Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Koulutuksen tavoite

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksen tavoitteena on kehittää kulttuurialan yrittäjyyden muotoja ja käytäntöjä. Kyseessä on ensimmäinen kulttuurialan Master-koulutus, jossa nimenomaan yrittäjyys on opintojen keskeinen sisältö. Koulutus antaa median, taiteen ja kulttuurin osaajille valmiudet kehittää liiketoimintaa omasta ammatillisesta ydinosaamisestaan ja luovista ideoistaan.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen toteutuksesta vastaa Turun AMK:n Taideakatemia. Koulutus johtaa Master-tutkintoon eli ylempään AMK-tutkintoon, joka vastaa osaamistasoltaan yliopistossa suoritettavaa maisteritutkintoa ja antaa saman pätevyyden esimerkiksi julkiseen virkaan.

Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille media- ja kulttuurialan ammattilaisille ja asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneita oman yritystoiminnan käynnistämisestä tai kehittämisestä. Aikaisempi kokemus itsensä työllistämisestä esimerkiksi freelancerina tarjoaa hyvän lähtökohdan koulutukseen hakeutumiselle ja siitä hyötymiselle.

Median ja kulttuurin ammattilaisten toimintaympäristö elää jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa. Kulttuurialaan vaikuttavat muun muassa teknologiset muutokset (digitalisaatio), kulttuurisisältöjen muutokset, taidekäsitysten muutokset sekä kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Samalla kun työllistymismahdollisuudet esimerkiksi perinteisten mediaorganisaatioiden palvelukseen ovat heikentyneet, on luovien alojen ammattilaisten osaamiselle uudenlaista käyttöä mediasektorin ja kulttuuri-instituutioiden ulkopuolella. Elämystalouden aikakaudella syntyy hybridejä, joissa mediasisällöt, taide ja kulttuuri sulautuvat osaksi muita tuotteita tai palveluita. Median, taiteen ja kulttuurin osaajille voi olla käyttöä niin yritysviestinnässä, hyvinvointipalveluissa kuin vaikkapa urheilu- tai matkailusektorillakin. Juuri eri toimialojen rajapinnoilla ja moniammatillisessa yhteistyössä toimiminen avaa uusia mahdollisuuksia liiketoimintaa synnyttäville innovaatioille.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksesta valmistuu hyvin verkostoitunut, innovatiivinen, tiimityön sekä käyttäjä- ja asiakaslähtöiset kehittämisprosessit hallitseva osaaja ja asiantuntija, joka tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä ja jolla on hyvät valmiudet työllistää itsensä yrittäjänä.

Koulutuksen sisältö

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden opinnoissa keskitytään erityisesti oman yrittäjäidentiteetin ja liiketoimintaidean kehittämiseen. Keskeisessä osassa koulutusta on oman yritystoiminnan edistämiseen liittyvä kehittämishanke eli tutkintoon kuuluva opinnäytetyö, jonka suunnittelua ja toteutusta menetelmä- ja kehittämisopinnot tukevat.

Opiskelija saavuttaa oman yritystoiminnan kehittämiseen vaadittavan ydinosaamisen Media- ja kulttuuriyrittäjyys -moduulissa. Moduuliin kuuluvilla opintojaksoilla keskitytään 1) nykyisten ja tulevaisuuden toimintaympäristöjen analysointiin ja ennakointiin, 2) oman yrittäjäidentiteetin vahvistamiseen sekä omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja 3) tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintakonseptien asiakas- ja käyttäjälähtöiseen kehittämiseen sekä luovan idean kaupallistamiseen.

Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita osaamisensa kehittymistä tukevia opintojaksoja Turun AMK:n opintotarjonnasta. Osa näistä toteutuu päiväopetuksena. Vapaasti valittavia opintoja voi tehdä myös muissa korkeakouluissa. Campusonline (https://campusonline.fi/) tarjoaa tutkinto-opiskelijoille monipuolisen valikoiman eri ammattikorkeakoulujen järjestämiä verkko-opintoja. Opiskelija voi myös tehdä vapaasti valittaviin opintoihinsa projektiopintoja esimerkiksi Turun AMK:n hankkeissa tai opiskelijan omina työelämäprojekteina. Vapaasti valittavat opinnot kootaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) mukaan.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia, jossa moniammatillinen ja monialainen yhteistyö ja sen vaatima ja tuottama osaaminen ovat olennaisessa osassa. Opiskelijat kasvavat innovatiivisiksi kehittäjiksi, jotka tuottavat uusia ratkaisuja erilaisten toimijoiden kanssa ja kykenevät toimimaan moninaisissa toimintaympäristöissä. Läpäiseviä teemoja opinnoissa ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys.

