Opinto-opas

Koulutuksen kuvaus

Sairaanhoitaja (AMK)/ Bachelor of Nursing on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävänä yhteiskunnassa on lähellä ihmistä tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään. Tukemalla ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja hän auttaa ihmistä myös kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Hän toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana ja yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa asiakkaiden kotona ja eri sosiaali-, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin alueilla, digitaalisissa palveluympäristöissä, toteuttaen ja kehittäen hoitotyötä ja ammattiaan.

Hoitotyön asiantuntijuuteen sisältyy kyky kehittää ja uudistaa toimintaa tutkimustietoon ja muuhun näyttöön perustuen. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen, kansainvälisiin tehtäviin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen tietoyhteiskunnan jäsenenä. Sairaanhoitajan ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä, kriittistä ja ammatillista ajattelun ja päätöksenteon taitoa.

Yksilöllinen hoitotyö pohjautuu ihmisen kokonaisvaltaiseen näkemiseen ja ihmisen kunnioittamiseen. Hoitotyön tehtävänä on vastata ihmisten yksilöllisiin terveystarpeisiin, jotka liittyvät inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Hoitotyö vastaa omalta osaltaan yhteiskunnan terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja muotoutumisesta sekä kestävän kehityksen edistämisestä.

Sairaanhoitajakoulutuksen oppimissuunnitelma pohjautuu:
- Suomen terveyspolitiikan terveyden edistämistä ja väestön terveysongelmiin vastaamista korostaviin tavoitteisiin ja tulevaisuudennäkymiin
- ammatinharjoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön
- kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin, erityisesti EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY
- Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework = EQF) taso 6 ja kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (National Qualifications Framework = NQF) (www.minedu.fi/OPM) taso 6
- valtakunnalliset sairaanhoitajan ydinosaamisen vaateet ja arviointisuositukset (yleSHarviointi)
- Turun ammattikorkeakoulun strategia ja muut ammattikorkeakoulun ohjeet ja säännöt esim. innovaatiopedagogiikka ja innovaatiokompetenssit

Osaamispolut, erikoisalat ja pätevyydet
Sairaanhoitajan koulutusta määrittävät EU-direktiivit 2005/36 ja 2013/55/EY. Sairaanhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa, lääkäriasemilla, terveysalan järjestöissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Tavallisin ammattinimike on sairaanhoitaja.

Opinnot muodostuvat seuraavasti:

YDINOSAAMINEN
• perusopinnot 16 op
• ammattiopinnot 74 op
• harjoittelu 90 op, josta opinnäytetyö on 15 op

LAAJENTAVA OSAAMINEN
• vaihtoehtoiset suuntavat opinnot 15 op
• vapaasti valittavat opinnot 15 op

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy viestintä- ja kansainvälisyysosaamisessaan, omaksuu näyttöön perustuvan tutkivan työotteen toimintatavakseen opiskelijana ja hoitotyön asiantuntijana sekä hankkii asetuksen (A 1120/2014) tarkoittaman kielitaidon.

Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija sisäistää eettisesti korkeatasoisen, tutkimusperustaisen toimintatavan sekä terveyden edistämisen periaatteet. Hän kehittyy eri-ikäisten ihmisten terveysongelmiin vastaajana ja perehtyy asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Ammattiopintojen tietoperustana on hoitotieteeseen pohjautuva hoitotieto, johon opiskelija kytkee ammatin kannalta keskeisten muiden tieteenalojen tietoperustaa.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (90 op) on kiinteä osa hoitotyön koulutuksen opintoja. Opiskelija suorittaa ammattitaitoa edistävää harjoittelua erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä, joissa hän kehittää systemaattisesti hoitokäsitystään ja -taitoaan syventäen opiskelunsa tavoitteita opintojen edetessä. Harjoittelu on ammattikorkeakoulun opettajan ohjaamaa ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet. Sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan. Harjoitteluympäristöinä toimivat laajasti monipuoliset uudet sosiaali- ja terveysalan ympäristöt.

Opinnäytetyö (15 op) on osa harjoittelua. Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiutensa työskennellä itsenäisesti ja käyttää kriittisesti tutkimusperustaista tietoa hoitotyössä ja sen kehittämisessä. Opinnäytetyöt on kytketty ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä- ja liiketoimintaan. Kypsyysnäyte on opinnäytetyön alalta kirjoitettu näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai muun koulusivistyskielen taitoa.

