Kliininen kemia 1 (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

• Tavallisimmat kliinisen kemian perustutkimukset, niiden merkitys potilaan hoidossa ja tutkimuksiin liittyvät preanalyyttiset, analyyttiset ja postanalyyttiset tekijät.
• Kliinisen kemian laboratoriossa käytettävät analyysimenetelmät: fotometriset menetelmät, potentiometria, entsymaattiset menetelmät ja elektroforeesi.
• Analysaattoreiden käytön periaatteet ja keskeiset käsitteet

Opintojaksolla opiskelija oppii etsimään, käyttämään ja arvioimaan kliiniseen kemiaan liittyvää lähdemateriaalia. Opintojaksoon kuuluvat laboraatiot 4 op sisältyvät opintojaksoon Basics of Clinical Laboratory Work 3.

Tavoitteet

Opiskelija osaa keskeisimmät kliinisen kemian analyysimenetelmien periaatteet ja niiden taustalla olevan teorian. Opiskelija osaa analysaattorityöskentelyn perusperiaatteet ja analyysitulosten luotettavuuden arvioinnin osatekijät. Opiskelija tietää tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten fysiologisen taustan, kliinisen merkityksen sekä tutkimusindikaatiot ja hän osaa käyttää tietojaan kliinisen kemian määritysten laadunhallinnassa.

Sisältö

- Keskeiset kliinisen kemian pitoisuusmittauksissa, analyysilaitteiden käytössä ja analyysien laadunhallinnassa esiin nousevat käsitteet

- Tavallisimmat proteiini-, hiilihydraatti- ja lipidiaineenvaihdunnan tutkimukset, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan liittyvät tutkimukset

- Tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten analyysimenetelmien perusperiaatteet

- Kliinisen kemian analysaattoreiden rakenne, toiminta, käyttö ja huolto

- Analysoitavien näytteiden käsittely ja säilytys sekä analyyseissä käytettävien kemikaalien ja reagenssien valmistus ja käsittely ja säilytys

Oppimateriaalit

• Luentomateriaalit ja muu verkkomateriaali opintojakson työtilassa
• Niemelä Onni ja Pulkki Kari (toim.) 2010. Laboratoriolääketiede, Kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus OY
• Internet -sivustot: Käypä hoito, TYKSLAB, HUSLAB, jne., Labquality
• Penttilä Ilkka (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY.
• Alan lehdet: Moodi, KliinLab, Clinical Chemistry
• Kl. biokemian ja immunokemian laitevalmistajien analyysimenetelmien insertit eli tuoteselosteet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson luentopohjainen teoriaopetus toteutuu pääosin tuntitallenteina ja itsenäisin oppimistehtävin. Opintojakso sisältää noin neljä vuorovaikutteista lähitapaamista kampuksella ja kaksi lähitenttiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjalliset kokeet viikoilla 43 (välikoe) ja 48 (loppukoe).

Kumpaankin kirjalliseen kokeeseen järjestetään kaksi uusintakoetilaisuutta. Välikokeen uusintakoepäivät ovat 7.11. klo 13-16 Demotila ICT_C1032 ja 12.12. klo 13-16 Demotila ICT_C1032. Loppukokeen ensimmäinen uusintakoepäivä on 12.12. klo 13-16 Demotila ICT_C1032. Loppukokeen toinen uusintakoepäivä sovitaan tarvittaessa lähempänä ajankohtaa. Uusintakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua. Koekysymykset toimitetaan kaikille, joilla on tentti suorittamatta. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta tai osallistu uusintaan kahden uusintakoetilaisuuden aikana, katsotaan uusintakerrat käytetyiksi ja opiskelija osallistuu uudelleen opintojaksolle seuraavan ryhmän mukana.

Yksittäisen kokeen arvosanaa ei ole mahdollista korottaa. Mikäli opiskelija haluaa korottaa opintojakson kokonaisarvosanaa, tulee molemmat hyväksytyt kokeet uusia samalla kertaa. Korotus tulee tehdä loppukokeen ensimmäisenä uusintakoepäivänä 12.12. ja siitä tulee sopia erikseen ohjaavan opettajan kanssa.

Kansainvälisyys

Pedagogiset toimintatavat pohjautuvat innovaatiopedagogiikan kulmakiviin. Opetuksella tuetaan opiskelijan aktiivista osallisuutta tiedonrakentajana ja ongelmanratkaisijana. Lähiopetuksessa opetuskeskustelua käydään erikokoisissa ryhmissä. Opettajan tehtävänä on valmentaa opiskelijoita työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisessa. Verkkopedagogiikkaa toteutetaan itsenäisillä ja tiimeissä toteuttavilla verkkotehtävillä, joissa opiskelija kehittää tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitojaan. Opintojaksolla hyödynnetään englanninkielisiä oppi- ja oheismateriaaleja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä opintojaksolla on yhteensä 135 h ja se jakautuu seuraavasti:
• Kontaktitunnit (tuntitallenteina ja lähitapaamisina) 40 h
• Kirjalliset kokeet 2 x 2 h
• Kontaktiopetukseen liittyvä itsenäinen opiskelu (esim. kotitehtävät, luentomateriaaliin perehtyminen, muistiinpanojen täydentäminen ja kertaaminen) ja kirjallisiin kokeisiin valmistautuminen 30 h
• Itsenäinen verkkotyöskentely 61 h (osa varattu lukujärjestyksistä)

Esitietovaatimukset

Opintojaksolla kerrataan lyhyesti spektrofotometrian teoriaa, joka kuuluu ensimmäisen kokeen sisältöalueeseen. Opiskelijalla on hyvä olla entuudestaan perusymmärrystä spektrofotometriasta.

Lisätiedot

Opiskelija täydentää luentomateriaalia tuntitallenteiden katsomisen ohessa.

Oppikirjan Laboratoriolääketiede, Kliininen kemia ja hematologia voi halutessaan hankkia itselleen tai lainata kirjastosta. Oppikirja ei ole välttämätön.
Opintojakson edeltävyysehtoina on hyväksytty suoritus seuraavista opinnoista:
• Työskentely kliinisessä laboratoriossa teoria + laboraatiot (1. ja 2. lukukausi)
• Matematiikka ja kemia (2. lukukausi)

Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan viimeistään ensimmäisellä kontaktitunnilla, mikäli joku edeltävyysehtoihin kuuluvista opintojaksoista on suorittamatta tai kesken.