Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää miten sopimusosaamista ja yksityistä sääntelyä voidaan käyttää organisaation toiminnan johtamisvälineinä
- osaa arvioida erilaistensopimusten käyttökelpoisuutta erilaisissa sopimussuhteissa ja arvoketjun johtamisen välineenä
- ymmärtää yksityisen sääntelyn toimintamekanismit
- osaa arvioida kriittisesti erilaisia sääntelyjärjestelmiä

Sisältö

- erilaiset sopimukset ja niitä koskevat oikeusnormit
- yksityisen sääntelyn esimerkkejä
- sääntelyjärjestelmän arviointikriteerit
- yksityisen sääntelyn ja sopimusten käyttö yhdessä vastuullisen liiketoiminnan mahdollistajana

Opetusmenetelmät

Verkkotapaamiset, joihin sisältyy luentoja sekä keskustelua, pienimutoisia oppimistehtäviä j etätehtäviä.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Verkkopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija laatii kehittämisraportin oman organisaation tai muun organisaation sopimusosaamisen kehittämisestä, esimerkiksi siitä, miten vastuullinen liiketoiminta jalkautetaan yrityksen käytäntöihin.
Oppimistehtävän näkökulma olisi tässä henkilöstöjohtaminen tai laadunhallinnan johtaminen organisaatiossa.
Oppimistehtävä voi olla jokin yleisempi teema kuten jonkin toimialan arvoketjun näkökulma, jossa tarkastellaan sopimusten ja laadunhallinta- tai vastuullisuutta ohjaavien standardien roolia arvoketjun johtamisessa.
Oppimistehtävän aiheen saa itse valita ja määritellä, jotta se palvelee parhaalla tavalla opiskelijan oppimista.

Sisällön jaksotus

TAVOITTEET:
1) Opintojakson suoritettuaan opiskelija muodostaa itselleen yleiskuvan yrityksen sopimustoimintaan vaikuttavista normeista (pakottava/tahdonvaltainen sääntely; itsesääntely/yksityinen sääntely).
2) Opiskelija osaa hyödyntää sopimuksia arvoketjun johtamisen välineenä.
3) Opiskelija osaa johtaa oman organisaation sopimusosaamista.
4) Opiskelija oppii peilaamaan oman organisaation sopimustoimintaa yhteiskunnan makrotason megatrendeihin (esim. kestävä kehitys).

Lähipäivien sisältöjä:

Ilmiölähtöinen näkökulma sopimusosaamiseen; sopimusjohtaminen yksittäisen transaktion vs. yhteiskunnallisten haasteiden ohjaamiskeinona
Keskeiset käsitteet
Opintojakson kokonaisuuden kannalta keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja käsitteet:
vastuullinen liiketoiminta: globaalit haasteet
arvoketjun johtaminen: yksittäisen yrityksen näkökulma vs. arvoketjunäkökulma
systeemiset innovaatiot
Oikeudellisen ohjaamisen instrumentit: pakottavat, tahdonvaltaiset ja pehmeät sääntelyinstrumentit
Ennakoiva oikeus ja ennakoiva sopiminen;
sopimussuhde vs. sopimusketjut
arvoketjunäkökulma sopimustoiminnassa.
Vakioehtojen vertailua
Juridiikkaa pähkinänkuoressa

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kehittämisraportti arvioidaan asteikolla 1-5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Teoreettiset lähtökohdat (teoriatieto,käsitteet, tiedonhaun laajuus/lähteet):
1. Lähdemateriaali niukkaa. Merkintä virheellistä ja/tai puutteellista.
2. Lähdemateriaali vähäistä ja/tai puutteellinen. Lähteiden merkintä virheellistä ja/tai puutteellista.

Työn sisältö (suhteessa tehtävänantoon):
1. Työ on sisällöllisesti hyvin suppea tai puutteellinen (vrt. ohjeet). Asioiden käsittely pintapuolista ja niukkaa.
2. Työ on sisällöllisesti suppea (vrt. ohjeet). Asioiden käsittely pintapuolista ja niukkaa.

Työn rakenne, ja johdonmukaisuus:
1. Työn rakenne on hajanainen ja puutteellinen.
2. Työn rakenne hajanainen tai ainakin paikoin puutteellinen.

Oma pohdinta (perustelut ja kriittinen tarkastelu:
1. Pohdinta on hyvin niukkaa. Kriittinen ja asiantunteva ote puuttuu kokonaan.
2. Pohdinta on pääosin niukkaa tai pinnallista. Kriittinen ja asiantunteva ote ei tule juurikaan näkyviin työstä.

Muotoseikat:
1. Ulkoasu viimeistelemätön. Ilmaisu ja asioiden jäsentely sekavaa ja puutteellista. Runsaasti kirjoitusvirheitä.
2. Ulkoasu viimeistelemätön. Ilmaisu ja asioiden jäsentely sekavaa. Kirjoitusvirheitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Teoreettiset lähtökohdat (teoriatieto,käsitteet, tiedonhaun laajuus/lähteet):
3. Perustuu asianmukaiseen ja riittävään lähdemateriaaliin. Lähteet on merkitty amk:n ohjeiden mukaisesti
4. Perustuu asianmukaiseen lähdemateriaaliin. Lähteet on merkitty amk:n ohjeiden mukaisesti.

Työn sisältö (suhteessa tehtävänantoon)
3. Työ sisällöllisesti tarkoituksenmukainen (vrt. ohjeistus). Työssä käsitelty pääasiassa tehtävänannon kannalta keskeisiä asioita.
4. Työ sisällöllisesti riittävä ja tarkoituksenmukainen (vrt. ohjeistus). Työssä käsitelty tehtävänannon kannalta keskeisiä asioita.

Työn rakenne, ja johdonmukaisuus
3. Työn rakenne on melko selkeä ja pääsääntöisesti sisällöltään looginen.
4. Työn rakenne selkeä ja pääsääntöisesti sisällöltään looginen.

Oma pohdinta (perustelut ja kriittinen tarkastelu
3. Asioita tarkasteltu pohtien. Pohdinta pääosin asiallisesti perusteltua.
4. Asioita tarkasteltu pohtien. Pohdinta asiallisesti perusteltua.

Muotoseikat
3. Ulkoasu ja ilmaisu pääosin sujuvaa, jäsentely osin puutteellista. Jonkin verran kirjoitusvirheitä.
4. Ulkoasu siisti ja ilmaisu sujuvaa, kappalejako ja asioiden jäsentely selkeää ja perusteltua. Vain muutamia kirjoitusvirheitä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teoreettiset lähtökohdat (teoriatieto, käsitteet, tiedonhaun laajuus/lähteet)
5. Perustuu asianmukaiseen ja monipuoliseen lähdemateriaaliin. Lähteet on merkitty amk:n ohjeiden mukaisesti.

Työn sisältö (suhteessa tehtävänantoon)
5. Sisältö rajattu ja kohdennettu selkeästi. Asioita käsitelty laajasti, monipuolisesti ja ohjeistuksen mukaisesti.

Työn rakenne, ja johdonmukaisuus
5. Työ rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen, sisältö loogisesti etenevä

Oma pohdinta (perustelut ja kriittinen tarkastelu
5. Asioita tarkasteltu kriittisesti ja analysoiden. Pohdinta syvällistä ja kriittistä. Perustelut osoittavat syvällistä perehtyneisyyttä aiheeseen.

Muotoseikat
5. Ulkoasu siisti ja ilmaisu sujuvaa. Kappalejako ja asioiden jäsentely selkeää ja perusteltua. Ei kirjoitusvirheitä.