Koulutuksen rakenne

Media- ja kulttuuriyrittäjyys on 60 opintopisteen laajuinen Master-koulutus, joka on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa lukukaudessa (1,5 vuotta). Tarvittaessa opinnot on mahdollista suorittaa yhdessä lukuvuodessa kokopäiväisesti opiskellen. Opintojen ajoitus suunnitellaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa (HOPS).

Tutkinnon ydinosaaminen rakentuu kahdesta moduulista: Tulevaisuuden tekijät (10 op) sekä Liiketoimintakonseptin kehittäminen (10 op). Tutkintoon kuuluva Opinnäytetyö (30 op) muodostuu kehittämishankkeesta (25 op) ja sen suunnittelua ja toteutusta tukevista tutkimus- ja kehittämismenetelmien opinnoista (5 op). Lisäksi tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja (10 op).

Turun AMK:n Master Schoolissa voi opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon joustavasti työn ohessa, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Opiskelu on käytännönläheistä, ja perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. Oppiminen tapahtuu erilaisten oppimis- ja kehittämistehtävien kautta. Lähiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Lähiopetuksen lisäksi opiskelu koostuu verkko-opinnoista, itsenäisestä työskentelystä ja erilaisista ryhmä- ja projektitöistä.

Opinnäytetyö

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden opinnäytetöiden keskeisenä tavoitteena on opiskelijan oman yritystoiminnan kehittäminen. Tämä voi opiskelijan tilanteen mukaan tarkoittaa esimerkiksi liikeidean, liiketoiminnan mahdollistavan tuote- tai palvelukonseptin tai prototyypin kehittämistä, uuden yritystoiminnan käynnistämistä tai jo olemassa olevan yrityksen toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Opinnäytetyön kehittämishanke voi olla myös toimeksianto asiakkaalle.
Kehittämistoiminta nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta relevantteja tutkimusmenetelmiä ja kehittämisen työkaluja. Opinnäytetyöhön kuuluu myös kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi.

Opiskelija voi halutessaan kytkeä kehittämishankkeensa Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien teemoihin tai toimintaan. Tukea kehittämishankkeeseen voi hakea myös muista Taideakatemian ja Turun AMK:n verkostoista sekä opiskelijan omista verkostoista. Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös tiimityönä.

Taideakatemia kattaa taiteen ja median laajan kirjon, mikä antaa opinnäytetöissä ja muussa kehittämistoiminnassa mahdollisuuksia erilaisiin painotuksiin ja kehittämistehtäviin. Taideakatemian tutkimusryhmiä ovat Elokuva ja media, Kulttuurihyvinvointi, Nykytaide sekä Taidekasvatus ja taidepedagogiikka. Taideakatemian osaamisaloja ovat kuvataide, media-ala (elokuva ja animaatio, journalismi, mainonnan suunnittelu, mediatuotanto), musiikki, nukketeatteri, sirkus, tanssi ja teatteri. Tutkimuksellista ja kehittävää, innovaatioihin tähtäävää yhteistyötä tehdään myös poikkialaisesti sekä Turun ammattikorkeakoulun sisällä että muiden korkeakoulujen ja työelämän kanssa.

Pätevyys ja ura- ja jatko-opintomahdollisuudet

Turun AMK:n Master Schoolista valmistunut on kehittänyt työelämää ja omaa yritystoimintaansa opinnäytetyön avulla, laajentanut verkostojaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja saanut työkalut omalla työuralla etenemiseen sekä oman asiantuntijuuden kehittämiseen. Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksesta valmistuvalla on hyvät valmiudet työllistää itsensä yrittäjänä. Koulutuksen tarjoamasta vahvasta kehittäjäosaamisesta on hyötyä myös asiantuntijatehtävissä työsuhteessa toimittaessa.

Koulutus johtaa Master-tutkintoon eli ylempään AMK-tutkintoon. Ammattikorkeakoulussa suoritettu Master-tason tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja antaa saman pätevyyden esimerkiksi julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin yliopistossa suoritettu maisteritutkinto. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 eli sama kuin yliopiston maisteritutkinnoissa.

Master-tason tutkinto eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden soveltuviin jatko-opintoihin.

