Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa
• analysoida vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan alansa ammattilaisena sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• soveltaa luovia omaelämäkerrallisia, taidelähtöisiä menetelmiä oman kehittyvän osaajaidentiteettinsä ja ammatillisen osaamisen reflektointiin
• vertailla erilaisia ammattilaisuuden muotoja muuttuvassa kulttuurityöelämässä ja arvioida niiden soveltuvuutta omaan ammatilliseen identiteettiin
• luoda ja ylläpitää oman ammatillisuuden kehittämistä tukevia kumppanuuksia ja verkostoja.

Sisältö

• Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
• Ammatti-identiteetin muotoutuminen
• Erilaiset osaajaidentiteetit ja ammatilliset polut
• Muuttuvan kulttuurityöelämän osaajan ja erityisasiantuntijan ammatti-identiteetin erityispiirteet
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys omassa ammatissa, suhteessa omaan taustakoulutukseen ja omaan toimintakenttään ja perustehtäviin siinä

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on sijoitettu itslearning-verkko-oppimisympäristöön.

DICO Toolkit for Digital Career Stories 2023. Saatavillahttps://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/issue/view/148/showToc

Juppi, P. & Tanskanen, I. 2019. Ammatillinen elämäkerta ja digitaalinen tarinankerronta pedagogisina välineinä. Saatavilla https://talk.turkuamk.fi/taide/ammatillinen-elamakerta-ja-digitaalinen-tarinankerronta-pedagogisina-valineina/

Meijers, Frans & Lengelle, Reinekke 2012. Narratives at work: The developement of career identity. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/241710063_Narratives_at_work_The_development_of_career_identity

Rapo, Ari 2020. The Photodiary Method. Onnistumisen elämyksiä valokuvapäiväkirjan avulla. Saatavilla https://peda.net/yritykset/photodiary

Taide töissä - Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taitelijan rooliin yhteisöissä 2019. Saatavilla https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf

Tanskanen, I. 2023. Ammatillinen elämäkertaprosessi, digitaaliset uratarinat ja taidelähtöiset menetelmät itsereflektion ja identiteettityön välineinä. Ks. talk.turkuamk.fi > Taide

What is career story and why you need it? Saatavilla https://workbloom.com/job-search/what-is-career-story

Opetusmenetelmät

Itse-reflektiota siältävä ammatti-identiteettityö digitarinan, päiväkirjaamisen ja kontaktiopetusjaksoiihin kytkeytyvien ennakko-, jälki- ja kontaktijaksoilla toteutettavien tehtävien muodossa sekä tuutorointi. Työskentelyssä yhdistetään itsenäisesti tehtävää henkilökohtaista työskentelyä pienryhmä- ja koko ryhmän kanssa tapahtuvaan työskentelyyn sekä sovelletaan taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakso arvioidaan hyväksytysti suoritettujen tehtävien perusteella, joten erillisiä tenttitilaisuuksia ei järjestetä.

Kansainvälisyys

Ammatillinen elämäkertaprosessi sisältää sekä yksin että ryhmässä tehtäviä työvaiheita: päiväkirjaaminen ja oman prosessin dokumentointi ovat yksilöllisiä työvaiheita, ja kontaktiopetuksen yhteydessä työskentely laajenee toiminnan, kokemusten, ajatusten ja tuntemusten jakamiseksi ryhmässä. Työskentelyssä sovelletaan taide- ja medialähtöisiä menetelmiä.

Prosessin ohjaukseen osallistuu usea yamk-kouluttaja, ja sen osatehtävissä suunnataan opiskelijan huomiota työelämälähtöisiin ammatillisiin kompetensseihin: yhtäältä kulttuuri- ja taidealan erityisiin kompetensseihin ja toisaalta yleisiin ammatillisiin kompetensseihin eli oppimaan oppimiseen, työelämässä toimiseen, eettisyyteen, kestävään kehityksen, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen sekä ennekoivaan kehittämiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Monimuoto-opiskelu, johon sisältyy työskentelyä kontaktiopetusjaksolla, ennakko-, jälki- ja muita itsenäisiä tehtäviä sekä tuutorointia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Digitarina omasta tiestä kulttuurialan YAMK -opintoihin, itsenäiset tehtävät ml. ennakko- ja jälkitehtävän (24 h)
Kontaktiopetus 24 h
Päiväkirjaaminen 40 h
Kontaktijaksoihin liittyvät ennakko- ja jälkitehtävät 47 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien suorittamista hyväksyttävällä tavalla. Osatehtävät koostuvat kontaktiopetusjaksoa edeltävistä ennakkotehtävistä sekä kontaktiopetusjakson aikaina tapahtuvasta työskentelystä. Lisäksi opintojakso sisältää jälkitehtävän, itse-reflektiivisen raportin.

Sisällön jaksotus

Ammatillinen elämäkertaprosessi nivoo yhteen koulutuksen sisältöjä ja opiskelijan omaa näkemystä niistä sekä omasta ammatti-identiteetistään. Oman ammatillisen elämäkertaprosessinsa kuluessa opiskelija muodostaa käsityksen omasta ammatti-identiteetistään, sen osa-alueista, painopisteistä, vahvuuksista ja kehitettävistä alueista sekä sisäistää reflektoivan työotteen jatkuvan kehittymisen mahdollistajana.

Ammatillisen elämäkertaprosessiin liittyvää ohjausta ennako- ja muine tehtävineen on jokaisen kontaktiopetusjakson yhteydessä. Työskentely alkaa ensimmäisen kontaktiopetusjakson intensiivisessä digitarinapajassa. Kontaktipetusjaksoihin kytkeytyvän työskentelyn lisäksi opintojaksoon sisältyy opintojen valmistumisvaiheen tehtävä. Sisältöalueet:

• Ammatti-identiteetin muotoutuminen
• Erilaiset osaajaidentiteetit ja ammatilliset polut
• Muuttuvan kulttuurityöelämän osaajan ja erityisasiantuntijan ammatti-identiteetin erityispiirteet
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys omassa ammatissa, suhteessa omaan taustakoulutukseen, omaan toimintakenttään ja perustehtäviin siinä
•Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät

Ammatillisen elämäkertaprosessin pysäytyspisteet kontaktiopetusjaksojen yhteydessä (2023 - 2024):

vkolla 35 kampuksella: Tieni Taideakatemiaan YAMK-opintoihin – digitaalinen uratarina ja päiväkirjaaminen itsetutkiskelun välineinä.

vkolla 40 videovälitteisesti: Päiväkirjaamisen käytänteet. Toisella kontaktijaksolla jaetaan noin kuukauden kestäneen ohjeistetun päiväkirjaamisen perusteella hyviksi havaittuja käytänteitä.

vkolla 45 videovälitteisesti: Kriittinen oman ammatillisuuden alueiden arviointi. Kulttuuri- ja taidealan sekä työelämän diskurssien ja arkkityyppien tunnistaminen. Opiskelijat pohtivat tausta-aineiston valossa omaa ammatillisuuttaan, sen osa-alueita ja kehittymisen tarpeita. Tarkastelussa hyödynnetään arkkityyppejä.

vkolla 49 kampuksella: Oman ammatillisuuden tutkiminen. Kriittisiä näkökulmia tarinankerrontaan. Kontaktijaksolla tarkastellaan tausta-aineistoon tutustumisen perusteella tarinallisuuteen liittyviä riskejä.

vkolla 2 kampuksella: Opiskelijat ovat suorittaneet Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojakson, johon liittyen kontaktiopetuksessa tarkastellaan henkilökohtaiseen ammatilliseen tulevaisuuteen liittyviä odotuksia.

vkolla 6 videovälitteisesti: Tehtävänä on ollut opinnäytetyön suunnitelman viimeistely saadun palautteen ja tarvittavan uuden tiedon tukemana. Päiväkirjassa on tutkittu kirjoittaen tutkimus- ja kehittämistyötä henkilökohtaisena kokemuksena, ja kontaktijaksolla jaetaan ja tarkastellaan näitä kokemuksia pienryhmissä ja koko vuosikurssin kesken.

vkolla 10 videovälitteisesti: Kontaktijaksolla tarkastellaan artistic statement- ja muita taiteilijatekstejä ammatillisen ja uraidentiteetin rakentamisen ja heijastamisen keinoina.

vkolla 15 videovälitteisesti: Kontaktiopetuksessa tarkastellaan työelämän diskursseja, rooleja ja identiteettejä, joihin on perehdytty ennakkotehtävässä ohjeistetun materiaalin avulla.

vkolla 19 kampuksella: Ennakkotehtävässä opiskelija pohtii päiväkirjassaan oman ammatillisuutensa ei puolia ja rooleja sekä ansaintalogiikkaa. Havainnoista keskustellaan opiskelijatiimeissä, ja huomiot jaetaan koko vuosikurssin kesken kokoavassa esittelyssä.

vkolla 23 kampuksella: Teemana on tulevaisuus taide- ja kulttuurialan ammattilaisena; kontaktijaksolla rakennetaan omakuva itsestä alan ammattilaisena viiden vuoden kuluttua eli tulevaisuusportfolio. Lisäksi kontaktijaksolla pohjustetaan jälkireflektiotehtävä, joka sisältää opintoihin sisältyvän päiväkirjan ja muiden opiskeluun liittyvien aineistojen tarkastelun siitä näkökulmasta, miten ja millaisten vaiheiden kautta oma henkilökohtainen oppimisprosessi on edennyt ja millaisia muutoksia se on tuottanut. Jälkitehtävä on esseemuotoinen, ja sen lukijana toimii opiskelijan opintoja ohjaava opettajatuutori.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Saatavilla verkko-oppimisympäristössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ammatillisen elämäkertaprosessin työskentely on luonteeltaan refleksiivistä; siinä pohditaan ja arvioidaan omaa ammatillista osaamista ja ammatti-identiteettiä. Näitä kriittisiä pohdintoja jaetaan ammatillisen elämäkertaprosessin reflektiopisteissä opetusjaksoilla, jolloin käydään vertaiskeskustelua. Arviointi kohdistuu työskentelyyn eri osatehtävineen.

Työskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla. Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa

• analysoida vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan alansa ammattilaisena sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• soveltaa luovia omaelämäkerrallisia, taidelähtöisiä menetelmiä oman kehittyvän osaajaidentiteettinsä ja ammatillisen osaamisen reflektointiin
• vertailla erilaisia ammattilaisuuden muotoja muuttuvassa kulttuurityöelämässä ja arvioida niiden soveltuvuutta omaan ammatilliseen identiteettiin
• luoda ja ylläpitää oman ammatillisuuden kehittämistä tukevia kumppanuuksia ja verkostoja.

Hylätty (0)

Opintosuoritus on hylätty, mikäli jokin tai joitakin osatehtäviä on suorittamattta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittava menetelmäosaaminen sisältyy jo Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolle sekä kehittyy edelleen Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto sekä verkko-oppimisympäristössä oleva aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimuksellinen kehittämishanke, ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu, toteuttaminen, dokumentointi ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä prosessin eri vaiheissa
• Ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kypsyysnäytteen kirjoittaminen valmista kehittämishanketta tarkastellen

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti,ohjaajansa sek muun ohjauksen tuella. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös yhdessä työparin kanssa. Taide uusissa konteksteissa -opintojaksojen sisältöjä sekä lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan opinnäytetyössä. Tarvittaessa ja eriksen sovittavalla tavalla on mahdollista saada varsinaisen ohjaajien lisäksi muiden Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy vertaispalautteen antamista ja saamista. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:
• Kehittämishankesuunnitelman valmisteltu ja esittely
• Tutkimus- ja kehittämissuunnitelman (projektisuunnitelman) viimeistely palautteiden perusteella (kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työstetyn ensimmäisen version pohjalta)
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta, työskentelyn dokumentointi ja näistä raportointi tutkielman, artikkelin tai portfolion muodossa
• Ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kehittämishankkeen tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua (seminaarissa)
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön ja/tai verkostoihin liittyvä kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Kehittämishanke rakentuu kehittämistavoitteiden mukaisesta kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä kehittämistyön tulosten julkistamisesta ja tiedottamisesta.

Kehittämishanke käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan. Ensimmäisellä lukukaudella (syksy 2022) kehittämishankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla ja siihen sisältyvällä Tiedonhankinnan kurssilla. Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi-opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään hankkeen toiminnot, niitten ja tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5 soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.

Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt sekä raportointi opinnäytetyötekstissä) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta. Opinnäytetyön arvioinnista opiskelija saa kirjallisen lausunnon.

