Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Konetekniikan koulutus antaa sinulle vahvan teknisen perusosaamisen, jota voit soveltaa monissa työtehtävissä teknologiateollisuudessa. Opinnoissasi painottuvat itsenäinen ote ja monipuolisuus. Pääpaino on käytännönläheisessä opetuksessa, johon liittyvät monipuoliset laboratoriotyöt ja teollisuuslähtöiset projektitehtävät. Valmistumisesi jälkeen tyypillisiä toimenkuvia ovat mm. asiantuntija-, suunnittelu-, kehitys-, käyttö-, myynti-, koulutus-, laadunvarmistus- tutkimus- ja esimiestehtävät teknologiateollisuudessa. Valmistuttuasi omaat valmiuksia myös oman yrityksen perustamiseen.

Perusopinnoissa saat koneinsinöörin ammatissa tarvittavan matemaattisluonnontieteellisen perustan, koneteknisen perusosaamisen sekä kieli-, talous- ja vuorovaikutustaidot. Ammattiopinnoissa perehdyt valitsemiisi tekniikan osa-alueisiin ja teollisuuden toimialoihin.

Konetekniikan opinnoissa painotetaan käytännönläheisyyttä, teoriaosaamista unohtamatta. Ammattiopinnot toteutetaan monimuotoisesti mm. projektitöissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Käytettävissä olevat tilat ja laitteet tarjoavat modernin ja todellisen oppimisympäristön, jossa tukenasi ovat kokeneet opettajat ja henkilökunta.

Voit opiskella koneteknistä alaa myös kansainvälisesti. Kattava yhteistyökorkeakouluverkostomme tarjoaa sinulle erinomaisen mahdollisuuden hankkia kansainvälistä osaamista, josta on hyötyä valmistuttuasi.
Suuntautumiset, erikoisalat ja pätevyydet


Kone- ja tuotantotekniikassaopiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla moduuleja seuraavilta konetekniikan osaamisalueilta :
•Meritekniikka (METE)
•Koneautomaatiotekniikka (KAUT)
•Moottori- ja energiateknologia (MOTE)
•Tuotantotekniikka (TUTE)
•Tuotekehitys (TUKE)
•Muotoilu (MUOT)

tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti muusta AMK:n opetustarjonnasta. Opintojen rakenne ja opintojaksot on kuvattu tarkemmin lukusuunnitelmataulukossa.


Meritekniikan(METE) osaamisalueen moduulit valinnut insinööri saa yleistietämyksen kaikista laivatekniikan osa-alueista sekä valmiudet erikoistua työelämässä laivanrakennuksen ja merenkulun erikoiskysymyksiin. Meriteollisuus on Suomessa dynaaminen ja laajasti verkostoitunut ala, jonka yrityksistä monet kuuluvat markkinajohtajiin maailmalla. Siksi laivatekniikan insinöörien työllistyminen on jatkuvasti pysynyt hyvänä ja kykyjen mukaan eteneminen organisaatiossa voi olla nopeaa. Toisaalta moni valitsee pitkäjänteisen kehittymisen arvostetuksi laivateorian tai -tuotannon huippuasiantuntijaksi. Laivanrakennus on perinteisesti hyvin kansainvälistä, joten monelle tarjoutuu mahdollisuus työskentelyyn ulkomailla. Suuri risteilijä on ’itsenäinen uiva kaupunki’, joka sisältää monien alojen erikoistekniikkaa viihdekeskuksista turvallisuusratkaisuihin ja ympäristönsuojeluun.

Opintoihin kuuluu tuotekehitystä, talous- ja projektinhallintaa ja johtamistaitoja. Nykyaikaiset digitaaliset suunnittelu- ja tuotantomenetelmät ovat toimialan tärkeä kilpailutekijä. Valmistuvan laivanrakentajan IT-taidoille on vahva kysyntä.

Koneautomaationosaamisalue (KAUT) kouluttaa insinöörejä nykyaikaisiin teollisuuden robotiikka sovelluksiin teollisuudessa. Osaamisalue pitää sisällään muun muassa erilaisia tiedonsiirtotekniikoita, robotiikkaa, koneturvallisuutta ja automaation suunnittelua. Opiskelijat oppivat ymmärtämään modernien tuotantorobottien ja laitteistojen rakennetta ja käyttöä teollisuudessa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää kykyä tietää ja simuloida eri tuotantojärjestelmiä tehdastasolla, sekä robottisolun tasolla. Koulutus antaa myös valmiuden robottijärjestelmien ohjelmointiin turvastandardeja unohtamatta.

Moottori- ja energiateknologiaan (MOTE) syventynyt insinööri on energia- ja polttomoottoritekniikan asiantuntija. Hän työskentelee suunnittelutoimistoissa, energiateknisten koneiden ja laitteiden sekä polttomoottorien tuotannossa, suunnittelussa ja huollossa, voimayhtiöissä tai voimalaitoksissa. Myös kauppaan, johtamiseen, prossin käyttöön, laadunvarmistukseen ja tutkimukseen liittyvät tehtävät voivat kuulua moottori- ja energiateknologiaan perehtyneen insinöörin työnkuvaan.

