Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan koulutus: PAUTOS16

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE

Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijat ajoneuvojen ja työkoneiden tekniikkaan sekä kuljetuksiin niin, että valmistuneet voivat sijoittua auto-, työkone- ja moottorialan teollisuuden, suunnittelun, valmistuksen, kaupan tai huollon tehtäviin.

Koulutuksessa syntyvät työelämävalmiudet kattavat myös erilaiset kuljetustekniset suunnittelu-, koulutus- ja markkinointitehtävät sekä ajoneuvokatsastuksen. Valmistuvalta insinööriltä edellytetään jatkuvasti entistä enemmän laaja-alaisuutta, kielitaitoa, asiakasosaamista, talousosaamista, sosiaalisia taitoja sekä johtamisvalmiuksia. Nämä aihealueet kuuluvat olennaisena osana kaikkien ammattiainemoduulien osaamistavoitteisiin.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ

Opinnot koostuvat ammattikorkeakoulun yhteisistä opinnoista, koulutuksen perusopinnoista, ammattiopinnoista, moduloiduista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Toiminnassa noudatetaan innovaatiopedagogiikan periaatteita, joiden tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiudet toimia uutta luovasti, aloitteellisesti ja innovatiivisesti jo opiskelun aikana sekä myöhemmin työelämässä.

Opetus on monipuolista sisältäen lähiopetusta, opetuskeskustelua, ryhmä- ja seminaaritöitä, osallistavia opetusmenetelmiä, tutkimus- ja kehitystyötä, työpaikkavierailuja sekä omaehtoista opiskelua. Korkeakoulumainen opiskelu edellyttää opiskelijalta riittävää oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS) käytetään työkaluna, johon kirjataan opiskelijan omat henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Opiskelija voi valita moduuleja myös muista koulutusohjelmista.

Insinöörin työtehtävät ovat kasvavasti projektiluonteisia. Opetussuunnitelmassa tämä näkyy korkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) liittyvinä projektitöinä, joilla kehitetään opiskelijoiden valmiuksia projektitoimintaan. Projekteissa ratkaistaan todellisesta työelämästä esiin nousevia ongelmia sekä lisätään sekä opiskelijoiden että ohjaavien opettajien ajantasaista osaamista.

Harjoitus- ja autolaboratoriotyöt sekä ekskursiot täydentävät teoreettista opetusta.

Koulutuksessa painotetaan myös kansainvälistymistä, ja kansainvälisen kokemuksen hankkimista suositellaan. Vaihtoehdot ovat joko opiskelijavaihto tai kesätyöskentely ulkomailla. Vaihto-opiskelu tai työskentely ulkomailla ei pidennä opiskeluaikaa.

OSAAMISPOLUT (SUUNTAUTUMISET)

Valittavissa on neljä ammattiainemoduuliyhdistelmää, jotka johtavat pätevöitymiseen seuraavilla alueilla:
1. Ajoneuvosuunnittelu
2. Jälkimarkkinointi
3. Katsastus
4. Kuljetukset ja raskaat ajoneuvot

Ajoneuvosuunnittelu-osaamispolun tavoitteena on antaa perustiedot auton rakenteiden ja laitteiden toiminnasta, suunnittelusta. Tavoitteena on hallita ajoneuvon rakenne, sen tarkoituksenmukainen suunnittelu, käyttäytyminen eri ajotilanteissa sekä kokonaistaloudellisesti ja ympäristöllisesti optimoidut ratkaisut.

Jälkimarkkinointi-osaamispolku kohdistaa opinnot korjaamoympäristöön asiakaspalvelun, esimiestyön sekä korjaamon talousjohtamisen näkökulmista. Yritysyhteistyö sekä yhteistyö muiden alan kouluttajien kanssa mahdollistavat ajantasaisen, käytännönläheisen sekä todenmukaisen oppimisympäristön.

Katsastuksen osaamispolku perehdyttää opiskelijat ajoneuvotekniikan lainsäädännöllisiin määräyksiin sekä niiden käytännön tulkintaan. Halukkaat opiskelijat, joilla on 6 kk:n korjaamokokemus tai autoalan perustutkinto (esim. ajoneuvoasentaja), Katsastusopintojen suorittaminen mahdollistaa osallistumisen viranomaiskokeeseen, jonka hyväksytty suorittaminen oikeuttaa määräaikaiskatsastajana toimimisen.

Kuljetukset ja raskaat ajoneuvot -osaamispolku painottaa kuljetuskaluston valintaan sekä operointiin liittyviä valmiuksia. Opinnoissa syvennytään myös lähi- ja kaukokuljetusten eri muotoihin sekä kuljetusten ja jakelun suunnitteluun. Opiskelijat saavat perustiedot sisäisten kuljetusten järjestelyistä, käytettävistä kuljetusvälineistä sekä kustannusten muodostumisesta.Pääpaino on ulkoisessa logistiikassa, toimitusketjun hallinnassa ja käytännön tietojärjestelmissä.

