Liikeilmaisu 3a (1 op)
Toteutuksen tunnus: 2011441-3005
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
13.09.2020 - 30.09.2020
Ajoitus
01.09.2020 - 30.11.2020
Opintopistemäärä
1 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Toimipiste
Linnankadun taidekampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
5 - 15
Koulutus
- Esittävän taiteen koulutus
Opettaja
- Minna Karesluoto
Ryhmät
-
PTEASS18Teatteri-ilmaisunohjaaja/sirkus
Tavoitteet
Opiskelija osaa
- baletin ja nykytanssin tanssitekniset ja ilmaisulliset perustaidot
- tunnistaa ajattelun ja liikkeen yhteyden
- suunnitella, luoda ja muokata liikemateriaalia ja kehittää liikefraaseja
- analysoida omaa ja näkemäänsä liikemateriaalia
- arvioida omaa työskentelyään ja etenemistään tanssiteknisissä ja liikeilmaisullisissa taidoissa
Sisältö
Sirkuksen tekniikkaopintoja tukeva opintokokonaisuus, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan liikeilmaisullista kyvykkyyttä. Opintojakso koostuu baletin ja nykytanssin tekniikkaopinnoista, liikeimprovisaatiosta ja komposition sekä koreografian opinnoista. Opinnoissa keskeistä on opiskelijan liikkeellisen luovan kyvykkyyden ja liikeanalysoinnin taidon kehittäminen. Opinnot toteutetaan ryhmäopetuksessa, ne sisältävät käytännön harjoituksia, harjoitustöitä ja demoja.
Oppimateriaalit
Anttila, Eeva. Tanssin aika.
Bartenieff, I. Body movement- Coping with the environment.
Hackney, Peggy. Making Connections: Total body integration through Bartenieff fundamentals.
Moore, C.-Yamamoto, K. Beyond Words- Movement Observation and Analysis.
Humphrey, D. The Art of making dances.
Smith, J. Dance composition.
Preston-Dunlop, Valerie. Looking at Dances.
Pavis, Patrice. Languages of the stage: Essays in the Semiology of the theatre.
Adshead, J. An introduction to Dance Analysis.
Laban, R. Mastery of movement 3rd Ed.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus ryhmässä. Liikeimprovisaatioharjoitteet sekä kompositioharjoitteet erilaisista motiiveista käsin ja eri aistikanaviin keskittyen. Pari- ja pienryhmäharjoitteet, keskustelu, vertaispalaute.
Sisällön jaksotus
Tavoitteena on perehdyttää sirkusopiskelijat erilaisiin tapoihin luoda uutta liikemateriaalia ja varioida ja muokata jo olemassa olevaa sekä osaamaansa sirkuksen/ esittävän taiteen/ omaa liikemateriaalia.
Tavoitteena on tutkia ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja liikkeen luomiseen, koreografian rakentamiseen itselle ja muille sekä opetustuntien luovaan työskentelyyn sekä liikemateriaalin havainnoimiseen ja analysoimiseen.
Tavoitteena on, että opiskelijat kokeilevat liikkeen erilaisia muokkaustapoja myös oman sirkusteknisen päälajinsa sisällä.
Kompositio tarkoittaa liiketutkielmaa
- tutkitaan käytännön harjoitusten kautta omaa kehoa ja sen liikemahdollisuuksia sekä liikkeen eri elementtejä
- muodostetaan liikefraaseja liikeanalyysin käsitteitä tarkastellen
- liikeanalyysin pohjalla Rudolf Labanin liikeanalyyttinen lähestymistapa
Koreografia on
- liikkeellinen esityksellinen taiteellinen kokonaisuus
- koreografiassa on vastattu kysymyksiin mitä, miksi ja miten
- koreografia voi liittyä osaksi isompaa kontekstia tai olla oma erillinen esityksensä
Liikeanalyysi
- tavoitteena tutustua liikeanalyysin keskeisiin käsitteisiin ja kokeilla liikeanalyyttisen lähestymistavan kautta luoda, muokata ja varioida omaa sirkusliikettä/ liikettä
- tavoitteena myös kehittää liikkeen havainnoimiskykyä: oman liikkeen ja toisten liikkeen katsomista ja katsomisen kohdistamista sekä näkemänsä analysointia
- tavoitteena saada rikastutettua omaa sirkusopetusta ilmaisullisempaan ja koreografiseenkin suuntaan
Sisällöt:
KEHO
- kehon eri osat: luut, lihakset, nivelet, aistit
- aistit: näkö, kuulo, kosketus, tasapaino, kinesteettinen, haju, maku
- kehonasento (posture)
- kehon ele (gesture)
- liikkeen initiaatio (initiation)
- liikkeen eteneminen
- keho systeeminä (connectivity)