Moottori- ja energiateknologiaan syventynyt opiskelija perehtyy energian tuotantoon ja polttomoottoritekniikkaan sekä energiajärjestelmien suunnitteluun. Hän osaa soveltaa oppimaansa työelämälähtöisissä suunnittelu- ja projektitöissä. Koulutus antaa energia-alan sekä polttomoottoritekniikan perustietouden siten, että valmistunut insinööri sopeutuu nopeasti alan tehtäviin ja kokemusta saatuaan pystyy toimimaan edellä mainituissa tehtävissä sekä itsenäisesti että projektitiimin jäsenenä.

Tuotantotekniikan osaamisalue (TUTE) kouluttaa insinöörejä, jotka opinnoissaan perehtyvät teollisuuden kone- ja laitetuotannossa tarvittaviin valmistus- ja materiaaliteknisiin asioihin. He oppivat hyödyntämään modernien tuotantokoneiden ja laitteiden mahdollisuuksia sekä ymmärtävät tuotannon suunnittelun ja virtaustehokkuuden taloudelliset vaikutukset. Koulutuksen tavoitteena on myös kehittää järjestelykykyä, esimies-, yrittäjyys- ja vuorovaikutustaitoja sekä itsenäistä työskentelyvalmiutta, joita tarvitaan kone- ja laitetuotannon suunnittelun ja tuotannon ohjauksen sekä toimittajaverkostojen asiantuntijatehtävissä.

Tuotantotekniikan opiskelija saa koulutuksessa hyvät teoreettiset valmiudet ja käytännön läheisen osaamisen tehokkaissa oppimisympäristöissä eri tuotantoteknologioihin, tuotantoautomaation järjestelmiin sekä tuotannon suunnitteluun, ohjaukseen ja laadunhallintaan. Tuotantotekniikkaan syventynyt opiskelija tuntee ja hallitsee monia teollisuuden valmistusmenetelmiä sekä erikoistuu koneistus- ja laitetuotantoon sekä levytyöhön ja hitsaukseen. Hän osaa valita teknisin ja taloudellisin perustein valmistustavan, tuotannon ohjausperiaatteet ja tuotteiden laadunhallintamenetelmät. Hän osaa toimia tuotantoinsinöörinä sekä tuotantoyksiköissä että toimittajaverkoston asiantuntijatehtävissä.

Tuotekehityksestä (TUKE) valmistunut insinööri on suunnittelun ja tuotekehityksen asiantuntija, joka yhteistyössä myynnin ja valmistuksen kanssa kehittää asiakaslähtöisesti teknisiä tuotteita ja palveluja. Tuotekehitysinsinööri työskentelee teollisuusyrityksen suunnittelu- ja tuotekehitysosastolla tai insinööritoimistossa. Työtehtävät ovat asiantuntijatehtäviä ja kokemuksen kasvaessa projektien tai suunnittelun ja tuotekehityksen johtotehtäviä. Suuntautuminen tuotannon ja myynnin tehtäviin on myös mahdollista, koska suunnittelijat työskentelevät yhteistyössä näiden alojen kanssa.

Tuotekehityksen koulutuksessa annetaan vahva koneenrakennuksen teoreettinen tietotaito, materiaalitekniikan ja modernin valmistustekniikan tuntemus sekä tietokoneavusteisen suunnittelun, tuotetiedonhallinnan osaaminen. Nykyaikainen kansainvälinen tuotekehitys edellyttää asiakaslähtöisyyttä, tiimitaitoja, luovuutta, projektinhallinnan osaamista ja kielitaitoa.

Muotoiluun(MUOT) erikoistunut insinööri osaa suunnitella ymmärrettäviä ja toimivia sekä esteettisesti käyttäjää miellyttäviä tuotteita osaksi erilaisia käyttö- ja työympäristöjä. Lisäksi hänen on pystyttävä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa tekemään niistä tuotannollisesti järkeviä sekä kaupallisesti menestyviä. Muotoiluinsinöörin työssä keskeistä on käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyteen perustuva ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen syvällinen ymmärtäminen sekä tuotekehitysprosessin hallinta. Nämä muodostavat vankan pohjan esimerkiksi käyttäjäkokemuksen (UX) ja käyttöliittyminen suunnitteluun (UI) ja toimimiselle muotoilijana suunnittelutiimissä.


Opinnäytetyön kuvaus


Konetekniikan koulutukseen liittyy oleellisesti opinnäytetyö, jossa pääset soveltamaan oppimiasi tietoja ja taitoja. Se on usein käytännön ongelmien ratkaisua ja toimii siltana sijoituttaessa työelämään. Opinnäytetyössä korostuu opiskelijan itsenäinen ote ja valmius suoriutua insinööritason tehtävistä. Töitä ohjaavat ammattikorkeakoulun kokeeneet opettajat ja elinkeinoelämän edustajat. Voit katsoa esimerkkejä opinnäytetöistä www.theseus.fi.


