Sosiaali- ja terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, S18: YSOTES18, sosiaalialan asiantuntijuus

Koulutuksen kuvaus

Ylemmät AMK-tutkinnot

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

1. Koulutuksen kuvaus
Tutkinto

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

• Kliininen asiantuntija
• Sosiaaliala
• Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
• Terveyden edistäminen

Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto (kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, suuhygienisti, hammasteknikko, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja), lääketieteen, yhteiskuntatieteen, kasvatustieteen, valtiotieteen, terveystieteen korkeakoulututkinto, sekä vastaava ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Lisäksi hakijalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin Suomessa suoritetun sosiaali- ja terveysalanopistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeen, ennen korkeakoulututkintoa hankitun alan työkokemuksen.

Koulutuksen tavoite

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn eri taustoilla vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus syventää ammatillista osaamista valittujen syventävien ammattiopintojen avulla. Koulutuksessa kehittyy valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto muodostuu useasta vaihtoehtoisesta koulutuksesta, joita ovat: Kliininen asiantuntija, Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon avulla pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamisen laatua ja turvaamaan tarvittava henkilöstö erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus tuottaa osaamista työelämän kehittämiseen ja vaativaan asiantuntijuuteen syventävien ammattiopintojen profiilien mukaisesti. Opetussuunnitelmassa on kaikille koulutuksille yhteisiä opintoja, jotka tukevat tutkimus- ja kehittämisosaamista. Yhteisten opintojen lisäksi kukin koulutus sisältää syventäviä ammattiopintoja, jotka muodostavat tutkinnon ytimen. Yhteisenä tavoitteena on tuottaa osaamista, jota tarvitaan uudistuviin sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin. Lähtökohtana opetussuunnitelmalle on kansallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tapahtuva merkittävä muutos. Sote- ja maakuntauudistuksessa tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja tukea erityisesti terveyserojen kaventamista ja palveluiden kustannusten hallintaa. Muutos koskettaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä, kaikkien kansalaisten palveluja, rahoitusta, ohjausta, julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointia ja siinä tarvittavaa ICT-toimintaa. Sosiaali- ja terveysalan YAMK- tutkinnon kaikissa koulutuksissa tarkastellaan uudistusta etenevänä prosessina koulutuksen ydinosaamisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelmassa tavoiteltava osaaminen kuvataan osaamisvaatimuksina ja niiden kokonaisuuksia kompetenssien yhdistelminä. Kompetenssit muodostuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista sisältäen muun muassa yksilön tietoja, taitoja ja asenteita. Kompetenssit kuvaavat tässä yhteydessä saavutettua pätevyyttä ja kykyä suoriutua koulutuksen tuottaman urakehityksen mukaisista ammatillisista tehtävistä. (taulukko 1.)

Opintojen tavoitteena on saavuttaa:

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) ?laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) ?syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3)?valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4)?hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
(Asetus 1129, §5/2014)

Opetussuunnitelmatyön perusteena ovat mm. koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan Ammattikorkeakoululaki 932/2014 , Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014, Bolognan julistus, European Qualification Framework (EQF) (taulukko 1), ARENE ry:n ECTS- hankkeen tuottama kompetenssiluokittelu 2007 (www.ncp.fi/ects), Turun ammattikorkeakoulun "Excellence in Action"- strategia 2015-2025, OKM:n "Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vahvaksi TKI-vaikuttajaksi"- hankkeen tulokset sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa saadut opetussuunnitelmatyön vaikutteet. Opetussuunnitelma on suunniteltu moduuliajatteluun pohjautuvaksi.

Uramahdollisuudet

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus antaa valmiudet toimia asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä tai erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä yritysten, julkisen sektorin, kolmannen sektorin tai muiden organisaatioiden palveluksessa. Tutkinnon suorittaneista valtaosa on sijoittunut erilaisiin esimies- tai kehittämistehtäviin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.

Esimerkkejä tehtävänimikkeistä

Sosiaali- ja terveysalan YAMK- koulutus antaa sinulle ylemmän korkeakoulututkinnon pätevyyden. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. asiantuntijatehtävät, projektipäälikkö, kehittämispäälikkö, esimiestyö.

Jatko-opintomahdollisuudet

Sosiaali- ja terveysalan YAMK- koulutus antaa sinulle ylemmän korkeakoulututkinnon pätevyyden. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. asiantuntijatehtävät, projektipäälikkö, kehittämispäälikkö, esimiestyö.