Suuntaavat opinnot 15 op
Opiskelija voi valita kulloinkin tarjolla olevista suuntaavat opintojaksoista 15 op. Näiden tarkoituksena on laajentaa osaamista ja antaa mahdollisuuden suunnata osaamista kiinnostavalle osaamisen alueelle. Suuntaavia opintoja on esimerkiksi akuutti- ja tehohoidon, sisätauti-kirurgisen, perioperatiivisen, geriatrisen, iho-, silmä-, ja korvasairauksia sairastavien potilaiden, mielenterveys- ja psykiatrisen hoitotyön, lasten, nuorten ja perheen hoitotyön, terveyden edistämisen, seksuaaliterveyden ja palliatiivisen hoitotyön alueelta. Kaikkia näitä suuntaavia opintoja ei ole välttämättä aina tarjolla, vaan tarjonta ja vaihtoehdot riippuvat muiden muassa opiskelijoiden kiinnostuksesta ja valinnoista sekä ammattikorkeakoulun kulloisistakin mahdollisuuksista tarjota vaihtoehtoja.

Vapaasti valittavien opintojen (15 op) avulla opiskelija syventää ja laajentaa hoitotyön ammatillista osaamistaan.

Palautejärjestelmä
Opiskelijat osallistuvat opetuksen ja sen toteutuksen suunnitteluun erilaisissa työryhmissä. Opiskelija arvioi oppimistaan ja antaa palautetta opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintojaksoittain, laajemmin lukuvuosittain ja koulutuksen loppuvaiheessa koko koulutuksesta. Opiskelijoiden antama palaute huomioidaan koulutuksen kehittämisessä.

Ura- ja jatko-opintomahdollisuudet
Sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa monipuoliset kansalliset ja kansainväliset työuramahdollisuudet. Tutkinto antaa jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijan urakehitystä tuetaan koko opintojen ajan.

Osaamistavoitteet

Sairaanhoitajakoulutuksen osaamistavoitteet perustuvat Euroopan unionin yhteisesti määriteltyyn direktiiviin, kansallisiin lakeihin ja kansallisesti sovittuihin osaamisalueisiin.

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyysvaatimukset EU-direktiivi 2013/55

a) pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon yhteydessä
b) pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen
c) pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsensä hoitamiseen
d) pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa
e) pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen
f) pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi
g) pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa
h) pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana

Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet, jotka on valtakunnallisesti määritelty ovat ammatillisuus ja eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi ja moniammatillisuus, terveyden edistäminen, informaatioteknologia ja kirjaaminen, johtaminen ja työntekijyysosaaminen, tiedonhallinta, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö (kliinisen hoitotyön perusosaaminen, sisätautien hoitotyön osaaminen, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen, lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen, ikääntyneen hoitotyön osaaminen, hoitotyön osaaminen erilaisissa palveluympäristöissä, erityistukea tarvitsevan hoitotyön osaaminen, lääkehoito), näyttöön perustuva toiminta, yrittäjyys ja kehittäminen, laadun varmistus, sosiaali- ja terveydenhuollon, palvelujärjestelmä ja, potilas- ja asiakasturvallisuus.

Turun ammattikorkeakoulun määrittelemät innovaatiokompetenssit integroituvat sairaanhoitajakoulutuksen kompetensseihin. Innovaatiokompetenssit muodostuvat yksilö-, yhteisö- ja verkostotason osaamisista ja ne kattavat seuraavat viisi osaamisen ulottuvuutta: kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen.

Ammatillisen kasvun prosessi etenee oppimissuunnitelman mukaisesti. Ammatillista kasvua tuetaan koko opintojen ajan vuositeemojen edetessä alkuvaiheen hoitotyön perusteiden osaajasta, hoitamisen eri osa-alueiden osaajan ja hoitamisen erityiskysymyksiin perehtynyt osaaja-vaiheen kautta hoitotyön osaajavaiheeseen. Opiskelun edetessä opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin.

Pedagogiset toimintatavat

Opiskelu toteutuu Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan lähtökohtien mukaan, jonka keskeisinä lähtökohtina ovat monialaisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, joustavat opetussuunnitelmat, yrittäjyys ja palvelutoiminta sekä kansainvälisyys. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeiluun, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä eri näkökulmien yhdistämiseen. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen ja innovaatiokompetenssien kehittyminen. Opiskelija nähdään aktiivisena, itsenäisenä ja vastuullisena oppijana. Opettaja luo olosuhteita oppimiselle, tukee, kannustaa ja ohjaa sekä antaa palautetta opiskelijan oppimisesta.

Opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtuu korkeakoulussa ja terveyden ja sosiaalihuollon yksiköissä. Opintoja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteisissä tiimeissä, tietoa soveltaen, tekemällä ja kokeilemalla. Työelämälähtöisissä projekteissa on mahdollisuus tehdä monialaista ja – ammatillista yhteistyötä eri toimialoja edustavien yritysten ja muiden ammattilaisten kanssa.

