itse- ja vertaisarviointi vaikuttavat arvosanan muodostumiseen.

Hylätty (0)

Ei ymmärretty palvelumuotoilun teoriaa ja prosessia. Projektin toteutus heikkoa tai jäänyt kesken. Ei tehty juurikaan tiedonhankintaa. Prosessin dokumentointi Mirossa heikkoa tai epäjohdonmukaista. Osallistuminen heikkoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia mutta hyväksyttäviä.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat tuskin hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä vaikka taso vaihtelee.
Aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelumuotoilu, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallinta ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelumuotoilu ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Opiskelija ymmärtää erilaisia prototypoinnin mahdollisuuksia erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistarpeissa.

Opiskelija ymmärtää konseptimuotoilun lähtökohtia ja soveltamismahdollisuuksia ideoiden ja tulevaisuuden näkymien konkretisoinnissa ja tarkastelussa.

Sisältö

Opintojakso muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Luovan ideoinnin menetelmät
- Johdanto prototypoinnin menetelmiin
- Johdanto konseptimuotoiluun luovan ideoinnin soveltamisessa ja tulevaisuustyökaluna

Oppimateriaalit

https://sitra.fi
https://media.sitra.fi/2019/01/07145732/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa. (2003) Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuus ry. Helsinki.
Kokkonen, Ville et al. (2005) Visioiva tuotekonseptointi: työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry. Hollola.
Dorst, Kees, 2016: Frame innovation - Create new thinking by Design (e-book)
Sanders, Stappers. (2014) Convivial Toolbox – Generative Research for the front end of Design. BIS Publisher.
Curedale. (2013) 50 Brainstorming Methods for team and individual ideation. Design Community Collage Inc.

Muuta kirjallisuutta
Milton, Rodgers. (2013) Research methods for product design. Laurence King Publishing.
Crucq-Toffolo, Knitel. (2016) Concept code – How to create meaningful concepts. BIS Publisher.
VanPatter, Pastor. (2016) Innovation methods mapping. Humantific Publishing.
Phillips. (2012) Creating the perfect design brief – How to manage design for strategic advantage. Allworth Press.
Liedtka, King, Bennett. (2013) Solving Problems with Design Thinking, 2013. Columbia University Press.
Koivisto, Säynäjäkangas, Forsberg. (2019) Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Satu Miettinen (toim.). (2021) Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiateollisuus

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen
Harjoitustyöt
Itsenäinen ja ohjattu työskentely
Yksilö- ja pienryhmätehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka
Oppimisalustana itsLearning
Etäkontaktitunnit (3h / ilta) 1-2 kertaa viikossa (ti, to)

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Kestävä kehitys voi esiintyä yhtenä sisältönä harjoitus- ja projektitehtävissä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitustyöt
Yksilö- ja ryhmätyöskentely
1op = 27h opiskelijantyötä, 5 op = 135 h opiskelijan työtä, joka koostuu kontaktiopetuksesta Zoomissa työjärjestyksen mukaisesti sekä itsenäisestä opiskelusta.

Sisällön jaksotus

Opiskelija osaa käyttää luovan ideoinnin menetelmiä sekä soveltaa kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä muotoilullista ajattelua uusien suunnittelumahdollisuuksien etsimisessä.

Sisältö: Luovuus, megatrendit ja skenaariot, kestävä kehitys ja ideoinnin menetelmät

Visioiva konseptointi, Prototypoinnin merkitys.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Turun AMK:n sähköposti ja itsLearning. Tarvittaessa myös puhelin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritusten laatu, työskentely ja vastuunotto.
Jatkuva palaute
Itse- ja vertaisarviointi
Myöhässä palautetut tehtävät alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Sovittuja tehtäviä ei ole palautettu, tai niitä ei ole tehty hyväksytyllä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä on tehty, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät on suoritettu hyvin ja huolellisesti. Työskentely on ollut vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tehtävät on tehty hyvin huolellisesti ja osallistuminen on ollut hyvin rakentavaa.

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia sekä osaa soveltaa erilaisia käyttäjäymmärrystä ja -tietoa tuottavia menetelmiä.

Sisältö

Käyttäjälähtöisyys on ensimmäinen ydinosa muotoilullista näkökulmaa: lähtökohtaisesti aina suunnitellaan ja kehitetään asioita muille(kin) kuin itselle. Opintojakso johdattaa empatian, uteliaisuuden ja yhteisen kommunikoinnin merkitykseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun pohjautuen.

