Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Sairaanhoitaja (Sairaanhoitaja (AMK)/ Bachelor of Nursing) on hoitotyön osaaja, jonka tehtävänä yhteiskunnassa on lähellä ihmistä tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään ja kohtaamaan sairastuneen, vammautuneen ja kuolevan ihmisen. Hän toimii itsenäisesti hoitotyön osaajana yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa toteuttaen ja kehittäen hoitotyötä ja ammattiaan tutkimustietoon ja muuhun näyttöön perustuen. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa. Sairaanhoitaja vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Sairaanhoitajakoulutuksen oppimissuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- Ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön
- Erityisesti EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (EQF) taso 6 ja kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (NQF) taso 6
- Valtakunnalliset sairaanhoitajan ydinosaamisen vaateet
- Turun ammattikorkeakoulun strategia ja muut ammattikorkeakoulun ohjeet ja säännöt esim. innovaatiopedagogiikka ja innovaatiokompetenssit
- Korkeakoulujen arviointineuvoston (Karvi) sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämissuositukset (2021)
- Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) suositus amk-tutkintojen yhteisiksi kompetensseiksi

Osaamispolut, erikoisalat ja pätevyydet
Sairaanhoitajan koulutusta määrittävät EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY. Sairaanhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa, lääkäriasemilla, sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ja itsenäisenä yrittäjänä. Tavallisin ammattinimike on sairaanhoitaja.

Opinnot muodostuvat seuraavasti:
Ydinosaaminen 180 op
• Hoitotyön kieli- ja viestintäopinnot 9 op
• Kehittyvän sosiaali- ja terveysalan sekä hoitotyön tieteelliset perusteet 10 op
• Asiakkaan kohtaaminen ja hoitotyön perusteet työelämässä 20 op
• Terveyden edistäminen ja asiakkaan omahoidon tukeminen sekä ohjaus moniammatillisesti 20 op
• Osallisuutta ja hyvinvointia tukeva hoitotyö asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa 13 op
• Kansansairauksia sairastavan hoitotyö, tiedonhallinta ja päätöksenteko 10 op
• Uudistuvat digitaaliset sosiaali- ja terveysalan palvelut ja hoitotyön johtaminen 8 op
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 90 op, josta opinnäytetyö on 15 op

Laajentava osaaminen 30 op
Jatkuva ammatillinen kehittyminen
• vaihtoehtoiset suuntavat opinnot 15 op
• Vapaasti valittavat opinnot 15 op
Opintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 1120/2014) tarkoittaman kielitaidon.

Lisäksi opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen, tutkimusperustaisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy ammatillisten tehtäväalueiden keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin, sovellutuksiin ja niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen työssä ja yrittäjänä. Opintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva tieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (90 op), jonka määrä ja sisältö perustuvat EU direktiivien vaatimuksiin, on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa ammattitaitoa edistävää harjoittelua erilaisissa EU direktiivien määrittelemissä hoito- ja toimintaympäristöissä syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojen edetessä (akuuttihoito, äitiyshuolto, lasten, nuorten ja perheen hoitotyö, pitkäaikaissairaanhoito, sisätauti- ja kirurginen hoitotyö, mielenterveys- ja psykiatrinen hoitotyö, vammaisten hoitotyö, ikääntyneen hoitotyö, avoterveydenhuolto, palliatiivinen hoitotyö ja saattohoito).

Harjoittelu on ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa tapahtuvaa. Se tapahtuu yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoitteluympäristöinä toimivat laajasti monipuoliset sosiaali- ja terveysalan ympäristöt.
Opinnäytetyö (15 op) on osa harjoittelua, jossa opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää tutkimusperustaista tietoa. Opinnäytetyöt on kytketty ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä- ja liiketoimintaan. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Opiskelija voi valita kulloinkin tarjolla olevista jatkuvan ammatillisen kehittymisen opintojaksoista 15 op. Näiden tarkoituksena on laajentaa osaamista ja antaa mahdollisuus suunnata osaamista opiskelijaa kiinnostavalle osaamisen alueelle. Suuntaavia opintoja on esimerkiksi digitaalisten palvelujen, johtamisen, akuutti- ja tehohoidon, sisätauti-kirurgisen, perioperatiivisen, geriatrisen, mielenterveys- ja psykiatrisen hoitotyön, lasten, nuorten ja perheen hoitotyön, ja palliatiivisen hoitotyön alueelta. Kaikkia näitä suuntaavia opintoja ei ole välttämättä aina tarjolla, vaan tarjonta ja vaihtoehdot riippuvat muiden muassa opiskelijoiden kiinnostuksesta ja valinnoista sekä ammattikorkeakoulun kulloisistakin mahdollisuuksista tarjota vaihtoehtoja.
Vapaasti valittavien opintojen (15 op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan oman valintansa mukaan.

Palautejärjestelmä
Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, laajemmin lukuvuosittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutuksen kehittämisessä.

Ura- ja jatko-opintomahdollisuudet
Sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa monipuoliset kansalliset ja kansainväliset työuramahdollisuudet. Tutkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijan urakehitystä tuetaan opintojen ajan.

Osaamistavoitteet

Sairaanhoitajakoulutuksen osaamistavoitteet perustuvat Euroopan unionin yhteisesti määriteltyyn direktiiviin, kansallisiin lakeihin ja kansallisesti sovittuihin osaamisalueisiin.

