Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille: Ajoitussuunnitelma 2020

Koulutuksen kuvaus

Valmentava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon Suomessa. Edellytyksenä koulutukseen osallistumiselle on suomen kielen vähimmäistaitotaso B1 sekä korkeakoulukelpoisuus.

Hakija on korkeakoulukelpoinen, jos hänellä on
- suomalainen ylioppilastutkinto,
- suomalainen toisen asteen ammatillinen tutkinto,
- ulkomainen tutkinto, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin tai
- ulkomainen korkeakoulututkinto.

Jos hakija ei voi todistaa hakukelpoisuuttaan todistuksella, hänellä täytyy olla viranomaispäätös pakolaisstatuksesta (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella).

Koulutuksen kokonaislaajuus on 30 opintopistettä ja kesto 6 kuukautta. Koulutus koostuu yleisestä kaikille opiskelijoille yhteisestä opintojaksosta sekä eri ammattialoihin painottuvista tai monialaisista opinnoista.

Koulutuksen sisällöissä painottuvat suomen kieli sekä ammattialakohtaiset tai yleiset korkeakouluopiskeluun valmentavat opinnot. Lisäksi koulutukseen sisältyy matematiikan ja englannin kielen opintoja. Kaikkien sisältöjen kohdalla korostuvat akateemiset taidot kuten opiskelu- ja digitaidot sekä suomalaisen korkeakouluopiskelun tuntemus.

Osaamistavoitteet

Valmentavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiudet edetä korkeakouluopintoihin ja menestyä opinnoissaan. Koulutuksen tavoitteena on kehittää taitoja, joita tarvitaan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa sekä korkeakoulujen valintakokeissa.

Yleisiä tavoitteita ovat esim.
- korkeakoulujärjestelmän ja -toimintatapojen tuntemus
- yhteisöllisten toimintatapojen ja esim. ryhmätyötaitojen kehittyminen
- itseohjautuvuus ja vastuullisuus opinnoissa
- oman oppimisen ja opitun asian reflektointi
- oman mielipiteen ilmaiseminen
- tiedonhaku ja lähdekriittisyys
- erilaisten lukutekniikkojen ja monilukutaidon kehittyminen
- peruslaskutoimitusten hallinta
- taito ymmärtää ja hyödyntää englanninkielistä materiaalia sekä kommunikoida englanniksi erilaisissa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa

Keskeisiä suomen kielen tavoitteita ovat
- korkeakouluopintoihin liittyvän sanaston ja käsitteiden hallinta
- kirjoitetun ja puhutun kielen erojen hallinta
- suulliset vuorovaikutustaidot
- tekstilajien ja tyylin tuntemus
- tekstin rakentamisen taito
- lauseen rakentamisen taito: lausetyypit, lauseenjäsennys, lauseenvastikkeet, välimerkit
- rakenteiden hallinta: rektio, sijamuodot, aikamuodot ja ajan ilmaukset, nominaalimuodot, transitiivi- ja intransitiiviverbit, konjunktiot

Pedagogiset toimintatavat

Koulutus on mahdollista suorittaa joko lähi- tai verkko-opiskeluna. Kaikissa toteutuksissa on tärkeää opiskelijan aktiivisuus ja vastuunotto omasta oppimisesta.

Opetusta voidaan räätälöidä opiskelijan oman osaamisen ja tarpeiden mukaisesti esim. tasoryhmien sekä erilaisten pedagogisten toimintatapojen avulla. Suomen kielen opetus integroidaan vahvasti muihin opittaviin sisältöihin.

Koulutuksen pedagogiset toimintatavat perustuvat esim. yhteisöllisyyteen, aktivoiviin oppimis- ja opetusmenetelmiin ja työelämälähtöisyyteen. Lisäksi pyritään edistämään valmentavan koulutuksen opiskelijoiden integroitumista osaksi korkeakouluyhteisöä ja mahdollistetaan opiskelijoiden tutustuminen tutkintokoulutuksen opetukseen.

Koulutuksessa panostetaan opiskelijoiden ohjaukseen sekä seurataan ja tuetaan oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi opiskelijoita ohjataan valmentavan koulutuksen jälkeisiin jatko-opintoihin ja neuvotaan hakuasioissa. Koulutuksessa on mahdollista hyödyntää myös opiskelijatuutorien kokemusasiantuntijuutta korkeakouluopiskelusta.

Arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti eri arviointimenetelmien ja -kriteerien avulla. Arviointi on jatkuvaa ja oppimista tukevaa eikä se painotu ainoastaan opintojaksojen tai moduulien loppuun.

Arvioinnissa hyödynnetään opettaja-, vertais- ja itsearviointia. Arviointi on osa opiskelijan ohjaamista, ja arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ja osaa arvioida omaa osaamistaan sekä tietää, miten kehittää sitä edelleen.

Opintojaksojen loppuarviointi on pääsääntöisesti numeerista. Arvioinnissa hyödynnetään hyväksytty-hylätty -asteikkoa, jos opintojaksolle ei ole opiskelijoiden erilaisten taitotasojen vuoksi mahdollista määrittää kaikille opiskelijoille yhteisiä oppimistavoitteita.