Sairaanhoitaja (AMK) monimuoto, Turku, K17: MSHTK17A

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Asiakasperustainen hoitotyö pohjautuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamiseen. Hoitotyön tehtävänä on vastata asiakkaiden yksilöllisiin terveystarpeisiin, jotka liittyvät inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Hoitotyön tehtävänä yhteiskunnassa on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tukemalla itsehoitoa, voimavaraistumista, itsenäistä selviytymistä ja kuntoutumista sekä lievittämällä kärsimyksiä. Hoitotyö on luonteeltaan yhteisöllistä ja julkista.

Hoitotyöllä autetaan kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä henkilökohtaisessa lähikontaktissa digitaalisia välineitä apuna käyttäen, mutta tarjotaan myös terveydenhuollon etäpalveluja asiakkaille. Hoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja muotoutumisesta sekä kestävän kehityksen edistämisestä. Sairaanhoitajat ovat hoitotyön asiantuntijoita, joilla on valmiudet ammattinsa laaja-alaiseen ja syvälliseen hallintaan, sekä itsenäiseen ja muiden ammattilaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Hoitotyön asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkimustietoon perustuen, sekä valmiudet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Hoitotyön asiantuntijan toiminnan perustana on aina eettinen vastuukykyisyys ja hyvän elämän edistäminen. Sairaanhoitajan ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Tutkinnon suorittanut osaa aktiivisesti hankkia ja arvioida tietoa ja sen käyttöä toimintansa perusteena. Lisäksi hän osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa hoitotyössä tehokkaasti ja vastuullisesti. Hän kehittää itseään hoitotyön asiantuntijana ammatissa toimiessaan.

Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista
korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan
lainsäädäntöön
- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY
- OPM:n asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän tuottamiin
osaamiskuvauksiin (www.minedu.fi/julkaisut/)
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications
Framework = EQF) taso 6
- Kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF)
(www.minedu.fi/OPM) taso 6
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun (STM (2012) Koulutuksella osaamista
asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin)
- Ammattikorkeakoulujen laatimiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin 2013
- Turun ammattikorkeakoulun määrittelemiin yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen
innovaatiokompetensseihin, innovaatiopedagogiikkaan, elinikäiseen oppimiseen ja
aluevaikuttavuuteen.

Sairaanhoitaja (AMK)/Bachelor of Nursing on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävänä yhteiskunnassa on tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään. Hän työskentelee asiakkaiden kotona ja eri sosiaali-, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin alueilla, toteuttaen ja kehittäen hoitotyötä. Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana hoitaessaan potilaita ja toteuttaa samalla lääketieteellistä hoitoa. Tukemalla ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja hän auttaa ihmistä myös kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Sairaanhoitaja toimii yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Tutkinnon suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi sairaanhoitajana.

PÄTEVYYDET
Sairaanhoitajan koulutusta määrittävät EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY. Sairaanhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa, lääkäriasemilla, terveysalan järjestöissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Tyypillinen ammattinimike on sairaanhoitaja.

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55 on huomioitu seuraavissa osaamisalueissa:
a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä
b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen
c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen
d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa
e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen
f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi
g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa
h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana

Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet
Asiakaslähtöisyys
Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus
Johtaminen ja yrittäjyys
Kliininen hoitotyö
Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
Ohjaus- ja opetusosaaminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö
Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus

Lisäksi sairaanhoitajan koulutukseen kuuluu syventäviä opintoja 30 op. Opiskelija voi valita kulloinkin tarjolla olevista syventävistä opintojaksoista 10 op. Syventäviä opintoja on geriatrisen, akuutti-ja tehohoidon, sisätauti-kirurgisen, iho-, silmä-, ja korvasairauksia sairastavien potilaiden, mielenterveys- ja psykiatrisen hoitotyön, lasten, nuorten ja perheen hoitotyön, terveyden edistämisen ja seksuaaliterveyden toiminnan alueelta. Kaikkia näitä syventäviä opintoja ei ole välttämättä aina tarjolla, vaan tarjonta ja vaihtoehdot riippuvat muiden muassa opiskelijoiden kiinnostuksesta ja valinnoista sekä ammattikorkeakoulun kulloisistakin mahdollisuuksista tarjota vaihtoehtoja.

