Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus: YTEKES16

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN NIMI
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

TUTKINTO
Tutkintonimike: aikaisempi terveysalan tutkintonimike + YAMK, taso 7

LAAJUUS (OP, VUOSI)
Laajuus: 90 op (2 vuotta)

KOULUTUKSEN TAVOITE
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman lähtökohtina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tapahtuvat muutokset (Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö 2012)ja kasvavat osaamisvaatimukset (esim. KASTE – ohjelma 2008-2011 ja 2012-2015, Työvoima 2025 – projekti, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma ym.), sekä johtamis- ja kehittämisosaamiseen liittyvä kansainvälinen ja kansallinen näyttöön perustuva tieto. Koulutusohjelman avulla pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamisen laatua ja turvaamaan tarvittava henkilöstö erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön perusteena ovat mm. koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan, Bolognan julistus, European Qualification Framework (taulukko 1), kansallisen tutkintojen viitekehys (NQF= National qualifications system), opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016, Arene ry:n ECTS- projektin tuottama kompetenssiluokittelu (www.ncp.fi/ects),Turun ammattikorkeakoulun strategia (innovaatiopedagogiikka ja innovaatiokompetenssit)sekä eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa kehitetty opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma on suunniteltu moduuliajatteluun pohjautuvaksi.

Taulukko 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan

Level 7

Tiedot

Taidot

Kompetenssit

Mastertaso

Keskeiset oppimistulokset

Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen/itsenäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- ja opintoalan kärkiosaamista.

Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä.

Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.

Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä.

Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.


Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten,

2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamisen erittelyyn,

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen,

4) työelämässä vaadittava viestintä- ja kielitaito sekä

5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. (A423/2005)

Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Opiskelijan oppimista ja asiantuntijuuteen kasvua edesauttavat yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. (Kuvio 1)



KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on vastata työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Koulutuksessa vahvistetaan ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa kehittymisen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Kansainvälisessä käytössä tutkintonimike on Master of Health Care (Asetus 423/2005).

Koulutus tuottaa osaamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseen, esimiestyöhön ja johtotehtäviin. Koulutuksen suorittaneena olet sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toiminnan kehittämisen ja johtamisen asiantuntija.

Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että yksilölliset tarpeesi huomioidaan. Voit koulutuksen sisällä suunnata osaamistasi erilaisissa oppimis- ja kehittämistehtävissä sekä kehittämisprojektina toteutettavassa opinnäytetyössä omalle tai uusille asiantuntija-alueille. Oppimistasi ja asiantuntijuuteen kasvuasi edesauttavat yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat.

Sinulle kehittyy valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Sinua tuetaan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämien valmiuksien saavuttamisessa.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma perustuu aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa suoritetulle sosiaali- ja terveysalan tutkinnolle tai muulle soveltuvalle korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle työelämäkokemukselle. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, joka vastaa noin 2 vuoden opintoja. Opiskelu tapahtuu sosiaali- ja terveysalan moniammatillisessa ryhmässä, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa osa opinnoista myös yksilöllisen etenemisohjelman mukaan. Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat syventävät opinnot,opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot.


Syventävien opintojen sisälle rakentuvat tutkimus-,kehittämis- ja innovaatio-osaamisen sekä johtamisosaamisen opintojaksot. Syventävät opinnot tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista sekä opiskelijan opinnäytetyönään toteutettavan kehittämisprojektin sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita.

Opinnäytetyöon työelämän käytäntöjä kehittävä projekti, joka on koko koulutuksen kestävä prosessi. Kehittämisprojekti toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin.

Vapaasti valittavien opintojenavulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Opintojen suunnittelun perustana on opiskelijan oppimisprosessi. Koulutuksessa tärkeäksi muodostuu opiskelijan osaaminen ja oppimisprosessin tulos. Oppimista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen että arkioppimisen kautta tai työelämässä (kuvio 2). Opinnoissa käytetään opiskelijalähtöistä ECTS – opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää (European CreditTransfer System). Siinä opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen: 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa. Yksi opintopiste tarkoittaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta.

Opetussuunnitelmassa tavoiteltava osaaminen kuvataan osaamisvaatimuksina ja niiden kokonaisuuksia kompetenssien yhdistelminä. Kompetenssit muodostuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista sisältäen muun muassa yksilön tietoja, taitoja ja asenteita. Kompetenssit kuvaavat tässä yhteydessä saavutettua pätevyyttä ja kykyä suoriutua koulutuksen tuottaman urakehityksen mukaisista ammatillisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman kompetenssit on laadittu valtakunnallisessa terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon verkostossa. Koulutusohjelman kompetenssit ovat sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämisosaaminen ja sosiaali- ja terveysalan johtamisosaaminen. Kompetenssit ja niiden osaamisalueet on kuvattu taulukossa 2. Taulukossa 3 on kuvattu yleiset työelämävalmiudet ylemmässä AMK- tutkinnossa.Kompetenssit on kuvattu innovaatiokompetenssien mukaan, jossa yhdistyvät koulutusohjelman opinnot yleisiin ja koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin.