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja myös koko vuoden aikana, mutta pääasiallinen opetus sijoittuu syys- ja kevätlukukaudelle. Opiskelija suorittaa opintojensa osana yrittäjyysopintoja, joiden lisäksi hän voi halutessaan laajentaa yrittäjyysosaamistaan valinnoillaan.

Oppimismenetelmiä ovat monimuotoiset aktivoivat lähi-, verkko-, projekti- ja simulaatiomenetelmät sekä harjoittelu. Ammatillista toimintaa opitaan moniammatillisissa ja Turun ammattikorkeakoulun monialaisissa tiimeissä harjoitellen vastuullisesti ja turvallisesti hoitoon liittyviä perus- ja erityistilanteita. Oppimista tuetaan uusilla monipuolisilla digitaalisilla verkko-oppimisympäristöillä ja moderneilla oppimistiloilla ja välineillä IoT-kampus Salossa, ICT-City ja Medisiina D:n simulaatiotilat Turussa sekä muissa Health Campus Turun mahdollistamissa ympäristöissä.

Opintojen ohjauksen ja oppimisen tukemisen yleistavoitteena on, että opiskelija etenee opinnoissaan oppimissuunnitelman mukaan. Hoitotyön asiantuntijuuden oppiminen on prosessi, jonka edistämiseen opiskelija saa tukea eri tavoin toteutettavasta tuutoroinnista. Opiskelijaa ohjataan opiskelun alusta alkaen, ja jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään opettajatuutori, jonka lisäksi tukena ovat myös opettajat, opinto-ohjaaja ja muut opetuksen tukihenkilöt. Tuutorointi voi olla henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista ja se liittyy teoriaopintoihin ja harjoitteluun.

Opiskelija laatii ohjattuna henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), joka ohjaa opintojen ajallista, sisällöllistä ja menetelmällistä etenemistä. Opiskelija voi määrätyin perustein rakentaa osaamisprofiiliaan muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suorittamillaan osaamistavoitteita vastaavilla suorituksilla. Lisäksi hän voi hakea hyväksilukua muulla tavalla hankitun vastaavan tasoisen osaamisen perusteella. Opiskelijan osaaminen arvioidaan todistusten tai muun näytön perusteella. Opintojen ja osaamisen osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla.

Kansainvälisyyden tavoitteena on, että opiskelijan maailmankuva avartuu, hän oppii ymmärtämään eri kulttuureja ja pystyy työskentelemään monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisyystoiminnan muotoja ovat opiskelu vierailla kielillä, kotikansainvälistyminen (esim. vaihto-opiskelijoiden tuutorointi), osallistuminen International semesterin opintoihin, opiskelu ulkomailla, harjoittelu ulkomailla sekä erilaiset seminaarit ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisprojektit. Opiskelu ulkomailla on erikseen sovittavalla tavalla osa Suomessa suoritettavaa tutkintoa eikä se pidennä opiskeluaikaa. Koulutukseen sisältyy 30 op englanninkielisiä opintoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin kohteena ovat asiantuntijuuden kehittyminen ja sen edellytykset. Arviointi on oppimista ohjaavaa ja kehittävää ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että oppimistulokseen. Tutkinnon suorittaminen edellyttää yleisten työelämätaitojen ja sairaanhoitajan koulutuksen spesifisten osaamistavoitteiden, ja niistä johdettujen arviointikriteereiden mukaista osaamista. Kunkin opintojakson arviointiperusteet on kuvattu yleisellä tasolla oppimissuunnitelmassa ja tarkemmin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Opintojaksojen arvosana ilmoitetaan arvosanalla 0-5 tai sanallisena arviona hyväksytty/ hylätty.

Harjoittelun hyväksytty suoritus edellyttää tavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimissuunnitelman opintopisteiden laajuista osallistumista. Tämän lisäksi opiskelija saa suullista tai kirjallista palautetta, jonka avulla hän oppii tuntemaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita. Osaamisen arvioinnissa käytetään valtakunnallisesti kehitettyjä, kaikille sairaanhoitajien koulutuksille sovittuja arviointimenetelmiä ja arviointisisältöjä, mutta myös ammattikorkeakoulukohtaisia menetelmiä. Osaamisen arviointi tapahtuu mahdollisimman lähellä sitä todellista tilannetta, jossa asioita opitaan.

Jatkuva arviointi tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Opettajan ja itsearvioinnin ohella arvioijana voivat olla muut opiskelijat vertaisarvijoijina sekä työelämässä toimivat ohjaajat ja muut yhteistyökumppanit. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) toteutumista seurataan ja sitä päivitetään opintojen edetessä opettajatuutorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja innovaatiokompetenssien itsearvioinnin pohjalta. Opiskelijan vastuulla on opintojen eteneminen ja tarvittaessa ohjauksen hakeminen.