Vuositeemat
1 Hoitamisen perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön opiskelussa ja hoitamisessa tarvittavat keskeiset sairaanhoitajalta (AMK) edellytettävät perustiedot ja taidot. Hänelle muodostuu pohja sairaanhoitajan ammatti-identiteetille.
2 Hoitamisen eri osa-alueiden perusteiden osaaja
Opiskelija oppii hoitotyön eri alueiden perusteet ja harjaantuu hoitamisen taidoissa. Hänen ammatillinen kasvunsa jatkuu. Hänen ammatti-identiteettinsä selkiytyy.
3 Hoitamisen erityiskysymyksiin perehtynyt osaaja
Opiskelija oppii ja harjaantuu hoitotyön erityiskysymyksissä ja perehtyy hoitotyön kehittämisen perusteisiin. Hänen ammatti-identiteettinsä vahvistuu ja sitoutuminen ammattiin kasvaa.
4 Hoitotyön osaaja
Opiskelija syventää hoitotyön osaamistaan ja harjaantuu työskentelemään itsenäisesti
Hänelle on muodostunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetti ja hän pystyy kehittämään ammattiaan.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Sairaanhoitajakoulutuksen opinnot rakentuvat moduuleihin, joilla tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa osaamiskokonaisuutta tai osaamisaluetta, jolla tuetaan opiskelijan oppimista kokonaisuuksien hallintaan. Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja tutkinnon voi suorittaa monimuotokoulutuksessa kolmessa vuodessa. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan oppimistyötä. Lukuvuodessa järjestetään 60 op opintoja.

Opinnot muodostuvat seuraavasti:
• perusopinnot 24 op
• ammattiopinnot 81 op, joista syventäviä opintoja on 15 op
• harjoittelu 75 op, joista syventäviä opintoja on 15 op
• opinnäytetyö 15 op
• vapaasti valittavat opinnot 15 op

Perusopintojen (24 op) tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 1129/2014) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen (81 op) tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa ja sähköisiä kehittyviä välineitä.

Harjoittelu (75 op) on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa osan harjoittelustaan ammattikorkeakoulun opetustiloissa luokka- ja simulaatioharjoituksissa, jolloin hän harjaannuttaa ja kehittää perustaitojaan voidakseen jatkaa opiskeluaan erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Harjoittelun opintojaksojen aikana opiskelija kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojaksolta toiselle siirryttäessä. Harjoittelu on ammattitaitoisen henkilökunnan ja ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja se toteutuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoittelu täyttää vaatimuksen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta. Opiskelija voi anomuksestaan saada hyväksiluetuksi opetussuunnitelmassa määritellyn harjoittelun opintojakson siihen sopivalla työsuhteessa tehdyllä työllä, jonka tulee vastata opiskelijan opiskelemaa tutkintoa.

Opinnäytetyössään (15 op) opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt kytketään tutkimusryhmätoimintaan. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Vapaasti valittavien opintojen (15 op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan. Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat pääosin syventävien opintojen alueelle.

Monimuotokoulutus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että työssä olevilla on mahdollisuus suorittaa opinnot mahdollisimman esteettömästi. Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan. Innovaatiopedagogiikan keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen ja sen tavoitteena on opiskelijan innovaatiovalmiuksien/kompetenssien kehittyminen. Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden rajapinnoilla, jolloin monialaisuudella voidaan tukea innovatiivista toimintaa. Käytännössä innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan työelämälähtöistä, tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavaa lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen.
Monimuotokoulutuksen opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan aikuispedagogiikan periaatteita. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana, joka pystyy tekemään opintojaan koskevia valintoja. Häntä tuetaan kehittyvien ja organisoituneiden tietorakenteiden muodostamisessa. Pääsääntöisesti työn ohella opiskelevien tarpeet huomioidaan toteuttamalla koulutus monimuotoisin menetelmin. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua.
Lähiopetusta on keskimäärin 4-6 päivänä kuukaudessa. Itsenäisen työskentelyn ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisen opiskelun sekä ohjauksen osuus opintojen aikana on merkittävä. Tärkeä informaatio- ja vuorovaikutuskanava on Optima-verkko-oppimisympäristö, joka otetaan käyttöön heti opintojen alussa.

