Descriptions

AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKAN KOULUTUS


1. Tutkinnon kuvaus ja rakenne

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan koulutuksesta valmistuvien tutkintonimike on insinööri (AMK). Tutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä, ja se suoritetaan neljässä lukuvuodessa. Vuotta kohti suoritetaan siis 60 opintopistettä. Opiskelijan laskennallinen vuotuinen työaika on 1600 tuntia.

Opinnot koostuvat ammattikorkeakoulun yhteisistä opinnoista, koulutuksen perusopinnoista, ammattiopinnoista, mduloiduista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä.

Valittavissa on kolme ammattiainemoduliyhdistelmää, jotka johtavat pätevöitymiseen seuraavilla alueilla:

1. Autotekniikka
2. Katsastus- ja korjaamotoiminta
3. Kuljetustekniikka (logistiikka)

Autotekniikka-moduliopintojen tavoitteena on antaa perustiedot auton rakenteiden ja laitteiden toiminnasta, suunnittelusta ja korjauksesta. Vaatimuksena on tuntea ajoneuvon rakenne, sen tarkoituksenmukainen suunnittelu, käyttäytyminen eri ajotilanteissa sekä kokonaistaloudellisesti ja ympäristöllisesti optimoidut ratkaisut. Harjoitus- ja laboratoriotyöt sekä ekskursiot täydentävät teoreettista opetusta.

Katsastus- ja korjaamotoiminnan moduliopinnot valinneet opiskelijat saavat katsastajan pätevyyden. Saannin edellytyksenä on 6 kk:n korjaamotyökokemus, jonka on oltava hankittuna kolmannen opiskeluvuoden alkuun mennessä. Korjaamokokemuksen vaihtoehtona on autoalan perustutkinto (esim. ajoneuvoasentaja).

Opinnoissa painotetaan ajoneuvokaluston ylläpitoa suunnittelun asemesta, ja tavoitteena on perehdyttää opiskelijat alan operatiivisiin tehtäviin. Osaksi opintoja on mahdollista valita työelämämoduli, jossa kerätään normaalia tutkintoon kuuluvaa harjoittelua enemmän työkokemusta.

Kuljetustekniikka (logistiikka) antaa mahdollisuuden perehtyä erityisesti lähi- ja kaukokuljetusten eri muotoihin sekä kuljetusten ja jakelun suunnitteluun. Opiskelijat saavat perustiedot sisäisten kuljetusten järjestelyistä, käytettävistä kuljetusvälineistä sekä kustannusten muodostumisesta. Opetuksen pääpaino on ulkoisessa logistiikassa, toimitusketjun hallinnassa ja käytännön tietojärjestelmissä. Opiskelijat saavat valmiudet kuljetusten suunnitteluun ja johtamiseen sekä kuljetuskaluston valintaan ja hallintaan.

Toiminnassa noudatetaan innovaatiopedagogiikan periaatteita, joiden tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiudet toimia uutta luovasti, aloitteellisesti ja innovatiivisesti jo opiskelun aikana sekä myöhemmin työelämässä.


2. Koulutuksessa kehittyvät työelämävalmiudet - osaaminen

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat auton ja työkoneiden tekniikkaan sekä kuljetuksiin niin, että valmistuneet voivat sijoittua auto-, työkone- ja moottorialan teollisuuden, suunnittelun, valmistuksen, kaupan ja huollon tehtäviin. Koulutuksessa syntyvät työelämävalmiudet kattavat myös erilaiset kuljetustekniset suunnittelu-, koulutus- ja markkinointitehtävät sekä ajoneuvokatsastuksen. Moniin edellä mainittuihin toimiin on mahdollista ryhtyä koulutuksen jälkeen niin toisen palveluksessa kuin esim. autoalan palveluyrittäjänä, liikennöitsijänä tai logistiikkapalveluita tarjoavana yrittäjänä.

