Functional Anatomy 2 (5 cr)

Evaluation scale

H-5

Content scheduling

Opintojakson tarkka toteutussuunnitelma löytyy opintojakson ITSistä syyslukukauden alkaessa

ENNAKKOTEHTÄVÄ:
Tutustu ennen opintojakson alkua opintojakson toteutukseen ITSissä.

Sisältöteemoja:
biomekaniikka
hermoston (keskus- ja ääreishermosto) anatomia
Hermosolun rakenne ja toiminta, Synapsin toiminta
Motoriikan säätely; aistifysiologia ja motorinen toiminta
Lihasfysiologia, voimantuottoon vaikuttavat tekijät
Lapsen hermostollinen kehitys 0-2 vuotiaana
Sydän- ja verisuonianatomia sekä -fysiologia ja säätely.
Hengityselimistön anatomia ja fysiologia sekä säätely

Objective

The student is in physiotherapy process able to
• explain the structures and the principles of physiology of the central and peripheral nervous system of a human,
• explain the development and maturation of the human nervous system during the first year of life,
• explain the structures and the principles of physiology of respiratory and circulatory organs,
• explain the principles of muscle physiology,
• explain the structural and neural factors affecting on power output.

Content

Anatomy: structures of central and peripheral nervous system, development and maturation during the first year, structures of the respiratory and circulatory system.

Physiology: structure and functions of the nerve cell, motor behavior regulation and sensory functions in motor regulation (neurophysiology), muscle and load physiology, heart rate regulation, blood circulation and regulation, respiratory physiology, respiratory diffusion and respiratory regulation.

Materials

Toiminnallinen anatomia ja fysiologia 2: TENTTIALUE

ITSin luentomateriaali +

Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia
s. 39-43 ATP ja solujen energia-aineenvaihdunta
s. 46-51 Solun rakenne ja toiminta
s. 64-76 Kuljetus solukalvon läpi
s. 104-145 Hermosto : s. 148-155 Yleistä aisteista (jos koet tarvetta; aistit kokonaisuudessaan) .
s. 236-252 Lihakset
s. 268-312 Verenkiertoelimistö
s. 356-376 Hengityselimistö

Neuroplastisiteetti: Kauranen, 2011. Motoriikan säätely, kpl 2.3 Hermoston plastisiteetti motorisen oppimisen taustalla
tai
Lundy-Ekman, 2013 tai uudempi. Neuroscience. kpl 4 Neuroplasticity

Aistien merkityksen kannalta opetuksen tueksi löytyy luettavaa:
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
s. 27-46 Aistien merkitys. Liikkeiden ja liikkumisen säätely
tai
Kauranen 2011. Motorinen oppiminen ja motoriikan säätely. s.156-179, 1.4.4 Aistijärjestelmät ja palaute motoriikan säätelyssä.

Nousevat radat:
Lundy-Ekman, 2013/2018. Neuroscience. s106-119


Motoriikan säätely osalta opetuksen tueksi löytyy luettavaa:

-Kauranen K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen; kpl 1.3.3-1.3.4 (s.62-97; menee osittain hieman liiankin syvälle asiaan…)

Laskevat radat:
Lundy-Ekman, 2013. Neuroscience. s.197-204.

Lihasfysiologiaan lisälukemistoa
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
* 1.6 Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia (s.93-115)
* 1.7 Lihasväsymyksestä lihasvoimaan (s.117-130)

Biomekaniikka:
Kauranen, Nurkka , 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Johdanto s. 9-11, 1.2 Biomekaniikan tutkimus s. 16-17 1.4. Liikkumisen biomekaniikka ja 1.4.1. Perusliikkuminen 24-27. 4.2.2 Pyörimisliike 4.3 Voima s. 228 asti (ei väliaineen vastusta) 4.4 Voiman vääntökyky

Teaching methods

Hyödynnämme tavoitteellisesti monimuotoisia oppimismenetelmiä. Opintojakson toteutus perustuu ns. flipped learning -pedagogiikkaan, jossa opiskelija valmistautuu tapaamisiin itsenäisesti ennakkoon lukemalla ja mahdollisia oppimis tehtäviä tekemällä. Valmistautuminen on tarkoitus tehdä niin hyvin, että tapaamisissa asiaa voi työstää eri tavoin; pienryhmissä, opettajajohtoisesti tai itsenäisten tehtävien avulla.

Exam schedules

Löytyvät tarkemmasta toteutussuunnitelmasta ITSistä ja toteutuvat lukujärjestyksen mukaisesti

Completion alternatives

Ei valinnaisia suoritustapoja

Student workload

Erilaiset tapaamisissa toteutuvat tehtävät, joihin valmistautuminen tapahtuu ennakkoon materiaalia lukemalla.

Opiskelijan työnä 5 op on kokonaisuudessaan tenttiin valmistautuminen mukaanlukien 135 tuntia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tenttiin

Hylätty (0)

Tason 1 mukainen kriteeristö ei täyty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija:
• käyttää keskeisiä anatomian ja fysiologian käsitteitä
• muistaa ja tunnistaa anatomian rakenteita yksittäin
• kudos-tason kokonaisuuden hahmottamisessa on vaikeuksia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija:
• käyttää keskeisiä anatomian ja fysiologiankäsitteitä systemaattisesti
• osaa kuvailla anatomian rakenteiden yhteyksiä ja kudos-tason kokonaisuuksia
• muistaa ja tunnistaa eri kudosten välisiä yhteyksiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija:
• käyttää ammattikäsitteitä asiantuntevasti
• osaa kuvailla elimistö-tason kokonaisuuksia
• osaa kuvata elin- ja elimistö -tason kokonaisuuksia jäsentyneesti ja loogisesti

Qualifications

No preceding knowledge

Further information

Avoimen AMK:n kiintiöpaikkoja opintojaksolla on 3 kappaletta.

Opintojakson tapaamiset sijoittuvat ma ja ti päiviin.