Hae opintojaksoa nimellä:	op	1	2	1S	1K	2S	1	2	3	4	5	1	2
YDINOSAAMINEN	124
Kuvataiteilijan ydinosaaminen	100
Suomen kieli ja viestintä	3
English Professional Skills, B2	3
Toinen kotimainen kieli, ruotsi, B1
Svenska i arbetslivet, muntlig kommunikation	1
Svenska i arbetslivet, skriftlig kommunikation	2
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot 1	1
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot 2	1
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot 3	1
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot 4	1
Korkeakouluopiskelu- ja työelämätaidot 5	1
Kuvataiteen historia ja teoria	10
Nykytaiteen historia ja teoria	5
Taiteen historia ja filosofia	5
Analyysitaidot	5
Valokuvan historia	5
Valokuvateoria	5
		37	2	28	9	2	27.5	27.5	6.7	6.7	6.7	3	3
LAAJENTAVA OSAAMINEN	116
Kuvataiteilijan laajentava osaaminen	50
Taiteellinen työskentely I	5
Taiteellinen työskentely II	5
Taiteellinen työskentely III	5
Taiteellinen työskentely IV	5
Vapaasti valittavat opinnot	16
Opinnäytetyö
Tutkiva ja kehittävä kuvataiteilija	5
Taiteellinen opinnäytetyö	15
Tutkimuksellinen opinnäytetyö	10
		25	25	10	15	25	15	15	17	17	17	40.5	40.5
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi		62	27	38	24	27	42.5	42.5	23.7	23.7	23.7	44	44

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE

Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen monimuotokoulutus johtaa kuvataiteilija (AMK) -tutkintoon. Monimuoto-opiskelijalta edellytetään kuva- tai valokuvataiteilijan perustaitojen ja -tietojen hallintaa sekä aiempaa toimintaa kuva- tai valokuvataiteilijana. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta opintojen aikana (1,5 vuotta) suoritetaan 90 opintopistettä, aiemmin hankittu osaaminen, aiempi koulutus ja työkokemus korvaavat 150 opintopistettä. Opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutus antaa vankat perustiedot ja -taidot kuvataiteilijan tai valokuvaajan ammattiin valitun erikoistumisalan mukaan.

Koulutuksessa korostetaan opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun sekä ammatillisen toiminnan ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Nykytaiteen metodit ja tekniikat antavat lukuisia toteutusmahdollisuuksia, joita opiskelija voi soveltaa omassa ilmaisussaan ja toimeksiannoissa. Valmistunut opiskelija osaa toimia ja kehittää toimintaansa kuvataiteilijana taiteen kentällä ja moniammatillisessa yhteistyössä. Koulutuksessa huomioidaan kuvataiteilijan vastuu ympäristöstä ja noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.

Kuvataide näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Turun kaupungin, Varsinais-Suomen ja Turun ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa vuosille 2015–2025 korostetaan kulttuurialan merkitystä alueen hyvinvoinnin, yhteistyön, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääjänä. Taide on osa hyvää elämää.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ

Kuvataiteen opiskelu on käytännönläheistä. Opinnot sisältävät esimerkiksi erilaisiin menetelmiin ja teemoihin liittyvää työpajatyöskentelyä, taiteellisia projekteja ja ammattialan käytänteiden harjoittelua. Ammattia vastaavissa oppimistehtävissä kehitetään omaa ilmaisua ja opitaan erilaisia nykytaiteen toimintatapoja. Käytännön työskentelyn rinnalla harjoitetaan katsomista ja kriittistä ajattelua teoriaopinnoissa. Opettajien kanssa käytävissä palautekeskusteluissa ja ryhmän yhteisissä kritiikki- ja seminaaritilaisuuksissa opiskelija analysoi ja arvioi oppimistaan ja työskentelynsä kehittymistä.

Opinnot jakautuvat ydinosaamiseen ja laajentavaan osaamiseen. Ydinosaamiseen kuuluvat yhteiset kieliopinnot, taiteellisen työskentelyn perusteet, taiteen historian ja teorian sekä ammattikäytäntöjen perusteet ja ammattiopintoja valinnan mukaan. Laajentavaan osaamiseen liittyvät oma taiteellinen työskentely, vapaasti valittavat opinnot sekä opinnäytetyö.