Pedagogiset lähtökohdat

Pedagogisten opetusjärjestelyjen lähtökohtana on sosiaalikulttuurinen oppimiskäsitys sekä innovatiivisuutta tuottava toimintatapa oppimisessa ja kehittämisessä.Innovaatiolla tarkoitetaan jatkuvan parantamisen periaatteelle nojaavaa osaamisenparantamista, jokajohtaa työelämässä hyödynnettävään ideaan, osaamiseen tai muuhun käytäntöön. Innovaatiopedagogiikka Turun ammattikoreakoulussa määritetään oppimisotteeksi, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita. Tietoa ei välitetä sellaisenaan opiskelijalle, vaan hänet nähdään tavoitteellisena ja itseohjautuvana oppijana sekä aktiivisena tiedon prosessoijana ja uusia innovaatioita tuottavana toimijana. Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen, kriittiseen ajatteluun ja johtamisosaamisen sekä kehittämisosaamisen tietoperustan tavoitteelliseen rakentamiseen.

Opetusjärjestelyt

Opetukseen sisältyy lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa kahden päivän jaksoina. Lähiopetus muodostuu muun muassa opiskelijan ja pienryhmien henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Sähköinen viestintä on keskeinen opintojen ohjauksen väline. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisen opiskelun sekä ohjauksen osuus on opinnoissa merkittävä osa. Itsenäinen työskentely muodostuu muun muassa kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin tutustumisesta, oppimistehtävistä, pienryhmätyöskentelystä ja omavalintaisista muista seminaareista ja konferensseista. Osa opetuksesta tapahtuu vieraalla kielellä. Johtamisosaamista sovelletaan erilaisissa toimintaympäristöissä opiskelijan lähtökohdat ja oppimistarpeet huomioiden.

Työelämäyhteys

Tiivis työelämäyhteistyö koko opintojen ajan tukee opintojen tavoitteellista etenemistä. Toiminta- ja oppimisympäristö on laaja, joustava ja avoin. Tietoa rakennetaan ja oppimista tapahtuu osallistuttaessa kehittämistoimintaan eri toimintaympäristöissä. Työelämän kehittämishankkeet, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö mahdollistavat opiskelijakeskeiset opiskelumuodot, joissa opiskelijat, opetushenkilöstö, työelämän asiantuntijat ja muiden organisaatioiden sidosryhmät muodostavat laajoja yhteistyöverkkoja. Tilannesidonnaisuus, yhteistoiminnallisuus ja kehittämiseen tähtäävä soveltava tutkimuksellisuus ovat työelämälähtöisen oppimisprosessin lähtökohtia. Opiskelija lisää asiantuntijuuttaan oppimisyhteisön jäsenten asettamien ongelmien, heidän itsensä muodostamien käsitysten ja teorioiden sekä etsimänsä näyttöön perustuvan tiedon kriittisen arvioinnin kautta.

Opiskelijoita tuetaan kiinnittämään opintojaan sekä Turun ammattikorkeakoulun että omien taustaorganisaatioidensa tai muiden yhteistyötahojen kanssa toteutettaviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI).

Koulutusohjelman opintojen pohjalta opiskelija laatii koulutuksen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS). Se on dynaaminen prosessi, jonka kuluessa opiskelija valitsee koulutusta oppimistarpeidensa mukaan. Yksilöllisessä ohjelmassa ja suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan aikaisempi koulutus, työelämäkokemus, henkilökohtainen elämäntilanne sekä valmius itseohjautuvaan oppimiseen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen käynnistyy välittömästi opintojen alkaessa. Opiskelijan oppimisprosessia tuetaan koulutusjärjestelmän tarjoamalla tuutortoiminnalla, vertaistuutoroinnilla sekä työelämämentoroinnilla. Ohjauksessa huomioidaan kansainvälistyminen, aluekehitystoiminta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen.

Opiskelussa on mahdollista tehdä valinnaisia opintoja Satakunnan ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon tarjonnasta valituin osin. Valtakunnallisen työterveyshuollon toteutuksen yhteydessä voit olla yhteydessä Työterveyslaitoksen ja mukana olevien korkeakoulujen kanssa.

Sinulla on mahdollisuus hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoosi sisällytettäviä JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun ammattikorkeakoulussa Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun joustavien opintojen tarjonnasta.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opetusministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen tavoitteena on muodostaa asiantuntijayhteisöjä, joiden tutkintoon johtavaa koulutusta antavat yksiköt kykenevät muun muassa aluettaan palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.Tavoitteeseen päästään asettamalla koulutuksessa painopisteeksi opiskelijan ja työelämän yhteistyön lisääminen sekä tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen välisten yhteyksien kehittäminen. Työelämästä nousevat tarpeet ja osaamisvaatimukset sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistuminen ammattikorkeakoulun tehtävänä on ohjannut opiskelumenetelmien valintaa (ks. Ammattikorkeakoululaki 351/2003).