Autoalan työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät. Auto- ja kuljetussektorilla käytettävän tekniikan monipuolistuminen, autojen lisääntyminen sekä nykyiset ja tulevat ympäristöhaasteet lisäävät työvoiman tarvetta alalla. Tulevaisuuden kuljetuskaluston kunnossapito tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita, koska tekniikan kehitys vain nopeutuu, eikä kaluston huoltaminen ja korjaaminen onnistu enää ilman erityisasiantuntemusta. Uutta työvoimaa tarvitaan alalle myös alalla parhaillaan toimivien eläköitymisen takia.

Autoalan insinöörin tutkinto on arvostettu myös varsinaista autoalaa sivuavilla aloilla, kuten esim. moottori-, konepaja- ja muun kulkuvälineteollisuuden piirissä.


3. Opiskelun toteuttaminen

Opetus on monipuolista sisältäen lähiopetusta, opetuskeskustelua, ryhmä- ja seminaaritöitä, osallistavia opetusmenetelmiä, tutkimus- ja kehitystyötä, työpaikkavierailuja sekä omaehtoista opiskelua. Korkeakoulumainen opiskelu edellyttää opiskelijalta riittävää oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Valmistuvalta insinööriltä edellytetään jatkuvasti entistä enemmän laaja-alaisuutta, kielitaitoa, talousosaamista sosiaalisia taitoja sekä johtamisvalmiuksia. Nämä aihealueet kuuluvat olennaisena osana kaikkien ammattiainemodulien opetukseen. Koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös yritystoiminta: yrittäjyyteen perehdytään osuuskuntatoiminnan avulla.

Insinöörin työtehtävät ovat kasvavasti projektiluonteisia. Opetussuunnitelmassa tämä näkyy korkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) liittyvinä projektitöinä, joilla kehitetään opiskelijoiden valmiuksia projektitoimintaan. Projekteissa ratkaistaan todellisesta työelämästä esiin nousevia ongelmia sekä lisätään sekä opiskelijoiden että ohjaavien opettajien ajantasaista osaamista.

Koulutuksessa painotetaan myös kansainvälistymistä, ja kansainvälisen kokemuksen hankkimista suositellaan. Vaihtoehdot ovat joko opiskelijavaihto tai kesätyöskentely ulkomailla. Vaihto-opiskelu tai työskentely ulkomailla ei pidennä opiskeluaikaa.


4. Opintojen ohjaus

Erityisesti ammattiaineiden opetuksessa sekä projektiopinnoissa painopiste on luokkaopetuksen ohella ryhmä- tai henkilökohtaisessa opintojen ohjauksessa. Pienryhmätoiminnassa ja projektiopinnoissa pyritään kiinnittämään enemmän huomiota kunkin opiskelijan persoonallisiin ominaisuuksiin sekä pystytään tarvittaessa vahvistamaan erityisesti niitä osaamisen alueita, joihin liittyy kehittämistarpeita.

Henkilökohtaista ohjausta kanavoituu opiskelijoille vahvasti myös opinnäytetyön ohjauksen muodossa. Toisaalta korkeakoulumaiseen opiskeluun kuuluu, että opiskelijoita kannustetaan myös työelämän edellyttämään itseohjautuvuuteen. Opiskelun mahdollisissa pulmatilanteissa ohjaukseen ovat käytettävissä niin aineopettajat, tutoropettajat kuin opinto-ohjaajatkin.

Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS) käytetään työkaluna, johon kirjataan opiskelijan omat henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Opintojen alkuvaiheessa kartoitetaan opiskelijan omat vahvuudet sekä tiedossa olevat kehittämistä vaativat asiat. Opintojen edetessä opiskelija yleensä löytää erityiskiinnostuksensa kohteet, jolloin tavoitteita ja suuntautumista pystytään tarkentamaan.


5. Arviointi ja palaute

Useimmat opintojaksot arvioidaan kirjallisella kuulustelulla, jotka arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää vähintään ykkösen saavuttamista. Joitakin opintojaksoja arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö on koulutettu arvioimaan opiskelijan edistystä myös suullisesti ja antamaan tarvittaessa kannustavaa palautetta, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä. Myös itse- ja vertaisarviointimenettelyjä käytetään.