Osaamistavoitteet

Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja yksilölliset opintopolut. Koulutusprosessin joustavuus perustuu opiskelijan mahdollisuuteen suunnitella henkilökohtainen oppimissuunnitelma oman erikoisalansa, työelämätaustansa sekä urakehitystavoitteensa pohjalta. Opetussuunnitelma sisältää sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaihtoehtoiset koulutukset, joita ovat: Kliininen asiantuntija (syövän hoito), Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Opiskelija voi myös rakentaa oman henkilökohtaisen oppimispolkunsa yhdistämällä eri koulutusten tarjontaa.

Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kahteen kokonaisuuteen, joita ovat ydinosaaminen (syventävät opinnot) ja laajentava osaaminen (opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot).

Syventävät ammattiopinnot tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista sekä opiskelijan opinnäytetyönään toteutettavan kehittämisprojektin sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita.
Opetussuunnitelma muodostuu kunkin koulutuksen 30 op laajuisesta syventävien ammattiopintojen kokonaisuudesta (suuntaavat opinnot opetussuunnitelman rakenteessa), joita ovat: Kliininen asiantuntija (kansansairaudet), Sosiaaliala, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Terveyden edistäminen. Eri koulutukset jakaantuvat 10 op laajuisiin moduuleihin ja moduulien sisällä 5 op laajuisiin opintojaksoihin. Moduulit ovat:

Kliininen asiantuntija - Omahoito ja kansansairaudet
Moduuli 1: Suomalaiset kansansairaudet ja niiden hoito
Moduuli 2: Omahoito ja potilaan ohjaus
Moduuli 3: Asiantuntija kehittäjänä

Sosiaaliala:
Moduuli 1. Asiakkuus ja muuttuvat hyvinvointipalvelut
Moduuli 2. Syventävä asiantuntijuusosaaminen, Sosiaalityö tai Varhaiskasvatus
Moduuli 3. Johtaminen hyvinvointipalveluissa

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen:
Moduuli 1. Palvelujen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla
Moduuli 2. Strateginen johtaminen ja talous
Moduuli 3. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla

Terveyden edistäminen:
Moduuli 1 Terveyden edistämisen osaaminen
Moduuli 2. terveyden edistämisen käytännöt ja menetelmät
Moduuli 3. Terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen


Lisäksi syventävät ammattiopinnot sisältävät kaikille koulutuksille yhteiset opinnot, jotka muodostuvat moduuleista Tutkimuksellinen kehittämistoiminta (10 op) ja Kehittäminen ja viestintä (10 op).

Opinnäytetyö on työelämän käytäntöjä kehittävä projekti, joka on koko koulutuksen kestävä prosessi ja laajuudeltaan 30 op. Kehittämisprojekti toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina joko ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tai oman taustaorganisaation strategiaan kiinnittyvissä kehittämisprojekteissa.

Vapaasti valittavien opintojen(10 op) avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Pedagogiset toimintatavat

Pedagogiset lähtökohdat

Pedagogisten opetusjärjestelyjen lähtökohtana on sosiaalikulttuurinen oppimiskäsitys sekä innovatiivisuutta tuottava toimintatapa oppimisessa ja kehittämisessä. Innovaatiolla tarkoitetaan jatkuvan parantamisen periaatteelle nojaavaa osaamisen parantamista. Innovaatiopedagogiikassa Turun ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että oppimisympäristössä syntyvä ja kumuloituva tieto haastaa perinteisen tietokäsityksen. Asiantuntijuus nähdään korkeatasoiseen tietämiseen perustuvana osaamisena, joka kasvaa ja kehittyy jatkuvan itsereflektion kautta. Tieto on objekti, jota oppija käyttää kognitiivisten mallien rakentamisessa. Hiljaisen tiedon ja intuition merkitys korostuu ammatillisessa toiminnassa.Tietoa ei välitetä sellaisenaan opiskelijalle, vaan hänet nähdään tavoitteellisena ja itseohjautuvana oppijana sekä aktiivisena tiedon prosessoijana ja uusia innovaatioita tuottavana toimijana. Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen, kriittiseen ajatteluun, oman alan tietojen ja taitojen syventämiseen sekä kehittämisosaamisen tietoperustan tavoitteelliseen rakentamiseen.

Opetusjärjestelyt

Opetukseen sisältyy lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä eri muodoin. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa 1-2 päivän jaksoina. Lähiopetus muodostuu muun muassa opiskelijan ja pienryhmien henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä. Sähköinen viestintä on keskeinen opintojen ohjauksen väline. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan opiskelun sekä ohjauksen osuus on opinnoissa merkittävä osa. Itsenäinen työskentely muodostuu muun muassa kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin perehtymisestä, erilaisista oppimistehtävistä, pienryhmätyöskentelystä ja omavalintaisista muista seminaareista ja konferensseista. Osa opetuksesta tapahtuu vieraalla kielellä (englanti).