ERIKOISTUMISET JA PÄTEVÖITYMISET

Koulutuksen tuloksena opiskelijalla on mahdollisuus pätevöityä henkilöautojen määräaikaiskatsastajaksi


URAMAHDOLLISUUDET

Opiskelija voi sijoittua auto-, työkone- ja moottorialan teollisuuden, suunnittelun, valmistuksen, kaupan ja huollon tehtäviin. Koulutuksessa syntyvät työelämävalmiudet kattavat myös erilaiset kuljetustekniset suunnittelu-, koulutus- ja markkinointitehtävät sekä ajoneuvokatsastuksen. Moniin edellä mainittuihin toimiin on mahdollista ryhtyä koulutuksen jälkeen niin toisen palveluksessa kuin esim. autoalan palveluyrittäjänä, liikennöitsijänä tai logistiikkapalveluita tarjoavana yrittäjänä.

Työpaikka voi olla esim. automaahantuojan tai merkkiliikkeen palveluksessa, esimerkiksi korjaamo-, huolto-, tai varaosapäällikkönä.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

AMK-insinööriksi valmistumisen jälkeen hankitun kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen voi alkaa suorittaa ylempää AMK-insinööritutkintoa (insinööri YAMK). Tiedekorkeakouluissa toteutettavaan diplomi-insinöörikoulutukseen voi hakeutua heti AMK:sta valmistuttua. Sama pätee master-tasoisiin opinto-ohjelmiin ulkomaisissa korkeakouluissa.

Osaamistavoitteet

Koulutusalakohtainen yleinen osaaminen:

Koulutuksella on matemaattisluonnontieteellinen perusta. Opiskelija osaa soveltaa matematiikkaa, osaa hyödyntää fysiikan lainalaisuuksia ja osaa mitata luotettavasti teknisiä suureita. Hän tuntee valmistustekniikkaa, yleisimmät materiaalit ja kemikaalit sekä niiden ominaisuudet. Hän hallitsee myös tuotekehityksen, lujuuskysymysten ja niin valitessaan myös koneensuunnittelun periaatteet. Hän osaa käyttää tietoteknisiä välineitä sekä toimia ja viestiä työyhteisöissä.

Opiskelija osaa toimia esimiehenä sekä yrittäjänä ja ymmärtää asiakaspalvelun merkityksen. Hän tuntee liiketoiminnan edellytykset sekä osaa kehittää auto- ja kuljetusliikkeiden businessideoita. Hän osaa toimia työsuojelumääräysten mukaisesti sekä tuntee työnantajan, työntekijän sekä kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet.

Ajoneuvosuunnittelun osaaminen:

Opiskelija osaa analysoida ajoneuvojen rakenteiden ja järjestelmien toimintaa sekä osaa suunnitella komponentteja ja osakokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti. Hän tuntee kokonaistaloudellisesti ja ympäristöllisesti optimoidut ratkaisut. Hän hallitsee ajoneuvon dynaamisen käyttäytymisen lainalaisuudet ja sen rajat eri ajotilanteissa. Hän tuntee elektroniikan, diagnostiikan ja tietoliikenteen sovellutukset autoissa. Hän hallitsee pääkohdat ajoneuvoihin ja kuljetuksiin liittyvästä lainsäädännöstä.

Jälkimarkkinoinnin osaaminen:

Opiskelija osaa toimia korjaamoympäristössä sekä asiakkaita palvelevan huoltoneuvojan että asentajien kanssa toimivan työnjohtajan tehtävissä. Hän myös hallitsee korjaamon liiketoiminnan kehittämisen, korjaamon taloussuunnittelun sekä sen johtamisen. Yritysyhteistyö sekä yhteistyö muiden alan kouluttajien kanssa mahdollistavat ajantasaisen, käytännönläheisen sekä todenmukaisen oppimisympäristön.

Katsastusosaaminen:

Opiskelija osaa ajoneuvokatsastukseen liittyvät säännökset, tuntee katsastusjärjestelmät sekä katsastajan työhön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Hän hallitsee ajoneuvojen käyttöön, katsastukseen sekä ajoneuvotekniikkaan liittyvän säädöshierarkian rakenteen. Hän osaa etsiä tietoa sekä soveltaa säädöskokoelman sisältöä käytännön tilanteisiin. Opiskelija tuntee kevyen ajoneuvokaluston katsastusohjeet, katsastusmenetelmät, laitteiden käytön sekä katsastuksen arvosteluperusteet.
Niille opiskelijoille, joilla on 6 kk:n korjaamokokemus tai autoalan perustutkinto (esim. ajoneuvoasentaja), katsastusopintojen suorittaminen mahdollistaa osallistumisen viranomaiskokeeseen. Kokeen hyväksytty suorittaminen oikeuttaa määräaikaiskatsastajana toimimiseen.

Kuljetusosaaminen:

Opiskelija tuntee lähi- ja kaukokuljetusten eri muodot sekä osaa suunnitella kuljetuksia ja jakelua. Hän osaa valita kuljetuskalustoa sekä suunnitella sen operointia. Hän tuntee kuljetusteknologiat ja pystyy kehittämään niitä sekä osaa kehittää yrityksen logistisia prosesseja. Hän tuntee sisäisten kuljetusten järjestelyt, käytettävät kuljetusvälineet sekä kustannusten muodostumisen. Hän osaa suunnitella ulkoista logistiikkaa sekä toimitusketjun hallintaa. Hän hallitsee tilaus-toimitusprosessin sekä osaa käyttää logistiikan informaatiojärjestelmiä, tuntee kuljetusmarkkinat sekä alan toimintatavat.