Hylätty (0)

Opinnäytetyö ei täytä alla esitettäviä tyydyttävän opinnäytetyön arviointikriteerejä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on hyödynnetty tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän kannalta keskeisimpiä oman alan lähteitä ja käsitteitä, relevantteja ja luotettavia tiedonlähteitä, jotka tuodaan esiin pääasiassa asianmukaisesti vaikkakin osin puutteellisesti. Työn tietoperusta on vaikuttanut vain kaikkein olennaisimmilta osin niihin valintoihin, joita toteutuksessa on tehty.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on esitetty, se on lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen ja kytkeytyy työn tietoperustaan. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on perusteltu opinnäytetyön tekijän osaamisen ja/tai työn kehittämisen näkökulmasta. Työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia sekä sopivat tehtävään ja tavoitteisiin, vaikka niissä esiintyykin puutteita.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Määritellyillä tavoitteilla on kytkös tekijänsä/tekijöidensä osaamiseen, ja tavoitteet tukevat kehittymistä, vaikka tässä onkin puutteita. Työskentely on sisältänyt arviointia, ja se näkyy myös opinnäytetyöraportissa, vaikka jääkin niukaksi.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu vuorovaikutustilanteissa dialogisesti, on kuunneltu, esitetty eteenpäin vieviä kysymyksiä ja perusteltu omia näkemyksiä, vaikka tässä onkin ollut puutteita. Opinnäytetyössä on hankittu ja hyödynnetty asiantuntija-apua kehittämisprosessin kannalta vain kaikkein olennaisimmissa vaiheissa, ja asiaan olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Opinnäytetyöhön eri vaiheissa tapahtuva viestintä puhuen ja kirjoittaen on suunniteltu, sekä kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu ohjeistetuilla tavoilla, vaikka viestintä onkin ollut osin puutteellista. Viestintä kirjoittaen ja puhuen on ollut pääasiassa ymmärrettävää, asiallista ja selkeää.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty Turun AMK:n ohjeiden mukaista / oman alan kansainvälistä merkintätapaa pääpiirteissään noudattaen sekä opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla mutta osin puutteellisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu, vaikka siinä onkin ollut vajavaisuutta. Opinnäytetyössä on noudatettu oman alan ammattieettisiä ohjeita ja hyvää tieteellistä käytäntöä mutta vain kaikkein olennaisimmilta osin. Opinnäytetyössä on otettu huomioon eri toimijoiden näkökulmat ainakin joiltakin osin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on sovellettu tutkimustehtävään ja aiheeseen liittyvää alan ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä lähdeaineistoa systemaattisesti, perustellen ja kriittisesti. Tehdyt ratkaisut ja menetelmälliset valinnat pohjautuvat tietoperustaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä perustuu toimeksiantajan, (työ)yhteisön tai kohderyhmän tarpeeseen. Aihe, tutkimus- ja kehittämistehtävä on rajattu, muotoiltu ja perusteltu toteuttamiskelpoisesti ja ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä on sovellettu alan tuoreita työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmiä, jotka kytketään tavoitteisiin. Menetelmälliset valinnat on perusteltu. Suunnitelma on laadittu toimeksiantajan ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveensa, tarpeensa ja panoksensa. Työskentely on edennyt vastuullisesti, systemaattisesti ja hallitusti; siinä on tehty perusteltuja ratkaisuja, joissa on otettu huomioon prosessin aikana ilmenneet tarpeet ja hankittu palaute.
Opinnäytetyössä esitetään ideoita, ratkaisumalleja ja/tai tuote, jotka vastaavat määriteltyyn tehtävän- ja tavoitteenmäärittelyyn. Tulokset ja/tai tuote on esitetty täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti sekä hyödyntämismahdollisuudet esiin tuoden. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu monipuolisesti tietoperusta huomioon ottaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Tekijä/tekijät on/ovat asettanut/asettaneet ammatillisen kehittymisen tavoitteet ja osoittanut/osoittaneet, miten opinnäytetyö palvelee niiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, toimintaa ja asiantuntijuutta on reflektoitu, ja havaintoja sekä oivalluksia on hyödynnetty oman toiminnan suuntaamisessa.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu dialogisesti tarpeellisista yhteistyökumppaneista muodostetun yhteistyöverkoston kanssa. Opinnäytetyön (viestintä)suunnitelmaa on muutettu tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla, ja on tartuttu prosessin edetessä esiin nousseisiin viestinnällisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä on otettu huomioon ohjeisto sekä kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Opinnäytetyössä sovellettu tieto- ja viestintäteknologiaa mielekkäillä tavoilla kehittämistyöstä viestittäessä.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on arvioitu kriittisesti, sovellettu ja kehitetty kehittämistehtävään sekä aiheeseen liittyvää oman alan kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä tutkimustietoa. Opinnäytetyössä yhdistellään ja hyödynnetään tutkimustietoa sekä ammattialan osaamista tavalla, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto ovat omassa toimintaympäristössään uutta luovia. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto on liitetty tietoperustaan, esitetty selkeästi, jäsentyneesti ja monipuolisesti perustellen. Menetelmälliset ratkaisut ovat uutta luovia. Tutkiva ja kehittävä ote on systemaattinen, tietoperustaa soveltava ja kriittinen. Suunnitelma on innovatiivinen, asiantuntijuutta ja työelämää kehittävä. Opinnäytetyö perustuu oman alan ajankohtaiseen ja merkitykselliseen kehittämishaasteeseen, ja siinä vastataan kehittämistehtävään tavoitteineen vastuullisesti, luovasti ja innovatiivisesti. Työskentely on ollut kauttaaltaan tavoitteellista, sitoutunutta, itsenäistä ja rakentavaa. Tulokset on esitetty selkeästi, jäsentyneesti sekä monipuolisesti perustellen, ja ne on liitetty tietoperustaan. Opinnäytetyössä on tuotettu uutta alan sisältöä, tietämystä ja/tai toimintatapoja, jotka ovat hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys ja innovatiivisuus on myös osoitettu ja perusteltu. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu kriittisesti uusia kehittämiskohteita osoittaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Opinnäytetyön tekijä/tekijät on/ovat työskennellyt/työskennelleet itseohjautuvasti, tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä reflektiivisesti omaa ja työryhmän työskentelyä johtaen ja tukien. Toiminnassa välittyy asiantuntijuus, sen kriittinen kehittäminen ja kehittyminen.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyö on tehty suunnitelmallisesti rakentaen ja ylläpitäen vuorovaikutussuhteita alalla ja sen yhteistyöverkostoissa toimiviin henkilöihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja sovellettu omalle kehittämishankkeelle merkityksellistä kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä on toimittu rakentavasti monialaisissa, monikulttuurisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa. Opinnäytetyössä ja opinnäytetyöstä on viestitty ohjeistetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla oman alan kotimaisille verkostoille. Opinnäytetyö on sisältänyt viestintää ja tiedottamista myös kansainvälisissä verkostoissa.Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä ja työskentelyssä on otettu huomioon viestintätilanne, tekstilaji, ohjeisto, kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Työskentelyn edetessä on viestitty puhuen ja kirjoittaen havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittava menetelmäosaaminen sisältyy jo Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolle sekä kehittyy edelleen Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto sekä verkko-oppimisympäristössä oleva aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimuksellinen kehittämishanke, ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu, toteuttaminen, dokumentointi ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä prosessin eri vaiheissa
• Ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kypsyysnäytteen kirjoittaminen valmista kehittämishanketta tarkastellen

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti,ohjaajansa sek muun ohjauksen tuella. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös yhdessä työparin kanssa. Taide uusissa konteksteissa -opintojaksojen sisältöjä sekä lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan opinnäytetyössä. Tarvittaessa ja eriksen sovittavalla tavalla on mahdollista saada varsinaisen ohjaajien lisäksi muiden Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy vertaispalautteen antamista ja saamista. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opintojaksoon sisältyvää ohjausta ja opetusta voidaan järjestää tarvittaessa yhdessä muiden kulttuurialan Master School -koulutusten kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:
• Tutkimus- ja/tai kehittämishankesuunnitelman valmisteltu, esittely sekä viimeistely
• Tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta, työskentelyn dokumentointi ja näistä raportointi
• Ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kehittämishankkeen tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua (seminaarissa)
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön ja/tai verkostoihin liittyvä tutkimus- ja/tai kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Opinnäytetyönä toteutettava hanke rakentuu määriteltyjen tavoitteiden mukaisesta tutkimus- ja/tai kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä työskentelyn ja tulosten raportoinnista ja julkistamisesta.
Opinnäytetyön valmistelu käynnistyy heti opintojen alussa, ja opinnäytetyön tekeminen läpäisee koko opintoajan. Ensimmäisellä lukukaudella kehittämis- ja/tai tutkimushankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla ja siihen sisältyvällä Tiedonhankinnan kurssilla. Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään opinnäytetyön toteutuksen, tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin, raportoinnin ja julkistamisen.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.Mikäli aiemmissa opinnoissa ei ole osoitettu julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavaa koulusivistyskielen, suomen tai ruotsin, erinomaista taitoa, kypsyysnäyte toimii myös em kielitaidon kokeena.

Opinnäytetyön tekemistä ohjataan kontaktijaksoilla seuraavasti:
9.1.2024 klo 9 - 17 Opinnäytetyönä toteuttavien tutkimus- ja/tai kehittämishankkeiden suunnitelmien esittelyt (ONT-suunnitelmien) (kampuksella)
6.2.2024 klo 13 - 17 Menetelmät I. Oman tutkimusaineiston hankinta. Kyselyn ja haastattelun laatiminen (Zoomissa)
5.3.2024 klo 13 - 17 Tutkiva kirjoittaminen. Tekstityö ja tunteet, kirjoittamisen strategiat & ont-raportin rakennevaihtoehtoja (kampuksella)
9.4.2024 klo 13 - 17 Tutkiva kirjoittaminen. Opinnäytetyöraportin kirjoittamisen käytänteet ml. lähteiden käyttö ja merkintä (Zoomissa)
7.5.2023 klo 13 - 17 Menetelmät II. Aineiston analyysi (kampuksella)
3.6.2024 klo 13 - 17 Valmistumassa olevien ont-esittelyt ja ajankohtaiset kysymykset (kampuksella)
9.9.2024 klo 13 - 17 ONT-prosessin kulku syyslukukaudella, tilannekatsaus ja ajankohtaiset kysymykset (Zoomissa)
21.10.2024 klo 13 - 17 Tutkivan kirjoittamisen klinikka (Zoomissa)
4.12.2024 klo 9 - 17 Opinnäytetyöseminaari (hybridisti)

Lisäksi on tarjolla pienryhmäohjausta helmi-maaliskuun taitteessa sekä henkilökohtaista ohjausta vuodessa valmistuville huhtikuussa ja puolessatoista vuodessa valmistuville syyskuussa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5 soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.

Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt sekä raportointi opinnäytetyötekstissä) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta. Opinnäytetyön arvioinnista opiskelija saa kirjallisen lausunnon.

Hylätty (0)

Opinnäytetyö ei täytä alla esitettäviä tyydyttävän opinnäytetyön arviointikriteerejä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on hyödynnetty tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän kannalta keskeisimpiä oman alan lähteitä ja käsitteitä, relevantteja ja luotettavia tiedonlähteitä, jotka tuodaan esiin pääasiassa asianmukaisesti vaikkakin osin puutteellisesti. Työn tietoperusta on vaikuttanut vain kaikkein olennaisimmilta osin niihin valintoihin, joita toteutuksessa on tehty.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on esitetty, se on lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen ja kytkeytyy työn tietoperustaan. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on perusteltu opinnäytetyön tekijän osaamisen ja/tai työn kehittämisen näkökulmasta. Työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia sekä sopivat tehtävään ja tavoitteisiin, vaikka niissä esiintyykin puutteita.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Määritellyillä tavoitteilla on kytkös tekijänsä/tekijöidensä osaamiseen, ja tavoitteet tukevat kehittymistä, vaikka tässä onkin puutteita. Työskentely on sisältänyt arviointia, ja se näkyy myös opinnäytetyöraportissa, vaikka jääkin niukaksi.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu vuorovaikutustilanteissa dialogisesti, on kuunneltu, esitetty eteenpäin vieviä kysymyksiä ja perusteltu omia näkemyksiä, vaikka tässä onkin ollut puutteita. Opinnäytetyössä on hankittu ja hyödynnetty asiantuntija-apua kehittämisprosessin kannalta vain kaikkein olennaisimmissa vaiheissa, ja asiaan olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Opinnäytetyöhön eri vaiheissa tapahtuva viestintä puhuen ja kirjoittaen on suunniteltu, sekä kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu ohjeistetuilla tavoilla, vaikka viestintä onkin ollut osin puutteellista. Viestintä kirjoittaen ja puhuen on ollut pääasiassa ymmärrettävää, asiallista ja selkeää.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty Turun AMK:n ohjeiden mukaista / oman alan kansainvälistä merkintätapaa pääpiirteissään noudattaen sekä opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla mutta osin puutteellisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu, vaikka siinä onkin ollut vajavaisuutta. Opinnäytetyössä on noudatettu oman alan ammattieettisiä ohjeita ja hyvää tieteellistä käytäntöä mutta vain kaikkein olennaisimmilta osin. Opinnäytetyössä on otettu huomioon eri toimijoiden näkökulmat ainakin joiltakin osin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on sovellettu tutkimustehtävään ja aiheeseen liittyvää alan ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä lähdeaineistoa systemaattisesti, perustellen ja kriittisesti. Tehdyt ratkaisut ja menetelmälliset valinnat pohjautuvat tietoperustaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä perustuu toimeksiantajan, (työ)yhteisön tai kohderyhmän tarpeeseen. Aihe, tutkimus- ja kehittämistehtävä on rajattu, muotoiltu ja perusteltu toteuttamiskelpoisesti ja ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä on sovellettu alan tuoreita työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmiä, jotka kytketään tavoitteisiin. Menetelmälliset valinnat on perusteltu. Suunnitelma on laadittu toimeksiantajan ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveensa, tarpeensa ja panoksensa. Työskentely on edennyt vastuullisesti, systemaattisesti ja hallitusti; siinä on tehty perusteltuja ratkaisuja, joissa on otettu huomioon prosessin aikana ilmenneet tarpeet ja hankittu palaute.
Opinnäytetyössä esitetään ideoita, ratkaisumalleja ja/tai tuote, jotka vastaavat määriteltyyn tehtävän- ja tavoitteenmäärittelyyn. Tulokset ja/tai tuote on esitetty täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti sekä hyödyntämismahdollisuudet esiin tuoden. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu monipuolisesti tietoperusta huomioon ottaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Tekijä/tekijät on/ovat asettanut/asettaneet ammatillisen kehittymisen tavoitteet ja osoittanut/osoittaneet, miten opinnäytetyö palvelee niiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, toimintaa ja asiantuntijuutta on reflektoitu, ja havaintoja sekä oivalluksia on hyödynnetty oman toiminnan suuntaamisessa.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu dialogisesti tarpeellisista yhteistyökumppaneista muodostetun yhteistyöverkoston kanssa. Opinnäytetyön (viestintä)suunnitelmaa on muutettu tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla, ja on tartuttu prosessin edetessä esiin nousseisiin viestinnällisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä on otettu huomioon ohjeisto sekä kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Opinnäytetyössä sovellettu tieto- ja viestintäteknologiaa mielekkäillä tavoilla kehittämistyöstä viestittäessä.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on arvioitu kriittisesti, sovellettu ja kehitetty kehittämistehtävään sekä aiheeseen liittyvää oman alan kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä tutkimustietoa. Opinnäytetyössä yhdistellään ja hyödynnetään tutkimustietoa sekä ammattialan osaamista tavalla, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto ovat omassa toimintaympäristössään uutta luovia. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto on liitetty tietoperustaan, esitetty selkeästi, jäsentyneesti ja monipuolisesti perustellen. Menetelmälliset ratkaisut ovat uutta luovia. Tutkiva ja kehittävä ote on systemaattinen, tietoperustaa soveltava ja kriittinen. Suunnitelma on innovatiivinen, asiantuntijuutta ja työelämää kehittävä. Opinnäytetyö perustuu oman alan ajankohtaiseen ja merkitykselliseen kehittämishaasteeseen, ja siinä vastataan kehittämistehtävään tavoitteineen vastuullisesti, luovasti ja innovatiivisesti. Työskentely on ollut kauttaaltaan tavoitteellista, sitoutunutta, itsenäistä ja rakentavaa. Tulokset on esitetty selkeästi, jäsentyneesti sekä monipuolisesti perustellen, ja ne on liitetty tietoperustaan. Opinnäytetyössä on tuotettu uutta alan sisältöä, tietämystä ja/tai toimintatapoja, jotka ovat hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys ja innovatiivisuus on myös osoitettu ja perusteltu. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu kriittisesti uusia kehittämiskohteita osoittaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Opinnäytetyön tekijä/tekijät on/ovat työskennellyt/työskennelleet itseohjautuvasti, tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä reflektiivisesti omaa ja työryhmän työskentelyä johtaen ja tukien. Toiminnassa välittyy asiantuntijuus, sen kriittinen kehittäminen ja kehittyminen.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyö on tehty suunnitelmallisesti rakentaen ja ylläpitäen vuorovaikutussuhteita alalla ja sen yhteistyöverkostoissa toimiviin henkilöihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja sovellettu omalle kehittämishankkeelle merkityksellistä kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä on toimittu rakentavasti monialaisissa, monikulttuurisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa. Opinnäytetyössä ja opinnäytetyöstä on viestitty ohjeistetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla oman alan kotimaisille verkostoille. Opinnäytetyö on sisältänyt viestintää ja tiedottamista myös kansainvälisissä verkostoissa.Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä ja työskentelyssä on otettu huomioon viestintätilanne, tekstilaji, ohjeisto, kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Työskentelyn edetessä on viestitty puhuen ja kirjoittaen havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• löytää ja arvioida oman kehittämistehtävän kannalta relevantteja lähteitä ja tietoa
• rakentaa kehittämishankkeelleen mielekkään käsitteellisen viitekehyksen
• soveltaa projektinhallinnan työkaluja oman kehittämistyön suunnittelussa
• hyödyntää tarkoituksenmukaisia tutkimuksellisen tiedonhankinnan menetelmiä kehittämistyössään
• ottaa huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa eettiset periaatteet sekä tietosuojan
• viestiä kehittämistyöstään ja sen tuloksista eri kohderyhmille kussakin tilanteessa mielekkäillä tavoilla.