Opintojensa osana opiskelija osallistuu erilaisiin ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, joiden yhteydessä hän kehittää osaamistaan moniammatillisessa tiimi- ja projektityöskentelyssä ja rohkaistuu ottamaan vastaan yhä haasteellisempia tehtäviä. T&K&I–toiminta todentuu eri opintojaksoissa esimerkiksi työelämälähtöisinä opinnäytetöinä sekä projektiopintoina. Opiskelija suorittaa opintojensa osana myös yrittäjyysopintoja. Opiskelijat perehtyvät yrittäjyyteen sekä teoriaopintojen aikana että yksilöllisessä yrittäjyysharjoittelussa (8 op). Opiskelijan aiempaa yrittäjyysosaamista hyväksiluetaan osaamisen näyttöjen perusteella.

Opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtuu osittain korkeakoulussa ja osittain erilaisissa terveydenhuollon ja työelämän yksiköissä. Harjoittelu integroituu muuhun opiskeluun suunnitelmallisesti ja siinä arvioidaan osaamista aidoissa potilas-, asiakas- ja hoitokonteksteissa.

OPINNÄYTETYÖN KUVAUS
Opinnäytetyössä (15 op) osoitetaan valmius työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt tehdään työelämälähtöisissä projekteissa.

KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälisyyden tavoitteena on, että maailmankuva avartuu, opitaan ymmärtämään eri kulttuureja sekä pystytään työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu englannin kielellä, opiskelu ulkomailla, vaihto-opiskelijoiden tuutorointi, osallistuminen Turun ammattikorkeakoulun järjestämille kansainvälisyysviikoille sekä erilaiset seminaarit ja projektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy 30 op pakollisia englanninkielisiä opintoja.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon.

Arviointi

ARVIOINTI JA PALAUTE
Opinnot on jäsennetty moduuleiksi tai opintojaksoiksi. Moduulin/opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksymisehtojen mukaista osaamista. Opetuksessa noudatetaan innovaatiopedagogiikan periaatteita, joiden mukaan opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimismetodeja, jotka kytkeytyvät myös arviointiin ja palautteen saamiseen. Koulutuksessa saavutetaan EU direktiivin 2013/55 mukainen sairaanhoitajan pätevyys. Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset.

Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa omien tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa sekä oman osaamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden nimeämisessä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. Arviointi kohdistuu ydinosaamisen hallintaan eri menetelmillä monipuolisesti, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus sopimuksen mukaan valita tapa näyttää osaamistaan. Osaamisen arviointi tapahtuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa osaamista tarvitaan. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää opetussuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista, tavoitteiden mukaista etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Opintojensa alusta lähtien opiskelija rakentaa osaamissuorituksistaan yksilöllistä portfoliota, joka avulla hän voi osoittaa henkilökohtaisen asiantuntijuutensa sekä opiskelun aikana että tutkinnon suoritettuaan.

Opiskelija voi määrätyin perustein aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamiaan koulutuksen osaamistavoitteita vastaavia suorituksia. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella (esim. työkokemus). Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.
Opinnot etenevät koulutuksessa sovittujen etenemisperiaatteiden mukaan.

Hoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään kaksi opettajatuutoria. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se voi liittyä teoriaopintoihin ja/tai harjoitteluun. Ohjausta saa opettajilta ja opinto-ohjaajalta.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan ryhmän opetussuunnitelman mukaan. Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (e-HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. e-HOPSin avulla hän kehittää osaamistaan suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.

Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta moduuleittain, laajemmin lukukausittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutusta kehitettäessä.