Osaamistavoitteet

• analysoida ja ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja niiden tarjoamia uusia liiketoimintahdollisuuksia
• ideoida, arvioida ja testata monialaisessa tiimissä luovia ratkaisuja asiakkaiden ja käyttäjien tarpeisiin ja ongelmiin
• soveltaa asiakas- ja käyttäjälähtöisiä kehittämismenetelmiä esimerkiksi uusien liiketoimintakonseptien, tuotteiden ja/tai palveluiden kehittämiseen
• tuottaa kehittämistyön tueksi sekä liikeidean kaupallisen potentiaalin arvioimiseksi tarvittavaa tietoa tarkoituksenmukaisin menetelmin
• luoda, ylläpitää ja hyödyntää omaa osaamista täydentäviä kumppanuuksia sekä oman yritystoiminnan kehittämistä tukevia kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja
• viestiä osaamisestaan ja kehittämistoiminnastaan kotimaisille ja kansainvälisille verkostoille sekä esitellä liikeideansa ammattimaisesti potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja rahoittajille.

Pedagogiset toimintatavat

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutus toteutuu monimuoto-opintoina ja perustuu innovaatiopedagogiikkaan alla kuvatulla tavalla.

Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu opiskelijan oman aikataulun mukaisesti tämän valitsemassa paikassa. Opiskelu toteutuu pääasiassa verkko-opiskeluna, itsenäisenä työskentelynä sekä erilaisina ryhmä- ja projektitöinä. Itsenäistä opiskelua tukee ja rytmittää lähiopetus, jota on ohjelmassa pääsääntöisesti kahtena peräkkäisenä päivänä kuukaudessa.

Media- ja kulttuuriyrittäjyys on jo lähtökohtaisesti monialainen koulutus, sillä opiskelijaksi voi hakeutua erilaisilla pohjakoulutuksilla ja erilaisilla kulttuurialan ammatillisilla taustoilla ja osaamisprofiileilla. Monialaisuutta vahvistetaan toteuttamalla osa opintojaksoista yhdessä Taiteen uudet kontekstit -koulutuksen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaryhmän monialaisuus on vahvuus ja monialaisissa tiimeissä toimittaessa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa tuoreita ideoita, ratkaisuja ja innovaatioita.

Opettaja oppimisprosessin tukena

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden kouluttajatiimin opettajat toimivat opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen kehittymisen tukijoina, opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaajina sekä verkostoitumisen ja monialaisen tiimityöskentelyn mahdollistajina. Kouluttajatiimillä on pedagogisen osaamisen lisäksi vahva substanssiosaaminen media- ja taidealoilta sekä yrittäjyydestä ja projektinhallinnasta.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutus on oppiva yhteisö, jossa vertaisoppiminen toisilta opiskelijoilta – median, taiteen tai kulttuurin ammattilaisilta – on keskeisessä osassa ja jossa myös opettajat oppivat yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Jokainen opiskelija käy koulutuksen tuutoropettajan kanssa keskustelun opintojen alussa sekä toisen lukukauden aikana. Keskustelussa opiskelijaa tuetaan omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) tekemisessä ja seuraamisessa.

Opiskelijalähtöiset oppimis- ja opetusmenetelmät

Taideakatemian Master-opiskelijoiden opintoihin sisältyy ammatillinen elämäkertaprosessi, joka ohjaa omien ammatillisten valintojen ja tavoitteiden, oman osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä oman ammatti-identiteetin jatkuvaan reflektointiin. Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksessa tämä reflektiivinen prosessi sisältyy Yrittäjäosaaminen ja -identiteetti -opintojaksoon.

Koulutuksen opintojaksojen toteutusten suunnittelun peruslähtökohtana on opiskelijalähtöinen oppimisprosessi ja autenttisten, aktivoivien oppimistehtävien käyttäminen. Oppimistehtävistä monet kytkeytyvät opiskelijan omaan opinnäytetyönä toteutettavaan kehittämishankkeeseen ja vievät sitä osaltaan eteenpäin. Lisäksi oppimistehtävinä hyödynnetään todellisia tapausesimerkkejä, ongelmia ja toimeksiantoja kummiyrityksiltä tai muilta työelämäkumppaneilta.

Oppimistehtävissä suositaan monialaisissa tiimeissä työskentelyä. Myös itsenäisesti tehtävät oppimistehtävät jaetaan usein verkko-oppimisympäristössä opiskelijaryhmälle keskusteltavaksi ja hyödynnettäväksi. Vertaispalautteella on keskeinen rooli opintojaksojen oppimistehtävissä ja kehittämishankkeen työprosessissa.

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Koulutuksessa hyödynnetään opettajien tekemän arvioinnin lisäksi systemaattisesti itsearviointia ja vertaisarviointia sekä mahdollisuuksien mukaan ulkoista työelämäkumppaneiden, kuten opiskelijoiden mentoreiden, arviointia. Arvioinnin kohteena on sekä opiskelijan saavuttama osaaminen että sen kehittyminen opintojen kuluessa. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä. (Ks. tarkemmin Arviointi.)