Käyttäjälähtöisyyteen johdattelevat pääteemamme ovat
- fyysinen käyttäjä, ergonomia ja käytettävyys
- aistit käyttäjäkokemuksessa
- tunteet käyttäjäkokemuksessa - ennen ja jälkeen

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman, D.A.: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo, S. 2009: Käyttäjä tuotekehityksessä. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
- Mattelmäki 2006: Muotoiluluotaimet.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015: Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Green, W.S.; Jordan, P.W. 2002: Pleasure with products : beyond usability.
- Keinone, T. (toim.) 2000: Miten käytettävyys muotoillaan?


- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan etäohjauksena ja osittain yhteisopetuksena:
- opettajakohtaiset etäsessiot arki-iltaisin (ti, ke, to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Opintojakson 5 op tarkoittaa siis noin 135h opiskelijan työtä, joka etätapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta.

Hylätty (0)

Ei ole osallistunut etätapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa. Poissaoloja etätapaamisista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Opiskelija ymmärtää käsinpiirtämisen mahdollisuuksia havaintojen dokumentoinnissa ja kommunikoinnin välineenä

Sisältö

Opintojakso koostuu seuraavista osa-alueista:
- Muotoilullinen havainnointi
- Käsin piirtämisen tavat ja välineet -johdanto

Oppimateriaalit

Betty Edwards: Luovan piirtämisen opas - Käytä oikeaa aivopuoliskoasi, 2004 / Drawing on the right side of the brain, 1999
Koponen, Hilden, Vapaasalo: Tieto näkyväksi - Informaatiomuotoilun perusteet, 2019
Josef Albers: Värien vuorovaikutus / Interaction of colors, 1975
Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, 2008 / Colors in the visual world, 2013
Harald Arnkil (ed.): Color and light – Concepts and confusions, 2015: https://shop.aalto.fi/media/filer_public/b3/d1/b3d15b01-7252-466b-bcaa-f277deb099c8/colourandlight_2nd_edition_1.pdf
Simon Seivewright: Research and Design, 2007
Alex Milton, Paul Rodgers: Research Methods for Product Design, 2007
Alan Pipes: Drawing for Designers, 2007
Seppo Rihlama: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa, 2000

Opetusmenetelmät

Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttejä. Tehtäviä vastaanotetaan myös myöhässä, mutta se vaikuttaa alentavasti arvosanaan. Myös poissaolot alentavat arvosanaa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka, tekemällä oppiminen
Oppimisalustana toimii itsLearning.

Kestävä kehitys ilmenee mm. etätyöskentelynä, jolloin fyysinen matkustaminen poistuu ja hiilidioksidipäästöiltä vältytään.
Avoimen AMK:n opinnot parantavat nuorten ja aikuisten työelämään liittyviä taitoja sekä ammatillista ja teknistä osaamista. Välillisesti opintojakso voi edistää säällisten työpaikkojen ja yrittäjyyden syntymistä.
Avoimen AMK:n opintojakso voi myös vähentää sellaisten nuorten määrää, jotka eivät ole töissä tai opiskele.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op 27 h opiskelijan työtä eli 5 op on 135 h opiskelijan työtä. Tämä sisältää etäkontaktiopetuksen 8 iltaa (4 x 45 min oppituntia) eli 24 h.

Sisällön jaksotus

Opiskelija ymmärtää visuaalisen ajattelun ja kommunikaation merkityksen suunnittelussa.
Opiskelija osaa havainnoida, käyttää ja arvioida muotoja, värejä, valaistuksia ja niiden suhteita.

Sisältö:
Informaatiomuotoilun perusteet
- Muotoilullinen havainnointi ja käsin piirtäminen
- Massoittelu ja modulaarisuus
- Moodboard-työskentely ja konseptien luominen
- Värien havainnointi
- Datan visualisointi

Viestintäkanava ja lisätietoja

Viestintä tapahtuu pääasiallisesti itsLearning-alustalla, mutta myös sähköposti ja puhelin ovat mahdollisia.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin kohteena ovat harjoitustehtävät ja yleinen aktiivisuus ja osallistuminen etätapaamisissa ja keskusteluissa. Jatkuvaa sanallista palautetta ja arviointia annetaan etätapaamisissa sekä henkilökohtaista palautetta kirjallisesti mm. itsLearningin palautuslaatikon kautta.

Myöhässä palautetut harjoitustehtävät ja poissaolot etätapaamisissa alentavat arvosanaa.

Hylätty (0)

Harjoitustöitä ei ole tehty, tai niitä ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Harjoitustyöt on tehty, mutta niissä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Harjoitustyöt on tehty huolellisesti, osallistuminen on ollut aktiivista ja vastuullista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Harjoitustyöt on tehty erittäin huolellisesti, osallistuminen on ollut hyvin aktiivista ja opiskelija on ottanut vahvasti vastuuta oppimisestaan.