Rakennetun ympäristön esteettömyys ja apuvälineet asiakkaan aktiivisuuden tukena (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu kahtena osa-alueena: 1.Esteettömyys, 2. Apuvälineet. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta em. osien sisällöt liittyvät elinympäristössä ja työssä selviytymistä tukevan fysioterapian kokonaisuuteen. Opiskelu koostuu itsenäisestä yksilöllisestä työskentelystä, kontaktitunneista ja 6vi aikana tapahtuvasta harjoittelusta Kunnonkotiympäristössä, noin 20h/ viikko. Pääasiallisesti ma-to klo 8-16, muutokset mahdollisia. Kunnonkotiympäristössä eri teema-alueita pääsee soveltamaan käytäntöön.

Oppiminen edellyttää opiskelijalta perehtymistä ja aktiivista osallistumista jokaiseen aihealueeseen ja sisällön tuottamista. Harjoittelu Kunnonkodissa tapahtuu kolmena ryhmänä. Harjoittelu koostuu asiakasvastaanotoista, projekteista ja tehtävistä.

Osa 1: Esteettömyys, 2,5op,
Tehtävät itslearningissä, lisäksi projekteja ja tehtäviä Kunnonkotiharjoittelun aikana erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Teorian soveltaminen käytäntöön harjoittelun aikana tapahtuu asiakasvastaanotoissa sekä harjoitteluun liittyvissä projekteissa ja tehtävissä. Rakennetun ympäristön esteettömyyden kartoittaminen ESKEH menetelmällä ja raportointi tapahtuu pareittain/ pienryhmissä harjoittelun aikana.


Osa 2: Apuvälineet 2,5 op.
Tehtävät itslearningissä, lisäksi projekteja ja tehtäviä Kunnonkotiharjoittelun aikana erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Teorian soveltaminen käytäntöön harjoittelun aikana.

AJOITUS
vi : 2
Orientaatio opintojaksoon 1h
Esteettömyys, teoria 2h
Apuvälineet, teoria 2h

Harjoittelu:
Ryhmä1 vko 3-8 Käytännön harjoittelu Kunnonkotiympäristössä
Ryhmä2 vko 9-14 Käytännön harjoittelu Kunnonkotiympäristössä
Ryhmä3 vko 15-20 Käytännön harjoittelu Kunnonkotiympäristössä

vi:20
Seminaari

Tavoitteet

Opiskelija osaa
• selittää saavutettavuuden ja esteettömyyden käsitteet,
• selittää saavutettavuuden ja esteettömyyden taustalla vaikuttavat arvot ja lainsäädännön,
• arvioida, suunnitella ja muuttaa ympäristötekijöitä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukevaksi,
• hyödyntää digitaalisuutta ja teknologiaa esteettömyyden ja palveluiden saavutettavuuden mahdollistamisessa,
• toimia yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä sekä monialaisen työryhmän jäsenten kanssa kodin- ja ympäristötekijöiden muutoksissa,
• arvioida apuvälinetarvetta osana asiakaslähtöistä toimintakyvyn arviointia,
• valita asiakkaan toimintakykyä ja sen osa-alueita edistävät apuvälineet yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden asiakkaan elämään osallistuvien sekä sosiaali-, terveys- ja rakennustoimen henkilöiden kanssa,
• ohjata apuvälineen käyttö asiakkaalle ja läheisille asiakkaan voimavarat ja toimintaympäristö huomioiden,
• toimia apuvälineprosessin edellyttämällä tavalla itsenäisesti ja yhteistyössä apuvälinepalveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Sisältö

Arjessa ja elinympäristössä selviytyminen: rakennetun ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus, esteettömyyden arviointimenetelmiä (esim. ESKEH), suositukset ympäristön esteettömyyden edistämiseksi, teknologian hyödyntäminen esteettömyyden arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintakykyä tukeva apuvälinepalvelu ja -teknologia: apuvälineet (mm. liikkumisen apuvälineet, tuet, päivittäistoimintojen apuvälineet), apuvälinepalveluprosessi, apuvälinepalveluja tuottavat tahot, apuvälineluokitus.

Harjoittelua erilaisissa projekteissa ja oppimisympäristöissä. Projektisisällöt muodostuvat asiakas- ja yhteistyökumppaneiden toimeksiantojen mukaan vaihtelevasti. Sisällöllisesti ne liittyvät mm. työergonomiaan, potilassiirtoergonomiaan, esteettömyyden arviointiin, arkea tukeviin apuvälineisiin ja teknologia apuvälineisiin. 

Oppimateriaalit

Esteettömyys:
https://invalidiliitto.fi
? esteettömyys
https://drive.google.com/file/d/1R176cFRNWFA-hM_DVaNAiTcnkxtBad0F/view
https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyyskeskus-eske/eskeh-kartoitusmenetelma
https://www.rakennustieto.fi/palvelut
Esteetön rakennus ja ympäristö – suunnitteluopas:
file:///C:/Users/kkarlsso/Downloads/Esteet%C3%B6n%20rakennus%20ja%20ymp%C3%A4rist%C3%B6.pdf
https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/asunnon-muutostyot

Apuvälineet:
https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo
https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet
Apuvälinepalvelunimikkeistö:
file:///C:/Users/kkarlsso/Downloads/1910-apuvalinepalvelunimikkeisto-2018.pdf
http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/osastot-ja-poliklinikat/Sivut/alueellinen-apuvalinekeskus.aspx
https://www.turku.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/kuntoutus-ja-terapiat/apuvalinepalvelut

Ergonomia:
Tamminen-Peter L. ja Wicström G. 2014. Potilassiirrot - Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos. Hki: Otava.
Tamminen-Peter L, Moilanen A ja Fagerström V. 2015. Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy.
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/potilaan-hoitaminen/potilassiirrot/potilaan-siirtymisen-ergonominen-avustaminen/

Lisäksi luentomateriaalit lähitunneilta ja itse haettuna näyttöön perustuvia artikkeleita

Opetusmenetelmät

Tiimityöskentely Kunnonkotiympäristössä toimittaessa:
Tiimioppiminen on yksi innovaatiopedagogiikan ilmenemismuodoista. Opettajan rooli yhä enemmän ohjauksellinen, opastamista oppimistilanteiden ääreen – keskiössä on se, mitä opiskelija tekee ja millaisia oppimistekoja syntyy. Oppimisen omistajuus on opiskelijalla itsellään.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kokonaisuus on 5 op = 135 tuntia opiskelijan työtä.

Opiskelijan työ koostuu teoriaopinnoista, itslearningissä olevista tehtävistä ja Kunnonkotiympäristössä asiakasvastaanotoista ja projekteista.

Esitietovaatimukset

Opiskelija osaa selittää asiakkaan toimintakyvyn muutokset kun muutokset johtuvat tuki- ja liikuntaelimistön, hengitys- ja verenkiertoelimistön ja/tai keskus- ja ääreishermoston toiminnan muutoksista/ rajoitteista.