Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Kulttuurialan YAMK, Kulttuurihyvinvointi on ensimmäinen Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialan Master-koulutus, jossa kulttuurihyvinvointi on opintojen keskeinen sisältö. Koulutus antaa sosiaali-, taide- ja terveysalan osaajille valmiudet kehittää omasta ammatillisesta ydinosaamisestaan ja verkostoistaan käsin tulevaisuuden SOTEKU-työelämää. Koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista erilaisiin sosiaali-, taide- ja terveysalan asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointitehtäviin ja näitten yhdyspinnoille.

Kulttuurihyvinvoinnin koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen toteutuksesta vastaa Turun AMK:n Taideakatemia yhdessä Turun AMK:n Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön (TERHY) kanssa. Koulutus johtaa Master-tutkintoon eli ylempään AMK-tutkintoon, joka vastaa osaamistasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisteritutkintoa ja antaa saman pätevyyden esimerkiksi julkiseen virkaan.

Turun AMK:n Master School valmistaa asiantuntijoita alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Master School antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää asiantuntijuuttaan ja syventää osaamistaan yhdessä työelämän kanssa. Tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen. Master-tason asiantuntijuus kytkeytyy koko Suomen kilpailukyvyn kehittymiseen.

Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on vahva osaaminen omalta kulttuuri-, sosiaali-, taide- tai terveysalaltaan ja motivaatio kehittää ja käyttää osaamistaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla koko yhteiskunnassa.

Tämän päivän työelämä edellyttää uudenlaista verkostomaista osaamista erilaisissa tilanteissa, erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan monialaista kulttuurihyvinvointiosaamista, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyjä toimia erilaisissa moniammatillisissa yhteisöissä, hankkeissa ja projekteissa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:

- hahmottaa ja eritellä kulttuurihyvinvoinnin tietoperustan periaatteet: käsitteet ja keskeiset teoreettiset lähestymistavat

· perustella tutkimustiedon pohjalta taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia eri asiakasryhmille

· suunnitella, soveltaa ja kehittää kulttuuri- ja taidelähtöisiä menetelmiä ja lähestymistapoja eri toimintaympäristöissä

· toimia monialaisissa tiimeissä ja toimintaympäristöissä

· vaikuttaa esteettömien ja saavutettavien kulttuuri- ja taidepalvelujen lisäämiseen ja laatuun yhteiskunnassa

· viestittää kulttuurihyvinvointialan sisällä ja alasta ulospäin sekä käydä alan keskustelua

· toimia kulttuurihyvinvointialan asiantuntijana ja kehittäjänä.

Pedagogiset toimintatavat

Kulttuurihyvinvoinnin koulutus toteutuu monimuoto-opintoina.

Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu opiskelijan oman aikataulun mukaisesti tämän valitsemassa paikassa. Opiskelu toteutuu verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä sekä erilaisina ryhmä- ja projektitöinä. Itsenäistä opiskelua tukee ja rytmittää lähiopetus, jota on ohjelmassa pääsääntöisesti kahtena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa.

Kulttuurihyvinvointi-koulutus on jo lähtökohtaisesti monialainen koulutus, sillä opiskelijaksi voi hakeutua erilaisilla pohjakoulutuksilla ja erilaisilla kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan ammatillisilla taustoilla ja osaamisprofiileilla. Opiskelijaryhmän monialaisuus on vahvuus ja monialaisissa tiimeissä toimittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa tuoreita ideoita, ratkaisuja ja innovaatioita.

Opettaja oppimisprosessin tukena:
Kulttuurihyvinvoinnin kouluttajatiimin opettajat toimivat opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tukijoina, opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaajina sekä verkostoitumisen ja monialaisen tiimityöskentelyn mahdollistajina. Kouluttajatiimillä on pedagogisen osaamisen lisäksi vahva substanssiosaaminen sosiaali-, taide- ja terveysaloilta.

Jokainen opiskelija käy tuutoropettajansa kanssa keskustelun opintojen alussa sekä toisen tai kolmannen lukukauden aikana. Keskustelussa opiskelijaa tuetaan omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tekemisessä ja seuraamisessa.

Opiskelijalähtöiset oppimis- ja opetusmenetelmät:
Kulttuurihyvinvoinnin Master-opiskelijoiden opintoihin sisältyy ammatillinen elämäkertaprosessi, joka ohjaa omien ammatillisten valintojen ja tavoitteiden, oman osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä oman ammatti-identiteetin jatkuvaan reflektointiin. Koulutuksen peruslähtökohtana on opiskelijalähtöinen oppimisprosessi ja autenttisten, aktivoivien oppimistehtävien käyttäminen. Oppimistehtävistä monet kytkeytyvät opiskelijan omaan opinnäytetyönä toteutettavaan kehittämishankkeeseen ja vievät sitä osaltaan eteenpäin. Lisäksi oppimistehtävinä hyödynnetään todellisia tapausesimerkkejä, ongelmia ja mahdollisia toimeksiantoja työelämäkumppaneilta.

Monipuoliset oppimisympäristöt::
Kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa opiskelua ja oppimista tapahtuu monissa eri oppimisympäristöissä. Joitakin oppimisympäristöjä hyödyntävät kaikki koulutuksen opiskelijat yhdessä, joitakin ne opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristön omien osaamistavoitteidensa ja oppimispolkunsa kannalta mielekkääksi oppimisen tavaksi ja paikaksi.

