Degree Programme in Construction and Municipal Engineering, BCM: PRAKMS21

Descriptions

Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa rakennusalalle motivoituneita, osaavia ja kustannustietoisia tulevia ammattilaisia. Rakennusmestarin tulee hallita rakennusalan yleinen tietous siten, että hän sopeutuu nopeasti alan tehtäviin ja kykenee myöhemmin toimimaan itsenäisesti rakennusteollisuuden eri tehtävissä. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kielitaito ja valmiudet suulliseen ja kirjalliseen alan asioiden hoitoon.

Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huomioida rakennusalan kelpoisuusvaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 mukaisesti. Koulutus tarjoaa tutkinnon lisäksi vaaditut kelpoisuuden edellyttämät opinnot työnjohdon erilaisiin tehtäviin.

Koulutuksen rakenne ja sisältö
Rakennusmestarin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskellaan ammatillisia perusvalmiuksia työnjohtotehtäviä varten. Tehtävissä painottuvat etenkin ammatillinen perus- ja erityisosaaminen, taloudellinen ajattelu ja projektien kokonaishallinta.

Koulutus ja opiskelu koostuvat ydinosaamisesta ja laajentavasta osaamisesta. Ydinosaamiseen sisältyy pakolliset perus- ja aineopinnot. Laajentavan osaamisen koriin sisältyy 25 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat opinnot ja opinnäytetyö 15 op. Koulutuksen kokonaislaajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen opiskeluaika 3,5 vuotta.

Perusopinnot koostuvat mm. kieli- ja viestintäopinnoista, matemaattisista aineista ja alan perusopinnoista. Opinnot painottuvat kahdelle ensimmäiselle vuodelle ja tukevat koulutuksen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Opinnot ovat ammatillisesti eriytyneitä ja suuntautuneita, sekä luovat pohjaa ammatillisten valmiuksien omaksumiselle.
Ammattiopinnot alkavat jo ensimmäisenä opiskeluvuonna alan peruskursseilla. Ammattiopinnot edesauttavat tiedollisen osaamisen lisäksi opiskelijan oman ammattikuvan ja motivaation sekä työelämässä tarpeellisten innovaatiokompetenssien kehittymistä.

Perus- ja ammattiopintojen lisäksi opiskelijan tulee valita 25 opintopistettä korkeakoulutasoisia vapaasti valittavia opintoja. Opintojen tulee ensi sijassa tukea ja edesauttaa muita opintoja ja parantaa ammatissa suoriutumista valmistumisen jälkeen. Opinnot tulee valita ensisijaisesti Turun Ammattikorkeakoulun koulutustarjonnasta.

Ohjatun työharjoittelun ja työpaikkaopintojen tavoitteena on soveltaa käytäntöön opittua teoriaa. Tavoitteena on lisäksi oman ammattikuvan kehittämien ja siinä toimiminen. Harjoittelu mahdollistaa tutustumisen rakennusalan yrityksiin ja henkilöstöön. Ohjattu työharjoittelu suoritetaan koulutuksen aikana kolmessa jaksossa keväisin. Työharjoittelun ja työpaikkaopintojen laajuus on yhteensä 45 op. Ensimmäisen ja toisen opintovuoden jälkeen suoritettava työharjoittelu on suorittavaa rakennusalaan liittyvää suorittavaa rakennustyötä (pl. pitkän alakohtaisen työkokemuksen omaavat). Muut jaksot ovat työnjohto- ja esimiesharjoittelua.

Koulutuksen aikana opiskelijat toteuttavat ammattikorkeakoulun palvelu- tai tutkimustoimintaan liittyviä tai yritysten tilaamia projektitöitä.

Uramahdollisuudet
Rakennusmestarin työpaikat yksityissektorilla ovat tyypillisesti rakennusliikkeissä tai rakennustuoteteollisuudessa. Julkinen sektori tarjoaa monenlaisia urapolkuja, mm. kuntien sekä valtion teknisissä virastoissa, laitoksissa ja yhtiöissä. Jossain määrin työpaikkoja on tarjolla myös kaupan alalla. Koulutus antaa hyvän pohjan myös kiinteistöjohtamisen jatko-opiskeluille, jonka kautta voi kouluttautua esim. tekniseksi isännöitsijäksi. Rakennustyömailla työtehtävät yleensä alkavat työmaan työnjohtotehtävistä ja jatkuvat kokemuksen lisääntyessä työ- tai projektipäällikön tehtävinä. Tehtävät voivat olla myös määrä- ja kustannuslaskentaa, hankintatoimeen liittyviä tai työnsuunnittelua. Kokemuksen ja taitojen karttuessa on myös mahdollista toimia itsenäisenä yrittäjänä.

Jatko-opiskelumahdollisuudet
Jatko-opintomahdollisuutena on lähinnä insinööri (AMK), joka on edellytyksenä ylempään AMK-tutkintoon ja diplomi-insinööritutkintoihin.