Opintojen suunnittelun perustana on opiskelijan oppimisprosessi. Koulutuksessa tärkeäksi muodostuu opiskelijan osaaminen ja oppimisprosessin tulos. Oppimista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen että arkioppimisen kautta tai työelämässä. Opinnoissa käytetään opiskelijalähtöistä ECTS – opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää (European CreditTransfer System). Siinä opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen: 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa. Yksi opintopiste tarkoittaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta.

Opiskelussa on mahdollista tehdä valinnaisia opintoja tai yhdessä toteutettavia opintoja Satakunnan ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon tarjonnasta valituin osin.
Opiskelijalla on mahdollisuus hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoosi sisällytettäviä JOO-opintoja (JOO = joustava opinto-oikeus) Turun ammattikorkeakoulussa Turun yliopiston, Åbo Akademin, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun joustavien opintojen tarjonnasta.

Työelämäyhteys

Tiivis työelämäyhteistyö koko opintojen ajan tukee opintojen tavoitteellista etenemistä. Toiminta- ja oppimisympäristö on laaja, joustava ja avoin. Tietoa rakennetaan ja oppimista tapahtuu työskennellessä eri toimintaympäristöissä. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatioprojektit työelämän kanssa, tai muut työelämän kehittämisprojektit, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä digitaalisuus mahdollistavat opiskelijakeskeiset opiskelumuodot, joissa opiskelijat, opetushenkilöstö, työelämän asiantuntijat ja muiden organisaatioiden sidosryhmät muodostavat laajoja yhteistyöverkkoja.

Tilannesidonnaisuus, yhteistoiminnallisuus ja kehittämiseen tähtäävä soveltava tutkimuksellisuus ovat työelämälähtöisen oppimisprosessin lähtökohtia. Opiskelija lisää asiantuntijuuttaan oppimisyhteisön jäsenten asettamien ongelmien, heidän itsensä muodostamien käsitysten ja teorioiden sekä etsimänsä näyttöön perustuvan tiedon kriittisen arvioinnin kautta.

Tutkimus- ja kehittämishankkeet (TKI) toimivat oppimisympäristöinä, joissa kytketään TKI- toiminta, opinnäytetyöt ja muita opintoja projektioppimisympäristössä toteutettaviksi. Opinnäytetyönä tehtävä kehittämisprojekti toimii samanaikaisesti opetusmenetelmänä, opiskelumenetelmänä, opiskelun substanssin, työelämän sekä työelämäyhteistyön kehittämisen välineenä. Opiskelijoita tuetaan kiinnittämään opintojaan sekä Turun ammattikorkeakoulun että omien taustaorganisaatioidensa tai muiden yhteistyötahojen kanssa toteutettaviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI).

Arviointi

Oppimisen arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin.

Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan ura- ja oppimissuunnitelma sekä ammatillisen kasvun kuvaukset. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Opintojaksojen sisällöllisten ja pedagogisten valintojen ja arviointimenetelmien valintojen avulla tuetaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Lisäksi arvioinnin keskeisenä kohteena on opinnäytetyönä tehtävään kehittämisprojektiin liittyvä oppimisprosessi tuotoksineen. Arviointi koostuu opiskelijan ja ryhmien itsearvioinneista, vertaisarvioinneista, työelämän antamista palautteista sekä kouluttajien arvioinneista. Opintojen arviointi- ja hyväksymiskriteereistä päättävät niiden toteutuksesta vastaavat opettajat. Opintojen vastuuopettajat osallistuvat henkilökohtaisesti suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antamiseen opintojaksokohtaisesti. Kouluttajien vastuulla on arvioinnin kokoaminen ja integroiminen.

Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu. Opintosuoritustiedot tallennetaan Turun ammattikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin.

Hyväksilukeminen tarkoittaa opiskelijan oikeutta hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu joko korvaamalla tutkintoon kuuluvat opinnot muualla suoritetuilla opinnoilla (korvaava suoritus) tai sisällyttämällä muualla suoritetut opinnot tutkintoon (muu suoritus). Lisäksi opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaamisnäytöllä. Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea voimassa olevan Turun ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti. (Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 1.1.2016.) Opintojen laajuuden ja sisällön osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla. Hyväksilukua haetaan SoleOps sähköisen asioinnin kautta. Hakemuksen hyväksyy koulutusvastaava.

Koulutuksen arviointi

Koulutusta kehitetään säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Arviointi koostuu muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteista, työelämän kehittämisprojektina toteutettavien opinnäytetöiden arvioinneista, eri kehittämisprojektien tuotoksien vaikuttavuudesta, bench-markingista, koulutusohjelman itsearvioinnista ja analyysistä. Opiskelijat arvioivat oppimistaan ja antavat palautetta eri muodoin ja eri kokoonpanoissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa. Saatua palautetta hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä.