Kätilö (AMK), päivätoteutus, Turku S17: PKÄTIS17

Koulutuksen kuvaus

Kätilökoulutus

TUTKINTO
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kätilö (AMK)

LAAJUUS (op, vuosi)
270 op, 4,5 v.

KOULUTUKSEN TAVOITE
Hoitotyö perustuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamisen lähtökohtaan. Hoitotyön tehtävänä on vastata terveystarpeisiin, jotka liittyvät ihmisten inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Hoitotyön tehtävänä yhteiskunnassa on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tukemalla itsehoitoa, voimavaraistumista, itsenäistä selviytymistä ja kuntoutumista sekä lievittämällä kärsimyksiä. Hoitotyö on luonteeltaan yhteisöllistä ja julkista.
Hoitotyöllä autetaan kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä henkilökohtaisessa lähikontaktissa digitaalisia välineitä apuna käyttäen, mutta tarjotaan myös terveydenhuollon etäpalveluja asiakkaille. Hoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja muotoutumisesta sekä kestävän kehityksen edistämisestä. Tähän yhteiskunnalliseen tehtävään perustuen hoitotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hoitotyön asiantuntijoita, joilla on valmiudet ammattinsa laaja-alaiseen ja syvälliseen hallintaan.

Hoitotyön asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkittuun tietoon perustuen sekä valmiudet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Hoitotyön asiantuntijan toiminnan perustana on aina eettinen vastuukykyisyys ja hyvän elämän edistäminen. Hoitotyön ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Tutkinnon suorittanut osaa aktiivisesti hankkia ja arvioida tietoa ja sen käyttöä toimintansa perusteena. Lisäksi hän osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa hoitotyössä tehokkaasti ja vastuullisesti. Hän kehittää itseään hoitotyön asiantuntijana ammatissa toimiessaan.

Kätilö (AMK) on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen sekä naistentautien hoitotyön asiantuntija. Kätilö ohjaa ja hoitaa naista ja koko perhettä elämänkulun eri kehitysvaiheissa ja terveydentilan muutos- ja häiriötilanteissa. Kätilö toimii asiantuntijana perhesuunnittelussa, raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen kätilötyössä sekä naistentautien hoitotyössä. Kätilö toimii sekä itsenäisesti että moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Kätilö työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa julkisella ja yksityissektorilla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kätilön koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2005/36/EY. Tutkinnot suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi sairaanhoitajana ja kätilönä.

Kätilökoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön
- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivin 2013/55/EY
- OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6
- Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)
- Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseihin
- Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen oppimiseen ja aluevaikuttavuuteen.

PÄTEVYYDET
Kätilön ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Koulutusta määrittelee EU-direktiivi 2013/55/EY. Kätilön ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Tutkinnon suoritettuaan kätilö voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa, lääkäriasemilla, terveysalan järjestöissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.
Tyypillinen ammattinimike on kätilö ja sairaanhoitaja.

Ammatillisen kasvun prosessi etenee opetussuunnitelman vuositeemojen mukaisesti. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan.


Taulukko1. Turun ammattikorkeakoulun yleiset innovaatiokompetenssit

Osaamisalueen kuvaus
Yksilöosaamisen innovaatiokompetenssit
• kykenee itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
• osaa toimia tavoitteellisesti ja sinnikkäästi
• kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
Yhteisöosaamisen innovaatiokompetenssit
• osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisössä
• osaa toimia oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisön tavoitteiden mukaisesti
• osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen ja yhdistäen erialojen tietoja ja menetelmiä
• osaa toimia eettisten ja yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti
• osaa toimia työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa
Verkosto-osaamisen innovaatiokompetenssit • osaa luoda ja ylläpitää työelämäyhteyksiä
• osaa toimia verkostoissa
• kykenee moniammatilliseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön
• kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen
Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55 on huomioitu seuraavissa osaamisalueissa:

a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä
b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen
c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen
d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa
e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen
f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi
g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa
h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana
Lisäksi kätilökoulutukseen kuuluvat osaamisalueet
Kätilön ammatillinen/ professionaalinen toiminta
Asiakkuus kätilötyössä
Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä
Johtaminen ja kehittäminen kätilötyössä