Sisältö

• Oman kehittämistyön ammatilliset ja tutkimuksellis-teoreettiset kontekstit
• Tiedonhankinta ja arviointi kehittämishankkeen tarpeisiin
• Projektinhallinnan työkalujen hyödyntäminen kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisuus kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisen tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan suunnittelu
• Etiikka ja tietosuoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
• Kirjoittaminen ja viestintä tutkimus- ja kehittämishankkeissa

Oppimateriaalit

• Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (2018): http://www.arene.fi/fi/arene/uutisia/ammattikorkeakoulujen-opinnaytetoiden-eettiset-suositukset
• Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2023): Hyvä tieteellinen käytäntö https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019): Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019): Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: Aineistonhallinnan käsikirja http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/
• Turun AMK:n Tiedonhakijan oppaat soveltuvin osin http://libguides.turkuamk.fi/, mukaan lukien Kulttuurialan tiedonhankinnan opas: http://libguides.turkuamk.fi/kulttuuriala
• Lisäksi opettajien luentoalustukset sekä soveltuvin osin verkko-oppimisympäristössä (itslearning) listattua tutkimusetiikkaa käsittelevää ja tutkimusmenetelmäkirjallisuutta.

Opetusmenetelmät

• Kontaktipäivät lähiopetuksena kampuksella tai etäopetuksena Zoomissa: Opettajien luentoalustukset, pienryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset ja vuorovaikutteiset aktiviteetit.
• Itsenäinen etätyöskentely: Ohjeistetun kirjallisuuden lukeminen sekä oppimistehtävien tekeminen. Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla oppimateriaaliin perehtyminen ja tehtävien tekeminen.
• Opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen alustavan suunnitelman laatiminen

Kansainvälisyys

Opiskelijoiden kehittämishankkeet toteutuvat useimmiten yksilötöinä, minkä lisäksi kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työskennellään kontaktitapaamisissa eri kokoisissa ja eri kokoonpanoilla muodostettavissa pienryhmissä ja annetaan vertaispalautetta toisten opinnäyteideoista. Opintojaksolla hyödynnetään myös yhteisopettajuutta.

Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla työskennellään verkossa, tehtävät tehdään itsenäisesti yksilötehtävinä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5 opintopisteen laajuinen, eli se edellyttää noin 135 tuntia opiskelijan työtä. Kontaktiopetukseen osallistuminen ja valmistautuminen vaatii noin 20 tunnin työpanoksen.

Opiskelijan työ koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijan itsenäisestä työskentelystä kontaktijaksojen välissä:
• Tiedonhankinnan verkkokurssi 1 op (= n. 27 tunnin työpanos)
• Oppimistehtävä: Miellekartta omasta kehittämishankkeesta (syyskussa vaatii noin 16 tunnin työpanoksen)
• Essee oman tutkimus- ja/tai kehittämishakkeen keskeisistä käsitteistä (DL 5.10.2023, noin 30 h työpanos)
• Kontaktiopetus siihen liittyvine ennakko- ja jälkitehtävineen (22 h)
• Kokoava tehtävä: opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen alustava suunnitelma, jota rakennetaan opintojakson edetessä ja joka palautetaan 7.1.2024. Alustavista suunnitelmista annetaan vertaispalautetta hyödynnettäväksi suunnitelman valmistelemisessa. Suunnitelmat esitellään ja niitä kommentoidaan opintojaksolla Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi tammikuun kontaktijaksolla.(Vaatii noin 40 h työpanoksen)

Suunnitelma sisältää tutkimusasetelman, tietoperustan, menetelmät, aineistonhallinnan suunnitelman, hankkeen toteuttajat ja organisoitumisen, työsuunnitelman (projektisuunnitelman), resursoinnin, dokumentoinnin ja tiedottamisen sekä riskien hallinnan samoin kuin toiminnan arvioinnin ja laadun varmistamisen valmistelun sekä alustavan lähdeluettelon.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikien osatehtävien hyväksyttyä suorittamista. Osatehtävien hyväksytty suorittaminen puolestaan edellyttää, että tehtävät sisältävät asianmukaisesti toteutettuina kaikki ne sisällöt, jotka tehtävänannoissa on esitetty. Arviointikriteerit voidaan määritellä tarkemmin kunkin osatehtävän tehtävänannossa.

Sisällön jaksotus

• Opinnäyteprosessi ja siihen liittyvät keskeiset käytännöt yamk-opinnoissa; oman kehittämishankkeen kontekstit, opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelmapohja ( 29.8.2023 klo 9 - 12 ensimmäinen kontaktijakso ja oppimistehtävä)
• Tiedonhankinta kehittämishankkeessa (ensimmäisellä kontaktijaksolla aloitustapaaminen, jota seuraa verkkokurssi, siten, että Ohjaus-tapaaminen 3.10. klo 17-18 ja tehtävät suoritettuna 31.10.2023)
• Kirjoittaminen ja viestintä kehittämishankkeessa, opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelma (3.10.2023 klo 9 - 12 toinen kontaktijakso ja siihen liittyvät tehtävät)
• Projektinhallinnan työkalut (7.11.2023 klo 13 - 17 kolmas kontaktijakso ja siihen liittyvä oppimistehtävät)
• Tutkimusmenetelmien hyödyntäminen & tutkimusetiikka ja tietosuoja kehittämishankkeessa (5.12.2023 klo 13 - 17 neljäs kontaktijakso ja siihen liittyvä oppimistehtävä)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla valmistellaan opinnäytetyöhön kuuluvan tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttamista. Opintojakson aikana opiskelija valmistelee oppimistehtävien tukemana tutkimus- ja kehittämishankettaan ja siihen liittyvää tutkimuksellista tiedonhankintaa sekä laatii tutkimus- ja kehittämissuunnitelmansa.

Opintojakso sisältää yhteisiä osioita muiden Taideakatemian Master School -koulutusten kanssa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojaksolla tehtäviin oppimistehtäviin. Tahtävät arvioidaan asteikolla hylätty - hyväksytty. Koko opintojakson arviointi perustuu opintojakson tehtäviin, niiden hyväksyttyyn suorittamiseen.

Hylätty (0)

Suoritus on hylätty, mikäli jokin osatehtävistä puuttuu tai sitä ei ole suoritettu hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja työskentelyään sekä tunnistaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• työskennellä ja tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisissa ja monitaiteisissa tiimeissä

Sisältö

- Taiteilijakehittäjän osaaminen ja kompetenssit - taide ja tekijyys
- Taiteen tilallisuus ja uudet teknologiat taiteessa, teknologia, digitalistaatio ja tulevaisuus
- Taide terveyden ja hyvinvoinnin konteksteissa
- Taiteilija yhteiskuntaa kehittämässä ja taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen - työelämä ja innovaatiot

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan tarkemmin itslearningi-kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Opettajien ja vierailijoiden luennot, ryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset menetelmät kontaktitapaamisissa (etä- tai lähityöskentelynä); tapaamisten välillä ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen (tallenteet ja luettavat tekstit) sekä yksilö- ja ryhmätehtävät.

Kansainvälisyys

Opettajien ja vierailijoiden luennot, ryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset menetelmät kontaktitapaamisissa (etä- tai lähityöskentelynä); tapaamisten välillä ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen (tallenteet ja luettavat tekstit) sekä yksilö- ja ryhmätehtävät.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktiaksojen poissaoloja korvaavat tehtävät opiskelija sopii vastuuopettajien kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Verkko-oppimisalustalla ohjeistetaan kunkin kontaktiopetuksen yhteyteen kuuluvat ennakkotehtävät, kontaktiopetuksen aikana toteutettavat harjoitteet ja jälkitehtävät.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien osatehtävien suorittamista hyväksyttävällä tavalla.

Sisällön jaksotus

Opetuksen lähtökohta on erilaisten kontekstien tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kontekstien kautta tarkastellaan erilaisia toimijuuksia, toimintaympäristöjä ja tekemisen tapoja.

Syksyn opintojakson teemat ovat:
1. Taide ja tekijyys (1. kontaktijaksolla)
2. Teknologia, digitalisaatio, tulevaisuus (2. kontaktijaksolla)
3. Taide, terveys ja kulttuurihyvinvointi (3. kontaktijaksolla)
4. Työelämä ja innovaatiot (4. kontaktijaksolla)

1. Kontaktiopetus (elokuu)
Teema: Taide ja tekijyys – ammatillinen esittäytyminen ja orientaatio opintojaksoon
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten

Ennakkomateriaalina Sari Karttusen artikkeli: “Laajentuva taiteilijuus – yhteisötaiteilijoiden toiminta ja identiteetti hybridisaatio-käsitteen valossa”. Tapaamisessa tehtävissä yksilö- ja ryhmätehtävissä pohditaan omaa uraa ja ammatti-identiteettiä ja kartoitetaan omaa polkua.


2. kontaktiopetus (lokakuu)
Teema: Teknologia, digitalisaatio, tulevaisuus
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten
Vierailija: Mediataiteilija Kari Yli-Annala Aalto-yliopistosta.

Ennakkotehtävänä on katsoa webinaaritallennne Taiteen edistämiskeskuksen ja TuAMK:n sarjasta Taiteen avartuvat todellisuudet, taiteilijan uusi asiantuntijuus ja etsiä teeman mukainen artikkeli, joka liittyy omaan opinnäytetyöhön. Ryhmäkeskustelussa keskustellaan aiheesta ennakkotehtävän ja vierailuluennon pohjalta.


3. kontaktiopetus (marraskuu)
Teema: Taide, terveys ja kulttuurihyvinvointi
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten
Vierailija: Anna-Mari Rosenlöf

Ennakkotehtävänä on tutustua Taikusydämen tekemään koontiin Maailman terveysjärjestö WHO:n raportista taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista ja lukea ”Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirjasta luku Kulttuurihyvinvointi ja taide. Tapaamisessa vierailijan luento ja ryhmätehtäviä.


4. kontaktiopetus (joulukuu)
Teema: Työelämä ja innovaatiot, jakautuen
Alateema 1: Taide osana työelämän organisaatioita ja innovaatioita
Alateema 2: Kompetenssit
Ohjaava opettaja: Krista Petäjäjärvi

Ennakkotehtävänä on lukea Training Artists for Innovation luvut 3–4, perehtyä Kai Lehikoisen taiteilijan kompetenssikaavioon ja visualisoida omia osaamisia, joita tarvitset työssäsi. Visualisoinneista keskustellaan ryhmätehtävässä.

Opintojakson osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja työskentelyään sekä tunnistaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• työskennellä ja tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisissa ja monitaiteisissa tiimeissä
Opintojakson sisältö
- Taiteilijakehittäjän osaaminen ja kompetenssit - taide ja tekijyys
- Taiteen tilallisuus ja uudet teknologiat taiteessa, teknologia, digitalistaatio ja tulevaisuus
- Taide terveyden ja hyvinvoinnin konteksteissa
- Taiteilija yhteiskuntaa kehittämässä ja taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen - työelämä ja innovaatiot

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning ja s-posti kontaktiopetuksen ohessa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu palautettaviin oppimistehtäviin sekä kontaktijaksojen työskentelyyn osallistumiseen. Oppimistehtävät ja tapaamisten työskentelyyn osallistuminen arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Hylätty (0)

Suoritus on hylätyy, mikäli jokin osatehtävistä on palauttamatta tai toteuttamatta hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• tarkastella ja kehittää tavoitteellisesti omaa taiteilijaidentiteettiään ja kompetenssejaan
• sijoittaa ja soveltaa osaamistaan itselleen uusiin toimintaympäristöihin ja monialaisiin yhteisöihin
• huomioida työskentelyssään esimerkiksi kulttuurisen, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden sekä kestävän kehityksen
• tarkastella innovatiivisesti taiteen ansaintamalleja ja vaikuttaa keskustelijana ja kehittäjänä taiteilijan toimeentulo- ja toimintaedellytyksiin
• rakentaa ja hyödyntää kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä viestiä niille omasta taiteilijuudestaan ja taiteellisesta työskentelystään

Sisältö

• Moninaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus taiteessa
• Taiteilijan asiantuntijuus, yhteistoiminta, verkostot ja kansainvälinen verkostoituminen
• Ajankohtaisen erityisteemat, esim. posthumanismi ja luonto, kestävä kehitys ja taide, queer-teoria ja -taide, aktivistinen taide eli artivismi

Oppimateriaalit

Saatavilla itslearning-oppimisalustalla

Opetusmenetelmät

Tiimityö, opettajajohtoiset keskustelevat luennot. Henkilökohtaiset oppimistehtävät.

Kansainvälisyys

Tiimityö, opettajajohtoiset keskustelevat luennot. Henkilökohtaiset oppimistehtävät.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktiaksojen poissaolojen korvaavat tehtävät opiskelija sopii vastuuopettajien kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Saatavilla itslearning-oppimisalustalla

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla.

Sisällön jaksotus

Tarkemmat tiedot löytyvät itslearning-verkko-oppimisympäristöstä.

Teemoja käsitellään itsenäisten oppimistehtävien sekä kontaktijaksoilla tapahtuvien luentojen sekä ryhmätehtävien kautta.

Teemat:
1. Tiede ja tutkimus (tammikuun kontaktijakso (Annika Dahlsten)
2. Verkostot, välittäjyys ja liiketoimintamallit (Krista Petäjäjärvi)
3. Kulttuuria kunnissa (Annika Dahlsten)
4. Teknologia ja taide (Annika Dahlsten)
5. Tulevaisuus, kestävä kehitys ja taiteilijuus (Annika Dahlsten)

Osaamistavoitteet:
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisessa tiimissä
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamista ja työskentelyään englanniksi sekä asettaa osaamisensa laajempaan kontekstiin
• työskennellä eri taiteen lajien edustajien muodostamissa tiimeissä

Viestintäkanava ja lisätietoja

Oppimisalusta itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla.

Hylätty (0)

Jokin osatehtävistä puuttuu tai sitä ei ole suoritettu hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

- analysoida toimintaympäristöjen muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja soveltaen
- tulevaisuudentutkimuksen ja -ennakoinnin käsitteitä ja menetelmiä
- arvioida toimintaympäristöjen muutosten vaikutuksia omaan työhön, työyhteisöön, organisaatioon sekä toimialaan
- kehittää tavoitteellisesti omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia
- uudistaa organisaationsa toimintoja hyödyntäen monitieteistä ja laaja-alaista tulevaisuustietoa.

Sisältö

- Tulevaisuuden työ ja toimeentulo
- Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niiden ennakointi
- Muuttuvat urapolut ja ammatti-identiteetit
- Tulevaisuuden teknologiat, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus
- Kiertotalous ja kestävä tulevaisuus
- Tulevaisuudentutkimuksen ja -ennakoinnin lähtökohtia ja menetelmiä
- Ennakoinnin merkitys innovaatioille sekä strategiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Ohjeistettuihin oppimateriaaleihin perehtyminen, itsenäinen kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, toiminnallinen työskentely monialaisissa ryhmissä ja lukupiirityöskentely oman koulutuksen pienryhmässä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Vierailuluentoja ja ryhmätyöskentelyä lähitapaamisissa: 15 h

Verkko- ja etäopiskelu: Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 120 h

Ryhmätyöskentelyä:
• Aloituspäivä 28.8.2023: monialaisissa pienryhmissä keskustelua Sitran megatrendikorttien pohjalta.
• Lukupiirityöskentely koulutuksittain jaettavissa pienryhmissä: oman alan työn, toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia käsittelevän tutkimuskirjallisuuden lukemista, keskustelua pienryhmässä, sekä keskustelun keskeisten ideoiden/havaintojen kokoaminen tiiviiksi visuaaliseksi esitykseksi (esim. lyhyt video, Prezi, mindmap tms.) ja jakaminen oman koulutuksen ryhmälle itslearning-kurssialustalla (tutoropettaja arvioi tuotoksen, HYV/HYL).
• Hackathon 27.11.2023 (sekä hackathonin ennakkotapaaminen 15.11.2023): työelämä- ja ongelmalähtöistä työskentelyä monialaisissa pienryhmissä.

Yksilötehtävät:
• Orientaatiotehtävä: Tulevaisuustietoisuus ja -asenteet (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).
• Tulevaisuusskenaariotehtävä: omien vaihtoehtoisten ammatillisten tulevaisuuksien hahmottelu tulevaisuustaulukkoon (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).
• Reflektiivinen raportti: Miten voin hyödyntää tulevaisuustietoa ja ennakkointimenetelmiä oman osaamiseni ja ammatillisen toimintani kehittämisessä / oman organisaationi strategisessa johtamisessa. Mihin omassa sekä työyhteisöni/organisaationi tulevaisuudessa koen voivani vaikuttaa itse? (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).

Sisällön jaksotus

Opintojakso on kaikille Turun AMK:n ylempää AMK-tutkintoa suorittaville pakollinen. Se toteutetaan osin monialaisesti eri koulutusten opiskelijoista muodostetuissa ryhmissä ja osin oman koulutuksen sisällä pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Opintojaksolla on kolme kaikille yhteistä kontaktipäivää (Zoom-yhteydellä: 28.8.2023, 15.11.2023 ja 27.11.2023). 28.8.2023 olevaan aloituspäivään voi osallistua osoitteessa
https://turkuamk.zoom.us/j/63919762294 


Muuten yhteinen toteutus perustuu itslearning-kurssialustalla oleviin oppimateriaaleihin ja oppimistehtäviin. Koulutukset voivat halutessaan käsitellä opintojakson sisältöjä myös omissa lähipäivissään tutor-opettajan johdolla.

***

TEEMA 1: MUUTTUVA MAAILMA JA TYÖELÄMÄ (viikot 35-37)
• Yhteinen aloituspäivä 28.8.: Opintojakson esittely, vierailijan alustus muuttuvasta työelämästä ja osaamistarpeista, sekä pienryhmätyöskentelyä Sitran megatrendikorteilla (tuutorit ohjaamassa).
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Orientaatiotehtävä: Tulevaisuustietoisuus ja -asenteet (viimeinen palautuspäivä 17.9.)
• (Koulutusten itse päätettävissä ja järjestettävissä: Turun AMK:n asiantuntijoiden alustuksia esim. tulevaisuuden teknologioihin, kiertotalouteen ja kestävään tulevaisuuteen liittyvistä teemoista koulutuksen omassa lähipäivässä)

Osoittessa https://turkuamk.zoom.us/j/63919762294 


***

TEEMA 2: TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI (viikot 38-41)
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Tulevaisuusskenaariotehtävä: omat vaihtoehtoiset ammatilliset tulevaisuudet (viimeinen palautuspäivä 15.10.)

***

TEEMA 3: OMA ALA MUUTOKSESSA (viikot 42-45)
• Lukupiirityöskentely (verkkovälitteisesti ja/tai lukupiiriryhmän itse organisoimassa tapaamisessa): oman alan työn, toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia käsittelevän tutkimuskirjallisuuden lukemista, keskustelua pienryhmässä, sekä keskustelun keskeisten ideoiden/havaintojen kokoaminen tiiviiksi visuaaliseksi esitykseksi ja jakaminen oman koulutuksen ryhmälle itslearning-kurssialustalle (viimeistään 12.11)

• Tutoropettaja vastaa lukupiiriryhmien organisoinnista sekä mahdollisen valmiin lukulistan ohjeistamisesta tai opiskelijoiden ohjeistamisesta soveltuvan lukupiirikirjallisuuden etsimiseen.

***

TEEMA 4: MINÄ TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ (viikot 46-49)
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Yhteinen lähipäivä 27.11. ja ennakkotapaaminen 15.11.: hackathon, jossa työskentelyä monialaisissa pienryhmissä todellisten työelämän ongelmien ratkaisemiseksi. Teemana kestävä tulevaisuus. Tiimit perehtyvät hackathonin ohjeistuksiin ja hackathon-toimeksiantoihin etukäteen itslearning-alustalla ja palauttavat hackathon-raporttinsa viimeistään 3.12.).

Hackathonissa on kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: 1) osallistuminen hackathoniin toimeksiantajana tai 2) opiskelijana toimeksiantojen ratkaisijana monialaisessa pienryhmässä.

• Reflektiivinen raportti tulevaisuustiedon ja ennakointimenetelmien hyödyntämisestä omassa työssä (viimeinen palautuspäivä 10.12.)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Tutoropettaja arvioi oppimistehtävät (tehtävät 1–4). Opintojakson suorittaminen hyväksytysti edellyttää kaikkien oppimistehtävien suorittamista hyväksytysti sekä osallistumista kontaktipäiviin (tai pakottavan poissaolon tapauksessa korvaavan tehtävän suorittamista hyväksytysti). Opettajatuutori kirjaa kontaktipäivien osallistumissuoritukset (ja arvioi poissaolijoiden korvaavien tehtävien suoritukset).

Esitietovaatimukset

-

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• tarkastella ja kehittää tavoitteellisesti omaa taiteilijaidentiteettiään ja kompetenssejaan
• sijoittaa ja soveltaa osaamistaan itselleen uusiin toimintaympäristöihin ja monialaisiin yhteisöihin
• huomioida työskentelyssään esimerkiksi kulttuurisen, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden sekä kestävän kehityksen
• tarkastella innovatiivisesti taiteen ansaintamalleja ja vaikuttaa keskustelijana ja kehittäjänä taiteilijan toimeentulo- ja toimintaedellytyksiin
• rakentaa ja hyödyntää kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä viestiä niille omasta taiteilijuudestaan ja taiteellisesta työskentelystään

Sisältö

• Moninaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus taiteessa
• Taiteilijan asiantuntijuus, yhteistoiminta, verkostot ja kansainvälinen verkostoituminen
• Ajankohtaisen erityisteemat, esim. posthumanismi ja luonto, kestävä kehitys ja taide, queer-teoria ja -taide, aktivistinen taide eli artivismi

Oppimateriaalit

Saatavilla itslearning-oppimisalustalla

Opetusmenetelmät

Tiimityö, opettajajohtoiset keskustelevat luennot. Henkilökohtaiset oppimistehtävät.

Kansainvälisyys

Tiimityö, opettajajohtoiset keskustelevat luennot. Henkilökohtaiset oppimistehtävät.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktiaksojen poissaolojen korvaavat tehtävät opiskelija sopii vastuuopettajien kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Saatavilla itslearning-oppimisalustalla

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla.

Sisällön jaksotus

Tarkemmat tiedot löytyvät itslearning-verkko-oppimisympäristöstä.

Teemoja käsitellään itsenäisten oppimistehtävien sekä kontaktijaksoilla tapahtuvien luentojen sekä ryhmätehtävien kautta.

Teemat:
1. Tiede ja tutkimus (tammikuun kontaktijakso (Annika Dahlsten)
2. Verkostot, välittäjyys ja liiketoimintamallit (Krista Petäjäjärvi)
3. Kulttuuria kunnissa (Annika Dahlsten)
4. Teknologia ja taide (Annika Dahlsten)
5. Tulevaisuus, kestävä kehitys ja taiteilijuus (Annika Dahlsten)

Osaamistavoitteet:
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisessa tiimissä
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamista ja työskentelyään englanniksi sekä asettaa osaamisensa laajempaan kontekstiin
• työskennellä eri taiteen lajien edustajien muodostamissa tiimeissä

Viestintäkanava ja lisätietoja

Oppimisalusta itslearning

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla.

Hylätty (0)

Jokin osatehtävistä puuttuu tai sitä ei ole suoritettu hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittava menetelmäosaaminen sisältyy jo Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolle sekä kehittyy edelleen Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto sekä verkko-oppimisympäristössä oleva aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimuksellinen kehittämishanke, ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu, toteuttaminen, dokumentointi ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä prosessin eri vaiheissa
• Ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kypsyysnäytteen kirjoittaminen valmista kehittämishanketta tarkastellen

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti,ohjaajansa sek muun ohjauksen tuella. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös yhdessä työparin kanssa. Taide uusissa konteksteissa -opintojaksojen sisältöjä sekä lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan opinnäytetyössä. Tarvittaessa ja eriksen sovittavalla tavalla on mahdollista saada varsinaisen ohjaajien lisäksi muiden Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy vertaispalautteen antamista ja saamista. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opintojaksoon sisältyvää ohjausta ja opetusta voidaan järjestää tarvittaessa yhdessä muiden kulttuurialan Master School -koulutusten kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:
• Tutkimus- ja/tai kehittämishankesuunnitelman valmisteltu, esittely sekä viimeistely
• Tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta, työskentelyn dokumentointi ja näistä raportointi
• Ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kehittämishankkeen tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua (seminaarissa)
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön ja/tai verkostoihin liittyvä tutkimus- ja/tai kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Opinnäytetyönä toteutettava hanke rakentuu määriteltyjen tavoitteiden mukaisesta tutkimus- ja/tai kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä työskentelyn ja tulosten raportoinnista ja julkistamisesta.
Opinnäytetyön valmistelu käynnistyy heti opintojen alussa, ja opinnäytetyön tekeminen läpäisee koko opintoajan. Ensimmäisellä lukukaudella kehittämis- ja/tai tutkimushankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla ja siihen sisältyvällä Tiedonhankinnan kurssilla. Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään opinnäytetyön toteutuksen, tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin, raportoinnin ja julkistamisen.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.Mikäli aiemmissa opinnoissa ei ole osoitettu julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavaa koulusivistyskielen, suomen tai ruotsin, erinomaista taitoa, kypsyysnäyte toimii myös em kielitaidon kokeena.

