Gerontologinen asiantuntijuus (ylempi AMK), K26 (verkko): YGEROK26V

Koulutuksen kuvaus

Gerontologinen asiantuntijuus –koulutus on yksi Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Leadership- polun koulutuksista. Leadership –polun koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kasvaa asiantuntijaksi, kehittäjäksi tai esihenkilöksi omalla alalla. Turun AMK:n Master School kokoaa yhteen tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan YAMK-opiskelijat. Master Schoolissa verkostoidut niin oman kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.

Koulutuksen tavoite:

Gerontologinen asiantuntijuus -koulutuksen suorittanut osaa arvioida ikäihmisten palvelutarpeita huomioiden heidän läheistensä näkökulman. Hän osaa soveltaa gerontologian monitieteistä tietoperustaa työssään. Koulutuksen suorittanut osaa vaikuttaa vanhuspalveluiden uudistamiseen, tuntee keskeiset ikäihmisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä niiden toimintaa säätelevät lait.

Opintojen rakenne ja sisältö:

Koulutuksen kokonaisuus on 90 op.
Opintojen rakenne muodostuu seuraavasti:
• Ydinosaaminen 40 op
• Laajentava osaaminen 20 op
• Opinnäytetyö 30 op

Opinnot koostuvat 5 opintopisteen opintojaksoista (5 op vastaa laskennallisesti 135 tuntia työtä).

Tutkinto muodostuu ydinosaamisesta, laajentavasta osaamisesta ja opinnäytteestä. Ydinosaaminen koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä Gerontologisen asiantuntijuuden opinnoista. Laajentava osaaminen sisältää vapaasti valittavat opinnot. Syventävät opinnot tukevat vaativan asiantuntijaosaamisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat tulevaisuuden toimintaympäristöt, tiedolla johtaminen ja laatutyöskentely ikääntyneiden palveluissa, asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän ja vanhustyön kehittäminen sekä eettisyys vanhustyössä.

Opinnäytetyö:

Opinnäytetyö on 30 op:n laajuinen kokonaisuus, jossa ratkaistaan työelämään liittyvä ajankohtainen asia tai ongelma. Opinnäytetyön aihe voi liittyä esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutetaan työelämän tai Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) toimeksiantona. Aiheen voit hankkia myös erilaisista ammatillisista verkostoista, kolmannelta sektorilta, hyvinvointialueilta tai kansallisista tutkimuslaitoksista. Opinnäytetyö tehdään yksilö- tai parityönä. Opinnäytetyön toteuttaminen edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja asiantuntijatyöhön. Työskentely toteutuu kolmikantamallin mukaisesti opiskelijan, opettajatuutorin ja työelämentorin/yhteyshenkilön yhteistyössä koko koulutuksen ajan. Ohjaus toteutuu pääsääntöisesti ryhmäohjauksena opinnäytetyön ohjaajan/opettajatuutorin kanssa sovittavilla tavoilla.

Opintojen toteutus:

Opinnot toteutuvat verkko-opiskeluna ja itsenäisenä työskentelynä. Opetus muodostuu ohjauksesta, opintojaksoihin orientoivista asiantuntijaluennoista ja seminaarityöskentelystä.

Lisätietoa opetuskielistä:

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomen kielellä. Opintoja toteutetaan kuitenkin osin myös englannin kielellä ja englanninkielistä oppimateriaalia käyttäen.

Kansainvälistyminen:

Kansainvälistyminen lähtee opiskelijan omista tarpeista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla sellaisissa korkeakouluissa, joiden kanssa ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus. Muita kansainvälisyyden muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansainvälisten verkostojen intensiiviviikoille, kansainvälisiin konferensseihin ja projekteihin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa:

Opintojen aikana voi hakeutua muiden korkeakoulujen opintojaksoille ja sisällyttää näitä suorituksia tutkintoon. Opiskelija voi hyödyntää Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistä CampusOnline verkko-opintotarjontaa, joka löytyy Pepin ristiinopiskelutarjonnasta.

