Fysiologia ja biomekaniikka fysioterapian tukena (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Tutustu Opintojakson tiedot -kohdassa kuvattuihin opintojakson sisältöön ja tavoitteisiin.

Tarkempi toteutussuunnitelma löytyy opintojakson ITS -alustalta opintojakson alkaessa. Opintojakso etenee alustavan suunnitelman mukaan teemoittain seuraavasti: (muutokset lukkarityön jälkeen mahdollisia)
1. Orientaatio ja biomekaniikka fysioterapian tukena - viikot 35-36
2. Lihasfysiologia ja faskiat liikkeen tukena - viikot 37-39
3. Hermoston anatomia ja fysiologia - viikot 39-41
4. Motoriikan säätely ja aistit motoriikan tukena 43-45

Itsenäisesti opiskeltavat osuudet:
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Hengityselimistön rakenne ja toiminta

Tavoitteet

Opiskelija osaa fysioterapeuttisen tutkimis-, arviointi- ja terapiaosaamisen perustana
- selittää ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteet ja fysiologian periaatteet,
- selittää hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenteet sekä fysiologian periaatteet,
- selittää lihaksiston fysiologian periaatteet,
- selittää voimantuottoon vaikuttavat rakenteelliset ja hermostolliset tekijät
- selittää biomekaaniset tekijät ihmisen liikkumisen perustana

Sisältö

Anatomia: keskus- ja ääreishermoston rakenteet, hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenne

Fysiologia: hermosolun rakenne ja toiminnot, motoriikan säätely ja aistitoiminnot motoriikan säätelyssä (neurofysiologia), lihas- ja kuormitusfysiologia; sykkeen säätely, verenkierron pääpiirteet ja säätely; hengitysfysiologia, hengityskaasujen diffuusio ja hengityksen säätely

Biomekaniikka: tukipinta, painovoima, painopiste, vaikutuspiste, resultanttivoima ja voiman varsi, kuorma ja kuorman varsi, lihastyön muodot, liikeanalyysin perusteet

Oppimateriaalit

Biomekaniikka:
Kauranen, Nurkka, 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Johdanto s. 9-11,
1.2 Biomekaniikan tutkimus s. 16-17
1.4. Liikkumisen biomekaniikka ja
1.4.1. Perusliikkuminen 24-27.
4.2.2 Pyörimisliike 4.3
Voima s. 228 asti (ei väliaineen vastusta)
4.4 Voiman vääntökyky

Lihasfysiologia ja voimantuottoon vaikuttavat tekijät:
Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
1.6 Poikkijuovaisen lihaskudoksen fysiologia (s.93-115)
1.7 Lihasväsymyksestä lihasvoimaan (s.117-130)

Faskiat liikkeen näkökulmasta:
C Stecco 2015. Functional Atlas of the Human Fascial System. kpl Myofascial expansions s, 67-72 ja epimysial fascia 86-95 Keltaisella pohjalla päivitetty materiaalit 27.8. Pihlman, Luomala 2016. Faskia – terapian ja liikkeen näkökulmasta. S. 15-31, 37-48 (52) (DOMS ja retinaculum mielenkiinnon mukaan)

Hermosto anatomia:
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
kpl 4 s. 104-107, 114-133 Hermosto. s.133-145 Ääreishermosto
Sobotta; Head, neck and neuroanatomy: hermostoon liittyvät kuvat – vrt diamateriaali.
kirjan alusta kallon luut, kpl. Brain and spinal cord
Sobotta; Musculoskeletal System, ääreishermojen kulku ja ihohermotus vartalon ja raajojen alueella – vrt. diamateriaali: plexus brachialis, lumbalis ja vartalon alueen hermotus

Hermosto, fysiologia
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
Kappale 2 Solut, erityisesti s.46-51, 64-76, 107-114. Tarvittaessa (sen mukaan mitä muistat aikaisemmista opinnoista) myös s. 17-18 Sähkö, 21-22 Ainemäärä ja konsentraatio sekä Diffuusio, 24-30 Vesi, Hapot ja emäkset ja pH-asteikko sekä 39-43 ATP ja solujen energia-aineenvaihdunta

Aistit ja motoriikan säätely:
Sand ym. 2016. Ihminen, Fysiologia ja anatomia
s. 148-155 Yleistä aisteista (jos koet tarvetta; aistit kokonaisuudessaan. Pitää osata reseptorit, hermorata ja aivoalueet, jossa aistimus tulkitaan)

Sandström, Ahonen 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
s. 27-46 Aistien merkitys. Liikkeiden ja liikkumisen säätely
tai
Kauranen 2011. Motorinen oppiminen ja motoriikan säätely.
s.156-179, 1.4.4 Aistijärjestelmät ja palaute motoriikan säätelyssä.
Kauranen K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen; kpl 1.3.3-1.3.4 (s.62-97; menee osittain hieman liiankin syvälle asiaan…)

Hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistö
Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia s. 268-312
Sand ym. 2011. Ihminen; Fysiologia ja anatomia s. 356-376

Opetusmenetelmät

Monimuotoiset, sisältäen itsenäistä opiskelua ja oppimistehtävien tekemistä, flipped learning -pedagogiikan mukaisesti tunneille valmistautumista ja vuorovaikuttelisille luennoille osallistumista. Tunneille valmistaudutaan perehtymällä itsenäisesti toteutussuunnitelmassa osoitettuun oppimateriaaliin. Tapaamisissa ennakkoon opiskeltua työstetään pareittain, pienryhmissä tai koko ryhmänä monimuotoisin tavoin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Varsinainen tentti viikolla 48 lukujärjestyksen mukaisesti
Ensimmäinen uusinta viikolla 50 lukujärestyksen mukaisesti
Toinen uusinta viikolla 3 tai 4 sovitun mukaisesti

Kansainvälisyys

flipped learning, sosiokonstruktivismi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole. Opintojakson lähiopetukseen on suositeltavaa muttei pakollista osallistua. Joka tapauksessa kaikki edellä kuvatut oppimistehtävät pitää olla tehtyinä toteutussuunnitelman mukaisesti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät:
- aina ennakkoon valmistautuminen tapaamisiin ITSin tarkemman toteutussuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti

Tenttiin osallistumisen edellytyksenä ja hyväksytyn arvosana saavuttamiseksi pitää olla palautetuna ITSlearning alustalle oppimistehtävät liittyen
- hermoston anatomiaan: keskushermoston itsenäiset yksilötehtävät ja ääreishermoston tuntitehtävät pienryhmissä
- hermoston fysiologiaan: tuntitehtävä pareittain tai pienryhmissä liittyen hermosolun ja synapsin toimintaan
- Sydän ja verisuonianatomiaan ja fysiologiaan sekä hengitykseen: itsenäiset yksilötehtävät

Numeerisesti arvioitava tentti, joka toteutuu ITSlearning alustalla sähköisenä valvottuna tenttinä


kokonaismitoitus on 5 x 27 tuntia, yhteensä 135 tuntia

Esitietovaatimukset

Ei edeltävyysehtoja

Lisätiedot

Opintojaksolla on avoimen AMK:n kiintiöpaikkoja 5 opiskelijalle