Opinnäytetyön tekemistä ohjataan kontaktijaksoilla seuraavasti:
9.1.2024 klo 9 - 17 Opinnäytetyönä toteuttavien tutkimus- ja/tai kehittämishankkeiden suunnitelmien esittelyt (ONT-suunnitelmien) (kampuksella)
6.2.2024 klo 13 - 17 Menetelmät I. Oman tutkimusaineiston hankinta. Kyselyn ja haastattelun laatiminen (Zoomissa)
5.3.2024 klo 13 - 17 Tutkiva kirjoittaminen. Tekstityö ja tunteet, kirjoittamisen strategiat & ont-raportin rakennevaihtoehtoja (kampuksella)
9.4.2024 klo 13 - 17 Tutkiva kirjoittaminen. Opinnäytetyöraportin kirjoittamisen käytänteet ml. lähteiden käyttö ja merkintä (Zoomissa)
7.5.2023 klo 13 - 17 Menetelmät II. Aineiston analyysi (kampuksella)
3.6.2024 klo 13 - 17 Valmistumassa olevien ont-esittelyt ja ajankohtaiset kysymykset (kampuksella)
9.9.2024 klo 13 - 17 ONT-prosessin kulku syyslukukaudella, tilannekatsaus ja ajankohtaiset kysymykset (Zoomissa)
21.10.2024 klo 13 - 17 Tutkivan kirjoittamisen klinikka (Zoomissa)
4.12.2024 klo 9 - 17 Opinnäytetyöseminaari (hybridisti)

Lisäksi on tarjolla pienryhmäohjausta helmi-maaliskuun taitteessa sekä henkilökohtaista ohjausta vuodessa valmistuville huhtikuussa ja puolessatoista vuodessa valmistuville syyskuussa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5 soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.

Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt sekä raportointi opinnäytetyötekstissä) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta. Opinnäytetyön arvioinnista opiskelija saa kirjallisen lausunnon.

Hylätty (0)

Opinnäytetyö ei täytä alla esitettäviä tyydyttävän opinnäytetyön arviointikriteerejä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on hyödynnetty tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän kannalta keskeisimpiä oman alan lähteitä ja käsitteitä, relevantteja ja luotettavia tiedonlähteitä, jotka tuodaan esiin pääasiassa asianmukaisesti vaikkakin osin puutteellisesti. Työn tietoperusta on vaikuttanut vain kaikkein olennaisimmilta osin niihin valintoihin, joita toteutuksessa on tehty.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on esitetty, se on lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen ja kytkeytyy työn tietoperustaan. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on perusteltu opinnäytetyön tekijän osaamisen ja/tai työn kehittämisen näkökulmasta. Työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia sekä sopivat tehtävään ja tavoitteisiin, vaikka niissä esiintyykin puutteita.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Määritellyillä tavoitteilla on kytkös tekijänsä/tekijöidensä osaamiseen, ja tavoitteet tukevat kehittymistä, vaikka tässä onkin puutteita. Työskentely on sisältänyt arviointia, ja se näkyy myös opinnäytetyöraportissa, vaikka jääkin niukaksi.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu vuorovaikutustilanteissa dialogisesti, on kuunneltu, esitetty eteenpäin vieviä kysymyksiä ja perusteltu omia näkemyksiä, vaikka tässä onkin ollut puutteita. Opinnäytetyössä on hankittu ja hyödynnetty asiantuntija-apua kehittämisprosessin kannalta vain kaikkein olennaisimmissa vaiheissa, ja asiaan olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Opinnäytetyöhön eri vaiheissa tapahtuva viestintä puhuen ja kirjoittaen on suunniteltu, sekä kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu ohjeistetuilla tavoilla, vaikka viestintä onkin ollut osin puutteellista. Viestintä kirjoittaen ja puhuen on ollut pääasiassa ymmärrettävää, asiallista ja selkeää.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty Turun AMK:n ohjeiden mukaista / oman alan kansainvälistä merkintätapaa pääpiirteissään noudattaen sekä opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla mutta osin puutteellisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu, vaikka siinä onkin ollut vajavaisuutta. Opinnäytetyössä on noudatettu oman alan ammattieettisiä ohjeita ja hyvää tieteellistä käytäntöä mutta vain kaikkein olennaisimmilta osin. Opinnäytetyössä on otettu huomioon eri toimijoiden näkökulmat ainakin joiltakin osin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on sovellettu tutkimustehtävään ja aiheeseen liittyvää alan ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä lähdeaineistoa systemaattisesti, perustellen ja kriittisesti. Tehdyt ratkaisut ja menetelmälliset valinnat pohjautuvat tietoperustaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä perustuu toimeksiantajan, (työ)yhteisön tai kohderyhmän tarpeeseen. Aihe, tutkimus- ja kehittämistehtävä on rajattu, muotoiltu ja perusteltu toteuttamiskelpoisesti ja ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä on sovellettu alan tuoreita työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmiä, jotka kytketään tavoitteisiin. Menetelmälliset valinnat on perusteltu. Suunnitelma on laadittu toimeksiantajan ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveensa, tarpeensa ja panoksensa. Työskentely on edennyt vastuullisesti, systemaattisesti ja hallitusti; siinä on tehty perusteltuja ratkaisuja, joissa on otettu huomioon prosessin aikana ilmenneet tarpeet ja hankittu palaute.
Opinnäytetyössä esitetään ideoita, ratkaisumalleja ja/tai tuote, jotka vastaavat määriteltyyn tehtävän- ja tavoitteenmäärittelyyn. Tulokset ja/tai tuote on esitetty täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti sekä hyödyntämismahdollisuudet esiin tuoden. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu monipuolisesti tietoperusta huomioon ottaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Tekijä/tekijät on/ovat asettanut/asettaneet ammatillisen kehittymisen tavoitteet ja osoittanut/osoittaneet, miten opinnäytetyö palvelee niiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, toimintaa ja asiantuntijuutta on reflektoitu, ja havaintoja sekä oivalluksia on hyödynnetty oman toiminnan suuntaamisessa.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu dialogisesti tarpeellisista yhteistyökumppaneista muodostetun yhteistyöverkoston kanssa. Opinnäytetyön (viestintä)suunnitelmaa on muutettu tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla, ja on tartuttu prosessin edetessä esiin nousseisiin viestinnällisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä on otettu huomioon ohjeisto sekä kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Opinnäytetyössä sovellettu tieto- ja viestintäteknologiaa mielekkäillä tavoilla kehittämistyöstä viestittäessä.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on arvioitu kriittisesti, sovellettu ja kehitetty kehittämistehtävään sekä aiheeseen liittyvää oman alan kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä tutkimustietoa. Opinnäytetyössä yhdistellään ja hyödynnetään tutkimustietoa sekä ammattialan osaamista tavalla, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto ovat omassa toimintaympäristössään uutta luovia. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto on liitetty tietoperustaan, esitetty selkeästi, jäsentyneesti ja monipuolisesti perustellen. Menetelmälliset ratkaisut ovat uutta luovia. Tutkiva ja kehittävä ote on systemaattinen, tietoperustaa soveltava ja kriittinen. Suunnitelma on innovatiivinen, asiantuntijuutta ja työelämää kehittävä. Opinnäytetyö perustuu oman alan ajankohtaiseen ja merkitykselliseen kehittämishaasteeseen, ja siinä vastataan kehittämistehtävään tavoitteineen vastuullisesti, luovasti ja innovatiivisesti. Työskentely on ollut kauttaaltaan tavoitteellista, sitoutunutta, itsenäistä ja rakentavaa. Tulokset on esitetty selkeästi, jäsentyneesti sekä monipuolisesti perustellen, ja ne on liitetty tietoperustaan. Opinnäytetyössä on tuotettu uutta alan sisältöä, tietämystä ja/tai toimintatapoja, jotka ovat hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys ja innovatiivisuus on myös osoitettu ja perusteltu. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu kriittisesti uusia kehittämiskohteita osoittaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Opinnäytetyön tekijä/tekijät on/ovat työskennellyt/työskennelleet itseohjautuvasti, tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä reflektiivisesti omaa ja työryhmän työskentelyä johtaen ja tukien. Toiminnassa välittyy asiantuntijuus, sen kriittinen kehittäminen ja kehittyminen.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyö on tehty suunnitelmallisesti rakentaen ja ylläpitäen vuorovaikutussuhteita alalla ja sen yhteistyöverkostoissa toimiviin henkilöihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja sovellettu omalle kehittämishankkeelle merkityksellistä kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä on toimittu rakentavasti monialaisissa, monikulttuurisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa. Opinnäytetyössä ja opinnäytetyöstä on viestitty ohjeistetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla oman alan kotimaisille verkostoille. Opinnäytetyö on sisältänyt viestintää ja tiedottamista myös kansainvälisissä verkostoissa.Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä ja työskentelyssä on otettu huomioon viestintätilanne, tekstilaji, ohjeisto, kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Työskentelyn edetessä on viestitty puhuen ja kirjoittaen havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja työskentelyään sekä tunnistaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• työskennellä ja tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisissa ja monitaiteisissa tiimeissä

Sisältö

- Taiteilijakehittäjän osaaminen ja kompetenssit - taide ja tekijyys
- Taiteen tilallisuus ja uudet teknologiat taiteessa, teknologia, digitalistaatio ja tulevaisuus
- Taide terveyden ja hyvinvoinnin konteksteissa
- Taiteilija yhteiskuntaa kehittämässä ja taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen - työelämä ja innovaatiot

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan tarkemmin itslearningi-kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Opettajien ja vierailijoiden luennot, ryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset menetelmät kontaktitapaamisissa (etä- tai lähityöskentelynä); tapaamisten välillä ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen (tallenteet ja luettavat tekstit) sekä yksilö- ja ryhmätehtävät.

Kansainvälisyys

Opettajien ja vierailijoiden luennot, ryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset menetelmät kontaktitapaamisissa (etä- tai lähityöskentelynä); tapaamisten välillä ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen (tallenteet ja luettavat tekstit) sekä yksilö- ja ryhmätehtävät.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktiaksojen poissaoloja korvaavat tehtävät opiskelija sopii vastuuopettajien kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Verkko-oppimisalustalla ohjeistetaan kunkin kontaktiopetuksen yhteyteen kuuluvat ennakkotehtävät, kontaktiopetuksen aikana toteutettavat harjoitteet ja jälkitehtävät.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien osatehtävien suorittamista hyväksyttävällä tavalla.

Sisällön jaksotus

Opetuksen lähtökohta on erilaisten kontekstien tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kontekstien kautta tarkastellaan erilaisia toimijuuksia, toimintaympäristöjä ja tekemisen tapoja.

Syksyn opintojakson teemat ovat:
1. Taide ja tekijyys (1. kontaktijaksolla)
2. Teknologia, digitalisaatio, tulevaisuus (2. kontaktijaksolla)
3. Taide, terveys ja kulttuurihyvinvointi (3. kontaktijaksolla)
4. Työelämä ja innovaatiot (4. kontaktijaksolla)

1. Kontaktiopetus (elokuu)
Teema: Taide ja tekijyys – ammatillinen esittäytyminen ja orientaatio opintojaksoon
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten

Ennakkomateriaalina Sari Karttusen artikkeli: “Laajentuva taiteilijuus – yhteisötaiteilijoiden toiminta ja identiteetti hybridisaatio-käsitteen valossa”. Tapaamisessa tehtävissä yksilö- ja ryhmätehtävissä pohditaan omaa uraa ja ammatti-identiteettiä ja kartoitetaan omaa polkua.


2. kontaktiopetus (lokakuu)
Teema: Teknologia, digitalisaatio, tulevaisuus
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten
Vierailija: Mediataiteilija Kari Yli-Annala Aalto-yliopistosta.

Ennakkotehtävänä on katsoa webinaaritallennne Taiteen edistämiskeskuksen ja TuAMK:n sarjasta Taiteen avartuvat todellisuudet, taiteilijan uusi asiantuntijuus ja etsiä teeman mukainen artikkeli, joka liittyy omaan opinnäytetyöhön. Ryhmäkeskustelussa keskustellaan aiheesta ennakkotehtävän ja vierailuluennon pohjalta.


3. kontaktiopetus (marraskuu)
Teema: Taide, terveys ja kulttuurihyvinvointi
Ohjaava opettaja: Annika Dahlsten
Vierailija: Anna-Mari Rosenlöf

Ennakkotehtävänä on tutustua Taikusydämen tekemään koontiin Maailman terveysjärjestö WHO:n raportista taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista ja lukea ”Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirjasta luku Kulttuurihyvinvointi ja taide. Tapaamisessa vierailijan luento ja ryhmätehtäviä.


4. kontaktiopetus (joulukuu)
Teema: Työelämä ja innovaatiot, jakautuen
Alateema 1: Taide osana työelämän organisaatioita ja innovaatioita
Alateema 2: Kompetenssit
Ohjaava opettaja: Krista Petäjäjärvi

Ennakkotehtävänä on lukea Training Artists for Innovation luvut 3–4, perehtyä Kai Lehikoisen taiteilijan kompetenssikaavioon ja visualisoida omia osaamisia, joita tarvitset työssäsi. Visualisoinneista keskustellaan ryhmätehtävässä.

Opintojakson osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• määritellä ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja työskentelyään sekä tunnistaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa
• tunnistaa, analysoida ja määritellä nykytaiteen tapoja toteutua erilaisissa konteksteissa
• työskennellä ja tuottaa luovia ideoita ja ratkaisuja monialaisissa ja monitaiteisissa tiimeissä
Opintojakson sisältö
- Taiteilijakehittäjän osaaminen ja kompetenssit - taide ja tekijyys
- Taiteen tilallisuus ja uudet teknologiat taiteessa, teknologia, digitalistaatio ja tulevaisuus
- Taide terveyden ja hyvinvoinnin konteksteissa
- Taiteilija yhteiskuntaa kehittämässä ja taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen - työelämä ja innovaatiot

Viestintäkanava ja lisätietoja

itslearning ja s-posti kontaktiopetuksen ohessa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu palautettaviin oppimistehtäviin sekä kontaktijaksojen työskentelyyn osallistumiseen. Oppimistehtävät ja tapaamisten työskentelyyn osallistuminen arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Hylätty (0)

Suoritus on hylätyy, mikäli jokin osatehtävistä on palauttamatta tai toteuttamatta hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• löytää ja arvioida oman kehittämistehtävän kannalta relevantteja lähteitä ja tietoa
• rakentaa kehittämishankkeelleen mielekkään käsitteellisen viitekehyksen
• soveltaa projektinhallinnan työkaluja oman kehittämistyön suunnittelussa
• hyödyntää tarkoituksenmukaisia tutkimuksellisen tiedonhankinnan menetelmiä kehittämistyössään
• ottaa huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa eettiset periaatteet sekä tietosuojan
• viestiä kehittämistyöstään ja sen tuloksista eri kohderyhmille kussakin tilanteessa mielekkäillä tavoilla.

Sisältö

• Oman kehittämistyön ammatilliset ja tutkimuksellis-teoreettiset kontekstit
• Tiedonhankinta ja arviointi kehittämishankkeen tarpeisiin
• Projektinhallinnan työkalujen hyödyntäminen kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisuus kehittämishankkeessa
• Tutkimuksellisen tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan suunnittelu
• Etiikka ja tietosuoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
• Kirjoittaminen ja viestintä tutkimus- ja kehittämishankkeissa

Oppimateriaalit

• Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (2018): http://www.arene.fi/fi/arene/uutisia/ammattikorkeakoulujen-opinnaytetoiden-eettiset-suositukset
• Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2023): Hyvä tieteellinen käytäntö https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019): Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019): Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: Aineistonhallinnan käsikirja http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/
• Turun AMK:n Tiedonhakijan oppaat soveltuvin osin http://libguides.turkuamk.fi/, mukaan lukien Kulttuurialan tiedonhankinnan opas: http://libguides.turkuamk.fi/kulttuuriala
• Lisäksi opettajien luentoalustukset sekä soveltuvin osin verkko-oppimisympäristössä (itslearning) listattua tutkimusetiikkaa käsittelevää ja tutkimusmenetelmäkirjallisuutta.

Opetusmenetelmät

• Kontaktipäivät lähiopetuksena kampuksella tai etäopetuksena Zoomissa: Opettajien luentoalustukset, pienryhmäkeskustelut ja muut toiminnalliset ja vuorovaikutteiset aktiviteetit.
• Itsenäinen etätyöskentely: Ohjeistetun kirjallisuuden lukeminen sekä oppimistehtävien tekeminen. Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla oppimateriaaliin perehtyminen ja tehtävien tekeminen.
• Opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen alustavan suunnitelman laatiminen

Kansainvälisyys

Opiskelijoiden kehittämishankkeet toteutuvat useimmiten yksilötöinä, minkä lisäksi kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työskennellään kontaktitapaamisissa eri kokoisissa ja eri kokoonpanoilla muodostettavissa pienryhmissä ja annetaan vertaispalautetta toisten opinnäyteideoista. Opintojaksolla hyödynnetään myös yhteisopettajuutta.

Tiedonhankinnan perusteet -verkkokurssilla työskennellään verkossa, tehtävät tehdään itsenäisesti yksilötehtävinä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso on 5 opintopisteen laajuinen, eli se edellyttää noin 135 tuntia opiskelijan työtä. Kontaktiopetukseen osallistuminen ja valmistautuminen vaatii noin 20 tunnin työpanoksen.

Opiskelijan työ koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijan itsenäisestä työskentelystä kontaktijaksojen välissä:
• Tiedonhankinnan verkkokurssi 1 op (= n. 27 tunnin työpanos)
• Oppimistehtävä: Miellekartta omasta kehittämishankkeesta (syyskussa vaatii noin 16 tunnin työpanoksen)
• Essee oman tutkimus- ja/tai kehittämishakkeen keskeisistä käsitteistä (DL 5.10.2023, noin 30 h työpanos)
• Kontaktiopetus siihen liittyvine ennakko- ja jälkitehtävineen (22 h)
• Kokoava tehtävä: opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen alustava suunnitelma, jota rakennetaan opintojakson edetessä ja joka palautetaan 7.1.2024. Alustavista suunnitelmista annetaan vertaispalautetta hyödynnettäväksi suunnitelman valmistelemisessa. Suunnitelmat esitellään ja niitä kommentoidaan opintojaksolla Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi tammikuun kontaktijaksolla.(Vaatii noin 40 h työpanoksen)

Suunnitelma sisältää tutkimusasetelman, tietoperustan, menetelmät, aineistonhallinnan suunnitelman, hankkeen toteuttajat ja organisoitumisen, työsuunnitelman (projektisuunnitelman), resursoinnin, dokumentoinnin ja tiedottamisen sekä riskien hallinnan samoin kuin toiminnan arvioinnin ja laadun varmistamisen valmistelun sekä alustavan lähdeluettelon.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikien osatehtävien hyväksyttyä suorittamista. Osatehtävien hyväksytty suorittaminen puolestaan edellyttää, että tehtävät sisältävät asianmukaisesti toteutettuina kaikki ne sisällöt, jotka tehtävänannoissa on esitetty. Arviointikriteerit voidaan määritellä tarkemmin kunkin osatehtävän tehtävänannossa.

Sisällön jaksotus

• Opinnäyteprosessi ja siihen liittyvät keskeiset käytännöt yamk-opinnoissa; oman kehittämishankkeen kontekstit, opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelmapohja ( 29.8.2023 klo 9 - 12 ensimmäinen kontaktijakso ja oppimistehtävä)
• Tiedonhankinta kehittämishankkeessa (ensimmäisellä kontaktijaksolla aloitustapaaminen, jota seuraa verkkokurssi, siten, että Ohjaus-tapaaminen 3.10. klo 17-18 ja tehtävät suoritettuna 31.10.2023)
• Kirjoittaminen ja viestintä kehittämishankkeessa, opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelma (3.10.2023 klo 9 - 12 toinen kontaktijakso ja siihen liittyvät tehtävät)
• Projektinhallinnan työkalut (7.11.2023 klo 13 - 17 kolmas kontaktijakso ja siihen liittyvä oppimistehtävät)
• Tutkimusmenetelmien hyödyntäminen & tutkimusetiikka ja tietosuoja kehittämishankkeessa (5.12.2023 klo 13 - 17 neljäs kontaktijakso ja siihen liittyvä oppimistehtävä)

Viestintäkanava ja lisätietoja

Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla valmistellaan opinnäytetyöhön kuuluvan tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttamista. Opintojakson aikana opiskelija valmistelee oppimistehtävien tukemana tutkimus- ja kehittämishankettaan ja siihen liittyvää tutkimuksellista tiedonhankintaa sekä laatii tutkimus- ja kehittämissuunnitelmansa.

Opintojakso sisältää yhteisiä osioita muiden Taideakatemian Master School -koulutusten kanssa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu opintojaksolla tehtäviin oppimistehtäviin. Tahtävät arvioidaan asteikolla hylätty - hyväksytty. Koko opintojakson arviointi perustuu opintojakson tehtäviin, niiden hyväksyttyyn suorittamiseen.

Hylätty (0)

Suoritus on hylätty, mikäli jokin osatehtävistä puuttuu tai sitä ei ole suoritettu hyväksyttävällä tavalla.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa
• analysoida vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan alansa ammattilaisena sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• soveltaa luovia omaelämäkerrallisia, taidelähtöisiä menetelmiä oman kehittyvän osaajaidentiteettinsä ja ammatillisen osaamisen reflektointiin
• vertailla erilaisia ammattilaisuuden muotoja muuttuvassa kulttuurityöelämässä ja arvioida niiden soveltuvuutta omaan ammatilliseen identiteettiin
• luoda ja ylläpitää oman ammatillisuuden kehittämistä tukevia kumppanuuksia ja verkostoja.

Sisältö

• Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät
• Ammatti-identiteetin muotoutuminen
• Erilaiset osaajaidentiteetit ja ammatilliset polut
• Muuttuvan kulttuurityöelämän osaajan ja erityisasiantuntijan ammatti-identiteetin erityispiirteet
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys omassa ammatissa, suhteessa omaan taustakoulutukseen ja omaan toimintakenttään ja perustehtäviin siinä

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on sijoitettu itslearning-verkko-oppimisympäristöön.

DICO Toolkit for Digital Career Stories 2023. Saatavillahttps://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/issue/view/148/showToc

Juppi, P. & Tanskanen, I. 2019. Ammatillinen elämäkerta ja digitaalinen tarinankerronta pedagogisina välineinä. Saatavilla https://talk.turkuamk.fi/taide/ammatillinen-elamakerta-ja-digitaalinen-tarinankerronta-pedagogisina-valineina/

Meijers, Frans & Lengelle, Reinekke 2012. Narratives at work: The developement of career identity. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/241710063_Narratives_at_work_The_development_of_career_identity

Rapo, Ari 2020. The Photodiary Method. Onnistumisen elämyksiä valokuvapäiväkirjan avulla. Saatavilla https://peda.net/yritykset/photodiary

Taide töissä - Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taitelijan rooliin yhteisöissä 2019. Saatavilla https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf

Tanskanen, I. 2023. Ammatillinen elämäkertaprosessi, digitaaliset uratarinat ja taidelähtöiset menetelmät itsereflektion ja identiteettityön välineinä. Ks. talk.turkuamk.fi > Taide

What is career story and why you need it? Saatavilla https://workbloom.com/job-search/what-is-career-story

Opetusmenetelmät

Itse-reflektiota siältävä ammatti-identiteettityö digitarinan, päiväkirjaamisen ja kontaktiopetusjaksoiihin kytkeytyvien ennakko-, jälki- ja kontaktijaksoilla toteutettavien tehtävien muodossa sekä tuutorointi. Työskentelyssä yhdistetään itsenäisesti tehtävää henkilökohtaista työskentelyä pienryhmä- ja koko ryhmän kanssa tapahtuvaan työskentelyyn sekä sovelletaan taidelähtöisiä menetelmiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakso arvioidaan hyväksytysti suoritettujen tehtävien perusteella, joten erillisiä tenttitilaisuuksia ei järjestetä.

Kansainvälisyys

Ammatillinen elämäkertaprosessi sisältää sekä yksin että ryhmässä tehtäviä työvaiheita: päiväkirjaaminen ja oman prosessin dokumentointi ovat yksilöllisiä työvaiheita, ja kontaktiopetuksen yhteydessä työskentely laajenee toiminnan, kokemusten, ajatusten ja tuntemusten jakamiseksi ryhmässä. Työskentelyssä sovelletaan taide- ja medialähtöisiä menetelmiä.

Prosessin ohjaukseen osallistuu usea yamk-kouluttaja, ja sen osatehtävissä suunnataan opiskelijan huomiota työelämälähtöisiin ammatillisiin kompetensseihin: yhtäältä kulttuuri- ja taidealan erityisiin kompetensseihin ja toisaalta yleisiin ammatillisiin kompetensseihin eli oppimaan oppimiseen, työelämässä toimiseen, eettisyyteen, kestävään kehityksen, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen sekä ennekoivaan kehittämiseen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Monimuoto-opiskelu, johon sisältyy työskentelyä kontaktiopetusjaksolla, ennakko-, jälki- ja muita itsenäisiä tehtäviä sekä tuutorointia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Digitarina omasta tiestä kulttuurialan YAMK -opintoihin, itsenäiset tehtävät ml. ennakko- ja jälkitehtävän (24 h)
Kontaktiopetus 24 h
Päiväkirjaaminen 40 h
Kontaktijaksoihin liittyvät ennakko- ja jälkitehtävät 47 h

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien suorittamista hyväksyttävällä tavalla. Osatehtävät koostuvat kontaktiopetusjaksoa edeltävistä ennakkotehtävistä sekä kontaktiopetusjakson aikaina tapahtuvasta työskentelystä. Lisäksi opintojakso sisältää jälkitehtävän, itse-reflektiivisen raportin.

Sisällön jaksotus

Ammatillinen elämäkertaprosessi nivoo yhteen koulutuksen sisältöjä ja opiskelijan omaa näkemystä niistä sekä omasta ammatti-identiteetistään. Oman ammatillisen elämäkertaprosessinsa kuluessa opiskelija muodostaa käsityksen omasta ammatti-identiteetistään, sen osa-alueista, painopisteistä, vahvuuksista ja kehitettävistä alueista sekä sisäistää reflektoivan työotteen jatkuvan kehittymisen mahdollistajana.

