Kliininen kemia 1 (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

• Tavallisimmat kliinisen kemian perustutkimukset, niiden merkitys potilaan hoidossa ja tutkimuksiin liittyvät preanalyyttiset, analyyttiset ja postanalyyttiset tekijät.
• Kliinisen kemian laboratoriossa käytettävät analyysimenetelmät: fotometriset menetelmät, potentiometria, entsymaattiset menetelmät ja elektroforeesi.
• Analysaattoreiden käytön periaatteet ja keskeiset käsitteet

Opintojaksolla opiskelija oppii etsimään, käyttämään ja arvioimaan kliiniseen kemiaan liittyvää lähdemateriaalia. Opintojaksoon kuuluvat laboraatiot 4 op sisältyvät opintojaksoon Basics of Clinical Laboratory Work 3.

Tavoitteet

Opiskelija osaa keskeisimmät kliinisen kemian analyysimenetelmien periaatteet ja niiden taustalla olevan teorian. Opiskelija osaa analysaattorityöskentelyn perusperiaatteet ja analyysitulosten luotettavuuden arvioinnin osatekijät. Opiskelija tietää tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten fysiologisen taustan, kliinisen merkityksen sekä tutkimusindikaatiot ja hän osaa käyttää tietojaan kliinisen kemian määritysten laadunhallinnassa.

Sisältö

- Keskeiset kliinisen kemian pitoisuusmittauksissa, analyysilaitteiden käytössä ja analyysien laadunhallinnassa esiin nousevat käsitteet

- Tavallisimmat proteiini-, hiilihydraatti- ja lipidiaineenvaihdunnan tutkimukset, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan liittyvät tutkimukset

- Tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten analyysimenetelmien perusperiaatteet

- Kliinisen kemian analysaattoreiden rakenne, toiminta, käyttö ja huolto

- Analysoitavien näytteiden käsittely ja säilytys sekä analyyseissä käytettävien kemikaalien ja reagenssien valmistus ja käsittely ja säilytys

Oppimateriaalit

• Luentomateriaalit ja muu verkkomateriaali opintojakson työtilassa
• Niemelä Onni ja Pulkki Kari (toim.) 2010. Laboratoriolääketiede, Kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus OY
• Internet -sivustot: Käypä hoito, TYKSLAB, HUSLAB, jne., Labquality
• Penttilä Ilkka (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY.
• Alan lehdet: Moodi, KliinLab, Clinical Chemistry
• Kl. biokemian ja immunokemian laitevalmistajien analyysimenetelmien insertit eli tuoteselosteet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson luentopohjainen teoriaopetus toteutuu pääosin tuntitallenteina ja itsenäisin oppimistehtävin. Opintojakso sisältää noin neljä vuorovaikutteista lähitapaamista kampuksella ja kaksi lähitenttiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjalliset kokeet viikoilla 43 (välikoe) ja 48 (loppukoe).

Kumpaankin kirjalliseen kokeeseen järjestetään kaksi uusintakoetilaisuutta. Välikokeen uusintakoepäivät ovat 7.11. klo 13-16 Demotila ICT_C1032 ja 12.12. klo 13-16 Demotila ICT_C1032. Loppukokeen ensimmäinen uusintakoepäivä on 12.12. klo 13-16 Demotila ICT_C1032. Loppukokeen toinen uusintakoepäivä sovitaan tarvittaessa lähempänä ajankohtaa. Uusintakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua. Koekysymykset toimitetaan kaikille, joilla on tentti suorittamatta. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta tai osallistu uusintaan kahden uusintakoetilaisuuden aikana, katsotaan uusintakerrat käytetyiksi ja opiskelija osallistuu uudelleen opintojaksolle seuraavan ryhmän mukana.

Yksittäisen kokeen arvosanaa ei ole mahdollista korottaa. Mikäli opiskelija haluaa korottaa opintojakson kokonaisarvosanaa, tulee molemmat hyväksytyt kokeet uusia samalla kertaa. Korotus tulee tehdä loppukokeen ensimmäisenä uusintakoepäivänä 12.12. ja siitä tulee sopia erikseen ohjaavan opettajan kanssa.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Pedagogiset toimintatavat pohjautuvat innovaatiopedagogiikan kulmakiviin. Opetuksella tuetaan opiskelijan aktiivista osallisuutta tiedonrakentajana ja ongelmanratkaisijana. Lähiopetuksessa opetuskeskustelua käydään erikokoisissa ryhmissä. Opettajan tehtävänä on valmentaa opiskelijoita työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisessa. Verkkopedagogiikkaa toteutetaan itsenäisillä ja tiimeissä toteuttavilla verkkotehtävillä, joissa opiskelija kehittää tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitojaan. Opintojaksolla hyödynnetään englanninkielisiä oppi- ja oheismateriaaleja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä opintojaksolla on yhteensä 135 h ja se jakautuu seuraavasti:
• Kontaktitunnit (tuntitallenteina ja lähitapaamisina) 40 h
• Kirjalliset kokeet 2 x 2 h
• Kontaktiopetukseen liittyvä itsenäinen opiskelu (esim. kotitehtävät, luentomateriaaliin perehtyminen, muistiinpanojen täydentäminen ja kertaaminen) ja kirjallisiin kokeisiin valmistautuminen 30 h
• Itsenäinen verkkotyöskentely 61 h (osa varattu lukujärjestyksistä)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on kaksi koetta, joiden pisteistä lasketaan keskiarvo. Lopulliseen arvosanaan vaikuttaa kokeiden lisäksi verkkotehtävät itslearning-oppimisalustalla, joista on mahdollista saada plussaa tai miinusta. Mikäli tehtävän palautus on myöhässä, tulee aina miinusta. Erityisen ansiokkaasti tehdyillä tehtävillä on mahdollista saada plussaa. Yksi plussa tai miinus on 0,5 pisteen arvoinen. Tehtävien plussat tai miinukset lisätään kokeista saatujen pisteiden keskiarvoon.