Innovaatiokompetenssit:

Turun AMK:ssa noudatettavan innovaatiopedagogiikan tavoitteena on tuottaa alakohtaisten kompetenssien lisäksi innovaatiokompetensseja. Kehittyneiden innovaatiokompetenssien avulla valmistuvat opiskelijat kykenevät osallistumaan työelämän kehitysprosesseihin innovaatioita tuottavalla tavalla.

Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokompetenssit kattavat seuraavat viisi osaamisen ulottuvuutta: kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen. Ne muodostuvat yksilö-, yhteisö- ja verkostotason osaamisista.

Yksilöosaaminen on sitä, että opiskelijalla on monipuoliset opintoalansa perustiedot ja -taidot, joiden pohjalle hän voi rakentaa kehittymisensä spesialistiksi omassa työtehtävässään. Tämän kehittymiseen motivoidaan esim. palkitsemalla kotitehtävien tekemisestä. Yhteisöosaaja osaa toimia rakentavasti ja ideoivasti yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Valmiudet tähän kehittyvät opintojen aikana tehtävien ryhmätöiden muodossa. Verkosto-osaamisella tarkoitetaan taitoja toimia useiden organisaatioiden yhteisessä verkostossa. Tähän valmentaudutaan työelämäyhteyksien ja projektien kautta.

Pedagogiset toimintatavat

Toimimme innovaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Innovaatiopedagogiikan mukainen oppiminen on prosessi, jonka avulla ihminen valikoi, tulkitsee ja työstää aistiensa avulla vastaanottamaansa tietoa. Oppijalla on aktiivinen rooli oppimisprosessissa, hän esimerkiksi saa tehtävän hakea ja jalostaa tietoa sekä jakaa sitä opiskelutovereilleen (opi opettamalla -periaate). Oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista vaan se on opiskelijan omaa aktiivista tiedon rakentamista ja liittämistä aikaisemmin opittuun.

Oppimisessa korostetaan vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita, ja oppiminen rakennetaan yhdessä muiden oppijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että opettajan lisäksi myös opiskelijat jakavat toisilleen sekä opettajalle hankkimaansa tietoa ja osaamista. Oppimisen elementtejä ovat myös itseohjautuvuus, yhteistyö ja ammatillinen kasvu. Opettajan rooli on tarjota oppimiseen näkökulmia, tukea sekä toimia tutorina.

Opetusmenetelmiin kuuluvat aktivoivat oppimis- ja opetusmenetelmät, monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminnan integroituminen opintoihin, työelämälähtöisyys, oppimissuunnitelmien joustavuus, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Monialaisuus toteutuu esim. yhteisprojekteissa muiden kuin insinööriopiskelijoiden kanssa. Työelämälähtöisyydestä hyvä esimerkki on opiskelijoiden harjoittelujakso talvisin Ivalossa toimivassa kansainvälisessä huipputason ajoneuvo- ja rengastestausyrityksessä.

Toimintaperiaatteisiin kuuluu myös opintojen joustavuus. Perusopintojen suorittamisen jälkeisissä ammattiainevalinnoissa opiskelijalla on laajat mahdollisuudet suunnata opintonsa omien tavoitteidensa mukaisiksi. Opiskelija voi valita opintoja myös muista koulutuksista. Esim. yrittäjiksi ryhtymistä suunnittelevat opiskelijat voivat valita tutkintoonsa talouspainotteisia opintoja. Myös kesäaikaan voi opiskella esim. verkkokurssien muodossa.

Kansainvälisyyteen kannustetaan vaihto-opiskelujaksojen sekä ulkomaisen harjoittelun muodossa. Näiden hyödyntämiseen tarjotaan opiskelijoille valmiit puitteet. Myös "kotikansainvälistyminen" eli toiminta ulkomailta tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa sekä englanninkieliseen opetukseen osallistuminen tukevat kansainvälistymistavoitteita.

Olennainen osa pedagogisia toimintatapoja on välitön vuorovaikutus opiskelijoiden ja opetta-jien välillä. Keräämme opiskelijoilta palautetta sekä keskustellen että tietojärjestelmän anonyymin palautekanavan kautta. Noudatamme jatkuvan palautteen periaatetta sekä opettajalta opiskelijalle että opiskelijalta opettajalle. Lisäksi määrävälein järjestetään palautekeskustelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on luoda oppimista edistävää ilmapiiriä.

Arviointi

Useimmat opintojaksot arvioidaan kirjallisella kuulustelulla, jotka arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää vähintään ykkösen saavuttamista. Joitakin opintojaksoja arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö on koulutettu arvioimaan opiskelijan edistystä myös suullisesti ja antamaan tarvittaessa kannustavaa palautetta, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä. Myös itse- ja vertaisarviointimenettelyjä käytetään.