Kuvataiteen opetussuunnitelma on joustava ja mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Esimerkiksi ammattiopintojen valikoimasta voi yhdessä tutoropettajan kanssa rakentaa omia tavoitteita tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Myös vapaasti valittavien opintojen valinnoilla voi syventää omaa suuntaustaan.

Kuvataiteen monimuoto-opinnoissa syvennetään taiteellista työskentelyä käytännön kautta. Teoria- ja kieliopinnot kulkevat käytännön prosessien rinnalla. Vapaasti valittavia opintoja opiskelija voi valita henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti kuvataiteen tarjonnasta, Turun AMK:n muiden koulutusalojen opetustarjonnasta, vaihto-opintoina tai käytännön taideprojekteina esimerkiksi osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Osan vapaasti valittavista opinnoista voi integroida osaksi taiteellista opinnäytetyötä. Opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon koulun tarjoamien verkostojen kautta. Esimerkiksi pohjoismaisten kuvataidekoulujen KUNO-verkosto mahdollistaa lyhyet vaihdot. Opintojen loppuvaihe rakentuu opinnäytetyön ympärille.

OSAAMISPOLUT, ERIKOISALAT JA PÄTEVYYDET

Kuvataiteen koulutuksessa on kuvataiteen ja valokuvan erikoistumisalat.

URAMAHDOLLISUUDET

Valmistuneena voi toimia itsenäisenä kuvataiteilijana ja alan asiantuntijana tai laaja-alaisesti valokuvan eri ammattikentillä.

ESIMERKKEJÄ TEHTÄVÄNIMIKKEISTÄ

26510 Taidemaalari
26512 Graafikko
26513 Kuvanveistäjä
26519 Muu kuvataiteilija
34310 Muotokuvaaja
34311 Mainoskuvaaja
34312 Lehtivalokuvaaja
34319 Muu valokuvaaja
X0110 Yrittäjä

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Kuvataiteilija (AMK) -tutkinto antaa hakukelpoisuuden:
• soveltuvat suomalaiset ja kansainväliset korkeakoulut ja yliopistot
• soveltuvat YAMK-tutkinnot

Osaamistavoitteet

Kuvataiteen koulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa toimia ammatillisesti taiteen kentällä ja esittää julkisesti työnsä tuloksia. Valmistunut opiskelija tuntee nykytaiteen ilmiöitä ja taiteen historiaa sekä tunnistaa taiteen eri suuntausten ja ilmiöiden välisiä suhteita. Hän kykenee tarkastelemaan omaa taiteellista toimintaansa suhteessa taiteen traditioon ja tuntee taiteen kentän toimintatapoja alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Opinnoissa kehitetään taitoa havainnoida ja tulkita ympäristöä ja ajan ilmiöitä sekä muuttaa niitä erilaisiksi sisällöiksi ja taideteoiksi. Valmistuneella opiskelijalla on valmiudet käyttää kuvataiteen tekniikoita ja välineitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kehittää teknistä, ilmaisullista ja teoreettista osaamistaan. Samalla hän tunnistaa oman osaamisensa sekä moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet.

Kuvataiteen opinnoissa kannustetaan tekemään itsenäisiä taiteellisia valintoja sekä kehitetään valmiuksia arvioida ja analysoida omaa ja toisten taiteellista toimintaa. Valmistunut opiskelija ymmärtää taiteilijan ammatin harjoittamisen ja kehittämisen mahdollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän osaa soveltaa osaamistaan ja viestiä siitä erilaisissa yhteyksissä

Valmistunut kuvataiteilija tunnistaa yhteiskunnallisen näkökulman työssään ja osaa soveltaa osaamistaan erilaisissa projekteissa sekä tehdä yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän ottaa kuvataiteilijana vastuun ympäristöstään eettisesti ja esteettisesti sekä osaa tarkastella ympäröivää yhteiskuntaa taiteen menetelmin.