Uramahdollisuudet


Konetekniikan insinöörit ovat erittäin haluttuja työmarkkinoilla. Koulutuksen monipuoliset perusopinnot ja erikoistumisvaihtoehdot mahdollistavat laajan sijoittautumisen teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Tyypilliset työtehtävät löytyvät insinööritoimistoista, sekä tuotannon ja teknisen kaupan tehtävistä. Kokemuksen myötä uramahdollisuudet monipuolistuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin sekä esimies- ja johtotehtäviin.


Esimerkkejä tehtävänimikkeistä

•Automaatioinsinööri
•Tuotekehittelypäällikkö
•Suunnitteluinsinööri
•Projektipäällikkö
•Käyttöinsinööri
•Tuotantoinsinööri
•Laatuinsinööri
•Tekninen myyjä
•Ostoinsinööri


Jatko-opintomahdollisuudet


Konetekniikan insinööritutkinto (AMK) antaa vahvan perusvalmiuden insinöörin ammattiin. Voit myöhemmin syventää osaamistasi Turun ammattikorkeakoulussa suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK). Sinulla tulee olla perustutkinnon jälkeen kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeinen, korkeakoulututkintoa edeltävä työkokemus, jotta voit hakea YAMK koulutuksiin. Tarjolla on teknologiaosaamisen johtaminen, ympäristöteknologian ja meritekniikan YAMK koulutus.

Diplomi-insinööriksi tähtääville tarjotaan Turun ammattikorkeakoulun ja teknillisten yliopistojen yhteistyönä suunniteltuja opintopolkuja, mikä mahdollistaa DI-tutkinnon suorittamisen nopeasti ja joustavasti heti AMK-tutkinnon jälkeen.


Yhteystiedot


Opinto-ohjaaja
Johanna Gadd
Sähköposti: johanna.gadd(at)turkuamk.fi
Puhelin: +358 44 907 4554

Osaamistavoitteet

Koneinsinööriltä edellytetään vahvaa matemaattis-luonnontieteellisestä ydinosaamista, konetekniikan perusosaamista, sitä laajentavaa osaamista joltain erikoistumisalueelta sekä hyviä työelämävalmiuksia, joihin kuuluvat mm. verkosto-osaaminen, kielitaito ja kansainvälisen toimintaympäristön edellyttämät vuorovaikutustaidot. Koulutusalakohtaisten kompetenssien lisäksi opintojen läpileikkaavana tavoitteena ovat työelämän edellyttämät innovaatiokompetenssit yksilö-, yhteisö- ja verkostotasolla. Tavoitellut innovaatiokompetenssit ovat kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja systeeminen ajattelu.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelijat ottavat vastuun oppimisestaan ja omaksuvat oppimisen taitoja. Opiskelu on monipuolista lähiopetusta sekä itsenäistä opiskelua kirjallisuuden ja erilaisten oppimistehtävien avulla. Opiskelu sisältää runsaasti käytännönläheisiä harjoituksia ja tiimityötä. Työelämäyhteistyö on merkittävässä roolissa. Yrityksiltä saatuja käytännön toimeksiantoja ratkotaan projektitöinä. Erilaiset toimeksiannot yrityksiltä kartuttavat osaamista ja synnyttävät hyviä kontakteja ja verkostoja työelämään. Innovaatiokompetensseja harjaannutetaan opiskelujen aikana soveltamalla teoriaa käytäntöön yhteistyöverkostoissa.

Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään edesauttamaan sitä, että opiskelijat osaavat toimia muuttuvissa olosuhteissa ja omaksuvat elinikäisen oppisen ajatuksen.

Opintoja voi liittää myös opiskelijan työhön tai omaan yritystoimintaan. Työharjoittelu on hyvä mahdollisuus peilata oppimaansa työtehtäviin ja auttaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Etenkin kesäopinnoissa korostuvat ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu esim. verkkokursseilla.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen tavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan oppimissuunnitelman mukaan. Opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelman ohjaa opintojen ajallista ja sisällöllistä etenemistä. Tuutoropettaja on opiskelijan tukena ja seuraa opintojen etenemistä. Opiskelijalla on itsellään vastuu oppimisestaan.

Arviointi

Kunkin moduulin ja opintojakson osaamistavoitteet on kuvattu opinto-oppaassa ja tarkemmin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arviointia peilataan osaamistavoitteisiin. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista. Opintojaksojen arviointi voi perustua moniin eri seikkoihin, esim. oppimistehtävien tekemiseen, tentteihin, prosessin hallintaan ja erilaisten projektien lopputuotoksiin ja niiden esittelyyn. Arviointi voi olla itsearviointia, vertaisarviointia ja opettaja-arviointia sekä perustua toimeksiantajayrityksen antamaan palautteeseen.

Opintojaksojen arvosana ilmoitetaan numerona 0 – 5 tai sanallisena arviona hyväksytty/hylätty. Tämän lisäksi opiskelija saa usein myös suullista tai kirjallista palautetta.