Kliininen kemia 2 (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

• Tavallisimmat kliinisen kemian perustutkimukset, niiden merkitys potilaan hoidossa ja tutkimuksiin liittyvät preanalyyttiset, analyyttiset ja postanalyyttiset tekijät.
• Kliinisen kemian laboratoriossa käytettävät analyysimenetelmät: fotometriset menetelmät, potentiometria, entsymaattiset menetelmät ja elektroforeesi.
• Analysaattoreiden käytön periaatteet ja keskeiset käsitteet

Opintojaksolla opiskelija oppii etsimään, käyttämään ja arvioimaan kliiniseen kemiaan liittyvää lähdemateriaalia. Kliinisen kemian laboraatiot 4 op sisältyvät opintojaksoon Basics of Clinical Laboratory Work 3.

Tavoitteet

Opiskelija osaa keskeisimmät kliinisen kemian analyysimenetelmien periaatteet ja niiden taustalla olevan teorian. Opiskelija osaa analysaattorityöskentelyn perusperiaatteet ja analyysitulosten luotettavuuden arvioinnin osatekijät. Opiskelija tietää tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten fysiologisen taustan, kliinisen merkityksen sekä tutkimusindikaatiot ja hän osaa käyttää tietojaan kliinisen kemian määritysten laadunhallinnassa.

Sisältö

- Keskeiset kliinisen kemian pitoisuusmittauksissa, analyysilaitteiden käytössä ja analyysien laadunhallinnassa esiin nousevat käsitteet
- Tavallisimmat proteiini-, hiilihydraatti- ja lipidiaineenvaihdunnan tutkimukset, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintaan liittyvät tutkimukset
- Tavallisimpien kliinisen kemian tutkimusten analyysimenetelmien perusperiaatteet
- Kliinisen kemian analysaattoreiden rakenne, toiminta, käyttö ja huolto
- Analysoitavien näytteiden käsittely ja säilytys sekä analyyseissä käytettävien kemikaalien ja reagenssien valmistus ja käsittely ja säilytys

Oppimateriaalit

• Luentomateriaalit ja muu oppimateriaali itsissä.

Oheismateriaalit:
• Niemelä Onni ja Pulkki Kari (toim.) 2010. Laboratoriolääketiede: kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus Oy
TAI
• Hotakainen Kristina ym. (toim.) 2023. Laboratoriolääketiede: kliininen kemia ja hematologia. Kandidaattikustannus Oy. (Saatavilla Finnasta myös e-kirjana.)

• Internet -sivustot: Käypä hoito, TYKSLAB, HUSLAB, jne., Labquality
• Penttilä Ilkka (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY.
• Alan lehdet: Moodi, KliinLab, Clinical Chemistry
• Analysaattorivalmistajien insertit eli tuoteselosteet.

Opetusmenetelmät

Opintojakson luentopohjainen teoriaopetus toteutuu osin tuntitallenteina ja osin lähiopetuksena. Opintojakso sisältää itsenäistä työskentelyä verkossa. Opintojaksoon kuuluu kaksi sähköistä lähitenttiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjalliset kokeet viikoilla 42 (välikoe) ja 48 (loppukoe).

Kumpaankin kirjalliseen kokeeseen järjestetään kaksi uusintakoetilaisuutta. Välikokeen uusintakoepäivät ovat 15.11. ja 16.12. Loppukokeen ensimmäinen uusintakoepäivä on 16.12. Loppukokeen toinen uusintakoepäivä sovitaan tarvittaessa lähempänä ajankohtaa. Uusintakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua. Koekysymykset toimitetaan kaikille, joilla on tentti suorittamatta. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta tai osallistu uusintaan kahden uusintakoetilaisuuden aikana, katsotaan uusintakerrat käytetyiksi ja opiskelija osallistuu uudelleen opintojaksolle seuraavan ryhmän mukana.

Yksittäisen kokeen arvosanaa ei ole mahdollista korottaa. Mikäli opiskelija haluaa korottaa opintojakson kokonaisarvosanaa, tulee molemmat hyväksytyt kokeet uusia samalla kertaa. Korotus tulee tehdä 16.12. ja siitä tulee sopia erikseen ohjaavan opettajan kanssa. Molempien kokeiden tulee olla hyväksytysti suoritettuina ennen korotusta.

Kansainvälisyys

Pedagogiset toimintatavat pohjautuvat innovaatiopedagogiikan kulmakiviin. Opetuksella tuetaan opiskelijan aktiivista osallisuutta tiedonrakentajana ja ongelmanratkaisijana. Lähiopetuksessa opetuskeskustelua käydään erikokoisissa ryhmissä. Opettajan tehtävänä on valmentaa opiskelijoita työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisessa. Verkkopedagogiikkaa toteutetaan itsenäisillä ja ryhmissä toteuttavilla verkkotehtävillä, joissa opiskelija kehittää tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitojaan. Opintojaksolla hyödynnetään englanninkielisiä oppi- ja oheismateriaaleja.

Opintojaksolla harjoitellaan luentomuistiinpanojen tekemistä ja ydinaineksen tunnistamista opittavasta asiasisällöstä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä opintojaksolla on yhteensä 135 h ja se jakautuu seuraavasti:
• Kontaktitunnit (tuntitallenteina/videoluentoina ja lähitapaamisina) 40 h
• Kontaktiopetukseen liittyvä itsenäinen opiskelu (esim. kotitehtävät, luentomateriaaliin perehtyminen, muistiinpanojen täydentäminen ja kertaaminen) ja kirjallisiin kokeisiin valmistautuminen 30 h
• Itsenäinen verkkotyöskentely 61 h (osa varattu lukujärjestyksistä)
• Kirjalliset kokeet 2 x 2 h

Lisätiedot

Opiskelija täydentää luentomateriaalia lähiopetuksessa ja tuntitallenteiden katsomisen ohessa.

Oppikirjan Laboratoriolääketiede: Kliininen kemia ja hematologia voi halutessaan hankkia itselleen tai lainata kirjastosta (myös e-kirjana). Oppikirja ei ole välttämätön, mikäli opiskelija voi osallistua lähitapaamisiin.

Seuraavat edeltävät opintojaksot tulee olla hyväksytysti suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista:
- Matematiikka ja kemia
- Kliininen kemia 1

Opiskelijan tulee olla yhteydessä opettajaan viimeistään opintojakson infotunnilla, mikäli edeltävyysehto ei täyty.