Kehonasento (posture)
- tarkoittaa asentoa/ tilaa, jossa on koko keho mukana. Voi olla myös liike, jolloin liike tapahtuu koko kehossa yhtaikaisesti
- jokaisella yksilöllä on oma tyypillinen kehonasentonsa, joka on suhteellisen muuttumaton (kutsutaan nk. body attitudeksi)
- posturaalinen liike heijastelee yleensä voimakasta tunnelatausta
Kehon ele (gesture)
- tarkoittaa liikettä kehonosassa, joka ei kannattele kehon painoa
- eri kehonosissa voi tapahtua useita erilaisia eleitä samanaikaisesti
- ele heijastelee yleensä hillittyä tunnetilaa (hillitympää kuin posture)
Liikkeen initiaatio
- mistä kehonosasta liike lähtee
- liike voi alkaa:
- kaukaa kehon keskustasta (distal initiation), läheltä keskustaa (central initiation)
- keskusta sijaitsee hieman navan alapuolella
- liike voi alkaa:
- kehon alaosista, navan alapuolelta tai yläkehosta vyötärön yläpuolelta
Liikkeen eteneminen kehossa:
- yhtaikainen: kaikki kehonosat liikkuvat yhtaikaisesti
- aaltomainen: vierekkäiset kehonosat peräkkäin etenevästi
- rinnakkainen: epäorgaaninen ”hyppäävä” liikkeen eteneminen paikasta toiseen, kuin sähköshokkeja saaden: liike hyppää kehonosasta kehonosaan joka ei ole lähellä
- keskustasta ulospäin
- ulkoa keskustaan päin
- alakehosta yläkehoon
- yläkehosta alakehoon
- oikealta vasemmalle tai päinvastoin
- diagonaalisesti
- variaatiot edellä mainituista
Liikkeen muoto
- perusmuodot
- muodon muuntumistavat: suunnattu, muovaava, pysähtymätön
Liikkeen muodon perusmuodot:
- yksiulotteinen liike (tai asento): suora, ojentunut, kapea
- kaksiulotteinen liike (tai asento): seinämäinen, kulmikas, litteä, leveä
- kolmiulotteinen liike (tai asento): pyöreä, kaareva, kiertynyt
Liikkeen muodonmuuntumistavat:
- suunnattu (directional): itsestä ympäristöön suuntautuvaa, tavoitteellista päämääräistä muodon muuntumista, voi olla suoraviivaista tai kaarevaa ja voi tuottaa tehtäväorientoitunutta liikettä
- muovaava (carving): korostaa ympäröivää tilaa volyymina, materiaalina ja yhdistää kehon ja ympäröivän tilan tuottaen vahvan suhteen ympäröivään tilaan, ikään kuin ympäröivä tila olisi liikkujan tanssipartneri
- pysähtymätön (shape-flow): tyypillistä on kehonosien keskinäisten suhteiden tai kehon sisäinen jatkuva muutos, ei suhtaudu eikä suuntaudu ympäröivään tilaan, keskittyy sisäiseen aistimukseen ja itsen kokemiseen, keskeistä jatkuva virtaus, sisäinen itselle tehty liike, perusmuoto lähtee jo ihan hengittämisestä ja sen hienovaraisesta pienestä liikkeestä
Kehon muodon muuntuminen tilassa:
- vertikaalinen: ylös-alas, kohoaminen-laskeutuminen
- horisontaalinen: sivuille, avautuminen-sulkeutuminen
- sagittaalinen: eteen-taakse, eteneminen-perääntyminen
Liiketekijät ja –laadut (efforts):
- voima
- tila
- aika
- virtaus
- antautuva ja vastustava asenne liiketekijöihin
- perusliikelaadut ja niiden muunnelmat
Voima
- ääripäät: paljon lihasvoimaa käyttäen nk. voimakas- vähän lihasvoimaa käyttäen nk. kevyt
-
Tila
- tilan eri tasot määrittyvät ihmisen seisomistasosta:
- alataso (matotaso), keskitaso (ihminen seisoo), ylätaso (lintutaso)
- tilan suunnat: eteenp, taaksep. sivullep., diagonaalit, ylös-alas, yhdistelmät,
- kinesfääri (oma tila, johon ulottuu omilla kehonosilla)
- toisen tila
- tila/ ympäristö, jossa liike tapahtuu
- sentraalinen, perifeerinen ja transversaalinen liike
- tilallinen intentio
Aika
- ääripäät: hidas- nopea
- jokaisella yksilöllä oma aikakäsitys ja oma tyypillinen liikerytmi, hidas ja nopea määrittyvät jokaiselle subjektille eri tavoin
Virtaus
- energian ja liikkeen suuntaamista
- ääripäät: vapaa- kahlittu
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arvioinnin kohteena on opiskelijan aktiivinen ja rehellinen läsnäolo opetuksessa, ammattimainen asenne oppiainetta, toisia opiskelijakollegoita ja opettajaa kohtaan, liikkeen tutkiminen ja uusien liiketapojen kokeileminen sekä analysoiminen, pyrkiminen dialogiin itsensä, omaan liikkeeseen ja toisen liikekokeiluihin.