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55
a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä
b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen
c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen
d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa
e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen
f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi
g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa
h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana

Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet ovat ammatillisuus, eettisyys ja kestävä kehitys, asiakaslähtöisyys ja monikulttuurisuus, kommunikointi, moniammatillisuus ja moniviranomaistoiminta, terveyden edistäminen, digitaaliset palvelut, itsensä ja tiiminjohtaminen sekä työntekijyysosaaminen, tiedonhallinta, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen näyttöön perustuva hoitotyö ja päätöksenteko (hoitotyön prosessi), yrittäjyys ja kehittäminen, hoitotyön laadun arviointi, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjausosaaminen, potilas- ja asiakasturvallisuus.

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät innovaatiokompetenssit ja Arenen yleiset kompetenssit integroituvat sairaanhoitajakoulutuksen kompetensseihin. Innovaatiokompetenssit muodostuvat yksilö-, yhteisö- ja verkostotason osaamisista ja ne kattavat viisi osaamisen ulottuvuutta: luovuus, ryhmätyö, aloitteellisuus, verkostoituminen ja kriittinen ajattelu. Sairaanhoitajakoulutukseen sisältyvät perustiedot ja -taidot kestävästä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta. Lisäksi koulutuksen aikana tuetaan opiskelijan kasvua kestävään ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan.
Ammatillisen kasvun prosessi etenee oppimissuunnitelman mukaisesti. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan vuositeemojen edetessä alkuvaiheen hoitotyön perusteiden osaajasta, hoitamisen eri osa-alueiden osaajan ja hoitamisen erityiskysymyksiin perehtynyt osaajavaiheen kautta hoitotyön osaajavaiheeseen. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Hän oppii edistämään omaa ja tiiminsä oppimista ja osaamisen kehittymistä. Opiskelija etsii oman alansa tietoa ja soveltaa alan olemassa olevaa tietoa ja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan, jonka keskeisinä lähtökohtina ovat kestävä kehitys, monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, digitaalisten oppimismenetelmien hyödyntäminen, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana. Opettaja luo olosuhteita oppimiselle, tukee, kannustaa ja ohjaa sekä antaa palautetta opiskelijan oppimisesta.

Opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtuu korkeakoulussa ja terveyden ja sosiaalihuollon yksiköissä. Opintoja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteisissä tiimeissä. Työelämälähtöisissä projekteissa, kuten TKI-hankkeissa, on mahdollisuus tehdä monialaista ja -ammatillista yhteistyötä eri toimialoja edustavien yritysten ja muiden ammattilaisten kanssa.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja koko vuoden aikana, myös kesällä, mutta pääasiallinen opetus sijoittuu syys- ja kevätlukukaudelle. Opiskelija suorittaa opintojensa osana yrittäjyysopintoja, joiden lisäksi hän voi halutessaan laajentaa yrittäjyysosaamistaan valinnoillaan.

Oppimismenetelmiä ovat monimuotoiset aktivoivat lähi-, verkko-, projekti-, virtuaali- ja simulaatiomenetelmät sekä harjoittelu. Ammatillista toimintaa opitaan moniammatillisissa tiimeissä hoitoon liittyvissä perus- ja erityistilanteissa. Oppimista tuetaan uusilla monipuolisilla digitaalisilla verkko-oppimisympäristöillä ja moderneilla oppimistiloilla ja välineillä IoT-kampus Salossa, ICT-City ja Medisiina D:n simulaatiotilat Turussa sekä muissa Health Campus Turun mahdollistamissa ympäristöissä. Ammattikorkeakoululla on myös oma palveluja tarjoava oppimisympäristö, Sun hyvä elämä -klinikka. Turun ammattikorkeakoululla on monia kumppaneita, joissa kanssa toteutetaan erilaisia yhteistyömuotoja, jotka mahdollistavat TKI-toiminnan integroinnin oppimiseen.
Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen tavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan oppimissuunnitelmansa mukaan. Hoitotyön oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa tukevat opettajatuutori, opettajat, opinto-ohjaaja, ja muut opetuksen tukihenkilöt. Tuutorointi on henkilökohtaista ja ryhmäkohtaista.

Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. Opiskelija voi määrätyin perustein rakentaa osaamisprofiiliaan muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamillaan osaamistavoitteita vastaavilla suorituksilla. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella. Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Kansainvälisyyden tavoitteena on, että opiskelijan maailmankuva avartuu, hän oppii ymmärtämään eri kulttuureja ja pystyy työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu vierailla kielillä, kotikansainvälistyminen (esim. vaihto-opiskelijoiden tuutorointi), osallistuminen International semesterin opintoihin, opiskelu ulkomailla, harjoittelu ulkomailla sekä erilaiset seminaarit ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisprojektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy 30 op englanninkielisiä opintoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin kohteena ovat hoitotyön osaamisen kehittyminen ja työelämässä tarvittavat yleistaidot. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu oppimisprosessiin ja -tulokseen. Tutkinnon suorittaminen edellyttää yleisten työelämätaitojen ja sairaanhoitajan koulutuksen spesifisten osaamistavoitteiden, ja niistä johdettujen arviointikriteereiden mukaista osaamista. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Opintojaksojen arvosana ilmoitetaan arvosanalla 0-5 tai sanallisena arviona hyväksytty/ hylätty. Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää tavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimissuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista. Tämän lisäksi opiskelija saa suullista tai kirjallista palautetta, jonka avulla hän oppii tuntemaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita. Osaamisen arviointi tapahtuu mahdollisimman lähellä todellista tilannetta.

Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Opettajan ja itsearvioinnin ohella arvioijana voivat olla muut opiskelijat vertaisarvioijina sekä työelämässä toimivat ohjaajat ja muut yhteistyökumppanit. Koulutuksen aikana on toteutuksia, joissa käytetään myös automaattista arviointia esimerkiksi Nonstop-kursseilla. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) toteutumista seurataan ja päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.