Pedagogiset toimintatavat

Kuvataiteen opetuksessa sovelletaan innovaatiopedagogiikkaa. Painopiste on käytännönläheisessä, työpajamuotoisessa toiminnassa, jossa harjoitetaan taiteilijan käytännön taitoja ja ajattelua. Ammattiaineiden työpajoissa painottuvat nykytaiteen käytännöt ja ilmaisutavat sekä taiteen tekemisen prosessi ja monimuotoisuus. Oppimissuunnitelma on joustava ja mahdollistaa opiskelijoille erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia valmistua kuvataiteilijan ammattiin. Opintoihin kuuluu osallistuminen julkiseen näyttelytoimintaan koulun galleriassa tai muissa tiloissa.

Työpajaopetuksen rinnalla kulkevat teoriaopinnot, joissa oma tekeminen suhteutuu nykytaiteen käytäntöihin ja traditioihin. Kuvataiteilijan ammattikäytännöt ja yrittäjyys kulkevat opinnoissa paitsi omana opintojaksonaan, myös yhtenä painopisteenä ammattiopinnoissa ja opinnäytteessä. Laaja näkökulma taiteen mahdollisuuksiin ja toimintatapoihin antaa mahdollisuuden pohtia omaa taiteilijuuttaan laajemmassa perspektiivissä ja sen kautta löytää omia reittejä toimia taiteilijana yhteiskunnassa.

Opinnäytetyöhön kuuluu taiteellista työskentelyä reflektoiva tai taustoittava tutkimuksellinen osuus sekä itsenäinen taiteellinen työ. Opinnäyteseminaareissa opiskelija esittelee taiteellista työskentelyään, sen lähtökohtia, toteutusta ja tuloksia.

Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija voi syventää osaamistaan kuvataiteen projekteissa ja laajentaa osaamistaan muille ammattialoille. Valittavissa on esimerkiksi laaja valikoima eri alojen verkko-opintoja Campus Online -portaalin kautta.

TKI-hankkeissa ja muissa yhteistyöprojekteissa toimitaan yhdessä työelämän kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen taidemuseot, taiteilijaseurat sekä erilaiset yritykset ja yhteisöt. Yhteistyössä voidaan toteuttaa näyttelyitä, taidetapahtumia, työpajoja, julkista taidetta tai taidetta soveltavia tuotteita, tapahtumia tai palveluita.

Kotimaisten hankkeiden ohella on tarjolla myös kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa toteutettavia hankkeita. Lisäksi kansainvälisiä kontakteja voi solmia KUNO-verkoston työpajoissa, pidemmässä opiskelijavaihdossa tai kansainvälisessä harjoittelussa. Työpaja- ja taiteellisen työskentelyn opetus toteutetaan osittain englanniksi silloin, kun kursseille osallistuu vaihto-opiskelijoita.

Arviointi

Oman työn ja oppimisen arviointi on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Oppimista ja opetuksen laatua arvioidaan palautekeskustelujen, harjoitustehtävien, esseiden, raporttien, analyysien ja tenttien avulla, opintojaksosta riippuen. Palautekeskustelujen ja vertaisarvioinnin kautta kehitetään opiskelijoiden taitoa arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Arvioinnin kohteena on opintojen tavoitteiden mukainen osaaminen ja sen kehittyminen. Arviointi on dialogista ja rakentuu opiskelijan, opettajien ja ryhmän välisissä keskusteluissa. Arvioinnissa voidaan käyttää myös oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Arviointi on kaksisuuntaista, myös opetusta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Jatkuvan arvioinnin lisäksi palautetta voidaan kerätä opintojaksojen yhteydessä. Kerran vuodessa järjestetään aloitusryhmittäin palautepäivä, jossa käsitellään koulutuspäällikön johdolla opiskelijaryhmien koostama palautemateriaali. Palautepäivään osallistuvat myös opettajat, opinto-ohjaaja ja koulutusjohtaja. Palautepäivässä käsitellyistä ja esiin nousseista kysymyksistä koostetaan toimenpidesuunnitelma. Kuvataiteen koulutusta kehitetään jatkuvassa dialogissa työelämän edustajien ja yhteistyökumppanien kanssa, esimerkiksi kuvataiteen neuvottelukunnassa sekä kansainvälisessä kuvataiteen kouluttajien PARADOX-verkostossa.