Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

KOULUTUKSEN TAVOITE
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian animaatiokoulutus on nelivuotinen, 240 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka johtaa kuvataiteilija (AMK) -tutkintoon. Koulutus antaa vankat perustiedot ja -taidot animaatioalan tai kuvataiteilijan ammatteihin. Opinnoissa painotetaan animaatioilmaisun erityislaatuisuutta ja animaatiota omana taiteenlajinaan ja ilmaisumuotonaan.

Koulutuksessa korostetaan opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun sekä ammatillisen toiminnan ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Animaation metodit ja tekniikat antavat lukuisia toteutusmahdollisuuksia, joita opiskelija voi soveltaa omassa taiteellisessa ilmaisussaan ja erilaisissa työelämän toimeksiannoissa. Koulutuksen jälkeen valmistunut kuvataiteilija osaa toimia ja kehittää omaa taiteilijuuttaan animaatioalalla, taiteen kentällä ja moniammatillisessa yhteistyössä. Kuvataiteen koulutuksessa huomioidaan taiteilijan vastuu sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä.

Kuvataide näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen strategisissa linjauksissa korostetaan kulttuurialan merkitystä alueen hyvinvoinnin, yhteistyön, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääjänä. Taide on osa hyvää elämää.

Kuvataiteen koulutuksella on vahvat alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Koulutuksessa toteutetaan kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen kansallista visiota 2030 esimerkiksi taiteenalan yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisessä sekä koulutuksen saavutettavuuden parantamisessa.

KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ
Animaation opiskelu on käytännönläheistä ja yhteisöllistä. Opinnot sisältävät esimerkiksi erilaisiin menetelmiin ja teemoihin liittyvää työpajatyöskentelyä, taiteellisia projekteja ja ammattialan käytänteiden harjoittelua. Ammattia vastaavissa oppimistehtävissä kehitetään omaa ilmaisua ja opitaan erilaisia animaatioalan ja taiteen toimintatapoja. Käytännön työskentelyn rinnalla harjoitetaan katsomista ja kriittistä ajattelua teoriaopinnoissa. Animaatiokoulutuksessa kuvataiteen yhteisten opintojaksojen lisäksi opintoja on myös elokuvakoulutuksen kanssa. Opettajien kanssa käytävissä palautekeskusteluissa, ryhmän yhteisissä katselmuksissa ja seminaaritilaisuuksissa opiskelija analysoi ja arvioi oppimistaan ja oman taiteellisen työskentelynsä kehittymistä.

Opinnot jakautuvat ydinosaamiseen ja laajentavaan osaamiseen. Ydinosaamiseen kuuluvat yhteiset kieliopinnot, taiteen historian ja teorian sekä ammattikäytäntöjen perusteet ja ammattiopintoja oman valinnan mukaan. Laajentava osaaminen muodostuu omasta taiteellisesta työskentelystä, harjoittelusta, projektiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä.

Kuvataiteen oppimissuunnitelma on joustava ja mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Esimerkiksi ammattiopintojen valikoimasta voi yhdessä tutoropettajan kanssa rakentaa omia tavoitteita tukevan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Myös harjoittelun ja vapaasti valittavien opintojen valinnoilla voi syventää omaa suuntaustaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävän työpajaviikon aikana opiskelija voi laajentaa omaa osaamistaan esimerkiksi maalaukseen, grafiikkaan, kuratoinnin käytäntöihin, nykytaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin, performanssitaiteeseen, valokuvan analogisiin menetelmiin jne.

Ensimmäisen vuoden opinnoissa edetään taiteellisen työskentelyn perusteista animaation ammattiopintoihin. Alan kestäviin ja turvallisiin toimintatapoihin ja ammattikenttään tutustutaan käytännön kautta. Teoria- ja kieliopinnot kulkevat käytännön prosessien rinnalla.

Toisen vuoden opinnoissa painopiste on itsenäisesti tai ryhmissä toteutettavissa harjoitustuotannoissa, joissa opiskelija perehtyy kokonaisvaltaisesti animaation erilaisiin tuotantovaiheisiin, toimenkuviin, lähestymistapoihin, käytäntöihin ja teorioihin.

Animaatiokoulutuksen ammattiopinnot painottavat tarinankerrontaa ja piirrosanimointia. Sen lisäksi opiskelija voi syventyä opinnoissaan stop motion ja 3D-tekniikoihin, visuaaliseen suunnitteluun, leikkaamiseen ja äänityöskentelyyn.