Uramahdollisuudet ja tehtävänimikkeitä:

Tutkinnon suorittanut voi toimia erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntija-, kehittämis- ja johtamis- sekä opetustehtävissä. Tehtävänimikkeitä: vanhustyön asiantuntija, vastaava hoitaja, apulaisosastonhoitaja, osastonhoitaja, hoitotyön johtaja

Pätevyys:

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Laaja-alainen kehittämis- ja substanssiosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Koulutus noudattaa European Qualification Frameworkin (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) osaamiskuvauksia. EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintojen joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7.

Jatko-opintomahdollisuudet:

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa muodollisesti samat jatko-opintomahdollisuudet kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. ”Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon” (Yliopistolaki 24.7.2009/558, §37). Tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua ammatilliseen opettajankoulutukseen.

Tutkimukselliset painopisteet:

Soveltavan TKI-toiminnan painopiste on opiskelijoiden työtehtäviin ja työnantajaorganisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja projektitöissä sekä kehittämishankkeena tehtävässä opinnäytetyössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ammattikorkeakoulun omissa TKI-hankkeissa. Tutustu tutkimusryhmiin ja hankkeisiin Turun ammattikorkeakoulun nettisivulta > Tutkimus ja kehitys > Tutkimusryhmät

Osaamistavoitteet

Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
· toimia itsenäisesti vaativissa johtamis-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä vanhustyön eri toimintaympäristöissä
· arvioida vanhenemiseen vaikuttavia yksilötason tekijöitä, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä mekanismeja sekä soveltaa tietoa asiantuntijatyössään
· uudistaa ja kehittää vanhuspalveluita ihmislähtöisesti ja näyttöön perustuen eri vanhustyön toiminta-alueilla.

Pedagogiset toimintatavat

Innovaatiopedagogiikka eli konstruktivistinen ja ongelmalähtöinen oppiminen on keskiössä kaikissa johtamiskoulutuksissa. Opiskelijat opiskelevat työnsä ohessa ja haluavat laajentaa ja syventää teoriaosaamistaan sekä saada malleja soveltaa teoriaa omassa työssään.

Opiskelu on käytännönläheistä verkko-opiskelua, johon kuuluu kontaktiopetusta, ohjausta, itsenäistä työskentelyä, ryhmä- ja projektitöitä sekä kehittämistehtäviä. Perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. Etäyhteyksin tapahtuvaa kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa ja opiskelijoiden tulee varata aikaa itseopiskelun lisäksi myös opiskelijoiden keskinäiseen ryhmätyöskentelyyn. Opintojen kokonaisuus vastaa työmäärältään päätoimista opiskelua (20 op lukukaudessa vastaa laskennallisesti 540 tuntia työtä).

Opiskelija suunnittelee opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Suunnitelman mukaisesti opiskelija valitsee vapaasti valittaviin opintoja, jotka liittyvät mm. opinnäytetyön toteuttamiseen ja omiin urasuunnitelmiin. Koulutuksessa tärkeänä osana on opinnäytetyö, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö ja uuden tietämyksen tuottaminen ja soveltaminen.

Arviointi

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Se kohdistuu sekä opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin että oppimistuloksiin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasotavoitteet perustuvat ammattikorkeakoululainsäädäntöön ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoon EQF 7. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Suoritusvaatimukset vaihtelevat tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan mukaan. Arviointi voi kohdistua joko tuotokseen (esim. raportti tai seminaariesitys) tai prosessiin (aktiivisuus ja toiminta opintojakson aikana) tai molempiin. Arvioinnin kohteena on myös opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Opettajan arvioinnin lisäksi arviointimenetelminä käytetään vertais- ja itsearviointia sekä saadaan palautetta toimeksiantajilta. Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytysti suoritetuista opinnoista käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) tai toteutussuunnitelmassa asianomaisella maininnalla varustettujen opintojaksojen osalta arvosanalla hyväksytty tai suoritettu.