Monipuoliset oppimisympäristöt

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutuksessa opiskelua ja oppimista tapahtuu monissa eri oppimisympäristöissä. Joitakin oppimisympäristöjä hyödyntävät kaikki koulutuksen opiskelijat yhdessä, joitakin ne opiskelijat, jotka kokevat oppimisympäristön omien osaamistavoitteidensa ja oppimispolkunsa kannalta mielekkääksi oppimisen tavaksi ja paikaksi.

Oppilaitosympäristö: Media- ja kulttuuriyrittäjyyden opiskelijat kokoontuvat lähijaksolle Turun ammattikorkeakoulun kampukselle pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lähijakso toimii tärkeänä oppimisprosessin ohjauksen, vertaistuen sekä tiimityöskentelyn ja yhteisen reflektion paikkana. Lisäksi lähijaksoilla järjestetään opintojaksoilla kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä vierailevien asiantuntijoiden tai omien opettajien luentoalustuksia ja/tai vierailuja paikallisiin yrityksiin ja yrittäjäyhteisöihin. Lähijaksoilla ryhmän opiskelijoita törmäytetään myös Taideakatemian Taiteen uudet kontekstit -koulutuksen opiskelijoiden kanssa yhteisissä luentoalustuksissa ja työpajoissa.

Verkko-oppimisympäristö: Monimuotototeutuksen ”kotipesänä” toimii oppilaitoksen verkko-oppimisympäristö, josta opiskelija löytää sekä yleisen koulutusta koskevan tiedon että yksittäisten moduulien tai opintojaksojen ohjelman, oppimateriaalit, oppimistehtävien ohjeet sekä oppimistehtävien tekemiseen, jakamiseen ja/tai palauttamiseen käytettävät työkalut. Osa oppimisaktiviteeteista tapahtuu verkkoympäristössä vuorovaikutuksessa opiskelijaryhmän tai tiimin kesken. Verkko-oppimisympäristön työkaluja voidaan tarpeen mukaan täydentää myös muulla etäopiskelun mahdollistavalla opetusteknologialla, kuten Skype for Business -sovelluksella, Teams-sovelluksella tai sosiaalisen median palveluilla.

Yritykset/yrittäjäverkostot: Media- ja kulttuuriyrittäjyyden opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän verkostojen kanssa ja opiskelijaa kannustetaan hyödyntämään kehittämishankkeessaan ja muissa opinnoissaan omia ammatillisia verkostojaan sekä luomaan uusia oman yritystoiminnan kehittämistä hyödyttäviä verkostoja. Jokainen opiskelija hankkii itselleen opintojen alkuvaiheessa Turun ammattikorkeakoulun ulkopuolisen mentorin. Keskeisessä asemassa koulutuksen toteutuksessa ovat kummiyritykset, joiden kanssa tehdään monipuolista ja pitkäkestoista yhteistyötä: kummiyrityksiin tehdään yritysvierailuja, yritysten asiantuntijoita hyödynnetään vierailevina opettajina ja kummiyritykset tarjoavat todelliseen tarpeeseen perustuvia toimeksiantoja opiskelijaprojekteihin sekä autenttisia oppimistehtäviä opintojaksoille.

Koulutuksen aikana tutustutaan myös aloittaville yrittäjille tarjolla oleviin yhteisöihin, verkostoihin ja palveluihin. Koulutus tekee yhteistyötä muun muassa luovien alojen yrityshautomo Creven kanssa sekä muiden Turun SparkUp-yhteisön toimijoiden kanssa. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään oman yrittäjäpolun vaiheensa sekä osaamisensa kehittymisen kannalta relevantteja yrittäjätapahtumia, -palveluita ja koulutustilaisuuksia sekä opinnollistamaan näitä vapaasti valittaviin opintoihinsa.

Tutkimusryhmät ja TKI-hankkeet: Opiskelijalla on mahdollisuus kytkeä oma opinnäytetyönä tehtävä kehittämishankkeensa Taideakatemian tutkimusryhmien toimintaan tai muihin Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Opiskelija voi myös tehdä vapaasti valittaviin opintoihin projektiopintoja TKI-hankkeissa.

Koulutuksen palautejärjestelmä

Media- ja kulttuuriyrittäjyyden koulutus nojaa ennen kaikkea jatkuvan itsearvioinnin sekä jatkuvan palautteen periaatteeseen: jokaisella lähijaksolla opiskelijat tapaavat tuutoropettajan, jonka kanssa keskustellaan opintojen kannalta ajankohtaisista asioista. Tuutortapaamisissa kynnys palautteen antamiseen on matala ja palautteeseen voidaan reagoida välittömästi. Palautetta voi antaa myös verkko-oppimisympäristössä ja sähköpostitse. Lisäksi ensimmäisen lukuvuoden lopussa ja opintojen päättyessä opiskelijoilta kerätään palautetta sähköisellä palautelomakkeella koulutuksesta kokonaisuudessaan.