Kuvataiteen koulutukseen tulevat ulkomaiset vaihto-opiskelijat sijoittuvat ammattiopintoihin, joten opetus on osaksi englanninkielistä. Toisen vuoden aikana tutustutaan myös yrittäjänä toimimiseen sekä nykytaiteen teoriaan ja käytäntöihin.

Kolmannen vuoden opinnoissa syvennetään taiteellista työskentelyä ja omaa ammatillista kasvua harjoittelun aikana. Kolmannen vuoden opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon koulun tarjoamien verkostojen kautta. Baltian ja pohjoismaisten kuvataidekorkeakoulujen KUNO-verkosto mahdollistaa lyhyet vaihdot ja esimerkiksi Erasmus+-ohjelman kautta on mahdollisuus pidempiaikaisiin vaihtoihin.

Harjoittelun (30 op) aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun pyrkimyksenä on valmentaa opiskelija työllistämään itsensä monipuolisesti erilaisissa animaatioalan toimenkuvissa tai kuvataiteen asiantuntijatehtävissä. Osa harjoittelusta on integroitu osaksi opinnäytetyöprosessia. Harjoittelua voi suorittaa myös ulkomailla, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa tai osana kuvataiteen palvelutoimintaa.

Neljännen vuoden opinnot rakentuvat opinnäytetyön ympärille. Opiskelija toteuttaa tutkimuksellisen ja taiteellisen opinnäytetyön, jonka työskentelyprosessi vastaa ammattialansa työn todellisuutta. Taiteellinen opinnäytetyö toteutetaan työelämäyhteistyönä. Opinnäytetyötä edeltävät taiteen teoriaopinnot antavat opiskelijalle valmiuksia taiteelliseen tutkimukseen ja kuvataidealan kehittämiseen. Tutkiva ja kehittävä kuvataiteilijuus on opinnäytetyöprosessin keskiössä.

Vapaasti valittavia opintoja (30 op) opiskelija voi valita kuvataiteen opetustarjonnasta, Turun AMK:n muiden koulutusalojen opetustarjonnasta, henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti vaihto-opintoina tai käytännön taideprojekteina esimerkiksi osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

URAMAHDOLLISUUDET
Animaation opinnoista valmistuneet kuvataiteilijat työskentelevät hyvin laaja-alaisesti kuvataiteen ja animaatioalan kentällä. He työskentelevät sekä itsenäisinä taiteilijoina ja elokuvan tekijöinä, mediataiteilijoina, ohjaajina, animaattoreina, storyboard artisteina ja visuaalisina suunnittelijoina av-alan tuotantoyhtiöissä, animaatiostudioissa ja mediataloissa. Sen lisäksi moni toimii kuvittajina ja sarjakuvataiteilijoina. Lisäksi oma yritys- tai osuuskuntamuotoinen toiminta on työllistänyt valmistuneita.

JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
Kuvataiteilija (AMK) -tutkinto antaa hakukelpoisuuden soveltuviin ylempiin korkeakoulututkintoihin suomalaisissa ja kansainvälisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Osaamistavoitteet

Kuvataiteen animaatiokoulutuksen tavoitteena on, että valmistunut kuvataiteilija osaa toimia ammatillisesti animaatioalalla ja taiteen kentällä sekä esittää julkisesti työnsä tuloksia. Hän tuntee alan ilmiöitä ja taiteen historiaa sekä tunnistaa taiteen eri suuntausten ja ilmiöiden välisiä suhteita. Hän kykenee tarkastelemaan omaa taiteellista toimintaansa suhteessa taiteen traditioon ja tuntee taiteen kentän ja animaatioalan toimintatapoja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Valmistunut kuvataiteilija omaa dokumentoivan, tutkivan ja kehittävän otteen taiteelliseen työskentelyyn.

Animaatiokoulutuksesta valmistuneella kuvataiteilijalla on valmiudet käyttää animaation tekniikoita ja välineitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kehittää teknistä, ilmaisullista ja teoreettista osaamistaan. Samalla hän tunnistaa oman osaamisensa sekä moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet. Opintojen aikana harjoitellaan ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja sekä työhyvinvointitaitoja.

Animaation opinnoissa kannustetaan tekemään itsenäisiä taiteellisia valintoja sekä kehitetään valmiuksia arvioida ja analysoida omaa ja toisten taiteellista toimintaa. Valmistunut kuvataiteilija ymmärtää ammattialansa toimintatavat ja kehittämisen mahdollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän huomioi taiteellisessa työskentelyssään kestävän tulevaisuuden kysymykset, kokonaisvaltaisen ajattelun ja omaa ennakoivan kehittämisotteen. Valmistunut kuvataiteilija osaa soveltaa osaamistaan ja viestiä siitä erilaisissa yhteyksissä.