Ammatillisen elämäkertaprosessiin liittyvää ohjausta ennako- ja muine tehtävineen on jokaisen kontaktiopetusjakson yhteydessä. Työskentely alkaa ensimmäisen kontaktiopetusjakson intensiivisessä digitarinapajassa. Kontaktipetusjaksoihin kytkeytyvän työskentelyn lisäksi opintojaksoon sisältyy opintojen valmistumisvaiheen tehtävä. Sisältöalueet:

• Ammatti-identiteetin muotoutuminen
• Erilaiset osaajaidentiteetit ja ammatilliset polut
• Muuttuvan kulttuurityöelämän osaajan ja erityisasiantuntijan ammatti-identiteetin erityispiirteet
• Moniammatillisuuden, verkostojen ja yhteistoiminnan merkitys omassa ammatissa, suhteessa omaan taustakoulutukseen, omaan toimintakenttään ja perustehtäviin siinä
•Taidelähtöiset omaelämäkerralliset menetelmät

Ammatillisen elämäkertaprosessin pysäytyspisteet kontaktiopetusjaksojen yhteydessä (2023 - 2024):

vkolla 35 kampuksella: Tieni Taideakatemiaan YAMK-opintoihin – digitaalinen uratarina ja päiväkirjaaminen itsetutkiskelun välineinä.

vkolla 40 videovälitteisesti: Päiväkirjaamisen käytänteet. Toisella kontaktijaksolla jaetaan noin kuukauden kestäneen ohjeistetun päiväkirjaamisen perusteella hyviksi havaittuja käytänteitä.

vkolla 45 videovälitteisesti: Kriittinen oman ammatillisuuden alueiden arviointi. Kulttuuri- ja taidealan sekä työelämän diskurssien ja arkkityyppien tunnistaminen. Opiskelijat pohtivat tausta-aineiston valossa omaa ammatillisuuttaan, sen osa-alueita ja kehittymisen tarpeita. Tarkastelussa hyödynnetään arkkityyppejä.

vkolla 49 kampuksella: Oman ammatillisuuden tutkiminen. Kriittisiä näkökulmia tarinankerrontaan. Kontaktijaksolla tarkastellaan tausta-aineistoon tutustumisen perusteella tarinallisuuteen liittyviä riskejä.

vkolla 2 kampuksella: Opiskelijat ovat suorittaneet Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojakson, johon liittyen kontaktiopetuksessa tarkastellaan henkilökohtaiseen ammatilliseen tulevaisuuteen liittyviä odotuksia.

vkolla 6 videovälitteisesti: Tehtävänä on ollut opinnäytetyön suunnitelman viimeistely saadun palautteen ja tarvittavan uuden tiedon tukemana. Päiväkirjassa on tutkittu kirjoittaen tutkimus- ja kehittämistyötä henkilökohtaisena kokemuksena, ja kontaktijaksolla jaetaan ja tarkastellaan näitä kokemuksia pienryhmissä ja koko vuosikurssin kesken.

vkolla 10 videovälitteisesti: Kontaktijaksolla tarkastellaan artistic statement- ja muita taiteilijatekstejä ammatillisen ja uraidentiteetin rakentamisen ja heijastamisen keinoina.

vkolla 15 videovälitteisesti: Kontaktiopetuksessa tarkastellaan työelämän diskursseja, rooleja ja identiteettejä, joihin on perehdytty ennakkotehtävässä ohjeistetun materiaalin avulla.

vkolla 19 kampuksella: Ennakkotehtävässä opiskelija pohtii päiväkirjassaan oman ammatillisuutensa ei puolia ja rooleja sekä ansaintalogiikkaa. Havainnoista keskustellaan opiskelijatiimeissä, ja huomiot jaetaan koko vuosikurssin kesken kokoavassa esittelyssä.

vkolla 23 kampuksella: Teemana on tulevaisuus taide- ja kulttuurialan ammattilaisena; kontaktijaksolla rakennetaan omakuva itsestä alan ammattilaisena viiden vuoden kuluttua eli tulevaisuusportfolio. Lisäksi kontaktijaksolla pohjustetaan jälkireflektiotehtävä, joka sisältää opintoihin sisältyvän päiväkirjan ja muiden opiskeluun liittyvien aineistojen tarkastelun siitä näkökulmasta, miten ja millaisten vaiheiden kautta oma henkilökohtainen oppimisprosessi on edennyt ja millaisia muutoksia se on tuottanut. Jälkitehtävä on esseemuotoinen, ja sen lukijana toimii opiskelijan opintoja ohjaava opettajatuutori.

Viestintäkanava ja lisätietoja

Saatavilla verkko-oppimisympäristössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ammatillisen elämäkertaprosessin työskentely on luonteeltaan refleksiivistä; siinä pohditaan ja arvioidaan omaa ammatillista osaamista ja ammatti-identiteettiä. Näitä kriittisiä pohdintoja jaetaan ammatillisen elämäkertaprosessin reflektiopisteissä opetusjaksoilla, jolloin käydään vertaiskeskustelua. Arviointi kohdistuu työskentelyyn eri osatehtävineen.

Työskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien osatehtävien tekemistä hyväksyttävällä tavalla. Opintojakson suoritettaan opiskelija osaa

• analysoida vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan alansa ammattilaisena sekä kehittää osaamistaan tavoitteellisesti
• soveltaa luovia omaelämäkerrallisia, taidelähtöisiä menetelmiä oman kehittyvän osaajaidentiteettinsä ja ammatillisen osaamisen reflektointiin
• vertailla erilaisia ammattilaisuuden muotoja muuttuvassa kulttuurityöelämässä ja arvioida niiden soveltuvuutta omaan ammatilliseen identiteettiin
• luoda ja ylläpitää oman ammatillisuuden kehittämistä tukevia kumppanuuksia ja verkostoja.

Hylätty (0)

Opintosuoritus on hylätty, mikäli jokin tai joitakin osatehtäviä on suorittamattta.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

- analysoida toimintaympäristöjen muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja soveltaen
- tulevaisuudentutkimuksen ja -ennakoinnin käsitteitä ja menetelmiä
- arvioida toimintaympäristöjen muutosten vaikutuksia omaan työhön, työyhteisöön, organisaatioon sekä toimialaan
- kehittää tavoitteellisesti omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia
- uudistaa organisaationsa toimintoja hyödyntäen monitieteistä ja laaja-alaista tulevaisuustietoa.

Sisältö

- Tulevaisuuden työ ja toimeentulo
- Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niiden ennakointi
- Muuttuvat urapolut ja ammatti-identiteetit
- Tulevaisuuden teknologiat, ihmisen ja teknologian vuorovaikutus
- Kiertotalous ja kestävä tulevaisuus
- Tulevaisuudentutkimuksen ja -ennakoinnin lähtökohtia ja menetelmiä
- Ennakoinnin merkitys innovaatioille sekä strategiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle

Oppimateriaalit

Itslearningin kurssialustalla.

Opetusmenetelmät

Ohjeistettuihin oppimateriaaleihin perehtyminen, itsenäinen kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, toiminnallinen työskentely monialaisissa ryhmissä ja lukupiirityöskentely oman koulutuksen pienryhmässä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus: Vierailuluentoja ja ryhmätyöskentelyä lähitapaamisissa: 15 h

Verkko- ja etäopiskelu: Verkko-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä yksin tai pienryhmässä: 120 h

Ryhmätyöskentelyä:
• Aloituspäivä 28.8.2023: monialaisissa pienryhmissä keskustelua Sitran megatrendikorttien pohjalta.
• Lukupiirityöskentely koulutuksittain jaettavissa pienryhmissä: oman alan työn, toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia käsittelevän tutkimuskirjallisuuden lukemista, keskustelua pienryhmässä, sekä keskustelun keskeisten ideoiden/havaintojen kokoaminen tiiviiksi visuaaliseksi esitykseksi (esim. lyhyt video, Prezi, mindmap tms.) ja jakaminen oman koulutuksen ryhmälle itslearning-kurssialustalla (tutoropettaja arvioi tuotoksen, HYV/HYL).
• Hackathon 27.11.2023 (sekä hackathonin ennakkotapaaminen 15.11.2023): työelämä- ja ongelmalähtöistä työskentelyä monialaisissa pienryhmissä.

Yksilötehtävät:
• Orientaatiotehtävä: Tulevaisuustietoisuus ja -asenteet (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).
• Tulevaisuusskenaariotehtävä: omien vaihtoehtoisten ammatillisten tulevaisuuksien hahmottelu tulevaisuustaulukkoon (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).
• Reflektiivinen raportti: Miten voin hyödyntää tulevaisuustietoa ja ennakkointimenetelmiä oman osaamiseni ja ammatillisen toimintani kehittämisessä / oman organisaationi strategisessa johtamisessa. Mihin omassa sekä työyhteisöni/organisaationi tulevaisuudessa koen voivani vaikuttaa itse? (ohje ja palautus itslearning-kurssialustalla; tutoropettaja arvioi, HYV/HYL).

Sisällön jaksotus

Opintojakso on kaikille Turun AMK:n ylempää AMK-tutkintoa suorittaville pakollinen. Se toteutetaan osin monialaisesti eri koulutusten opiskelijoista muodostetuissa ryhmissä ja osin oman koulutuksen sisällä pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Opintojaksolla on kolme kaikille yhteistä kontaktipäivää (Zoom-yhteydellä: 28.8.2023, 15.11.2023 ja 27.11.2023). 28.8.2023 olevaan aloituspäivään voi osallistua osoitteessa
https://turkuamk.zoom.us/j/63919762294 


Muuten yhteinen toteutus perustuu itslearning-kurssialustalla oleviin oppimateriaaleihin ja oppimistehtäviin. Koulutukset voivat halutessaan käsitellä opintojakson sisältöjä myös omissa lähipäivissään tutor-opettajan johdolla.

***

TEEMA 1: MUUTTUVA MAAILMA JA TYÖELÄMÄ (viikot 35-37)
• Yhteinen aloituspäivä 28.8.: Opintojakson esittely, vierailijan alustus muuttuvasta työelämästä ja osaamistarpeista, sekä pienryhmätyöskentelyä Sitran megatrendikorteilla (tuutorit ohjaamassa).
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Orientaatiotehtävä: Tulevaisuustietoisuus ja -asenteet (viimeinen palautuspäivä 17.9.)
• (Koulutusten itse päätettävissä ja järjestettävissä: Turun AMK:n asiantuntijoiden alustuksia esim. tulevaisuuden teknologioihin, kiertotalouteen ja kestävään tulevaisuuteen liittyvistä teemoista koulutuksen omassa lähipäivässä)

Osoittessa https://turkuamk.zoom.us/j/63919762294 


***

TEEMA 2: TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI (viikot 38-41)
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Tulevaisuusskenaariotehtävä: omat vaihtoehtoiset ammatilliset tulevaisuudet (viimeinen palautuspäivä 15.10.)

***

TEEMA 3: OMA ALA MUUTOKSESSA (viikot 42-45)
• Lukupiirityöskentely (verkkovälitteisesti ja/tai lukupiiriryhmän itse organisoimassa tapaamisessa): oman alan työn, toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia käsittelevän tutkimuskirjallisuuden lukemista, keskustelua pienryhmässä, sekä keskustelun keskeisten ideoiden/havaintojen kokoaminen tiiviiksi visuaaliseksi esitykseksi ja jakaminen oman koulutuksen ryhmälle itslearning-kurssialustalle (viimeistään 12.11)

• Tutoropettaja vastaa lukupiiriryhmien organisoinnista sekä mahdollisen valmiin lukulistan ohjeistamisesta tai opiskelijoiden ohjeistamisesta soveltuvan lukupiirikirjallisuuden etsimiseen.

***

TEEMA 4: MINÄ TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ (viikot 46-49)
• itslearning-kurssialustalla ohjeistettuihin materiaaleihin perehtyminen.
• Yhteinen lähipäivä 27.11. ja ennakkotapaaminen 15.11.: hackathon, jossa työskentelyä monialaisissa pienryhmissä todellisten työelämän ongelmien ratkaisemiseksi. Teemana kestävä tulevaisuus. Tiimit perehtyvät hackathonin ohjeistuksiin ja hackathon-toimeksiantoihin etukäteen itslearning-alustalla ja palauttavat hackathon-raporttinsa viimeistään 3.12.).

Hackathonissa on kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: 1) osallistuminen hackathoniin toimeksiantajana tai 2) opiskelijana toimeksiantojen ratkaisijana monialaisessa pienryhmässä.

• Reflektiivinen raportti tulevaisuustiedon ja ennakointimenetelmien hyödyntämisestä omassa työssä (viimeinen palautuspäivä 10.12.)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi kohdistuu oppimistehtäviin sekä aktiiviseen osallistumiseen lähipäivien työskentelyyn.

Tutoropettaja arvioi oppimistehtävät (tehtävät 1–4). Opintojakson suorittaminen hyväksytysti edellyttää kaikkien oppimistehtävien suorittamista hyväksytysti sekä osallistumista kontaktipäiviin (tai pakottavan poissaolon tapauksessa korvaavan tehtävän suorittamista hyväksytysti). Opettajatuutori kirjaa kontaktipäivien osallistumissuoritukset (ja arvioi poissaolijoiden korvaavien tehtävien suoritukset).

Esitietovaatimukset

-

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• arvioida ja soveltaa tutkimustietoa kriittisesti
• käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen
• työskennellä itsenäisissä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa johtaa omaa ja mahdollisesti myös muiden työskentelyä tavoitteellisesti
• kommunikoida sekä toimia monialaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa alansa tehtävissä
• ottaa huomioon yhteisölliset ja eettiset näkökulmat alalleen ominaisilla tavoilla.

Sisältö

Keskeisessä osassa Master School -koulutuksia on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan.

Opinnäytetyö toteutetaan kehittämishankkeena, jossa on tutkimuksellinen ote ja tiivis kytkös käytännön työhön. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyöhönsä sisältyvän kehittämistehtävän työpaikallaan, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, luontevissa työelämäyhteyksissä tai muuten ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opinnäytetyön perustuu toimeksiantoon, mikäli se on mahdollista.

Opinnäytetyö nojautuu perusteelliseen tiedonhankintaan ja analyysiin, ja kehittämisprosessissa hyödynnetään tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyöhön sisältyy kehittämistoiminnan dokumentointi ja raportointi. Kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittava menetelmäosaaminen sisältyy jo Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolle sekä kehittyy edelleen Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi -opintojaksolla.

Kulttuurialan YAMK-koulutuksissa opinnäytetyö on jaettu kahteen opintojaksoon:
- 5 opintopisteen laajuiseen Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksoon, jossa opiskelija perehtyy kehittämistoiminnassa ja siitä raportoimisessa tarvittavaan menetelmäosaamiseen ja suunnittelee kehittämishankettaan (1. lukukausi), ja
- 25 opintopisteen laajuisen Kehittämishankkeen toteuttamiseen ja raportointiin (2. ja 3. lukukausi).

Kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi -opintojakso sisältää seuraavat vaiheet:

• Opinnäytetyösuunnitelman esittely ja viimeistely palautteen pohjalta
• Opinnäytesopimuksen tekeminen
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta ja työskentelyn dokumentointi alan käytänteiden mukaisesti ja opinnäytetyön kannalta mielekkäällä tavalla
• Opinnäytteen ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua ammattialaa ja mahdollista toimeksiantajaa palvelevalla tavalla
• Kypsyysnäyte: Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä ammattialaan ja suomen tai ruotsin kielen eli koulusivistyskielen taitoa. Mikäli koulusivistyskielen erinomainen taito on osoitettu jo aiemmissa opinnoissa, kypsyysnäyte toimii pelkästään ammattialaan perehtyneisyyden kokeena. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
• Opinnäytetyön tarkastus plagioinnintarkastusjärjestelmällä ja arviointi.

Oppimateriaalit

Opiskelijan oman kehittämishankkeen kannalta relevantti tutkimuksellinen ja ammatillinen aineisto sekä verkko-oppimisympäristössä oleva aineisto.

Opetusmenetelmät

Tutkimuksellinen kehittämishanke, ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen. Opinnäytetyö-kehittämishanke on mahdollista tehdä moniammatillisena työparina, kahden opiskelijan yhteistyönä. Tällöin menettelytavoista ja työtavoista sovitaan tarkoin niin, että kummankin tekijän osuus on arvioitavissa.

Työskentelyn osat:
• Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu, toteuttaminen, dokumentointi ja raportointi
• Oman kehittämishankkeen esittely, palautteen saaminen ja palautteen antaminen toisten töistä prosessin eri vaiheissa
• Ryhmäohjaukseen ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kypsyysnäytteen kirjoittaminen valmista kehittämishanketta tarkastellen

Kansainvälisyys

Opiskelija etenee työssä itsenäisesti ja vastuullisesti,ohjaajansa sek muun ohjauksen tuella. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös yhdessä työparin kanssa. Taide uusissa konteksteissa -opintojaksojen sisältöjä sekä lähestymistapoja hyödynnetään ja sovelletaan opinnäytetyössä. Tarvittaessa ja eriksen sovittavalla tavalla on mahdollista saada varsinaisen ohjaajien lisäksi muiden Turun AMK:n kouluttajien antamaa mentorointia. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy vertaispalautteen antamista ja saamista. Työelämän yhteistyökumppanit osallistuvat opinnäytetöiden prosessiin kunkin opinnäytetyön edellyttämällä tai mahdollistamalla tavalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kehittämishankkeen laajuus on 25 opintopistettä eli työmäärä (n. 670 tuntia) vastaa lähes 17 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Työskentely sisältää seuraavat vaiheet ja tehtävät:
• Kehittämishankesuunnitelman valmisteltu ja esittely
• Tutkimus- ja kehittämissuunnitelman (projektisuunnitelman) viimeistely palautteiden perusteella (kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla työstetyn ensimmäisen version pohjalta)
• Kehittämishankkeen toteuttaminen, siihen liittyvä tutkimuksellinen tiedonhankinta, työskentelyn dokumentointi ja näistä raportointi tutkielman, artikkelin tai portfolion muodossa
• Ryhmä- ja yksilöohjaukseen osallistuminen
• Kehittämishankkeen tulosten esittely opinnäytetyön valmistuttua (seminaarissa)
• Kypsyysnäytteen tekeminen.

Sisällön jaksotus

Opinnäytetyönä toteutetaan opiskelijan omaan työhön ja/tai verkostoihin liittyvä kehittämishanke tai toimeksianto. Opiskelijan osaamisesta, verkostoista ja tilanteesta riippuen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi teoksen, intervention, toiminta- tai palvelukonseptin kehittämistä tai jo olemassa olevan toiminnan kehittämistä valitulla osa-alueella. Kehittämishanke rakentuu kehittämistavoitteiden mukaisesta kehittämistoiminnasta, työprosessin ja sen tulosten dokumentoinnista ja tutkimisesta sekä kehittämistyön tulosten julkistamisesta ja tiedottamisesta.

Kehittämishanke käynnistyy heti opintojen alussa ja läpäisee koko opintoajan. Ensimmäisellä lukukaudella (syksy 2022) kehittämishankkeen suunnittelua ja valmistelua edistetään Kehittämistyön menetelmät ja suunnittelu -opintojaksolla ja siihen sisältyvällä Tiedonhankinnan kurssilla. Kehittämishankkeen toteutus ja raportointi-opintojakso on suoraa jatkumoa sille ja pitää sisällään hankkeen toiminnot, niitten ja tulosten dokumentoinnin, tutkivan ja kehittävän tarkastelun ja arvioinnin.

Opinnäytetyön osana kirjoitetaan ammattialaan perehtyneisyyttä osoittava kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1–5 soveltaen Turun AMK:n yamk-opinnäytetöiden arviointikriteereitä.

Opinnäytetyön arviointi kohdistuu opiskelijan kehittämistoimintaan, opinnäytetyöstä viestimiseen suullisesti sekä kirjallisessa muodossa (kehittämishankkeen esittelyt sekä raportointi opinnäytetyötekstissä) sekä kokonaisvaltaiseen projektinhallintaan opinnäyteprosessissa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Varsinainen summatiivinen arviointi prosessin lopussa on opinnäytetöitä ohjaavien Turun AMK:n opettajien vastuulla (kaksi arvioijaa). Opiskelija saa työstään lisäksi eri vaiheissa vertaispalautetta sekä työelämäpalautetta riippuen työn asetelmasta ja mahdollisesta toimeksiantajasta. Opinnäytetyön arvioinnista opiskelija saa kirjallisen lausunnon.

Hylätty (0)

Opinnäytetyö ei täytä alla esitettäviä tyydyttävän opinnäytetyön arviointikriteerejä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on hyödynnetty tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän kannalta keskeisimpiä oman alan lähteitä ja käsitteitä, relevantteja ja luotettavia tiedonlähteitä, jotka tuodaan esiin pääasiassa asianmukaisesti vaikkakin osin puutteellisesti. Työn tietoperusta on vaikuttanut vain kaikkein olennaisimmilta osin niihin valintoihin, joita toteutuksessa on tehty.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on esitetty, se on lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen ja kytkeytyy työn tietoperustaan. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä ja/tai -kysymys on perusteltu opinnäytetyön tekijän osaamisen ja/tai työn kehittämisen näkökulmasta. Työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia sekä sopivat tehtävään ja tavoitteisiin, vaikka niissä esiintyykin puutteita.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Määritellyillä tavoitteilla on kytkös tekijänsä/tekijöidensä osaamiseen, ja tavoitteet tukevat kehittymistä, vaikka tässä onkin puutteita. Työskentely on sisältänyt arviointia, ja se näkyy myös opinnäytetyöraportissa, vaikka jääkin niukaksi.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu vuorovaikutustilanteissa dialogisesti, on kuunneltu, esitetty eteenpäin vieviä kysymyksiä ja perusteltu omia näkemyksiä, vaikka tässä onkin ollut puutteita. Opinnäytetyössä on hankittu ja hyödynnetty asiantuntija-apua kehittämisprosessin kannalta vain kaikkein olennaisimmissa vaiheissa, ja asiaan olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota. Opinnäytetyöhön eri vaiheissa tapahtuva viestintä puhuen ja kirjoittaen on suunniteltu, sekä kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu ohjeistetuilla tavoilla, vaikka viestintä onkin ollut osin puutteellista. Viestintä kirjoittaen ja puhuen on ollut pääasiassa ymmärrettävää, asiallista ja selkeää.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty Turun AMK:n ohjeiden mukaista / oman alan kansainvälistä merkintätapaa pääpiirteissään noudattaen sekä opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla mutta osin puutteellisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu, vaikka siinä onkin ollut vajavaisuutta. Opinnäytetyössä on noudatettu oman alan ammattieettisiä ohjeita ja hyvää tieteellistä käytäntöä mutta vain kaikkein olennaisimmilta osin. Opinnäytetyössä on otettu huomioon eri toimijoiden näkökulmat ainakin joiltakin osin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on sovellettu tutkimustehtävään ja aiheeseen liittyvää alan ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä lähdeaineistoa systemaattisesti, perustellen ja kriittisesti. Tehdyt ratkaisut ja menetelmälliset valinnat pohjautuvat tietoperustaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä perustuu toimeksiantajan, (työ)yhteisön tai kohderyhmän tarpeeseen. Aihe, tutkimus- ja kehittämistehtävä on rajattu, muotoiltu ja perusteltu toteuttamiskelpoisesti ja ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä on sovellettu alan tuoreita työskentely-, kehittämis- ja/tai tutkimusmenetelmiä, jotka kytketään tavoitteisiin. Menetelmälliset valinnat on perusteltu. Suunnitelma on laadittu toimeksiantajan ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveensa, tarpeensa ja panoksensa. Työskentely on edennyt vastuullisesti, systemaattisesti ja hallitusti; siinä on tehty perusteltuja ratkaisuja, joissa on otettu huomioon prosessin aikana ilmenneet tarpeet ja hankittu palaute.
Opinnäytetyössä esitetään ideoita, ratkaisumalleja ja/tai tuote, jotka vastaavat määriteltyyn tehtävän- ja tavoitteenmäärittelyyn. Tulokset ja/tai tuote on esitetty täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti sekä hyödyntämismahdollisuudet esiin tuoden. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu monipuolisesti tietoperusta huomioon ottaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Tekijä/tekijät on/ovat asettanut/asettaneet ammatillisen kehittymisen tavoitteet ja osoittanut/osoittaneet, miten opinnäytetyö palvelee niiden saavuttamista. Osaamisen kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista, toimintaa ja asiantuntijuutta on reflektoitu, ja havaintoja sekä oivalluksia on hyödynnetty oman toiminnan suuntaamisessa.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyössä on toimittu dialogisesti tarpeellisista yhteistyökumppaneista muodostetun yhteistyöverkoston kanssa. Opinnäytetyön (viestintä)suunnitelmaa on muutettu tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla, ja on tartuttu prosessin edetessä esiin nousseisiin viestinnällisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä on otettu huomioon ohjeisto sekä kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Opinnäytetyössä sovellettu tieto- ja viestintäteknologiaa mielekkäillä tavoilla kehittämistyöstä viestittäessä.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oman alan tiedot ja taidot sekä kyky niiden ymmärtämiseen ja arvioimiseen: Opinnäytetyössä on arvioitu kriittisesti, sovellettu ja kehitetty kehittämistehtävään sekä aiheeseen liittyvää oman alan kotimaista ja kansainvälistä käsitteistöä sekä tutkimustietoa. Opinnäytetyössä yhdistellään ja hyödynnetään tutkimustietoa sekä ammattialan osaamista tavalla, joka tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen: Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto ovat omassa toimintaympäristössään uutta luovia. Aihe, tutkimus- ja/tai kehittämistehtävä, tutkimuskysymys ja tavoitteisto on liitetty tietoperustaan, esitetty selkeästi, jäsentyneesti ja monipuolisesti perustellen. Menetelmälliset ratkaisut ovat uutta luovia. Tutkiva ja kehittävä ote on systemaattinen, tietoperustaa soveltava ja kriittinen. Suunnitelma on innovatiivinen, asiantuntijuutta ja työelämää kehittävä. Opinnäytetyö perustuu oman alan ajankohtaiseen ja merkitykselliseen kehittämishaasteeseen, ja siinä vastataan kehittämistehtävään tavoitteineen vastuullisesti, luovasti ja innovatiivisesti. Työskentely on ollut kauttaaltaan tavoitteellista, sitoutunutta, itsenäistä ja rakentavaa. Tulokset on esitetty selkeästi, jäsentyneesti sekä monipuolisesti perustellen, ja ne on liitetty tietoperustaan. Opinnäytetyössä on tuotettu uutta alan sisältöä, tietämystä ja/tai toimintatapoja, jotka ovat hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys ja innovatiivisuus on myös osoitettu ja perusteltu. Työskentelyä, tuloksia ja tuotosta on arvioitu kriittisesti uusia kehittämiskohteita osoittaen.

Itsensä kehittämisen osaaminen: Opinnäytetyön tekijä/tekijät on/ovat työskennellyt/työskennelleet itseohjautuvasti, tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä reflektiivisesti omaa ja työryhmän työskentelyä johtaen ja tukien. Toiminnassa välittyy asiantuntijuus, sen kriittinen kehittäminen ja kehittyminen.

Organisaatio- ja yhteistoimintaosaaminen: Opinnäytetyö on tehty suunnitelmallisesti rakentaen ja ylläpitäen vuorovaikutussuhteita alalla ja sen yhteistyöverkostoissa toimiviin henkilöihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja sovellettu omalle kehittämishankkeelle merkityksellistä kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä on toimittu rakentavasti monialaisissa, monikulttuurisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa. Opinnäytetyössä ja opinnäytetyöstä on viestitty ohjeistetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla oman alan kotimaisille verkostoille. Opinnäytetyö on sisältänyt viestintää ja tiedottamista myös kansainvälisissä verkostoissa.Opinnäytetyöhön sisältyvässä viestinnässä ja työskentelyssä on otettu huomioon viestintätilanne, tekstilaji, ohjeisto, kohderyhmien ja yksittäisten ihmisten erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Työskentelyn edetessä on viestitty puhuen ja kirjoittaen havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Eettinen osaaminen: Lähteitä on käytetty ja merkitty opinnäytetyön toteutustavan edellyttämällä tavalla Turun AMK:n ohjeita / oman alan kansainvälistä merkintätapaa noudattaen. Opinnäytetyössä on ratkaistu kehittämistoimintaan, sen dokumentointiin ja siitä viestimiseen liittyvät eettiset haasteet ammattimaisesti ja vastuullisesti. Kehittämistoiminnan luotettavuutta, kattavuutta ja sovellettavuutta on arvioitu perustellen.
Oman toiminnan eettisyyttä on reflektoitu prosessin aikana ja päätteeksi.