Oppilaitosympäristö:
opiskelijat kokoontuvat lähijaksolle Turun ammattikorkeakoulun kampukselle pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lähijakso toimii tärkeänä oppimisprosessin ohjauksen, vertaistuen sekä tiimityöskentelyn ja yhteisen reflektion paikkana. Lisäksi lähijaksoilla järjestetään opintojaksoilla kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä vierailevien asiantuntijoiden tai omien opettajien luentoalustuksia ja/tai vierailuja paikallisiin yhteisöihin. Lähijaksoilla ryhmän opiskelijat kohtaavat myös mahdollisuuksien mukaan muita Master School -opiskelijoita esim. yhteisissä seminaareissa.

Verkko-oppimisympäristö:
Monimuotototeutuksen ”kotipesänä” toimii oppilaitoksen verkko-oppimisympäristö, josta opiskelija löytää sekä yleisen koulutusta koskevan tiedon, että yksittäisten moduulien tai opintojaksojen ohjelman, oppimateriaalit, oppimistehtävien ohjeet sekä oppimistehtävien tekemiseen, jakamiseen ja/tai palauttamiseen käytettävät työkalut. Osa oppimisaktiviteeteista tapahtuu verkkoympäristössä vuorovaikutuksessa opiskelijaryhmän tai tiimin kesken. Verkko-oppimisympäristön työkaluja voidaan tarpeen mukaan täydentää myös muulla etäopiskelun mahdollistavalla opetusteknologialla.
Yhteistyöverkostot:
Kulttuurihyvinvoinnin opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän verkostojen kanssa ja opiskelijaa kannustetaan hyödyntämään kehittämishankkeessaan ja muissa opinnoissaan omia ammatillisia verkostojaan sekä luomaan uusia. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään oman ammatillisen kehittymisensä kannalta relevantteja tapahtumia, palveluita ja koulutustilaisuuksia sekä opinnollistamaan näitä vapaasti valittaviin opintoihinsa.

Tutkimusryhmät ja TKI-hankkeet:
Opiskelijalla on mahdollisuus kytkeä oma opinnäytetyönä tehtävä kehittämishankkeensa Taideakatemian tutkimusryhmien toimintaan tai muihin Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Opiskelija voi myös tehdä vapaasti valittaviin opintoihin projektiopintoja TKI-hankkeissa.

Koulutuksen palautejärjestelmä:
Kulttuurihyvinvoinnin koulutus nojaa ennen kaikkea jatkuvan itsearvioinnin sekä jatkuvan palautteen periaatteeseen. Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti ja koulutusta kehitetään jatkuvassa dialogissa työelämän kanssa. Palautetta saadaan esimerkiksi hankeyhteistyökumppaneilta ja koulutuksen työelämäverkostoilta

Arviointi

Kunkin opintojakson arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa kuvattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteissa on huomioitu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokompetenssit.

Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty–hylätty muuten kuin opinnäytetyöhön kuuluvassa kehittämishankkeessa, jossa käytetään numeraalista arviointiasteikkoa 0–5. Kehittämishankkeen arvioinnissa sovelletaan Turun ammattikorkeakoulun yhteisiä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereitä. Opinnäytetyöllä on aina kaksi arvioijaa, joista toinen on opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Toinen arvioija voi olla joko Turun ammattikorkeakoulun opettaja tai työelämän edustaja. Opiskelija saa opinnäytetyöstään sanallisen arviointilausunnon, jossa numeroarvosana perustellaan. Ennen tätä opinnäyteprosessin päätteeksi tapahtuvaa summatiivista arviointia opiskelija saa opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta tai ohjaavilta opettajilta palautetta, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittämään opinnäytetyötään. Prosessiarviointia tapahtuu ryhmätilanteissa tutkimus- ja kehittämissuunnitelman esittelyn sekä myöhemmin kehittämishankkeen etenemisen esittelyn yhteydessä, kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa sekä opinnäyteraportin esitarkastusversion palauttamisen jälkeen.

Opettajan arviointi:
Opettajan tekemä arviointi kohdistuu jatkuvan arvioinnin periaatteella kaikkiin opintojakson aikana tehtyihin oppimistehtäviin. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan osaamista osoittavaan lopputuotokseen (oppimistulos) että opiskelijan työskentelyprosessiin (osaamisen kehittyminen).

Itsearvioinnin ytimessä on ammatillinen elämäkertaprosessi, joka toimii oman osaamisen ja sen kehittymisen sekä oman ammatti-identiteetin reflektoinnin välineenä läpi opintojen. Lisäksi opiskelijalta edellytetään oman osaamisen kehittymisen reflektointia kaikissa opintoihin liittyvissä raporteissa, kuten vapaasti valittaviin opintoihin tehtävien projektiopintojen raporteissa ja opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen raportoinnissa.

Vertaisarviointia hyödynnetään useissa oppimistehtävissä verkko-oppimisalustalla, jossa opiskelijat jakavat toisilleen oppimistehtävinä toteutettujen tuotoksien keskeneräisiä tai valmiita versioita ja antavat palautetta toistensa töistä. Myös lähitapaamisissa opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta kehittämishankkeiden esittelyjen sekä erilaisten oppimistehtävien purkujen yhteydessä. Vertaisarviointia tapahtuu jokaisella opintojaksolla.

Työelämäarviointi: Ulkoista työelämäkumppaneiden tekemää arviointia tapahtuu opinnäytetöissä, joilla on toimeksiantaja tai joille osoitetaan toiseksi ohjaajaksi ja/tai arvioijaksi työelämän edustaja. Lisäksi opintojaksoilla hyödynnetään työelämän vierailijoita, jotka antavat palautetta opiskelijoiden työskentelystä lähitapaamisissa. Työelämäarvioinnin tehtävä on ennen kaikkea tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista eli se on ensisijaisesti opiskelijaa itseänsä varten.