Pedagogiset toimintatavat

Animaatio-opetuksessa painopiste on käytännönläheisessä, työpajamuotoisessa toiminnassa, jossa harjoitetaan käytännön taitoja ja kriittistä ajattelua. Ammattiaineiden työpajoissa painottuvat animaatioalan käytännöt ja ilmaisutavat sekä taiteen tekemisen prosessit. Työpajaopetuksen rinnalla kulkevat teoriaopinnot, joissa oma taiteellinen työskentely suhteutuu taiteen käytäntöihin ja traditioihin. Animaation opiskelijatuotannot on kytketty tuotantotaloon, joka on elokuva-alan toimintakäytäntöjä simuloivaan oppimisympäristö. Oppimissuunnitelma on joustava ja mahdollistaa opiskelijoille erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia erikoistua monenlaisiin animaatioalan toimenkuviin. Opintojaksojen toteutuksissa painotetaan innovaatiopedagogiikan mukaisesti pedagogista moninaisuutta. Opintoihin kuuluu osallistuminen julkiseen näyttelytoimintaan koulun galleriatiloissa tai muissa tiloissa. Opintojen edetessä opiskelijoiden itsenäisen työn osuus kasvaa ja opettajan rooli muuttuu ohjaavaksi. Neljäntenä vuonna toteutettavaan opinnäytetyöhön kuuluu taiteellista työskentelyä reflektoiva ja taustoittava tutkimuksellinen osuus sekä itsenäinen taiteellinen työ. Opinnäyteseminaareissa opiskelija esittelee taiteellista työskentelyään, sen lähtökohtia, toteutusta ja tuloksia.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa (TKI) ja muissa yhteistyöprojekteissa toimitaan yhdessä työelämän kanssa. Alueellisia ja kansallisia yhteistyökumppaneita ovat kuva- ja elokuvataiteen sekä animaatio- ja pelialan organisaatiot, yritykset, yhteisöt. Yhteistyössä voidaan toteuttaa taidetapahtumia, työpajoja, julkista taidetta tai taidetta soveltavia tuotteita, tapahtumia tai palveluja. Yhteistyöprojektien lisäksi harjoittelu antaa mahdollisuuksia verkostoitua sekä täydentää ja soveltaa omaa osaamistaan käytännössä. Harjoitteluseminaareissa esitellään harjoittelukokemuksia ja arvioidaan osaamisen kehittymistä. Vapaasti valittavien ja projektiopintojen avulla opiskelija voi syventää osaamistaan animaatiotuotannoissa ja laajentaa osaamistaan muille ammattialoille.

Valtakunnallisten hankkeiden ohella on tarjolla myös kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa toteutettavia hankkeita. Lisäksi kansainvälisiä kontakteja voi solmia KUNO-verkoston työpajoissa, pidemmässä opiskelijavaihdoissa tai kansainvälisessä harjoittelussa. Työpaja- ja taiteellisen työskentelyn opetus (yhteensä 60 op) toteutetaan osittain englanniksi silloin, kun kursseille osallistuu vaihto-opiskelijoita.

Arviointi

Oman työn ja oppimisen arviointi on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Opintojakson aikana oppimista arvioidaan monipuolisesti esimerkiksi palautekeskustelujen, harjoitustehtävien, esseiden, raporttien, analyysien tai tenttien avulla. Palautekeskustelujen ja vertaisarvioinnin kautta kehitetään opiskelijoiden taitoa arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Arvioinnin kohteena on opintojakson tavoitteiden mukainen osaaminen ja sen kehittyminen. Arviointi on dialogista ja rakentuu opiskelijan, opettajien ja ryhmän välisissä keskusteluissa. Arvioinnissa voidaan käyttää myös oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kuvataiteen opetusta ja oppimisprosesseja kehitetään dialogissa opiskelijoiden ja opettajien kanssa, esimerkiksi opintojaksopalautteen muodossa ja vuosittaisissa opiskelijapalautepäivissä. Kuvataiteen koulutuksen työelämän edustajien, yhteistyökumppanien ja kouluttajien valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa kehitetään mm. koulutuksen tulevaisuuden osaamistavoitteita ja toimintaympäristöjä.