Vuositeemat

1 Hoitamisen perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön opiskelussa ja hoitamisessa tarvittavat keskeiset sairaanhoitajalta (AMK) edellytettävät perustiedot ja taidot. Hänelle muodostuu pohja sairaanhoitajan ammatti-identiteetille.
2 Hoitamisen eri osa-alueiden perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön eri alueiden perusteet ja harjaantuu hoitamisen taidoissa. Hänen ammatillinen kasvunsa jatkuu. Hänen ammatti-identiteettinsä selkiytyy.
3 Hoitamisen erityiskysymyksiin perehtynyt osaaja
Opiskelija oppii ja harjaantuu hoitotyön erityiskysymyksissä ja perehtyy hoitotyön kehittämisen perusteisiin. Hänen ammatti-identiteettinsä vahvistuu ja sitoutuminen ammattiin kasvaa.
4 Hoitotyön osaaja / Kätilötyön osaaja
Opiskelija syventää hoitotyön ja kätilötyön ja sen kehittämisen osaamistaan.
Hänelle on muodostunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetti ja hän pystyy kehittämään ammattiaan.
Terveydenhoitaja-opiskelijalle muodostuu myös terveydenhoitajan ammatti-identiteetti.
5 Kätilötyön erityisosaaja
Opiskelija syventää kätilötyön erityisosaamista. Hänelle muodostuu myös kätilön ammatti-identiteetti.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Opintosi muodostuvat seuraavasti:
• perusopinnot 24 op
• ammattiopinnot 96 op
• harjoittelu 120 op
• opinnäytetyö 15 op
• vapaasti valittavat opinnot 15 op
Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 352/2003) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä (A 352/2003). Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.
Harjoittelu (hoitotyö 120 op) on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoittelu täyttää asetuksen (A 352/2003) vaatimuksen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.
Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opiskelijan opiskelemaa tutkintoa.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt kytketään tutkimusryhmätoimintaan. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Vapaasti valittavien opintojen (15op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan. Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat pääosin syventävien opintojen alueelle.

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Innovaatiopedagogiikan keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen ja sen tavoitteena on opiskelijan innovaatiovalmiuksien/kompetenssien kehittyminen. Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden rajapinnoilla, jolloin monialaisuudella voidaan tukea innovatiivista toimintaa. Opinnot rakentuvat moduuleihin, joilla tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa osaamiskokonaisuutta tai osaamisaluetta, jolla tuetaan opiskelijan oppimista kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelija suorittaa opintojensa osana yrittäjyysopintoja. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua.

Opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyössä (15 op) osoitetaan valmius työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy 15 op pakollisia englanninkielisiä opintoja.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon

Arviointi

ARVIOINTI JA PALAUTE

Opinnot on jäsennetty moduuleiksi tai opintojaksoiksi. Moduulin/opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Opetuksessa noudatetaan innovaatiopedagogiikan periaatteita, joiden mukaan opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimismetodeja, jotka kytkeytyvät myös arviointiin ja palautteen saamiseen. Koulutuksessa saavutetaan EU direktiivin 2013/55 mukainen sairaanhoitajan pätevyys. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi toteutuu ydinosaamisen hallinnan monipuolisena arviontina, jossa opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita yksilöllisesti tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi toteutuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista, tavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota. Sen avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa alueet sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan.

Opiskelija voi määrätyin perustein (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen = AHOT) lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Hoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään opettajatuutori. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se voi liittyä teoriaopintoihin ja/tai harjoitteluun. Ohjausta saa myös moduulien opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan ryhmän opetussuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. e-HOPSin avulla hän kehittää osaamistaan suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Mikäli tämä ei onnistu, opiskelijaa ohjataan hakemaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, opettajatuutorilta ja opinto-ohjaajalta.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.