Koulutusta kehitetään jatkuvassa dialogissa työelämän kanssa. Palautetta saadaan esimerkiksi Taideakatemian neuvottelukunnilta, hankeyhteistyökumppaneilta ja koulutuksen työelämäverkostoilta.

Arviointi

Kunkin opintojakson arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa kuvattuihin opintojakson osaamistavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteissa on huomioitu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokompetenssit. Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty–hylätty muuten kuin opinnäytetyöhön kuuluvassa kehittämishankkeessa, jossa käytetään numeraalista arviointiasteikkoa 0–5.

Kehittämishankkeen arvioinnissa sovelletaan Turun ammattikorkeakoulun yhteisiä YAMK-opinnäytetyön arviointikriteereitä. Opinnäytetyöllä on aina kaksi arvioijaa, joista toinen on opinnäytetyötä ohjaava opettaja. Toinen arvioija voi olla joko Turun ammattikorkeakoulun opettaja tai työelämän edustaja. Opiskelija saa opinnäytetyöstään sanallisen arviointilausunnon, jossa numeroarvosana perustellaan.

Ennen tätä opinnäyteprosessin päätteeksi tapahtuvaa summatiivista arviointia opiskelija saa opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta / ohjaavilta opettajilta palautetta, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittämään opinnäytetyötään. Prosessiarviointia tapahtuu ryhmätilanteissa tutkimus- ja kehittämissuunnitelman esittelyn sekä myöhemmin kehittämishankkeen etenemisen esittelyn yhteydessä, kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa sekä opinnäyteraportin esitarkastusversion palauttamisen jälkeen.

Opettajan arviointi: Opettajan tekemä arviointi kohdistuu jatkuvan arvioinnin periaatteella kaikkiin opintojakson aikana tehtyihin oppimistehtäviin. Arviointi kohdistuu sekä opiskelijan osaamista osoittavaan lopputuotokseen (oppimistulos) että opiskelijan työskentelyprosessiin (osaamisen kehittyminen). Työskentely- ja oppimisprosessi tulee näkyväksi verkkotyöskentelyssä (esimerkiksi oppimistehtävän tuotoksen ensimmäisen version julkaisu keskustelualueella, vertaispalautteen antaminen ja saaminen sekä oman tuotoksen kehittäminen edelleen palautteen pohjalta), lähitapaamisissa, joissa opiskelijat esittelevät projektiensa etenemistä, opettajan kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa sekä opiskelijan työskentelystään kirjoittamissa raporteissa.

Itsearvioinnin ytimessä on ammatillinen elämäkertaprosessi, joka toimii oman osaamisen ja sen kehittymisen sekä oman ammatti-identiteetin reflektoinnin välineenä läpi opintojen. Lisäksi opiskelijalta edellytetään oman osaamisen kehittymisen reflektointia kaikissa opintoihin liittyvissä raporteissa, kuten vapaasti valittaviin opintoihin tehtävien projektiopintojen raporteissa ja opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen raportoinnissa.

Vertaisarviointia hyödynnetään useissa oppimistehtävissä Optima-verkko-oppimisalustalla, jossa opiskelijat jakavat toisilleen oppimistehtävinä toteutettujen tuotoksien keskeneräisiä tai valmiita versioita ja antavat palautetta toistensa töistä. Myös lähitapaamisissa opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta kehittämishankkeiden esittelyjen sekä erilaisten oppimistehtävien purkujen yhteydessä. Vertaisarviointia tapahtuu jokaisella opintojaksolla.

Työelämäarviointi: Ulkoista työelämäkumppaneiden tekemää arviointia tapahtuu opinnäytetöissä, joilla on toimeksiantaja tai joille osoitetaan toiseksi ohjaajaksi ja/tai arvioijaksi työelämän edustaja. Lisäksi opintojaksoilla hyödynnetään työelämän vierailijoita, jotka antavat palautetta opiskelijoiden työskentelystä lähitapaamisissa. Myös opiskelijoiden työelämämentorit tukevat opiskelijan osaamisen kehittymistä opiskelijan ja mentorin välisissä keskusteluissa. Työelämäarvioinnin tehtävä on ennen kaikkea tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista eli se on ensisijaisesti opiskelijaa itseänsä varten.