Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- kuvailla tärkeimpiä sovellustyyppien ja niiden komponenttien toimintaa
- keskustella soveltuvan ratkaisumallin valinnasta
- määritellä ohjelmointiin liittyviä peruskäsitteitä kuten lähdekoodi, kääntäjä, muuttuja ja tyyppi
- lukea jonkun muun tekemää ohjelmakoodia
- hyödyntää tavallisimpia valinta- ja toistorakenteita
- tunnistaa olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet (luokka ja sen jäsenet, olio, viittaus, poikkeukset)
- suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia sovellusohjelmia
- piirtää kaavion, joka kuvaa ohjelman toiminnan kulkua.

Sisältö

- ohjelmistosovelluksen rakenne
- kehitysympäristö
- muuttujat ja tyypit
- funktiot
- ehtolauseet ja silmukat
- taulukot ja listat

Oppimateriaalit

Oppimisympäristön (itslearning) kautta jaeltava opettajan laatima oppimateriaali
Luennoilla käsiteltävät esimerkit

Verkko-oppimateriaali:
https://docs.python.org/3/tutorial/index.html
https://www.w3schools.com/python/
https://www.tutorialspoint.com/python/

Oppimateriaali on suurelta osin englanniksi alan luonteesta johtuen.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, ohjelmointitehtävät, itsenäinen opiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kaikilla ryhmillä on sama tentti, samaan aikaan eri auditorioissa.
Uusintatenttejä on kaksi kappaletta.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Opetellaan käytännön tehtävien avulla Python-ohjelmien suunnittelua ja toteuttamista. Tehtävät tukevat suoraan käsitellyn teoriasisällön oppimista. Opintojaksolla hyödynnetään AMK:n oppimisympäristöjä sekä verkkotutoriaaleja ja -materiaaleja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennoilla käsiteltävät esimerkit
Ville-tehtävät ja yhteiset demonstraatiot harjoituksissa

Kontaktiopetus (luennot+harjoitukset): 52h
Itsenäinen opiskelu, ohjelmointitehtävät ja tentti: 83h

Sisällön jaksotus

syyskuu – joulukuu 2021
• syyskuu: Mitä ohjelmointi on? Ensimmäinen ohjelma, Python-kieli, muuttujat
• lokakuu: Imperatiivinen ohjelmointi, tulostus, ohjausrakenteet
• marraskuu: Ohjausrakenteet, merkkijonot, perustietorakenteet
• joulukuu: Funktiot, tentti

Viestintäkanava ja lisätietoja

Opintojaksolle osallistuminen vaatii oman tietokoneen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kotitehtävät (max 50 p., lineaarinen taulukko). Arvioidaan jatkuvasti kontaktitunneilla [formatiivinen arviointi, itsearviointi, vertaisarviointi, ohjaava palaute].
ViLLE (Visuaalinen oppimisympäristö): [konearviointi, ohjaava palaute]
Tentissä (max 100p.) testataan ohjelmoinnin käsitteitä ja ohjelmointitaitoja (ViLLE) koneella. [konearviointi, ohjaava palaute]

Ville-asteikko:
40%: 0 pistettä
50%: 10 pistettä
60%: 20 pistettä
70%: 30 pistettä
80%: 40 pistettä
90%: 50 pistettä

Arviointiasteikko (100+50=150 pistettä max):
0-39 pistettä = 0
40-59 pistettä = 1
60-79 pistettä = 2
80-109 pistettä = 3
110-129 pistettä = 4
130-150 pistettä = 5

Hylätty (0)

Opiskelija
• ei tunne ohjelmoinnin peruskäsitteitä
• ei pysty lukemaan tai kirjoittamaan yksinkertaisiakaan ohjelmia

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
• tuntee ohjelmoinnin peruskäsitteitä kuten muuttujat, ohjausrakenteet ja funktiot
• ymmärtää yksinkertaisten ohjelmien toiminnan
• kykenee lukemaan ja kirjoittamaan yksinkertaista koodia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija
• tuntee ohjelmoinnin peruskäsitteet kuten muuttujat, ohjausrakenteet, funktiot ja taulukot
• ymmärtää yksinkertaisten ohjelmien toiminnan ja osaa etsiä helppoja virheitä
• kykenee kirjoittamaan yksinkertaisia ohjelmia

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
• tuntee ohjelmoinnin peruskäsitteet kuten muuttujat, ohjausrakenteet, funktiot
• osaa käyttää joitakin tietorakenteita kuten taulukoita, listoja ja hajautustauluja
• ymmärtää yksinkertaisten ohjelmien toiminnan ja osaa käyttää debuggeria ja virheenhallintaa
• kykenee kirjoittamaan ohjelmia, jotka hyödyntävät edellä olevia kohtia.

Esitietovaatimukset

Tietokoneen peruskäyttötaidot sekä toisen asteen opintojen matematiikan oppimäärä tai vastaavat tiedot ja taidot.