Tutkimus- ja kehittämishankkeet (TKI) toimivat oppimisympäristöinä, joissa kytketään TKI- toiminta, opinnäytetyöt ja muita opintoja projektioppimisympäristössä toteutettaviksi. Opinnäytetyönä tehtävä kehittämisprojekti toimii samanaikaisesti opetusmenetelmänä, opiskelumenetelmänä, opiskelun substanssin, työelämän sekä työelämäyhteistyön kehittämisen välineenä.

Koulutusohjelman opinnoissa opinnäytetyön toteuttaminen on mallinnettu toteutettavaksi projektioppimisympäristössä kolmikantamallin mukaisesti (kuvio 3). Opiskelijoita tuetaan osallistumaan sekä Turun ammattikorkeakoulun että omien taustaorganisaatioidensa tai muiden yhteistyötahojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Kehittämishanke toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin. Kehittämishankkeen avulla pyritään kehittämään työelämän käytäntöjä ja synnyttämään uusia innovaatioita ja uutta osaamista.



ARVIOINTI JA PALAUTE
Oppimisen arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin. Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan ura- ja opiskelusuunnitelma sekä ammatillista kasvua kuvaavat portfoliot. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitekuvauksiin. Opintojaksojen sisällöllisten ja pedagogisten valintojen ja arviointimenetelmien valintojen avulla tuetaan koulutusohjelman osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Lisäksi arvioinnin keskeisenä kohteena on työelämän kehittämistprojektiin liittyvä oppimisprosessi tuotoksineen. Arviointi koostuu opiskelijan ja ryhmien itsearvioinneista, vertaisarvioinneista, työelämän antamista palautteista sekä kouluttajien arvioinneista. Opintojen arviointi- ja hyväksymiskriteereistä päättävät niiden toteutuksesta vastaavat opettajat. Opintojen vastuuopettajat osallistuvat henkilökohtaisesti suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antamiseen opintojakso/moduulikohtaisesti. Kouluttajien vastuulla on arvioinnin kokoaminen ja integroiminen. Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään Turun ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon laadittua arviointikehikkoa, jota sovelletaan kaikissa opintojaksoissa.


Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu. Opintosuoritustiedot tallennetaan Turun ammattikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen(AHOT) perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun. Osaamislähtöisyydessä tunnistaminen koskee oppimista ja osaamista, ei suoritusta.(A352/2003.) Tunnistaminen opiskelijan näkökulmasta tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista jäsentäen sitä suhteessa koulutusohjelman osaamistavoitteisiin. Hänen tulee kyetä kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa, jonka opetuksen järjestäjä arvioi.( ARENE 2009.)

Opiskelija voi määrätyin perustein saada tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan vastaavia opintoja.Hyväksilukeminentarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia. Hyväksilukemisen alakäsitteet ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jossa opetussuunnitelmaan kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jossa muualla suoritettuja opintoja liitetään osaksi tutkintoa esimerkiksi vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina. Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea voimassa olevan Turun ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti. Opintojen laajuuden ja sisällön osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla. Hyväksilukua haetaan tarkoitukseen laaditulla lomakkeella opintojaksokohtaisesti. Hakemuksen hyväksyy koulutuspäällikkö. Päätös hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä toimitetaan opintotoimistoon ja opiskelijalle.


Koulutuksen arviointi

Koulutusta kehitetään säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Arviointi koostuu muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteista, työelämän kehittämisprojekteina toteutettavien opinnäytetöiden arvioinneista, eri kehittämisprojektien tuotoksien vaikuttavuudesta, bench-markingista , koulutusohjelman itsearvioinnista ja analyysistä. Opiskelijat arvioivat oppimistaan ja antavat palautetta eri muodoin ja eri kokoonpanoissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain/moduuleittain, lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa. Saatua palautetta hyödynnetään koulutusohjelman kehittämisessä.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla sellaisissa korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisenä opiskelijan tutkintoon. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman alueelliset painotukset ovat Turun ammattikorkeakoulun kansainvälisyysstrategian mukaisia. Kansainvälisyyden muita muotoja ovat esimerkiksi opiskelu monikulttuurisissa ryhmissä englanninkielellä, osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin, projekteihin ja osallistumalla kotikansainvälistymiseen.

Kotikansainvälistymistä toteutamme eri muodoin, joista yhtenä mainittakoon kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kansainvälisyysviikot.

URAMAHDOLLISUUDET
Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus antaa valmiudet toimia asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä tai erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä yritysten, julkisen sektorin, kolmannen sektorin tai muiden organisaatioiden palveluksessa. Tutkinnon suorittaneista valtaosa on sijoittunut erilaisiin esimies- tai kehittämistehtäviin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ
Sosiaali- ja terveysalan YAMK- koulutus antaa sinulle ylemmän korkeakoulututkinnon pätevyyden. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. asiantuntijatehtävät, projektipäälikkö, kehittämispäälikkö, esimiestyö.

YHTEYSTIEDOT
Koulutuksen yhteyshenkilö: koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen

Sähköpostiosoite:pia.ahonen@turkuamk.fi

tai

Koulutus- ja tutkimusvastaava Katja Heikkinen

Sähköpostiosoite:katja.heikkinen@turkuamk.fi