Pisteiden muuntotaulukko:
K5 22-24 p
H4 19-21 p
H3 16-18 p
T2 14-15 p
T1 12-13 p
Hyl alle 12 p

Erityisen aktiivinen/passiivinen tuntityöskentely voidaan myös huomioida kokonaisarvosanassa.

Opiskelija täyttää kokeen yhteydessä itsearvioinnin. Mikäli opiskelijan ja opettajan arvioinnit ovat keskenään ristiriidassa, käydään arviointikeskustelu, jolla pyritään löytämään yhteinen ymmärrys sekä valmentamaan opiskelijaa oppimisen ja itsearvioinnin taitojen kehittämiseen.

Opintojakson kuluessa kerätään suullista opintojaksopalautetta ja suunnitellaan opintojakson toteutusta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintojaksopalaute kerätään sähköisellä lomakkeella ryhmäkohtaisella palautealustalla opintojakson päätteeksi. Opintojaksopalautteet käsitellään koulutuskohtaisissa kokouksissa lukuvuoden päättyessä.

Hylätty (0)

Ei täytä tyydyttävän osaamisen kriteereitä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tieto ja tiedon hankinta: opiskelija
• käyttää keskeisiä ammattikäsitteitä ja hankkii tietoa eri tietolähteistä asianmukaisesti
• tunnistaa luotettavia tietolähteitä.

Taidot ja niiden kehittyminen: opiskelija
• toimii sääntöjä ja ohjeita noudattaen,
• tekee ohjattuna toimintaansa liittyviä valintojaan oman alansa tietoperustaa käyttäen,
• käyttää ohjattuna oman alansa menetelmiä asianmukaisesti ja turvallisesti,
• työskentelee oman alansa eettisiä periaatteita noudattaen.

Vastuu ja itsenäisyys (pätevyys): opiskelija
• tunnistaa oman toimintansa edellytyksiä ja seurauksia,
• toimii ryhmän jäsenenä ja ottaa vastuun sovituista tehtävistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Tieto ja tiedon hankinta:
• erittelee keskeisten ammattikäsitteiden välisiä suhteita
• erottaa tutkitun tiedon arkitiedosta
• hankkii tietoa oman alansa tietolähteistä asianmukaisesti.

Taidot ja niiden kehittyminen:
• toimii erilaissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä sääntöjä ja ohjeita noudattaen,
• perustelee toimintaansa liittyviä valintojaan oman alansa tietoperustaa käyttäen,
• käyttää oman alansa menetelmiä asianmukaisesti, turvallisesti ja tavoitteen suuntaisesti,
• työskentelee oman alansa eettisiä periaatteita noudattaen.

Vastuu ja itsenäisyys (pätevyys):
• selittää oman toimintansa edellytyksiä ja seurauksia,
• toimii vastuullisesti ja joustavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tieto ja tiedon hankinta:
• käyttää ammattikäsitteitä asiantuntevasti ja erittelee niiden välisiä suhteita
• hankkii tietoa systemaattisesti ja itsenäisesti oman alansa tietolähteistä.

Taidot ja niiden kehittyminen:
• toimii erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä aloitteellisesti
• vertailee omaan toimintaansa liittyviä vaihtoehtoja käyttäen perusteluna oman alansa tietoperustaa
• soveltaa oman alansa menetelmiä asianmukaisesti, turvallisesti ja tavoitteen suuntaisesti sekä ottaen tilanteen huomioon,
• työskentelee oman alansa eettisiä periaatteita noudattaen.

Vastuu ja itsenäisyys (pätevyys):
• arvioi oman toimintansa edellytyksiä ja seurauksia
• toimii aktiivisesti ja tavoitteisesti ryhmän toimintaa edistäen.

Esitietovaatimukset

Opintojaksolla kerrataan lyhyesti spektrofotometrian teoriaa, joka kuuluu ensimmäisen kokeen sisältöalueeseen. Opiskelijalla on hyvä olla entuudestaan perusymmärrystä spektrofotometriasta.

Lisätiedot

Opiskelija täydentää luentomateriaalia tuntitallenteiden katsomisen ohessa.

Oppikirjan Laboratoriolääketiede, Kliininen kemia ja hematologia voi halutessaan hankkia itselleen tai lainata kirjastosta. Oppikirja ei ole välttämätön.
Opintojakson edeltävyysehtoina on hyväksytty suoritus seuraavista opinnoista:
• Työskentely kliinisessä laboratoriossa teoria + laboraatiot (1. ja 2. lukukausi)
• Matematiikka ja kemia (2. lukukausi)

Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan viimeistään ensimmäisellä kontaktitunnilla, mikäli joku edeltävyysehtoihin kuuluvista opintojaksoista on suorittamatta tai kesken.