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet
Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa oman tutkintonsa sisältöön vapaasti valittavien opintojen ja opinnäytetyön sekä harjoittelupaikkojen valinnan muodossa. Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa opintojaksokohtaista palautetta sekä osallistua vuosittain tehtävään opiskelijatyytyväisyyskyselyyn ja siihen liittyvään palautepäivään.

Kansainvälistyminen
Rakennustekniikan koulutuksella on laaja kansainvälinen verkosto, johon kuuluu eurooppalaisia korkeakouluja. Näistä korkeakouluista on vuosittain vaihdossa rakennusalan opiskelijoita, joille tarjottavaan englanninkieliseen opetukseen myös rakennusmestariopiskelijat voivat osallistua. Vaihtokorkeakoulujen opettajavaihdon kautta meillä tarjotaan myös englanninkielisiä vierailijaluentoja. Tämä vieraskielinen opetus kuuluu kansainvälisiin opintoihin. Lisäksi kannustetaan opiskelijoita hakemaan vaihto-opiskeluun, kesätöihin ja työharjoitteluun ulkomaille.

Objective

Rakennusmestarikoulutuksen lähtökohta on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vastaavan työnjohtajan ja siitä erikseen Ympäristöministeriön asetuksella YM4/601/2015 säädettyjen muodollisten työnjohtopätevyyksien tuottaminen opiskelijoille.

Innovaatiopedagogiikan mukaisen oppimisjatkumon keskeisenä tarkoituksena on tuottaa opiskelijoille työelämässä vaadittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja verkostoitumistaitoja. Opiskelijan on opittava järjestelykyiseksi, itsenäisiin päätöksiin pystyväksi, vastuuntuntoiseksi ja täsmälliseksi. Luovan toiminnan ohella hänen on mukauduttava myös ryhmätyöhön kykeneväksi ja kokonaisuuksia hallitsevaksi työyhteisön jäseneksi. Rakennusmestari koulutuksen tavoitteena on lisäksi perehdyttää opiskelija käytännön tuotantotoiminnan esimies-, suunnittelu-, organisointi-, laadunohjaus-, kustannustenhallinta ja kehittämistehtäviin.

Ammatilliset painopistealueet ovat rakennustyön tuotannon johdolle välttämättömiä projektien ja henkilöiden johtamisen välineitä sekä rakenteiden ja rakennusmateriaalien toiminnan sekä mitoituksen perusteita.

Development

Koulutuksessa toimitaan Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Tämän periaatteen mukaisesti opettajat valitsevat kullakin opintojaksolla käytettävät menetelmät mm. vuosikurssin, opetettavan aiheen, ryhmäkoon, omien ja opiskelijoiden näkemysten, käytettävissä olevien tilojen ja resurssien, käynnissä olevien tutkimushankkeiden ja yritysyhteistyötoimeksiantojen mukaan. Rakennustekniikan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä useiden rakennusalan toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa erilaiset työelämälähtöiset oppimistehtävät, projektit, yritysvierailut ja vierailevat luennoitsijat.

Opiskelijoita kannustetaan omaehtoiseen ja osallistuvaan opiskeluun sekä yksilö että ryhmätasolla, tämä voi näkyä myös arviointiperusteissa. Kursseilla voi olla myös vaihtoehtoisia toteutustapoja opiskelijan mieltymyksen ja elämäntilanteen mukaan valittavaksi, kuten aktiivinen lähiopetustilanteisiin ja harjoitustehtäväpalautuksiin osallistuminen tai itsenäisen opiskelun toteen näyttäminen kirjallisessa kuulustelussa.

Viimeiselle opintovuodelle ajoittuva opinnäytetyö pyritään tekemään opiskelijan hankkiman työelämätoimeksiannon pohjalta. Opinnäytetyössä opiskelijan tulee osoittaa oman ammattialan osaaminen, kirjallinen raportointi ja esitystekniikka sekä tilaajan tahtotilan täyttäminen perustellulla ratkaisulla.

Further information

Koulutusten arvioinnin kohteena on osaaminen. Osaaminen perustuu sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien hallinnasta. Arviointitavat ovat monimuotoisia ja korostavat myös opiskelijan omaa kykyä arvioida niin omaa kuin kanssaopiskelevien osaamista. Arvioinnissa käytetään myös vuorovaikutteisia menetelmiä (itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia). Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja sillä tuetaan oppimista.

Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti numeerisella asteikolla 0-5. Numeerisessa arvioinnissa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään arvosanan yksi saavuttamista. Perinteisen kirjallisen arvioinnin lisäksi opetushenkilöstö voi arvioida opiskelijan edistymistä myös suullisesti ja antamalla tarvittaessa palautetta esim. harjoitustyöstä, jonka avulla opiskelija saadaan kiinnittämään huomiota keskeisiin asioihin (ns. formatiivinen arviointi). Palautekeskustelujen tarkoituksena on myös luoda oppimista edistävää ilmapiiriä.