Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys (15 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Käyttäjälähtöisyys, ergonomia ja käytettävyys -opintojakso kattaa koko moduulin 15 op.

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja menetelmät
- Käytettävyyssuunnittelu ja menetelmät
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit
- Kestävän kehityksen näkökulmat osana kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtia.

Moduulissa toteutetaan pienryhmissä projekti hyödyntämällä käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan (mm. muotoiluluotaimet, käyttäjäpersoonat ja -skenaariot) ja prototypoinnin menetelmiä sekä ergonomian periaatteita ja standardeja. Projekti tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yrityksen ja/tai kehittämishankkeen kanssa.

Lähitapaamisten lisäksi kommunikointiin, tiedonhankintaan ja -jakamiseen käytetään sopivaa verkkosovellusta. Asiasta sovitaan ryhmän kanssa yhdessä.
Moduulin lopussa pienryhmät esittelevät projektit sovelletulla pitchausmenetelmällä.
Moduuli toteutetaan syksyllä 2022. Lähiopiskelupäiviä ovat maanantait ja torstait sekä tarpeen mukaan keskiviikkoaamupäivät.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja fyysisen ympäristön, välineiden ja prosessien vuorovaikutuksia ja soveltaa ergonomian periaatteita ja menetelmiä, ihmisen hyvinvoinnin ja suunniteltavan järjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi.
Opiskelija pystyy käyttämään kognitiivisen ergonomian tietoa käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa.
Opiskelija osaa ottaa huomioon esteettömyyden suunnittelussa siten, että järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä.
Opiskelija ymmärtää käyttäjälähtöisyyden perusperiaatteet ja osaa soveltaa erilaisia käyttäjätiedonhankinnan menetelmiä ja luokitella niitä suunnittelun lähtökohtien, kuten suunniteltavien tuotteiden, palvelujen, käyttäjäryhmien ja toimintaympäristöjen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kerättyä tietoa käytettävän lopputuotteen ominaisuuksien määrittelyyn.
Käytettävyyssuunnittelun avulla hän pystyy tehostamaan ja helpottamaan monimutkaisen laitteiden ja palveluiden käyttöä ja vähentämään käytön vaatimaa koulutustarvetta.

Sisältö

Kurssi muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Käyttäjälähtöisyys, käytettävyys ja esteettömyys
- Ergonomiset suunnitteluperiaatteet
- Käyttäjätutkimus ja metodit
- Käytettävyyssuunnittelu ja metodit
- Käytettävyys-, ergonomia- ja esteettömyyssuunnittelussa hyödynnettävät standardit

Oppimateriaalit

Suositeltavaa lukemista mm.
- Norman: The Design of everyday things, useita painoksia vuodesta 1988 alkaen.
- Hyysalo: Käyttäjä tuotekehityksessä, 2009. http://www2.uiah.fi/~heidig/Teaching/Course_assignments/Entries/2011/9/13_Johdatus_muotoilun_tutkimukseen_files/Hyysalo%202009.pdf
- Väyrynen, Nevala, Päivinen: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, 2004.
- Nousiainen, Lindroos, Heino: Restoratiivisen ympäristön suunnittelu, 2015.
- Mattelmäki: Muotoiluluotaimet, 2006.
- Curedale, R. 2016. Experience Maps. Comprehensive step-by-step guide. Design Community College Inc.
- Hassi, L., Paju, S., Maila, R. 2015 Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja.
- Martin, B. & Hanington, B. 2012. Universal Methods of Design. Rockport Publishers.
- Bakker C., den Hollander M., van Hinte, E. 2014. Products That Last, Product Design for Circular Business Models
- McDonough W., Braungart M. Cradle to Cradle. 2002. Remaking the Way We Make Things.
- Sanders, Stappers: Convivial Toolbox, Generative research for the front end of Design, 2014.
- Launis, M.; Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia (https://www.julkari.fi/handle/10024/13684 1)

Muuta suositeltavaa lukemista mm.
- Milton, Rodgers: Research methods for product design, 2013.
- Terstiege: The Making of Design, from the first model to the final product, 2009.
- Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? 2000.
Englanniksi

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan yhtenä opintojaksona ja osittain yhteisopetuksena:
- yhteiset lähikerrat (ma/to)
- opettajien omat lähikerrat (ma/ke/to)

Opiskelussa painottuu tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, pienryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen.

Pedagogiset toimintatavat ja kestävä kehitys

Innovaatiopedagogiikka

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op tarkoittaa noin 27h opiskelijan työtä.
Moduulin 15 op tarkoittaa siis noin 405h opiskelijan työtä, joka muodostuu lähitapaamisista ryhmän ja ohjaajien kanssa sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä (harjoitustehtävät, projektityöskentely ryhmissä, tietoon perehtyminen jne.).

- Yhteisopettajuuslähikerrat yhteensä noin 28h (Tarmo, Hannu, Mervi 7 x 4h)
- Opettajien omat lähi-/etäkerrat yhteensä noin 84h (Tarmo 7 x 4h, Hannu 7 x 4h, Mervi 7 x 4h)

Evaluation methods and criteria

Aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan ja pienryhmätyöskentelyyn (itse- ja vertaisarviointi), dokumentoinnin ja tiedonhankinnan laatu sekä projektin ratkaisujen perustelut näiden pohjalta. Myöhässä tehdyt palautukset alentavat arvosanaa.

Failed (0)

Ei ole osallistunut lähitapaamisiin ja yhteiseen tekemiseen juurikaan eikä tehnyt harjoitustehtäviä.

Assessment criteria, satisfactory (1-2)

Pääosa tehtävistä (ryhmä- ja yksilö) on palautettu, mutta tehtävät ovat puutteellisia tai toteutettu huolimattomasti ja ryhmätyöskentely on ollut heikkoa.

Assessment criteria, good (3-4)

Kaikki tehtävät suoritettu hyvin ja huolellisesti ja osallistunut aktiivisesti ryhmätyöskentelyyn .

Assessment criteria, excellent (5)

Huolellisesti tehtyjen tehtävien lisäksi osoittanut kiitettävää osaamista ja kiinnostusta aiheeseen, esimerkiksi erityisen ryhmätoiminta-aktiivisuuden ja rakentavan positiivisen yhteishengen luomisessa.